Hilppasen parempi keikkapiano

[MVi]

Kilkuttelin F-musiikissa ei-nyt-enää-ihan-uudella, mutta kuitenkin mulle uudella Rolandin V-Pianolla. Leijun vieläkin, vaikka elämyksestä on jo yli vuorokausi. Koskettimiston vaste on nopea ja tuntu hyvin täsmällinen ja kosketuksessa on napakka pohja. Sointi oli jotain uutta. Kirkas, hyvin flyygelimäinen, sustainiakin oli juuri sopivasti. Hiljaisimmasta hipaisusta rapsakampaan soitantaan instrumentti toteutti sen mitä ajattelinkin ilmaista...
Olihan siinä Genelecin pikkupurkit ja joku subbarikin lattialla, ei mikään ihme jos ne vielä lisäsivät kontrastia tavallisiin sähköpianoihin.

Tuolla puolentoista ja parin tuhannen hinnoissa pyörivät sähköpianot on kosketukseltaan ja soinniltaan tuttuja. Mun mielestä FP-7, jota pidetään moneen lähtöön ihan kelpo soittimena, tuntui tän rinnalla ihan tavis-soittimelta. Muutaman huntin kalliimpi RD-700GX ei sekään ole V-pianon jälkeen kovinkaan kummoinen.
http://www.f-musiikki.fi/pianot/digitaa ... oland.html
http://www.f-musiikki.fi/pianot/digitaa ... oland.html

Soundin vaihto, transponointi ja parametrien säätö käy hyvin nopeasti pitämällä nappia pohjassa ja säätöpyörällä. Mitä syvemmältä valikoiden takaa pitää säätöjä hakea, sitä tympeämmäksi homma muuttuu. V-Piano oli nopea, kaikessa. Ja vielä se soundi - paras digivekotin tähän asti. Päätän lyhyen raporttini toteamalla, että en ole Rolandilla töissä enkä saa provikkaa. Hinnan kuulemisen jälkeen sitten tipahtaa takaisin maan pinnalle. Ei ihan veronpalautukset riitä. Täytynee alkaa säästää.

http://www.roland.com/products/en/V-Piano/
http://www.roland.com/V-Piano/
http://www.musikantti.fi/product_details.php?p=1075
http://www.thomann.de/fi/roland_v_piano.htm
http://www.synthtopia.com/content/2009/ ... iano-demo/

[NeliX4]

Hauska Suitcase:mainen ulkonäkö on kyllä plussaa, joka samalla viittaa vähän ostajakuntaan. Vähän mitä katselin noita videoita Juutuubista, niin vähän turhan teknologiavetoinen näkökulma tuossa (markkinoinnissa?). Tuo V Piano 40kg painollaan ei oikein taida olla stagepiano omassa luokassaan, vaikka sitä sellaisena myydäänkin. Kulkenee kyl ammattimuusikolla keikoillakin. AIka jännä olis tietää kenelle tuota myydään? Ammatti- (studio tai humppa), klasari- vai jazzpianisteille. Veikkaisin, että studiomuusikot ja teknologiafriikit tuon ottaa käyttöönsä, mutta klasarit pysyy akustisessa, humppaajat RD700:ssa ja jazzarit Nordissa.

Itse pidän vanhan Fatari 900:n touchista, joka siis on jotain Rhodesin ja pianon välillä. Sounditkin saa omakseen. Noitakin näkyy tosi monella jazzarilla keikoilla, piristettynä Nordin soundeilla. Tuohon väliin tuo voisi sopia. Tarviipa käydä kyl itse tuota kokeilemassa. Oliko Turun musafasulla vai varmaankin Helsingin? Mistä ämyreistä kuuntelit tuota?

Rolandista ja sähköpianoista yleensä:

RD 700:n on jo pitkään ollut keikkamuusikoiden suosiossa - erityisesti viihdemusiikissa ja vähän laadukkaammissa tanssibändeissä noita näkyy aika usein. Juno G:kin taitaa olla omassa luokassaan, kun sillekään ei oikein vastusta löydy. KP3:n ja Juno-G:n yhdistelmän haluaisin nähdä. Rolandilla noita jotain liiketunnistusleluja olikin jo.

Nuo uudet sähköpianot kyllä kehittyy ihan silmissä ja varmaan tuo on aika lähellä optimia mitä digisoittimella voi päästä. Itse karsastan digisoitinta kotisoittimeksi, koska noissa soundi ja tatsi on "liian täydellinen" ja soittoajan korva kasvaa pitämään ei luonnollisesta pianosoundista. Mielestäni soittamisen nautinto on soittaa erilaisilla pianoilla, vaikka se muuten vähän nahisevampi olisikin. 5000€:lla saa jo ihan hyvän pystypianon, jonka arvo säilyy aina. Johonkin perusgeneerisen pianon korvaajaksi, kerrostalokämppään tai yleiseen tilaan (musiikkikouluun) tuollainen sähköpiano (ei siis stagepiano) on kuitenkin nenä päähän.

