Hilppasen parempi keikkapiano

[Jone]

Vaikkakaan kaikissa ominaisuuksissa nämä "uusiopianot" yms ei pääse samaan kun esikuvansa niin ovat ne silti aivan huikeita keksintöjä. Ne luo lisäksi sellaisia mahdollisuuksia moneen toimintaan että homma tyssäisi ihan alkumetreille orkkishärveleiden kanssa lavalla tai studiossa (jos nyt sellaiseen vempaimeen ees rahat riittää) Jo ajatus rokkikeikalle lähdöstä esim. pianon, rhodesin, clavinetin ja hammondin kanssa lesliellä nostaa hien pintaan. Lisäksi noiden kanssa touhutessa vaaditaan tanakasti teknistä osaamista ja paljon aikaa jota ei noissa touhuissa taas liikaa ole. Nyt se käy näillä nykysysteemeillä ihan uskottavasti yhdellä ja samalla soittimella ja muutamalla kaapelilla. Pianokonsertit sitten ihan erikseen omana lukunaan mikkirunkkauksineen jossa salimestarin samettihousut vaimentaa äänen transientit niin dramaattisesti että kasvonsa menettänyt pianisti ampuu itsensä esityksen jälkeen.. Itse en vaivaannu ihan niin kamalasti jos keikalla soittajan "pianosoundi" ei oo ihan just se viimeisin keksintö kunhan vaan se olennainen häslääminen ja pianon ym. raaputtaminen välittyy soljuvasti kaikkeen muuhun ynnättynä.

Korvamme on melko uskollinen noille keikkapianojen soundeille siinä määrin että jos kahlaa noista preset soundit läpi niin aina siellä on pianon lisäksi ne samat muutamat soundit ja niille on annettu isosti painoarvoa muiden mahdollisten soundien ollessa hieman heikompia. Ne on just ne samat soitinäänet joilla on tehty historiassa huikea määrä hyvää musaa ja niitä halutaan apinoida uudelleen ja uudelleen ja ne kuuluukin moiseen soittimeen ja niillä onkin mukava soitella. Ei noissa trance soundit juuri suhise vaan vanhassa on vara parempi eikä äänellistä pyörää tuossa kohtaa ehkä toinna keksiä uudestaan. Vertaan tätä etäisesti jopa siihen miten korvamme tottui aikanaan studioiden nauhakompressioon ja vinyyliin/kasetteihin ja sitten kun digiääni tuli niin se onkin "kovaa ja väärää" vaikka paperilla se on toisissa kohtaa parempaa. Nykyjuniorit taas alkaa kellahtaa siihen suuntaan että mp3 on sitä "oikeaa". Näissä uusissa soittimissakin tekninen meno on huikeaa ja jos jonkinmoiset simulaattorit ja muut tuo äänikuvaan kullekin soittimelle ominaista lisämetakkaa ja uskottavuutta ja toiset ihan onnistuneestikin. Itse nostan nämä uusiohärpättimet ihan oikeiden rinnalle samanarvoisina koska edut on melko mittavat ja kiistattomat.

[NeliX4]

Jos äänen vahvistaminen ja/tai roudaaminen on välttämätön, ei juuri muuta kannata miettiä.

Klasari, nauhoitus ja studiohommissa tietty kannattaa vielä pohtia. Viimeksi vedettiin yhden bändin narulle juuri Rhodes/Wurlitzer suoraan linjasta Nordilla+efekteillä, vaikka vieressä olis ollut kyseiset laitteet reaalisenakin. Nostettiin heti siinä mielessä kädet pystyyn, että oltais rajatulla budjetilla saatu parempaa jälkeä niistä orkkislaitteista. Silti esim. Tuomolla on Rhodes keikalla, kun taas Jannalla on Nord. Kumpikin tietty tulee suoraan linjaa pitkin, ilman erillistä mikrofonia.

