First step – Genelec

[leohome]

Kokeile Adameja vaikkapa.

Hahah! Ootko ikinä nähnyt Adamien nauhadiskantin särö-arvoja? Kuulostaahan se siltä et ne on tosi erottelevat, mut totuus on varsin toinen.

[Jone]

Kokeile Adameja vaikkapa.

Hahah! Ootko ikinä nähnyt Adamien nauhadiskantin särö-arvoja? Kuulostaahan se siltä et ne on tosi erottelevat, mut totuus on varsin toinen.

Näissäkin on kuppikuntia. Toiset plaraa noita kuponkeja ja ok soundi on niille niissä numeroissa. Esim mulle on tärkeää että haluttu funktio pelaa ja tässä sen middlen ja yläkerran erottelukyky merkkaa. Ihan sama vaikka sivutuotteena tulisi napalmia ja pullanmuruja..

EDIT: nyt kun lueskelin aihetta niin mikäs tässä on nyt se varsin toinen totuus?

[pyrstö]

Mulla on kotona MacBookin kaverina kaks valkosta 8020:sta. Eli täysin saman näkönen ku toi uus setti, mutta mun kaiuttimet on hiukkasen isommat (ja paremmat)

[matteus/2]

Väärin. Lähimmäs päästään jos on samanlaiset kaiuttimet millä levy on masteroitu. Esimerkiksi Chartmakersilla on Egglestonin ämyrit, hintaluokka hieman eri kuin kalliimmissakin Geneleceissä. Ei, Genelecit eivät ole mitään ultimaattista täydellisyyttä. Kunhan ovat jonkinasteinen standardi Suomessa. Itse kuulun myös niihin ketä lähinnä *tuttaa tuo ylämiddlen kireys. Toisekseen "Genelec" ei kerro yhtään mitään - kuuntele huviksesi vuoronperään 8020, 8050 ja vaikka 1032, niissä on nimittäin aika huomattavia eroja johtuen jo ihan fysiikan laeista mitä tulee elementtien kokoon. Samoin tasokas 2.0-kuuntelu on aina yhtenäisempi kuin tasokas 2.1, olkoon kuinka täsmätty subbari, jakotaajuudet kunnossa ja vaiheet mitattu yms.

Varsin tekniikan ylioppilasmainen tapa suhtautua asiaan, mutta kukin tyylillään.

[atheos]

Väärin. Lähimmäs päästään jos on samanlaiset kaiuttimet millä levy on masteroitu. Esimerkiksi Chartmakersilla on Egglestonin ämyrit, hintaluokka hieman eri kuin kalliimmissakin Geneleceissä. Ei, Genelecit eivät ole mitään ultimaattista täydellisyyttä. Kunhan ovat jonkinasteinen standardi Suomessa. Itse kuulun myös niihin ketä lähinnä *tuttaa tuo ylämiddlen kireys. Toisekseen "Genelec" ei kerro yhtään mitään - kuuntele huviksesi vuoronperään 8020, 8050 ja vaikka 1032, niissä on nimittäin aika huomattavia eroja johtuen jo ihan fysiikan laeista mitä tulee elementtien kokoon. Samoin tasokas 2.0-kuuntelu on aina yhtenäisempi kuin tasokas 2.1, olkoon kuinka täsmätty subbari, jakotaajuudet kunnossa ja vaiheet mitattu yms.

Varsin tekniikan ylioppilasmainen tapa suhtautua asiaan, mutta kukin tyylillään.

Mitään tekniikkaa ei ole tullut luettua mutta Genelecejä on koulu ja studiot täynnä eikä niistä vaan prkl tykkää vaikka miten päin kuuntelee. Kyllähän niillä miksaa mutta en kyllä kotiin ottaisi. Samoin nuo Svanten Egglestonit on tullut tyypattua henk.koht. ja paremmaltahan nuo kuulostivat kuin mikään muu missään muualla mitä olen kuunnellut. Erilaisia 2.1-virityksiäkin on kuultu mutta aina siitä vaan erottaa että koska on 2.1 ja koska 2.0, alapään erottelussa ja iskevyydessä on ihan selkeä ero. Se nyt on kuppikuntakohtaista kumpi kuulostaa paremmalta kellekin mutta minä en 2.1-soundista tykkää, omasta mielestä siinä tulee liikaa se alakerran erottelevuus esiin. Rokkihommissa kun siellä ei kuitenkaan niin paljoa kamaa ole että pysyisi mielenkiinto yllä...

