Rakastatko laitteita? :)

[Apple Cider]

Olisi mielenkiintoista tietää onko muilla samoja ongelmia kuin minulla...

Ostat esimerkiksi jonkin kulutushyödykkeen, josta olet pitkään haaveillut:

Et saa nukuttua kunnolla ostopäivää edeltävänä yönä.
Kaupassa tarkastelet tuottetta moneen otteeseen ja valitset mielestäsi parhaimman yksilön.
Kotona tarkastelu jatkuu.
Löydät tuotteesta mitättömän viirun tai vastaavan poikkeaman, mitä siinä toisessa yksilössä ei välttämättä ollut.
Mietit teitköhän sen viirun sittenkin itse.
Käyt toisessa liikkeessä tutkimassa vastaavaa tuotetta ja toteat että kyllähän niissä viiruja on.
Kotona toteat ettet enää osta kyseisen merkkisiä tuotteita.
Hermostuttaa, mietit pitäisikö hankittu tuote jo myydä.
Kanssaeläjä palauttaa todellisuuteen: "Eihän toi nyt mitään, raakaan käyttöönhän se on tulossa."
Tajuat olleesi tyhmä ja rupeat hiljalleen iloitsemaan uudesta tavarasta.

Ei ole helppoa olla ylitarkka

[Boogieman]

Ihan tuolla tasolla en ole sentään...

Olen kyllä sinällään tarkka hankinnoissani.
Ehkä saatan nukkua huonosti ostoa edeltävänä yönä. Ainakin auton kanssa menee näin. Ja asunnon.

Noita molempia tutkin todella kriittisesti jälkeenpäin. Toki myös ennalta.

Pienemmistä jutuista saatan nähdä jotain unta ostopäivää edeltävänä yönä....

En sinällään ihanoi materialismia. Pidän sitä itsessänikin huonohkona tapana. Mutta onhan se ok olla tarkka ja tietoinen hankinnoistaan. Ainakin mahdollisimman.

Ekat naarmut vaikka kännykässä ovat ihan hirveä pettymys. T630 jäi minuutiksi vahingossa takin fleecellä pehmustettuun taskuun, jossa oli jo Noksu. Hetihän ne hieroivat vastakkain, ja Erkin lasiin tuli naarmuja. Siinä vielä on niin tasainen se etupinta. Noksu on ollutkin kovemmassa käytössä. Sen näyttö on lähes samea ja kulmista on väri kulunut pois. Muovi pilkistelee. Vaan hyvä työkalu se noinkin on. Varsin onnistunut tuo 6510.

[kallekilponen]

Neurtoottinen olen minäkin noiden asioiden suhteen, mutta katumavaihetta ei tule. Jaa miksikö?
Koska tarkistan tuotteen jo etuajasssa ja varmistan ettei siinä ole naarmun naarmua.

[Jezze]

Naarmut on ikäviä...

[Boogieman]

Siskon mies on siitä veikeä, että se ei saa ikinä naarmuja laitteisiinsa. Niin varovaista käsittelyä harvoin näkee. Samoin hän lukee kaikki manuaalit sun muut ennen käyttöönottoa.

Siihen en itse pysty. Selaan korkeintaan jonkin pikaohjeen ensin. Sitten tutustun laitteeseen käytännössä. Akkutoimisten vehkeiden ensilatauksen ohjeet etsin kyllä aina.

Minulle tuppaa tulemaan ajan oloon käytön jälkiä vekottimiin. Ei sille mitään voi. Toisaalta iloitsen jollakin tapaa siitä, että laite kestää "käyttöä". Tämä ristiriita on vaikka uusissa maastureissa. Miettikää nyt... '89 Pajero saa vähän ottaa osumaa puskureihin, eikä se nyt mitään. Tämä asia ottaa pannuun muissakin autoissa. Nimimerkillä kaksi puskuria ja yhden sumarin Toyota Yarisiin ostanut. Sumeri meni eka hiekkatiellä kotiseudulla, kun vastaantulija heitti renkaastaan kiven tarkasti. Eka puskuri meni Oulunsalo-Iisalmi -välillä yli -30°C pakkasessa, kun tuli liiskattua jänis. Ressukka iski päänsä läpi puskurista. Muovi on todella haurasta siinä lämmössä. Toinen puskuri meni Jäämeren tourneella, kun tärin autoa hyvään asentoon P-alueella siellä jossain. Keskellä tasaista nurmitettua parkkialuetta olikin sopiva pieni (10 cm leveä) kanto, joka kajosi puskurin alareunaan.
Puskurille hyvä materiaali on teräs. Maasturi on vaan katu-uskottava, jos siitä on vähän oiottu puskuria. Lisäksi sen voi itse maala uusiks, kun se on alkujaan matta-musta.

Sorry OT.