Puhallinsoittimissa ja perkoissa kunnolliset ratkaisut odottavat tuloaan. Sähköiset rumpusetit taitaa olla ihan ok jo nykyään.? Vitsi kun olis hienoa soittaa 50-luvun Selmeriä ja kuparista klasaripilliä samalla (sähkö)fonilla.

[Jone]

Ite pölistelen Nordilla hammond soulit 4x10" Fender putkicomboon ja se on miellyttävä omaan korvaan. Myös linjaan soiteltuna soundi on keikalla ihan ok mutta "hurjuus" on heti poissa. Jos vaan ois mahis niin pikkunen Leslie ja Nord siihen niin ois parhautta. Sellainen kääpiö-Leslie/vastaava onkin hakusessa.

[harrihoo]

Sähköiset rumpusetit taitaa olla ihan ok jo nykyään.?

Riippuu tietysti siitä, mitä sanalla ok tarkoittaa tai ymmärtää. On niillä makeeta soittaa tietynlaisia juttua ja joihinkin juttuihin ne ovat lähes pakolliset. Mutta ei, ei ne kyllä parhaimmillaankaan ole akustisten rumpujen veroiset. Tavallaan ei edes lähelläkään. Jos ajattelee sitä dynamiikan kapeutta ja sävyjen puutetta, mitä akustisesta rumpusetistä lähtee, niin voi voi. Ja olen siis soittanut Rolandin TD20:llä ja TD12:sta, SuperiorDrummer 2.0:lla ja DDrum4:lla. Kaikki oivia vehkeitä, suorastaan hienoja, mutta aivan eri asioita kuin akustinen setti. Toki soittimia yhtä kaikki. Jos soittaa tasapaksuhkoa mättöä, niin mikäs siinä, mutta yksi jatsibiisi väliin ja tunnelma latistuu. Toki Hassisen Mikko AV-messuilla sai Rolandin osastolla hienon jatsisoitonkin aikaiseksi TD20:llä, mutta kyllä se enemmän on soittajan kuin setin ansiota ja jos Mikolta kysyisi, vastaako samaa, niin vastauksen tiedän jo nyt.

Sama se on tuon pianoasian kanssa. Steinway To Heaven on ihan eri asia kuin mikä tahansa matolaatikko, jos puhutaan soinnista ja dynamiikasta, mutta silti ainakin minä diggaan niitä "matolaatikoita". Eri tarkoituksiin eri vehkeet. Edelleen odotan mielenkiinnolla, että joku osaisi neuvoa sellaisen levyn pariin, jossa akustinen piano/flyygeli kuulostaisi samalta kuin se kuulostaa akustisesti. En ole vielä sellaista kuullut. Ja vaikka otetaan se 1%, joka niitä mikkejä osaa käyttää. Ehkä nuo Genelecit eivät sitten ole parhaat toistimet, mutta en ole kuullut sellaista muuallakaan. Korva ja musiikkifysiikka ovat niin jänniä juttuja, että ei niitä niin vain selätetä.

Joka tapauksessa kaikki hienolla meiningillä tehdyt äänitteet ja keikat ovat mahtavia, riippumatta siitä miten ääni on tehty, toistettu ja äänitetty. Vaikka nenän niistämistä lankapuhelimen mikillä äänitettynä ja 70-luvun Saloran kaiuttimilla toistettuna, jos se kuulostaa hyvältä ja saa kuulijassa jonkun solun värähtämään.

[tk3]

Aiempaan keskusteluun yhtään kantaa ottamatta : Kävin tänään testaamassa V-pianoa musiikkiliikkeessä. 30 v. omaehtoista pimputtelua takana niin oikeilla kuin sähköisilläkin vehkeillä. Taitoa on rajallisesti ja audioammattilaisuutta ei yhtään.

Ihan uskomaton soitin. Viiden sekunnin jälkeen ihan fiiliksissä. Käsittämätön saundi ja soittotaitokin parani hetkessä.

ei muuta