Ja mitä tulee kaiuttimien kokoihin ja Genelecin malleihin... Sanoohan tuon jo maalaisjärkikin että tietyt asiat vaikuttavat soundiin, silti puhutaan aina "Geneleceistä" vaikka genen kaikki mallit kuulostavat keskenään erilaisilta

[MD]

Juttelin tuossa kuukausi takaperin Genelecin edustajan kanssa ja hän kyllä vakuutti että kannattaa tsekata nuo uudet 6010 sarjalaiset ja kuulemma niitä kuulleet ovat yllättyneet todella miten hyvältä noin pienet kaiuttimet voivat kuulostaa. Itsekkin rahoja jo sivuun laittelen 6010A ja 5040A settiä varten...

[Jone]

Juttelin tuossa kuukausi takaperin Genelecin edustajan kanssa ja hän kyllä vakuutti että kannattaa tsekata nuo uudet 6010 sarjalaiset ja kuulemma niitä kuulleet ovat yllättyneet todella miten hyvältä noin pienet kaiuttimet voivat kuulostaa. Itsekkin rahoja jo sivuun laittelen 6010A ja 5040A settiä varten...

On varmasti kuuntelemisen arvoiset ja hyvät pelit, mutta sepäs nyt olisikin jos Genelcin edustaja sanoisi että: ei ne oikein oo hyvät, älä tsekkaa. Kyllä se niin on että se mitä myyt on paras.

[MD]

Juttelin tuossa kuukausi takaperin Genelecin edustajan kanssa ja hän kyllä vakuutti että kannattaa tsekata nuo uudet 6010 sarjalaiset ja kuulemma niitä kuulleet ovat yllättyneet todella miten hyvältä noin pienet kaiuttimet voivat kuulostaa. Itsekkin rahoja jo sivuun laittelen 6010A ja 5040A settiä varten...

On varmasti kuuntelemisen arvoiset ja hyvät pelit, mutta sepäs nyt olisikin jos Genelcin edustaja sanoisi että: ei ne oikein oo hyvät, älä tsekkaa. Kyllä se niin on että se mitä myyt on paras.

Niin tottakai näin on mutta kun kyselin jo 8020:sta niin kehoitti odottelemaan ja testaamaan nuo 6010 ennen ostopäätöstä.

[p-veli]

...Samoin nuo Svanten Egglestonit on tullut tyypattua henk.koht. ja paremmaltahan nuo kuulostivat kuin mikään muu missään muualla mitä olen kuunnellut...

Varmasti huippuvehkeet. Itse en noista tiedä mittään. Tuli vain juttua lukiessa mieleen, että kaiuttimien ääneen vaikuttanee helposti myös sen valmistajan imago, etukäteen selvitetyt tiedot ominaisuuksista ja hintalapun teskti. Pitäisi tehdä totaalinen zokkotesti, jotta voisi keskittyä siihen äänen kuunteluun...

[gramdel]

Varmasti huippuvehkeet. Itse en noista tiedä mittään. Tuli vain juttua lukiessa mieleen, että kaiuttimien ääneen vaikuttanee helposti myös sen valmistajan imago, etukäteen selvitetyt tiedot ominaisuuksista ja hintalapun teskti.

Jep jep. Ei toki kaiutintesti...

/---
ap

[matteus/2]

Tuli vain juttua lukiessa mieleen, että kaiuttimien ääneen vaikuttanee helposti myös sen valmistajan imago, etukäteen selvitetyt tiedot ominaisuuksista ja hintalapun teskti. Pitäisi tehdä totaalinen zokkotesti, jotta voisi keskittyä siihen äänen kuunteluun...

Olen täysin samaa mieltä. Varsikin kun suht kokematon tuottaja astelee sisään super-räleeseen masterointipajaan jolla on runsaasti meriittejä ansiolistallaan, kohottaa tilanteen psykologinen lataus yleissoundin laatua huomattavasti - eihän se kerta kaikkiaan voi olla mahdollista että oma biisi kuulostaisi äänitysstudion tarkkaamossa paremmalta kuin masterointipajassa.. Myös kuuntelutilojen akustiikoissa on eroja, ja soppaa hämmentää tietysti myös ne ruuvaukset mitä itse masterointiprosessissa tapahtuu. Täytyy olla melko zen pystyäkseen luotettavasti arvioimaan mitkä lukuisista eri osatekijöista vaikuttavat soundiin milläkin tavalla.

