Tengu kirjoitti: ↑6.11.2023 klo 13.23
Tuli vaan täsä ny miäleen: taiteilija Pertti Jarla on - tietämättään tai tieten - vanginnut osuvasti koko off-topic-osaston hengen.
Jos tämä leksikaalistuneilla syntagmoilla leikittelevä strippi, joissa syntagma on tarkoitus tulkita verbaalisen vihjeen perusteella visuaalisesta tekstistä, ei aukene hompun lukijoille, käykää kurkkaamassa oikea vastaus täältä https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y
Tuosta syötöstä (Fingerporin kääntyminen englanniksi) onkin hyvä jatkaa. Eräs tällainen "kolme toivetta"-juttu, jonka muistaakseni Neil Hardwick jossain kauan sitten kertoi, mainiten nimenomaisesti, että se lopun punch line ei käänny suomeksi, sopii tematiikkaamme varsin hyvin:
Joku mies meni jossain Englannissa jonkin satamakaupungin kuuluisaan merimieskapakkaan. Katseli siellä ympärilleen, ja huomasi baaritiskillä istuvan miehen, jolla oli päällään kalliit ja hienot, räätälin tekemät vaatteet, ja kalliita sormuksia joka sormessa. Miehessä kuitenkin kaksi asiaa pisti silmään: hänen ilmeensä oli murheellinen - ja hänen päänsä oli poikkeuksellisen pieni, vain appelsiinin kokoinen. Tulija istahti miehen viereen ja aloitti jutustelun. Jonkin ajan kuluttua murheellinen mies päätti avautua, ja kertoi: Tyynellämerellä oli puhjennut hirmuinen rajumyrsky, ja laiva, jossa mies oli ollut merimiehenä, oli uponnut. Hän oli ainoana henkiinjääneenä onnistunut uimaan pienelle saarelle, jossa odotteli pelastusretkikuntaa saapuvaksi. Kerran siinä rannan tuntumassa oli jokin hässäkkä, ja mies meni paikalle; hän onnistui pelastamaan haiden kidasta kauniin merenneidon, jonka veti turvaan rannalle. Merenneito oli hyvin kiitollinen henkensä pelastamisesta, ja lupasi täyttää miehen kolme toivetta.
Mies toivoi ensinnäkin, että hän pääsee hengissä kotiin Englantiin - "tapahtuu", sanoi merenneito heilauttaen kättään.
Sitten mies esitti toivomuksen, että hänestä tulee niin rikas, ettei hänen koskaan enää tarvitse tehdä töitä - "tapahtuu", sanoi merenneito heilauttaen kättään.
Yksi toivomus oli vielä jäljellä, ja mies alkoi miettiä - hän oli ollut laivan päällä kuukausikaupalla, eikä ollut naisia edes nähnyt, ja tämä merenneito, joka oli kylläkin kaunis, mutta jonka alavartalo oli merenneitotapaan sama kuin kaloilla... silloin mies sai ajatuksen kolmanneksi toiveeksi:
Tulee mieleen hautajaisjuttu Itä-Karjalasta. En muista mistä olen sen joskus kuullut tai lukenut:
Siinä oli niin että hautajaisissa oli näitä tilattuja itkijänaisia, jotka siis ammattimaisesti kävivät itkemässä, ja kun tilaajan mielestä itku ei ollut tarpeeksi surullista niin hän puoliääneen lupasi itkijöille kaksinkertaisen palkkion, mistä taas itkun ääni muuttui vieläkin iloisemmaksi . . .
Otin tuossa yhteyttä merenneitoon - toistuvasti. Ei kymmenennelläkään kerralla alkanut jupista mitään, pikemminkin minä yritin soperrella. Oliko väärä vuosituhat? No, ei merenneitokaan nyt aivan niitä seitsemännen taivaan unelmia vastannut, ehkä uskoni ollut kyllin vahva...
IMG_0372.jpg
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
Arvoisat humoristit – mielenkiinnosta kyselen, että kuinka monta kertaa teidän pitää tankata matkalla Rukalle? Mulla nimittäin matka luistaa ihan huolettomasti suoraan, mitä nyt piristävät sumpit saatan jossain vetästä, kun meinaa muuten pakolla alkaa unettaa...
Vuodenaikaan ja yleiseen stemninkiin sopiva kasku?
Muistettakoon se jokin vuosi sitten pyörähdellyt vitsikimara, jonka lähtökohtana oli tämä "kuinka monta XXX tarvitaan vaihtamaan sähkölamppu".
No nyt niistä mieleen johtui yksi, ja sekin ulkomaankielellä:
"How many Jewish mothers does it take to change a light bulb?
- None.
"That`s okay. I can sit in the dark."
^^"kuinka monta XXX tarvitaan vaihtamaan sähkölamppu"
Arkipäivä realismia, ei vitsi...
Jos on sapatti, niin ortodoksijuutalaisethan eivät tee töitä, jolloin todella istutaan pimeässä ellei joku ei-juutalainen pakana auta.
Tunsin erään tyypin ("joku ei-juutalainen pakana"), joka kävi sapattina juutalaisten rukoushuoneella laittamassa valot päälle ja pois, käynnistämässä koneita jne.
Lie totta, vaikka vitsistä täällä meillä meneekin...
Muistelen elokuvaohjaaja Martin Scorsesea käsittelevää dokkaria - Scorsese asui pikkupoikana New Yorkissa, jossain siellä Lower Manhattanilla, missä italialaissiirtolaisten vieressä oli tiivis juutalaisyhteisö. Hän kertoi, että juuri juutalaisten sapatti oli näille pikkukundeille hyvä pisnes - kun tarkasti sääntöjä noudattava hasidi ei saanut silloin tehdä yhtään mitään, nämä italiaanopojat saivat taskurahaa siitä, kun kävivät sytyttämässä heidän kamiinansa ja lykkäämässä puita pesään...
