Hopeinen Omena

IS Kemissä: Paperimies-Juha, 50, ei usko löytävänsä enää uusia töitä – Veitsiluodon tehtaan kohtalo järkyttää: ”Viedäänkö meiltä lämmötkin pesästä?” – Mutta työ kelpaisi, varsinkin herrahommat kiinnostavat, hän vielä murjaisee. – Lopettaminen on ollut ilmassa jo kuukausia, vaikka ennen koronaa hienopaperikoneet tekivät kohtalaisen hyvää tulosta. Mutta kun herrakaarti aloitti joukkopaon, niin asia oli aika selvä, Kinnunen arvioi.

Mistä johtuu tämä kammottava herraviha? Yleensä kai paikantuu johonkin katvealueille ja susirajalle?

Kemi on Suomen ainoa tai ainoita kuntia, jossa kunnanvaltuustossa on suurin puolue Vasemmistoliitto.

Herraviha ja työläisviha ovat saman kolikon kääntöpuolet. Tunnen henk. koht. pomomiehiä ja -naisia, joille "työläinen" on tyhmä ja laiska.

"Sohvalla makaavista" työttömistä puhumattakaan - järjetöntä halveksuntaa, josta myös Hesarin taannoinen kysely antaa karun kuvan.

HS 20.12.2015 kirjoitti:HS ja tutkijat selvittivät, mitä Suomessa ajatellaan köyhyydestä. Iso osa hyvätuloisista on sitä mieltä, että köyhyys on ihmisen oma vika. Tämä näkyy myös nykyisen hallituksen toimissa.

Mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä enemmän he näkevät köyhyyden köyhän omaksi syyksi.

Hyvä esimerkki on nimenomaan työttömien solvaaminen laiskoiksi ja sen typerän mantran hokeminen, että kyllä töitä saa jos haluaa - kun työttömiä on satoja tuhansia ja avoimia työpaikkoja kymmeniä tuhansia, niin tällaisen laskentataidon omaavan kaikki taloudellinen menestys on puhdasta tuuria, ymmärrykseen se ei ainakaan perustu!

Kaiken lisäksi niihin avoimiin työpaikkoihin rekrytään pääasiassa työpaikkaa vaihtavia, ei työttömiä.

- - -

Hiukan tuoretta rautalankaa asiasta :

Kommentti: Talous tuskin vahvistuu työmarkkinoiden kyykkyjumpalla

Työmarkkinoiden uudistaminen voi kuulostaa yleishyödylliseltä tavoitteelta. Usein se on vain kiertoilmaus kyykkyjumpalle

Suomessa on alkuvuoden työvoimatilastojen perusteella joko noin 220 000 (Tilastokeskus) tai runsaat 320 000 (työ- ja elinkeinoministeriö) työtöntä.

Työttömyys on taloudellinen tragedia, murhenäytelmä, joka heikentää karulla tavalla työtä vailla olevien kansalaisten ja heidän perheidensä toimeentuloa.

Suurtyöttömyys on myös kansantalouden onnettomuus, sillä laajana ilmiönä työttömyys heikentää kotitalouksien yhteensä tienaamia tuloja ja siksi myös kulutusmahdollisuuksia – ja koko kansantalouden kasvua ylläpitävää kulutuskysyntää.

On kyseenalaista, miten työehtojen tai työttömyystukien heikennykset koituvat kansalaisten ja kotitalouksien enemmistön saati koko kansantalouden eduksi.

Jos työvoiman tarjontaa lisäävät toimet ja työmarkkinoiden reformit merkitsevät lähinnä pienipalkkaisten töiden lisääntymistä ja palkansaajakotitalouksien tulojen suhteellista supistumista, koituu tällaisista uudistuksista ajan oloon kansantaloudelle ja julkisellekin taloudelle enemmän haittaa kyin hyötyä.

Tragedian juonesta löytyy myös annos kohtalon ivaa, sillä näitä uudistuksia ajavat yritykset näyttävät hyötyvän palkkamenojen säästöistä – mutta ennen pitkää nekin kärsivät kansantaloudelle aiheuttamansa palkka-anemian haitoista.