[Jone]

Mutta silloinhan voi "nojata" sen masteroijan korvan tottumuksiin. Itse keskityn masterointipajoissa lähinnä EQ, kompressioon, limitointiin, keskenäisiin mittasuhteisiin joita voin itse havaita. + tietty fadet, volat sun muut masteroinnin työvaiheet. Turha yrittää edes opetella kaiken maailman pönttöjä ja tiloja niin tarkasti. Kyllä muutamalla korvalle tutulla mukaan otetulla cd:llä saa kuvan missä maailmassa sitä ollaan. Jos se lopputulos soundaa kotona sitten paskålta niin eihän se ole kuin vaatia korjauksia ja teettää ne samaan rahaan. Turhan moni vaan tyytyy siihen mitä "ne siellä teki" vaikka oma korva sanoo toista. Kyllä noista nimekkäistäkin pajoista tulee ihan silkkaa paskåa vaikka releet on viimeisen päälle. Muutama kun keskittyy tekemään määrää siinä missä muut laatua. Asiakkaan työn kun voi ajaa kahvittelun ohessa presetillä 17. ja lähettää laskun koko päivästä ja one down..

[matteus/2]

Mutta silloinhan voi "nojata" sen masteroijan korvan tottumuksiin. Itse keskityn masterointipajoissa lähinnä EQ, kompressioon, limitointiin, keskenäisiin mittasuhteisiin joita voin itse havaita. + tietty fadet, volat sun muut masteroinnin työvaiheet. Turha yrittää edes opetella kaiken maailman pönttöjä ja tiloja niin tarkasti.

Just näin. Mielestäni biisiä tai albumia XXX tuntia miksanneena on todella jäävi ottamaan kantaa soundin paremmuuteen eri vehkeillä eri ympäristössä kuultuna. Erilaiseltahan se joka tapauksessa kuulostaa. Kun on luottamus masteroijaan kunnossa voi soundieron kuitata paremmuutena, ja keskittyä itse isompiin linjoihin (kahvinjuontiin).

[EvilPet]

keskittyä itse isompiin linjoihin (kahvinjuontiin).

Tai sen kahvin kaatamiseen ni ei tarvi sitten täällä pönttöjä miettiä, kun täytyy nekin rahat laittaa tiskiin

[TheKraken]

[amanita]

Toi ei toimi ainakaan mulla....täytyykin taas kuskata filtteri tonne pajan tuolelle, jospa se tulisi kuntoon.

[Crimson]

Toi ei toimi ainakaan mulla....täytyykin taas kuskata filtteri tonne pajan tuolelle, jospa se tulisi kuntoon.

Ei toimi. paholainen!

[TheKraken]

En ole itse sitä sen pahemmin testannut, joten minä en osaa sanoa. Oletin että toimii, kun kerran moinen on

[ari800]

yleissoundin laatua huomattavasti - eihän se kerta kaikkiaan voi olla mahdollista että oma biisi kuulostaisi äänitysstudion tarkkaamossa paremmalta kuin masterointipajassa..

Valitettavasti aina se oma tuotos vaan kuulosti siellä miksauspajassa paremmalta kuin masterointiputkassa...Prkl.

[leohome]

EDIT: nyt kun lueskelin aihetta niin mikäs tässä on nyt se varsin toinen totuus?

Sen nauhadiskantin toimintaperiaatteesta johtuva holtiton toisen asteen harmoninen särö, perus laatikkokaiuttimen diffraktio-hässäkät ja sitämyöden off-axis-vasteen totaalinen surkeus. Vaikka.

[Jone]

EDIT: nyt kun lueskelin aihetta niin mikäs tässä on nyt se varsin toinen totuus?

Sen nauhadiskantin toimintaperiaatteesta johtuva holtiton toisen asteen harmoninen särö, perus laatikkokaiuttimen diffraktio-hässäkät ja sitämyöden off-axis-vasteen totaalinen surkeus. Vaikka.

Niin kyllähän kussakin pöntössä on omat vaivansa ja vikansa. Adamin kohdalla on omaan korvaan miellyttävä/erotteleva transienttitoisto. Säröäkin varmasti mukana mutta sou wat? ja kuinka paljon? Toteutustapa valmistajan mukaan olisi heidän kehittelemä diskantti joka kykenee hyvällä hyötysuhteella siirtämään nelinkertaisen määrän ilmaa suhteessa perineisempiin ribbon-rakennelmiin. Mutta ilmeisesti poikkeavia Adamin mittaustuloksia on jossain luettavissa niin ihan mielenkiinnosta voisi niitä vilkaista kuinka tuo väitetty särö jakautuu verrattuna muiden valmistajien pöniköihin. Eli linkkiä pliis. Itse löysin vain AES-dokumentin joka ei nyt näiltä osin mitenkään puistata.



Kokonaisuudessaan: http://www.adam-audio.com/downloads/aes_paper.pdf

[ari800]

perus laatikkokaiuttimen diffraktio-hässäkät ja sitämyöden off-axis-vasteen totaalinen surkeus. Vaikka.

Lähikenttämonitoreiden offaxis vaste on aivan yhdentekevä. Kuitenkin tuollaiset pöntöt suunnataan aina kuuntelupisteeseen.