[Torsten]

Ei se mulla ole rakkautta vaan ihastumista[:)]

[ranchero]

Materialismi on elämän(i) suola....Kauniit laitteet (ja vanhat aremiikan autot ) lämmittävät sydäntä; toistaalta elämääni eniten (emännän) jälkeen rikastuttaa tuo avattaren kuvassa toisena vasemmalta esiintyvä kaveri (kuvassa ikää n.7vkoa nyt jo lähes 4kk).................

[Rewes]

Kyllähän tässä laitehulluutta taitaa verestä löytyä. Ongelma on se, että kun saa päähänsä, että jonkun härvelin "tarttis", niin siitä hankingasta on vaikea puhua itseään ulos. No kai niitä paheita saa mullakin olla.

[MacAntti]

Kyllähän tässä laitehulluutta taitaa verestä löytyä. Ongelma on se, että kun saa päähänsä, että jonkun härvelin "tarttis", niin siitä hankingasta on vaikea puhua itseään ulos. No kai niitä paheita saa mullakin olla.

Sama juttu. Ja pätee erityisesti tietoteknisiin vimpaimiin. Parasta on olla pahemin innostumatta uusista laitteista tai ne on sitten pakko hankkia...

[kasperi]

Ilmeisesti olen ihastunut teknisiin laitteisiin mikäli uskoo muiden puhetta. Tulevat nopeasti huoneeseeni pyörähtävät ympäri ja tokaisevat mitäs uutta ne insinöörit maailmalla on taas keksinyt

[:^)].

[heifetz]

Mitä vanhemmaksi laite tulee, sitä vähemmän kolhut, naarmut, yms haittaavat. Jos upouuteen laitteeseen tulee pienikin naarmu, niin sitten kyllä harmittaa toden teolla. 2 vuotta vanha Noksuni on täynnä naarmuja ja kolhuja, mutta kyllä sitä on käytettykin -> vanhentunut arvokkaasti. Vuoden ikäinen iBookkini alkaa olla jo siinä pisteessä jossa uudet naarmut eivät enää haittaa.

[JoJo]

Täällä ilmoittautuu yksi laitehullu.
Aivan turhia tavaroita en yleensä ostele, mutta ostan usein vehkeitä jotka saavat jonkin asian toimimaan paremmin, nopeammin tai kauniimmin.
Mielestäni jokaisen uuden laitteen ensimmäinen naarmu on se kamalin. Sen jälkeen kaikki muut naarmut ovat vain ajan myötä tulevaa kulumista.

EDIT:

Mitä vanhemmaksi laite tulee, sitä vähemmän kolhut, naarmut, yms haittaavat.

Olen aivan samaa mieltä.

[Rewes]

Mitä vanhemmaksi laite tulee, sitä vähemmän kolhut, naarmut, yms haittaavat. Jos upouuteen laitteeseen tulee pienikin naarmu, niin sitten kyllä harmittaa toden teolla. 2 vuotta vanha Noksuni on täynnä naarmuja ja kolhuja, mutta kyllä sitä on käytettykin -> vanhentunut arvokkaasti. Vuoden ikäinen iBookkini alkaa olla jo siinä pisteessä jossa uudet naarmut eivät enää haittaa.

Ihan sama homma. Kun sain iPodini, niin kiillottelin sitä päivittäin. Nyt se kulkee taskussa muiden rojujen seassa.

[Apple Cider]

Onneksi sama täällä. Jälkikäteen on hauska muistella mitä sitä uutena tulikaan harmiteltua.

[Jouna-]

Ensimmäisten viikkojen aikana tuli iPod minin taakse siihen apple logoon naarmuja/viiruja. Ensimmäinen kerta oli kun en pitänyt tuota klipsiä siinä taskuun pistäessä ja minkäs sille mahtaa kun farkkujen tuollaiset turhat nepparit naarmuttivat uuden uutukaista ja kaunista miniäni [:S]

[Muffe]

Jouna, sulle on muuten yksityisvieesti.

[Jouna-]

Ai tässä on sellasiakin [:O]

[Mikko]

Olin tuossa viime vkl Himoksella "laskettelemassa" ja otin pari viikkoa vanhan iPod minini sinne mukaan.. kaverin vaimokkeelta löytyi iTrip, joten sitä käytettiin kaverina. Sunnuntaina kun pakkailtiin romppeita kasaan huomasin siinä naarmun. Oikeasti.. vaivasi koko matkan takaisin kotiin, jossa oli vielä pakko tutkiskella asiaa, mutta naarmuhan siinä oli.

Niin joo ja rakastanko laitteita.. kuva puhukoon puolestaan:

[keke68]

Kyllähän tässä laitehulluutta taitaa verestä löytyä. Ongelma on se, että kun saa päähänsä, että jonkun härvelin "tarttis", niin siitä hankingasta on vaikea puhua itseään ulos. No kai niitä paheita saa mullakin olla.

Näinhän sitä mennään. Käytön jäljet saa näkyä laitteessa, näkyy ne minussakin.

