Hopeinen Omena

Hurjaa ja kurjaa tulevaisuutta povataan/luvataan meille.

En kiistä, mutta muistutan ennustamisen epävarmuudesta: verkosta poistettu Yle Keski-Suomen ilmasto juttu vuodelta 2005 ennusti, että 15 vuoden päästä Keski-Suomessakin voi olla Keski-Euroopan lumettomat talvet. Pieleen meni aika rankasti: Keski-Suomessa joka talvi on ollut lunta, milloin paljon, milloin vähän (viime talvi) ja milloin hirveästi (toissa talvi ja sitä edellinen)

Omasta mielestäni lumipeite tulee myöhemmin ja lähtee myöhemmin, mutta lumettomalla talvella pelottelu näillä leveysasteilla on liioiteltujen uhkakuvien luomista ja niillä pelottelua. Sille on joku p-kirjaimella alkava nimikin..

Ennustaja-eukkojen kannattaisi ottaa ennustukseensa kunnon etunoja ja siirtää tähtäin niin pitkälle, ettei kukaan enää sen enempää ennustuksia kuin ennustajiakaan muista.

Nuo aluekohtaiset skenaariot ja ennusteet voisi tosiaan jättää tekemättä. Kukaan ei voi tietää miten muuttuva ilmasto muuttaa juuri tietyn alueen säätä/ilmastoa. Lämpeneminen ei välttämättä todellakaan tarkoita lumettomuutta, tämä on esimerkiksi tyypillinen virhe ajattelussa.

Jos ilmasto vaikka lämpenee keskimäärin 3 astetta, se silti tarkoittaa alueilla joissa talvella on ollut keskimäärin vaikkapa -11 astetta, sitä että edelleen on pakkasta vaikka keskimääräinen lämpötilamuutos alueella toteutuisi sellaisenaan. Ja vielä kun ilmaston lämpeneminen lisää haihtumista meristä ja siten sateita, on ihan selvää että lumisateet voivat (siis voivat) jopa lisääntyä.

Mutta en tee tätä samaa erhettä että väittäisin että näin aina joka paikassa tapahtuu. Eli emme tiedä miten ja millä tavalla muuttuva ilmasto muttaa juuri tietyn alueen ilmastoa tai säätä. Systeemi on aivan liian monimutkainen tällaisiin ennustuksiin.

.. ja jos Golf-virta kääntyy tai jopa sammuu, mitä sitten tapahtuukaan..

No niinpä. Muistui mieleen sellainen tuttava joka oli ilmastonmuutoksesta vaan innoissaan. ”Saadaan tänne sellainen välimerellinen ilmasto”. Ei käynyt kaverilla sellainen mielessä että a) ei se talvi ole silti välimerellinen vaikka kesä voisi sitä jo muistuttaa, ehkä ja b) silti on ainakin pohjoisessa Suomessa pimeää suurimman osan päivää, marraskuun ja helmikuun väli. Kaukana välimerellisestä.

^Niinpä. Kun se ilmasto käsittää lämpötilojen ja sademäärien lisäksi myös auringon valon määrän ja tulokulman, niin ne eivät muutu ilmastonmuutoksen myötä yhtään mihinkään. Meille ei siis ole tulossa Keski-Europan ilmastoa ihanine keväineen, koska meille ei tule Keski-Euroopan valoa. Helmikuussa paistava aurinko ei jatkossakaan lämmitä yhtään sen enempää kuin nykyään.

Varmaan se harmaa räntäinen marraskuu muuttuu monta kuukautta kestäväksi ja keväästä tule harmaa ja sateinen - jos ne länsituulet vievät polaaripyörteet ja Siperiasta tulevat karseat pakkaset historiaan.

Enemmän sateita ja myrskyjä, pimeää ku mörön pers... Siinä sitä keski-eurooppalaista ilmastoa, voi toki välistä tulla lunta ihan riittävästi niin kuin tänä vuonna. Riippuu polaaripyörteestä.

Onkos polaaripyörteen paikan vaihtuminen, heikkeneminen tai voimistuminen jotain sellaista, mitä ei aiemmin maapallon historiassa ole tapahtunut?