Ja tuo "laatikkokaiuttimen diffraktio-hässäkkä" ei ainkaan noita k.o Adameja ole pilannut.

Näihin voi suhtautua kahdella tavalla; insinöörimäisesti speksejä ja käppyröitä tutkimalla tai kuuntelemalla omilla korvillaan. Välillä sitä oikein yllättyy kun näyttää ihan erilaiselta miltä kuulostaa.

Kaiuttimet ja on muutenkin ehkä henkilökohtaisimmat värkit, jotka studiossa/kuuntelutilassa on. Ainoa tapa löytää itselle sopivat kaiuttimet on kuunnella itse, eikä uskoa kaikkea mitä foorumeilla kirjoitellaan

[Jone]

Nostetaampa tätä ylös ettei unohdu että täällä vielä odotellaan leohomelta noita Adamin mittatuloksia.

[leohome]

Nostetaampa tätä ylös ettei unohdu että täällä vielä odotellaan leohomelta noita Adamin mittatuloksia.

jännäkakkaa pukkaa..

Mittatulokset jääkööt duuniarkistojen suojaan. Jokainen jota asia oikeasti kiinnostaa voi niitä joko tehdä tai hankkia vaikka AES:n kirjastosta.

Kandee myös muistaa, että noi valmistajien esittelemät AES-paperit on samanlaista markkinointihudaa kuin mikä tahansa muukin, ei mitään AES-kumileimasimien hyväksymää faktaa, eli jos AES-lähteitä plarailee on suotavaa tutkia yksityisten ja/tai valtakunnallisten tahojen tekemiä testejä, ei valmistajien itsensä julkaisemia. Toisaalta ne speksit jotka jätetään ilmoittamatta kertoo useimmiten enemmän kuin ne joita pumaskassa lukee...

Ongelma hra Heilin AMT-elementin kanssa on aina ollut se, että särön aisoissa pitämiseksi spl on aika matala, ja alarajataajuus on suhteellisen korkealla. Siihen kun lisätään ongelma joka syntyy kyseisen driverin ja normaalin mäntä-periaatteella toimivan driverin yhdistämisestä päästään jo hollille miksei kyseinen teknologia ole ikinä lähtenyt ihan kympillä. Ja se off-axis vaste on juurikin diffraktio-asiain takia tärkeämpi kuin uskoiskaan. Mut työläshän sitä on testata, tai ainakaan objektiivisesti korvilla arvioida, kuten suurinta osaa kaiuttimen soundiin vaikuttavista asioista.

Mut insinöörishaiba sikseen, monia aika hyviä levyjä on miksattu niillä Auratoneillakin.

[Jone]

Niin, kyseessähän ei ole Dr. Oscar Heilin vuoden 1972 Air Motion Transformer keksintö(AMT), vaan hänen kanssaan loppuajasta työskennelleen ja nykyisen ADAMin omistaja/pääsuunnitelija Dr. Klaus Heinzin totaalisesti uudistettu Accelerating Ribbon Technology(ART) näkemys aiheesta. Näitä ei siis pidä suoraan sotkea keskenään.

Asiat jäi vaivaamaan ja otin yhteyttä asian tiimoilta valmistajaan. Ylläri oli melkoinen kun äsken iPuukki hihkaisi äänimerkin "you got mail" ja postilootassa oli kirjelmäni joka oli kiertänyt firmassa ukolta toiselle mutta päätyen niin että itse vastauksessa olikin allekirjoittajana tämä itse herra Klaus Heinz! Kysymyksissäni pohdin näitä seikkoja ja omia havaintojani kuulemani perusteella. Näkemyksemme olivat saman suuntaiset ja edellä mainittu tulosten vaikea mitattavuus oli myös esillä. On myös luettavissa että hän torjuu sen että mittatuloksissa olisi jotain poikkeavaa joita hän esittää dokumentissaan jonka hän on osoittanut AES:lle. Hän myös kertoo että A.R.T on yhtiön perusta jolle on laskettu paljon "painoa" jota ei ole luettavissa mittatuloksista. Lopuksi hän tahtoisi että olisi jotakin numeerisia kuvaimia kertomaan sitä ilmavuutta ja luonnolista soundia joka tässä tuotteessa on, mutta kun ei ole niin koekuuntelu on se "juttu". Sanoopa vielä ellei koekuuntelu onnistu niin hyö yrittää vähä järkätä. Niil o kuulema näitä jokunen siivu.

Vaan tämä kirjeen rehellisyys teknisine jargoneineen, oma kuulokuva, sopiva hinta = ostopäätös. Nyt vaan loput dollarit nippuun kajarikaupan tiskille notkumaan..