Kansantalouden perusasioita, joista Kokoomuksen, persujen ja työnantajien sekä wannabeiden enemmistö ei ole lainkaan tietoisia. Tyhmyydestä sakotetaan, ja sen vuoksi meillä on nähty juuri näiden piirien sureksima menetetty vuosikymmen, jonka seurausten korjaamiseksi nämä vaativat käytettävän juuri niitä samoja keinoja, joilla se menetys aiheutettiin.

Jo reilu 20 vuotta sitten paperitehtaalla kesätöissä ollessani ihmettelin tuota vanhojen työmiesten asennetta, että hommien tulisi aina olla ja säilyä samanlaisina koska niin on tähänkin asti ollut ja tapahtunut, eikä heidän tarvitse muuttua tai sopeutua millään tavoin maailman menoon.

Ihan niinkuin tuo firma, sen olemassaolo ja siellä työskenteleminen olisi jotenkin itseisarvo jota ei tarvi mitenkään henkilökohtaisesti edesauttaa tai myötävaikuttaa. Sinne vaan mennään töihin koska niin on aina ennenkin tehty.

Tuo näkyy tulevan niin kovin monelle vanhalle patulle shokkiuutisena että isot yritykset saa maailmalta vastaavaa tuotetta paljon halvemmalla ja nopeammilla toimitusajoilla niin tilaukset tuonne periferiaan loppuvat kuin seinään.


Tosin, tässä olisi monella johtajallakin peiliin katsomisen paikka. Pitäisi ottaa nämä asiat paljon rohkeammin ja ennakkoluulottomammin esiin työpaikoilla: Asioiden on muututtava tai kohta loppuu hommat.


Tässä vaiheessa yleensä sitten liiton änkyrät heittävät heti itkupotkuraivarit ja kieltävät kaikenlaisen työehtojen huonontamisen ja paikallisen sopimisen. Lopputuloksena sitten kaikilta lähtee hommat alta.


Yksi iso syy siihen miksi en ole koskaan kuulunut mihinkään ammattiliittoon enkä tule kuulumaankaan.

arisel kirjoitti: ↑21.4.2021 klo 10.21 Kansantalouden perusasioita, joista Kokoomuksen, persujen ja työnantajien sekä wannabeiden enemmistö ei ole lainkaan tietoisia.

Minkäs puolueen edustajat sitten OVAT mielestäsi tietoisia noista perusasioista?

Vihapuheeseen liittyy eräs mielenkiintoinen ilmiö, joka liittyy tähän yliopistoissa ah niin muodikkaaseen ideologiaan intersektuaaliseen feminismiin ja sen yhteen absurdiin käytäntöön: vain ylöspäin saa (ja pitää) lyödä. Usein olen pohtinut valkoisuuteen, miehiin, keskiluokkaan/ylempään keskiluokkaan liittyvään kolumniin, tekstiin tai radiopuheeseen liittyen, että jos tuon saman sanoisi tai samanlaisia ilmaisuja käyttäisi naisesta,"rodullistetuista", köyhistä tai mustalaisista, niin syyte vihapuheeseen napsahtaisi välittömästi ja some-kuohahtaisi.

Valkoiseen keskiluokkaiseen heteromieheen kohdistuva pilkka on siis huumoria, muihin kuin häneen kohdistuva pilkka taas vihapuhetta. Käytännössä vihapuhetta ei siis määrittele sen sisältö, vaan sen subjekti ja objekti. Palefacen, Raisa Omaheimon, Kaarina Hazardin tai Ville Rannan esittämä vihapuhe ei siis ole oikeasti vihapuhetta, vaan huumorilla höystettyä etuoikeutettuja ja yhteiskunnan eriarvoisuutta kohtaan suunnattua kritiikkiä.

Tarkennuksena vielä, että henk. koht. en pidä keneenkään henk. koht. kohdistetusta vihapuheesta, mutta olen myös sitä mieltä, että yhteiskunnan varoventtiilinä roisillakin huumorilla on paikkansa.