[Jone]

Tuota pitää päästä näpelöimään vaikken niin pianoa soitakaan. Liittimetkin härvelissä erittäin asialliset.

Asiaa sivuten, Korgilta tuli just Vintage piano markkinoille. Tuossa viehättää nuo napikat, liittimet ja muotoilu. Soundit ei äkkiseltään nettidemojen perusteella vakuuttaneet niin paljoa mutta pitää tutkia tarkemmin kun saa moisen näppeihin. Pari tonnia pyytävät täyspitkästä.
http://www.korg.com/product.aspx?pd=562


Ite hankin juuri soittimen tuosta äänimaailmasta ja valintani oli Nord Stage EX hieman painotetulla koskettimistolla. Sitä kyllä soittaa jo mielissään ja soundien syvyys ja ilmeikkyys antaa omanlaistaan pontta soittoon. Ei niin tympäise kun vekotin taipuu sormien alla ja kiivastuu yhdessä soittajansa mukana. Paras soundi siitä on irronnut kun sen Hammondilla tuuttaa sen 4x10 Fender gtr comboon ja antaa nappuloista hieman muroa sekaan. Keikallakin ok soundi lattiamonitorista kuultuna ihan ilman comboa.

[adele]

Hilppasen parempi?
En nuista mitään ymmärrä. Kävin viikonloppuna autokuskina, kun kävimme katsastamassa soittimia. Kumppanilla on jokunen tuollainen ylläoleva sähköinen rimpula, joilla ei kuulema ole pianon kanssa mitään tekemistä, ei tuntuman eikä äänen puolesta. Joutuu joskus tosin pakosta harjoittelemaan moisella lisukanootilla.

Kaksi päivää meni kiertäessä ja koesoitoissa. Mukaan tarttui yksi käyttämätön C-7 flyygeli ja neljä käytettyä U-3 pystäriä, joista yksi Silent. Hintaero suomeen (jos noita olisi tarjolla) ilman rahtia vain 25000€, joten käytännössä tuntipalkkaa ja päivärahaa ei jäänyt, mutta jonkun on aina uhrauduttava taiteen vuoksi. Ja saihan tuossa kokemusta.

[Jone]

Hilppasen parempi?
En nuista mitään ymmärrä. Kävin viikonloppuna autokuskina, kun kävimme katsastamassa soittimia. Kumppanilla on jokunen tuollainen ylläoleva sähköinen rimpula, joilla ei kuulema ole pianon kanssa mitään tekemistä, ei tuntuman eikä äänen puolesta. Joutuu joskus tosin pakosta harjoittelemaan moisella lisukanootilla.

Kaksi päivää meni kiertäessä ja koesoitoissa. Mukaan tarttui yksi käyttämätön C-7 flyygeli ja neljä käytettyä U-3 pystäriä, joista yksi Silent. Hintaero suomeen (jos noita olisi tarjolla) ilman rahtia vain 25000€, joten käytännössä tuntipalkkaa ja päivärahaa ei jäänyt, mutta jonkun on aina uhrauduttava taiteen vuoksi. Ja saihan tuossa kokemusta.

Tällainen viesti joutaa hevon vttuun täältä. Sekoile siellä off topicissa.

[adele]

Adele ei tajuu?
Ymmärtääkseni jokaista nuista voisi käyttää myös keikalla? Vai eikö voi? Sivusta seurasin kun tuollainen 500 kiloinen keikkapiano lähti keikalle. Kaksi miestä kellisti neidon, mutta sen jälkeen yksi hoiti soittimen lavalle tuon alla olevan häkkyrän avulla, eli keikkailu sujuu tuon kanssa mainiosti.




Jos tuo häkkyrä puuttuu, niin olen nähnyt kun neljä raavasta miestä hoitaa saman asian.




Sen mitä olen nähnyt noita on aika paljon käytössä keikoilla? Liekö sitten tavallista parempia? Tarkoitan näitä, jossa on tämä merkki. Kivitie & Pojat, joku ulkomaan pellejen merkki? Tämmönen leima stanssattu:

[NeliX4]

Jone ei tajda uskoa juttua todeksi ..tai sitten ilta on jäänyt harmittamaan. adele on Ihan asialllinen mun mielestä.

[Jone]

No siis jos topicin jossain muotoa oli tarkoitus käsitellä noita sähköisiä keikkapianoja niin en perusta juurikaan jos kaveri ei itse tajua mitään koko aiheesta ja ainoa sanottava topicin aiheesta on sekin toiselta kuultua ja sekin muotoa "sähköinen rimpula, joilla ei kuulema ole pianon kanssa mitään tekemistä, ei tuntuman eikä äänen puolesta" Nerokasta..