Vitsi? Ei ollenkaan, Scorsese kertoi tämän naama peruslukemilla.
Jahven kanta asiaan on tätä kirjoitettaessa tuntematon.
Jeesus ja opetuslapset käyskelivät Genetsaretin järven rantalepikossa. Samassa pusikossa ilmeni suurikokoinen karhu. Opetuslapset peljästyivät sitä suuresti.
Menee nyt gorgeagirjallisegsi mutta mengöön (näin nenä-äänellä lausuttuna), siis Uuno Kailas (1901-1933).
Ladies and gentlemen, let's give a big hand to Uuuunou Kailaash!
Minä heräsin silkkityynyjen päältä
salit hohteli kullasta,loisteli jäältä
ja naisia, paljailta sieltä täältä
minun vuoteeni tanssien ympäröi
ja nurkassa piru pianoa löi.
Luo pirun mä hiivin ja kysyin tältä:
”Mikä paikka tää, ei tunnu tää elämältä
ei myöskään ikävältä,
onko naisia nää?
”On,on naisia on”, piru rähinöi
ja mielettömästi pianoa löi.
Minun mainen haluni heräsi silloin,
sitä tuntenut jo olin monin illoin,
ja piru-herralta kysyin:
”Näitä lempiä saako?
”Saa, lempiä saa”, piru rähinöi
ja aivan hurjasti pianoa löi.
Minä kääntelin ja vääntelin naista sitä,
mut arvatkaas veljet mitä?
Sillä ei ollutkaan sitä.
Minun ruumiini himosta kihelmöi,
luo pirun mä hiivin ja kysyin tältä:
”Kuinka olla näin voikaan?”
”Ei maanalainen paikka, korjaan"maanalainen paikka" [tähän kohtaan sitten se ikuinen Omenan punastuvaposkinen sanankorjaus, "maanalainen paikka", hih hih, esipuberteettista, sanoisi jo Uuno Kailas, ettei ihan hulinaksi mene, nääs...] tää muuten oiskaan” piru [tämä myös hopeiseksi omenaksi käännettynä: "maanalaisessa paikassa asustava fiktiivinen toimija"] rähinöi
ja kuin meletön hyppi ja pianoa löi.
Viimeksi muokannut Tengu, 11.1.2024 klo 16.54. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Loppu oli odottamattoman odotettu. Odotin odottamattomampaa - urheilujohtajaltan tuo seikkailija vaikutti - ja piru Putinilta. FSB:n kuvausryhmä vain puuttui.
Mutta Trump on jo videoitu - jää nähtäväksi tuleeko videolle käyttöä.
Mukavaa se on täällänäin lämmintä pullaa syödä ja nettiä siinä samalla kattella, kun on joku YLEMPI TAHO, joka kattoo sillai pikkusen päältä, ettei ny ihan mikä kauhia sana tahansa pääse järkyttään.
Muuten: olisi hauska saada lista niistä sanoista, joita täällä "käännetään" toisiksi . . . Ellei sitten moderaattoreiden kurkut jo näitä ajatellessa pullaan töyhteydy?
- pylly (hopeaomenaksi: ihmisruumiin selän jatke)
- kikkeli (hopeaomenaksi: poika/miesoletettujen alavatsan ajoittain vuotava uloke)
- seksuaalihässintä (hopeaomenaksi: kädellisten nisäkkäiden piirissä yleistynyt tapa saada aikaan ja kouluttaa uusia Macintosh-käyttäjiä)
Tästä se lähtee.
-Niin, muistutettakoon mahdollisille lukijoille vielä se, että en tässä tietenkään ota kantaa yksittäisiin HOPEISEN OMENAN sananmuunnoksiin (sisällä on vitsi!) vaan tarkkailen asioita yleisellä kikkeli- ja muilla kummallisten sanojen tasolla.
HOPEISELLA OMENALLA on tiedossa oikea nimeni, ja HÄN on ollut yhteydessä MINUUN ennen tämän julkaisemista.
Ypäjäläinen Tienhaaran emäntähän muinoin kirjoitti tulikivenkatkuisen kirjeen kansanhuoltolautakunnalle saatuaan kehotuksen lähettää lampaanvilloja suunnattoman määrän. Kehotuksessa oli pilkkuvirhe. Vaan mistäpä hän sen olisi tiennyt.
Nuuska1 kirjoitti: ↑12.1.2024 klo 20.45
Ypäjäläinen Tienhaaran emäntähän muinoin kirjoitti tulikivenkatkuisen kirjeen kansanhuoltolautakunnalle saatuaan kehotuksen lähettää lampaanvilloja suunnattoman määrän. Kehotuksessa oli pilkkuvirhe. Vaan mistäpä hän sen olisi tiennyt.
Ypäjäläisemännän piina senkun jatkuu : hyvä on meidänkin tietää, että tuolloisen, nyttemmin jo lakkautetun kansanhuoltolautakunnan parhaimmisto, sen jäätyä tyhjän päälle - eikä kukaan enää sen koommin ilmaisutaitoa valvonut - istuu tätänykyä tukevasti Hopeisen Omenan Siveys- ja Palstakäytössä Hyväksyttävää Terminologiaa tarkastelevan lautakunnan luotetuina jäseninä, kokoontuen lämmitetyissä tiloissa, kokouspalkkioita säännöllisesti nauttien, ja on tuleva sieltä käsin tuomitsemaan sekä eläviä että kuolleita sananvalintoja, joita me rahvas täällä tietämättömyyksissämme teemme.