Vihapuhetta Suomessa tarkkaileva yhdenvertaisuusvaltuutettu puhuu "rangaistavasta vihapuheesta". Sen mukaan tämän "rangaistavan vihapuheen" taustalla on epäluulo tai vihamielisyys jotain ihmisryhmää kohtaan ja kohdistuu johonkin ihmisen tai ihmisryhmän ominaisuuteen, joista rikoslaissa on mainittu seuraavia ominaisuuksia:
• rotu
• ihonväri
• syntyperä
• kansallinen tai etninen alkuperä
• uskonto tai vakaumus
• seksuaalinen suuntautuminen
• vammaisuus

Rikoslaki ei siis erottele pilkataanko rangaistavalla vihapuheella heteroita vai homoja, juutalaisia vai lestadiolaisia, pakolaisia vai savolaisia. Tämän erottelun tekee some.

Tämä sote3 kyllä lisää ja synnyttää uutta herravihaa.

Eikös sen pitäisi vähentää - uudessa systeemissä herroja on selvästi vähemmän.

Ensivaikutelma on kyllä päinvastainen. Herroja on entistä enemmän ja kovapalkkaisia.

No niitä kovapalkkaisia tulee muutama lisää - toki puolet liikaa - mutta kunta- ja kuntayhtymätasolta poistuu lukumääräisesti paljon.

homenamsi kirjoitti: ↑22.5.2022 klo 17.42 No niitä kovapalkkaisia tulee muutama lisää - toki puolet liikaa - mutta kunta- ja kuntayhtymätasolta poistuu lukumääräisesti paljon.

Näinköhän poistuu...? Aika usein käy niin, että johtajatasolle etsitään - tai perustetaan - uusia virkoja uudessa organisaatiossa.

Näin varmaan on tässäkin - ainakin siirtymäkaudella. Kaikki riippuu tietenkin siitä miten hyvin uudet isännät pitävät rahoista huolta - mikä on hyväksyttävä herraportaan kustannusosuus. Vertailu on ainakin huomattavan helppoa suhteessa nykyisten yli 300 kunnan 'yleiskustannusten' vertailuun.

Sote-laskelmissa näyttää siirtyvän henkilöstön määrä jäävän n. 1500 henkilöä pienemmäksi kuin kunnissa alan tehtavissä toimivien määrä. Mikä osuus näistä osuu sitten tähän herratasoon? On tietysti selvää ettei kovinkaan monelle kunnan tai kaupungin sote-johtajalle löydy uudessa mallissa johtajan virkaa vaan henkilöt joko jäävät kuntiin muuttuneella toimenkuvalla tai sitten hakevat muita hommia tavanomaisen hakumenettelyn kautta. Ainakin kunnanjotjan virka tuntuu olevan monen nykyisen sote-johtajan tavoittelema urapolku.

Kun kuntien sote-lautakunnat poistuvat niin koko lautakuntahomman pyörittämisen kulut poistuvat - ehkä siinä ei juurikaan herroja poistu lisää.

Jos herrojen lukumäärä pienenee niin eikös se pienennä herravihan kokonaismäärää?

homenamsi kirjoitti: ↑22.5.2022 klo 19.59
Jos herrojen lukumäärä pienenee niin eikös se pienennä herravihan kokonaismäärää?

Tämähän riippuu ihan herroista ja heidän tekemisistään

Kyllä tässä kohtaa määrä korvaa laadun - kuten niin kovin usein muutoinkin nykyisin.

Tietysti tilanne keikahtaa myös kun kaikista vihaajista tulee herroja.

Tuleepa mieleen yksi organisaatio, jossa työskentelin aikoinaan. Siellä supistettiin ja yksinkertaistettiin hallintoa, minkä seurauksena minun ja ylimmän johdon väliin tuli yksi uusi johtoporras.

Erään jo aikoja sitten IBM:ään sulautuneen suomalaisen teknologiafirman organisaatiota yksi firman työntekijä kuvasi kärjellään seisovaksi pyramidiksi. Firmassa oli mm. kaksi VP-nimikkeellä olevaa johtajaa joilla kummallakin oli yksi ainoa, molemmille yhteinen alainen. Eli osataan sitä venture capitalist -maailmassakin.