[ER]

Jone-herra vetää nyt rauhallisesti henkeä ja miettii miksi meni kirjoittamaan itse Roland-ketjuun joistakin Korkeista. Adele-neidin laitesuositus oli virkistävää luettavaa.

[Jone]

Jone-herra vetää nyt rauhallisesti henkeä ja miettii miksi meni kirjoittamaan itse Roland-ketjuun joistakin Korkeista. Adele-neidin laitesuositus oli virkistävää luettavaa.

Jone-herra vetää rauhallisesti helevettiin koko aiheesta.

[NeliX4]

Huono päivä? ... viimeistään nyt ainakin.?

[nimenion]

Jone menee itseensä tai vaikkapa lenkille syksyiseen ilmaan.
Tietenkään V-pianot tai mitkään muutkaan sähkörimpulat eivät ole s o i t t i m i a huonoine ja hyvine puolineen, vaan jäljitelmiä soittimien parhaista puolista. Omalla tavallaan erinomaisia. Mulla on kymmenisen vuotta vanha Rolandin rimpake. Sen ainoa hyvä puoli on, että se pysyy "vireessä", virettä voi vaihtaa vaikkapa johonkin barokkiviritykseen ja sitä voi transponoida. Siitä saa jotenkin pianon kaltaisia ääniä.
Pianoksi en ole sitä koskaan mieltänyt. Väitänpä, että en mieltäisi Veetäkään, jos pelkästään siitä syystä, että äni ei tule siitä samalla tavalla ulos kuin flyygelistä. Onkohan Veessäkään päästy eroon lievistä kaiuttimien suhinoista? Flyygelihän on lepotilassa äänetön.
Lisäksi esim flyygelin resonoimista muiden soittimien tai laulajan kanssa ei ehkä hetkeen saada sähkösoittimiin!

[Jone]

Jone menee itseensä tai vaikkapa lenkille syksyiseen ilmaan.
Tietenkään V-pianot tai mitkään muutkaan sähkörimpulat eivät ole s o i t t i m i a huonoine ja hyvine puolineen, vaan jäljitelmiä soittimien parhaista puolista.

En menekään vielä minnekään kun tultiin tähän.. Vaan siis täh? Millä tavalla esim. V-piano ei muka ole soitin?

[nimenion]

En tiedä, soitatko mitään, mutta soiko kieli vai soiko kaiutin kuin kieli on eri asia. Jo pelkästään siitä syystä, että ääni tulee eri paikasta.
Myös pianon oma resonanssi (muiden soittimien kanssa) puuttuu sähköpelistä.
Sähköpiano on (nopeasti ajatellen) parhaimmillaan melko nerokkaasti pianon ääntä jäljittelevä huono tai siedettävä kaiutin.
Piano on soitin. Laadultaan huono tai parhaimmillaan melkoisen loistava.

[MVi]

Keikalle lähdettäessä on paljon väliä onko soittimen massa 40 kiloa vai 400 kiloa. Nelkytkiloinen menee farmarin takatilassa pikku-PA:n kanssa helposti ja itse pystyy siirtelemään. Tavallinen sähköpiano kiinteine jalustoineen on jo hankalampi roudattava. Flyygelit näiden sähkösoittimien esikuvana ovat ja flyygelien sointia pyritään mahdollisimman tarkasti apinoimaan. Parhaista keikkapianoista oli tarkoitukseni alkaa keskustelu.

FM-synteesistä on lähdetty ja samplattyjen soundien kautta tultu nykyhetkeen. Jos kokemukset sähköpianoista ovat kymmenen vuoden takaa tai kymmenen vuotta vanhoista soittimista, tiedot kannattaisi päivittää. Vaikka nyt heti, Messukeskuksessa. http://www.sevent.fi/musiikkimessut/

[nimenion]

Kokeillaan päivittää, mutta tämä meni vähän sivuraiteelle tuon akustisen väittelyn takia. Sorry siitä.
Mutta niinhän se on: soitin ja kaiutin ON eri asia.
Tavallaan sama kuin soittaisi viululevytystään leuan alla olevan aktiivikaiuttimen kautta ja sitten levytyksen viulua oikeasti.

[SoulBurn1]

Tavallaan sama kuin soittaisi viululevytystään leuan alla olevan aktiivikaiuttimen kautta ja sitten levytyksen viulua oikeasti.

Sähkökitarakaan ei taida olla soitin, kun sen ääntä ei suoraan paljoa kuule noin vain vaan äänen täytyy mennä piuhan kautta vahvistettavaksi...