^En ole millään muotoa asiantuntija, vaan olen mediasta kartutetun yleissivistyksen varassa, mutta syy Fennoskandian lämpenemiseen on käsittääkseni mallinnettu ja ennustettu merivesien lämpeneminen, joka muuttaa pitkällä aikavälillä ilmavirtauksia -> Fennoskandiaa leudommaksi ja sateisemmaksi. Vaikuttavatko nämä niihin polaaripyörteisiin, tietäneekö tuota edes supertietokone? Ja vuoden kylmin ajankohta on meillä aina auringon alimman aseman jälkeen eli tammikuun lopulla. Nähtäväksi jää, onko noista lounaasta tulevista ilmavirroista jatkossa kompensoimaan auringon lämpösäteilyn puuttumista.

Onhan näissä laskelmissa, ennusteissa ja niiden tulkinnoissa eroja vallan mahtavasti. Niihin eroihin ja ristiriitaisuuksiin, kuten Keski-Suomen lumettomiin talviin, on varmaan paras suhtautua niin kuin kaikkeen ihmisen kirjoittamaan tulee suhtautua: lähtökohtaisesti epäillen ja kriittisesti. Yksi esimerkki, Wikipedia mainitsee Ilmastonmuutos-artikkelissaan, että:

Välimeren altaan maissa ilmaston lämpeneminen on nopeampaa kuin muualla maapallolla keskimäärin. Maapallon ilmasto on lämmennyt 1800-luvun lopulta lähtien keskimäärin 1,0 °C. Välimeren maissa nousua on ollut jo 1,4 °C.

.."jo 1,4°C?", kun Ilmasto-opas taas "tietää", että:

Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1880-luvulta nykypäivään noin kaksi astetta.

Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi on ottanut oppia toimittajapolojen virheistä, Kotakorvelta ilmestyy maaliskuun alussa tietokirja, joka kertoo Suomesta vuonna 2100: millaiseksi ilmastonmuutos on muuttanut Suomen sääolosuhteet ja luonnon. Kirjan skenaariot perustuvat ilmastoa ja luontoa käsittelevään tutkimukseen.

Suomen luonto tulee kuulemma muuttumaan kokonaan.

No, Kerttu voi maalailla rauhassa, 80 vuoden päästä ei kukaan ole kuittailemassa vinosti hymyillen, että "katos kuinka reisille meni 20 vuotta sitten kirjoittamasi".

Ne meistä, jotka muistavat ns. Rooman Klubin julkaiseman 'Kasvun rajat' ja sen skenaarioiden katastrofinäkymät, osaavat suhtautua jo tuollaisen 100 vuoden päähän meneviin visioihin (=harhanäky sanakirjan mukaan) asianmukaisella varovaisuudella.

Se mikä Rooman klubin skenaarioissa oli täysin unohdettu ja joka ilmastonmuutosmalleillekin on perin haastavaa ennakoida liittyy luonnon omiin takaisinkytkentä ja kompensaatioilmiöihin silloin kun jokin osa-alue alkaa kasvaa yli äyräiden. Ihmisen toimenpiteilläkin voi olla vaikutusta ilmiöiden jarruttamisessa, tästä otsonikato on yksi esimerkki.

Tajuatteko tätä:

"Golfvirta on tutkijoiden mukaan heikoimmillaan yli tuhanteen vuoteen – Eurooppa saa jatkossa vähemmän lämpöä etelästä

Suomessa ilmaston lämpeneminen kuitenkin todennäköisesti voittaa merivirtojen viilentävän vaikutuksen."

https://yle.fi/uutiset/3-11811501

Häh?! Minä kun olen antanut itseni ymmärtää asian olevan niin, että meillä pohjolassa tapahtuva ilmaston lämpeneminen on nimenomaan Pohjois-Atlantin merivirtojen pintalämpötilan kohoamisen ja niiden vuoksi syntyvien lämpimien ilmavirtausten syytä!

STT:

Varuskuntien ja vankiloiden ruokahuollosta vastaava Leijona catering on saanut toimintansa hiilineutraaliksi. Tämä on yhtiön mukaan onnistunut muun muassa ruokahävikkiä vähentämällä ja kasviperäisen ruoan määrää lisäämällä.
Omilla toimillaan ruokapalveluyhtiö ei kuitenkaan päästöttömyyteen yllä, minkä vuoksi yhtiö kompensoi elintarvikehankinnoista syntyvät päästöt rahoittamalla tuulivoimaprojektia Intiassa, sanoo Leijona cateringin toimitusjohtajan Ritva Paavonsalo.