[Jamac]

Rakastanko laitteita?

Kaksi asiaa, ja jos yhdistän mielikuvat noista, niin tuloksena on se hetki kun olet siinä kesäkuun ekoina aikoina, illalla yhdeksän maissa, lopettelemassa hommia pellolla. Sammutat sataheppaisen John Deeren, nostat väsyneen takapuoli penkiltä, hyppäät alas hytistä. Tuli äkkiä niin hiljaista. Kattelet sitä 15 hehtaaria jotka pistit kuntoon. Ilma hiukan kostuu viiletessään. Kiurut laulaa siinä pellolla ja luonto puhkuaa ja kuhisee elämää, on valoa ja olo ja elo on seesteinen. Nuhjuisista farkuista tussahtaa pölyä kun niitä taputelee. Naama on hiukan pölyssä ja immuunisysteemi laulaa raikuvaa laulua saadessaan jotain kivaa tekemistä. Ketunpoika kattelee pellonreunalta. Viimänen auringonsäde pyyhkii maisemaa vielä jonkun hetken viistosti piirtäen maiseman. Siinä on kuulkaas kiva hörpätä viimenen kaffe termarista ja lampsia pikkuhiljaa kotiopäin. Siinä unohtuu räkänokkien graafikoiden ja koodareiden ja muiden pikkupoikien munattomat leikit, kaupunkilaisten pikkunuudelipuudelit kun oma koira kattelee turkki hiukan pörrössä, innostunein silmin kun kotiimmenee. Se on pojat miesten hommaa se, ja se tuntuu syvätä hyvältä.

Harrastukset on mukavia

[Boogieman]

Kyllä vaan. Tuon tapainen fiilis on myös tavoitettavissa kun on päivän hakannut kuusikosta roskapuuta halkotarpeiksi, tai harventanut hankintasopimuksella nuorta metsää, tai jos on päivän raivannut nuorta taimikkoa raivaussahalla. Tekee hyvää, kun sammuttaa sahan, ottaa metsurinkypärän pois päästä ja istahtaa hetkeksi kannolle, rangan päälle tai mättäälle. Kenties on myöhä syksy, ei vielä ole lumia, mutta aamulla maa on ollut jäässä. Ilma on pihdas ja raikas. Itsellä on kuuma ja hienolla tavalla väsynyt olo. 2-tahtipakokaasu haisee vaatteista. Tuntuu hienolta silmäillä työnsä jälkiä. Siitä sitten kotiin päin ja muitta mutkitta saunaan. Ruumiillinen työ tekee aika hienon olon. Kaikkea sitä sitten alkaa kaivata kerrostalossa tietokoneen ääressä istuessa.

[ranchero]

niinpä ...."rehellinen" työ tekee hyvää ---- ainakin välillä. Olen samaa mieltä ; kättensä jälkiä on hieno ihastella ja kaikista paikoista Suomalainen maisema on hienoimpia mitä tiedän. Toissa yönä oli hieno olla tien päällä isolla autolla kun sattu sellainen reitti että taivas oli aika kirkas ja tie kuiva. Aamuyöstä pakkanen alkoin laskea ja kaikki alkoi mennä hienoon huuraan.......Suomea kauneimillaan.

Ihmettelen vaan että kuka tulevaisuudessa tekee "oikea" työt.........

"Materialismi on silti kivaa----täytyy vaan tehdä töitä kaksin käsin että on varaa kaikkeen kivaan......."

[H]

[Jamac]

Mä olen aina tykänny, että kontrasti on hyväksi [H]

[Boogieman]

Se kontrastihan sen kyllä tekee.

Meinaten sinällään ei käy kateeksi maanviljelijöitä, metsureita eikä sen enempää vaikka rakennusmiehiä. On siinä puolensa istua sisällä ja ulkoilla silloin kun siltä tuntuu. Enkä sillä, että minulla menisi mitenkään paremmin. En ole todellakaan suuripalkkainen.

Serkulla on ihan hyvä työ. Kesät tekee metsäsuunnitelmia ja talvet työstää maastotöidensä tiedot.
Viime kesä ei ihan loistava ollut siihenkään hommaan. Sadetta, hirvikärpäsiä jne... No mitäpä sissi ei kestäisi. Ja aina on lähdettävä, että tavoitealat tulee täyteen kesäkaudella.
Muuten hyvä homma. Kulkea suomalaisissa metsissä. Raitista ilmaa, kunto nousee, paikat ei jumi, ylipaino ei vaani eikä saa kulumavikojakaan, kuten raskaan työn raatajat.

--
Jaahas, pitääkin tästä lähteä sinne pohjoisen suomen raikkaaseen talveen viikonloppua viettämään.
Jos vaikka olis primitiivinen ja lämmittelis oikein savusaunan lauantai-illaksi.

[Macsam]

Rakastanko laitteita? Kyllä.