Paavonsalon mukaan kompensaatiota tarvitaan, jotta eläinperäiset tuotteet pysyvät ruokalistoilla. Varusmiesten ja vankien muonien tekeminen on Leijona cateringin ainoa tehtävä, mutta näköjään pitää syytää rahaa myös tuulivoimaan toiselle puolelle maailmaa. Vielä Intiaan, joka puskee hiilivoimaloita pystyyn oikein urakalla!

Jos sitä varusmiesten ruokiin budjetoitua veronmaksajan rahaa pitää lapioida kompensaatiohölynpölyyn, niin eikö kotimaasta löytynyt Paavonsalolla mieluista ennallistettavaa suota tai suojeltavaa metsää vai onko Intia hyvesignaloinnin täyttymys?

Mukavaa, että suomalaisella medialla on realistinen ote ilmastonmuutoksen torjuntaan.

On tää EU kyllä riemastuttavan sekava ja epälooginen toimissaan; vain muutama päivä sen jälkeen kun uutisoidaan, että Saksa lisää rajusti energiatuotantoaan ruskohiilellä:Saksa lisää ruskohiilen osuutta energiantuotannossaan.

, uutisoidaan, että komissio haluaa rankaista Puolaa, koska se ei suostu vähentämään ruskohiilen osuutta energiantuotannossaan:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008277945.html

Populistien polttama ruskohiili on sit vissiin pahempi juttu!

Idioottimaistahan oli vuosia jatkunut atomivoiman mollaus ja niiden sulkemisesta päättäminen. Tässä nyt sitten ollaan.

PKivireki kirjoitti: ↑21.9.2021 klo 11.03 On tää EU kyllä riemastuttavan sekava ja epälooginen toimissaan; vain muutama päivä sen jälkeen kun uutisoidaan, että Saksa lisää rajusti energiatuotantoaan ruskohiilellä:Saksa lisää ruskohiilen osuutta energiantuotannossaan.

, uutisoidaan, että komissio haluaa rankaista Puolaa, koska se ei suostu vähentämään ruskohiilen osuutta energiantuotannossaan:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008277945.html

Populistien polttama ruskohiili on sit vissiin pahempi juttu!

Oletteko käyneet Puolassa talvella? Jos olette, ette ihmettele tätä vaatimusta. Saksassakin paikoin ilmanlaatu on mitä on, muttei mitään verrattuna talvipäivään Puolassa…

Laura Hallamaalta hyvä kolumni

Nuo Hallamaan kolumnin kommenteissa "lentoliikennedenialistit" kyllä hämmästyttävät. Kun faktaa on, että maantieliikenteen päästöt Suomessa ja EU:ssa muodostavat noin 20% CO2-päästöistä ja molemmissa henkilöautoliikenne muodostaa puolet tästä, eli noin 10% osuuden. Faktaa on myös, että se alati kasvava lentoliikenne muodostaa tällä hetkellä sekä Suomessa että Euroopaassa 3% varsinaisesta CO2-päästöistä ja siihen vielä suoraan ilmakehään posotetut noki ja typen oksidit päälle, on saatu lasketuksi lentämisen olevan kasvihuonevaikutukseltaan tuplat suhteessa päästettyyn CO2-määrään, eli 6%.

Jos katsotaan erilaisia malleja tai keskustellaan tämänkaltaisia keskusteluja, niin 10% CO2-päästöistä päästävä autoliikenne tuntuu olevan kaikkein ja merkittävin ongelma, johon pitää puuttua. Sen sijaan 3%(6%) lentoliikenne suoraan ilmakehään hiilidioksidia päästävänä on päästöiltään täysin merkityksetön ja sitä ei kuulemma pidä alistaa esim. päästökaupalle tai polttoaineverotukselle, ettei mm. Lapin turismielinkeino kärsi.

10% merkitsee valtavasti, 3%(6%) ei mitään.

Lentokoneiden sähköistäminen ei taida onnistua ihan heti isojen koneiden kohdalla ja pienet taas on epätaloudellisia.

Hankala yhtälö, varsinkin kun lentomatkustamisen povataan kasvavan tulevaisuudessa hurjasti.

Polttokennoa odotellessa..

Luotijunista ei ole pahemmin puhuttu lentoliikenteen päästöjen pienentäjänä. Sähkölennokit toimivat samassa segmentissä, lyhyehköillä lentomatkoilla. Niiden vaatimat investoinnit ovat vain lyhytikäisempiä ja pienempiä kuin nopeiden junien.

En ole tutustunut asiaan sen vertaa, että tietäisin paljonko noista lentoliikenteen päästöistä on peräisin sellaisesta lyhyehkön matkan lennoista, joissa juna olisi todellinen vaihtoehto - ottaen huomioon terminaalisiirtymien ja -prosessien vaatiman ajan.

Harmilisest CO2-päästöjen hiilidioksidiekvivalentit lasketaan kasvihuonekaasujen perusteella ja ilmailussa ei sitten oteta mukaan näitä muita päästöjä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat päästölöihi. Puupohjaisissa polttoaineissa esimerkiksi otetaan "vaikuttava asia", eli puiden kasvu, huomioon.

Pitäisi ottaa lentämisen ilmakehävaikutus huomioon, kun tai jos se päästökauppa aiotaan lentelemiseen ulottaa.

Tuplaraiteet maglev -junille Helsingistä Oulun kautta Ivaloon. Hyvät nopeat liitännät sivuilta. Hyväksi matkailulle, turismille ja ympäristölle. Virtaa ydinvoimasta. Taitaa olla liian kallista köyhälle periferian maalle. Italiassa näitä on tehty EU-rahalla.

Kävin eilen perjantai-illan ratoksi kuuntelemassa ministeri Lintilää ja turvejuttuja. Tehty mikä tehty: turvetuotanto on Suomesta nyt tapettu kertarykäisyllä, tuotantoalueet pantu nippuun ja ympäristö kiittää, ainakin vesistöjen tila tulee kohentumaan.

Ilmastosta en tiedä, kun jo nyt tulevana talvena joudutaan polttamaan kaukolämmön tuotannossa venäläistä/virolaista haketta, öljyä tai jopa kivihiiltä.

Tämä kaikki oli 100% tiedossa, kun turpeen verotuksesta hallituksessa viime keväänä rähistiin. Hyvään hallintotapaan kai edelleen tulisi kuulua tehtävien päätösten seurausten arviointi.

Tämä ollutkin jo seurannassa. Ettei vaan tulis samanmoista farssia kun kalastuksen alasajosta. Nyt sitten haluattaisiin sitä luonnonkalaa, mutta kuka hullu siihen enää (tai ylipäätään mihinkään?) Suomessa uskaltaa satsata…

Turpeen kärytyksen osuus energiatuotannosta on noin 4%, kasvihuonepäästöistä alan osuus on 10%. Nykyisellä päästöoikeuksien hinnalla turve maksaa kansantaloudelle 400 miljoonaa euroa vuodessa, verotukea alalle heltiää reilu 150 miljoonaa vuodessa ja työllistävä vaikutus lienee noin tuhat tyyppiä. Parhaimmillaankin auringonlaskun ala, vaikka miten noita lukuja pyörittelisi.

^ Näin on, nyt on keksittävä muuta tilalle, kun ei uutta keksitä tähän hätään, niin haketta ja kivihiiltä:

Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on viime vuosina ollut 10-15 prosenttia ja monissa maakunnissa sen osuus on edelleen lähes neljännes. Kaikesta Suomen polttoaineiden käytöstä turpeen osuus on ollut viime vuosina 3-4 prosenttia. Yhteensä turvetta on käytetty energiantuotannossa 2010-luvulla keskimäärin noin 16 terawattituntia (TWh) vuodessa.

Määrä vastaa lähes 2 miljoonaa tonnia öljyä. Mikäli ulkomailta ostetaan kivihiiltä turpeen energiamäärän verran, joudutaan siitä maksamaan noin 200 miljoonaa euroa, kun kivihiilen hinta on 8–12 euroa/MWh.