Jos asian soittamiseen tarvitsee soittotaitoa, se on soitin. Vaikka sen tuottamat äänet kuuluisivatkin leuan alla olevasta aktiivikaiuttimesta. Onhan se tietysti eri asia, mutta ei kukaan ole väittänyt, ettei olisi. Tässä haettiin kuitenkin keikkapianoa eikä keikkapianon kokoista loistoflyygeliä joka murjoo fysiikan lakeja...

[NeliX4]

Nelkytkiloinen menee farmarin takatilassa pikku-PA:n kanssa helposti ja itse pystyy siirtelemään. Tavallinen sähköpiano kiinteine jalustoineen on jo hankalampi roudattava. Flyygelit näiden sähkösoittimien esikuvana ovat ja flyygelien sointia pyritään mahdollisimman tarkasti apinoimaan. Parhaista keikkapianoista oli tarkoitukseni alkaa keskustelu.

FM-synteesistä on lähdetty ja samplattyjen soundien kautta tultu nykyhetkeen. Jos kokemukset sähköpianoista ovat kymmenen vuoden takaa tai kymmenen vuotta vanhoista soittimista, tiedot kannattaisi päivittää. Vaikka nyt heti, Messukeskuksessa. http://www.sevent.fi/musiikkimessut/

Tarviipa käydä. Ihailen selkääsi kyllä, jos tuota meinaat kanniskella. esim. 20kg Yamaha P250:n kanssakin on mennyt hermot jo monta kertaa ja 10kg laatikon painoa tietty aina päälle, joka yleensä vaihtuu 10kg kevyempään Nord 73:een tilanteen salliessa.

[Jone]

En tiedä, soitatko mitään, mutta soiko kieli vai soiko kaiutin kuin kieli on eri asia. Jo pelkästään siitä syystä, että ääni tulee eri paikasta.
Myös pianon oma resonanssi (muiden soittimien kanssa) puuttuu sähköpelistä.
Sähköpiano on (nopeasti ajatellen) parhaimmillaan melko nerokkaasti pianon ääntä jäljittelevä huono tai siedettävä kaiutin.
Piano on soitin. Laadultaan huono tai parhaimmillaan melkoisen loistava.

Soitan kyllä, ja jo runsas 25v sormeilua takana ja aamulla pakkaan taas soittimen ja soitan koko vkl. Tai siis oletin pakkaavani soittimen mutta niin ei kai sitten olekaan. No meen sitten pönöttämään kuitenkin sinne lavalle kun kerran siitä maksavat. Siellä me sitten ollaan lähes kaikki ilman soittimia Tämäkin se piti vielä oppia..

[TiBook]

Paras soundi siitä on irronnut kun sen Hammondilla tuuttaa sen 4x10 Fender gtr comboon ja antaa nappuloista hieman muroa sekaan. Keikallakin ok soundi lattiamonitorista kuultuna ihan ilman comboa.

Niin, rappiomusiikkiahan tuollaisilla soitetaan. Kyllä adelen "kumppanin" C7:lla (ja kolmella käytetyllä U3:lla) soitettuna Deep Purplen Perfect Strangers varmaan kuulostaisi hilppasen paremmalta.

adele ei ole tainnut viime aikoina saada riittävästi kehuja valokuvistaan Digicamera.netissä kun piti tulla trollaamaan hyvä keskustelun alku sivuraiteille.

[harrihoo]

Tämä sivuraide on kyllä mielenkiintoinen (vaikka myös itse aihe oli sitä).

Maailmassa on siis todella paljon muusikoita, jotka eivät olekaan soittajia, koska eivät soita oikeita soittimia (kaikenlaisia sähkövatkaimia vain)? Kyllä minä olen tiennyt, että moni nykyinen rock-show on enemmän tai vähemmän aistien hämäämistä ja pientä bluffia, mutta että ihan noin suurta. Onneksi minä soitan työkseni rumpuja, jotka kai lasketaan soittimeksi, vaikkei siinä kieliä olekaan. Bändiohjauksessa täytyy tosin kajota epäsoittimiin ja ohjata nuorisoa huonoille teille, lieneekö tiedossa selkäytimen rapautumista, sokeutumista vai mitä?

Jos asian soittamiseen tarvitsee soittotaitoa, se on soitin.

Kyllä minä komppaisin tätä SoulBurn1:n määritelmää jo silläkin perusteella, että aikoinaan Arabiassa opiskellessani nyt jo eläkkeelle jäänyt tunnettu teoriapuolen opettaja kertoi musiikin olevan "äänien etenemistä ajassa". Organisoidusta äänestäkin oli puhetta. Mutta ei mitään siitä, millä tavalla niitä ääniä pitäisi tuottaa. Onko minua siis petetty?

Toki akustinen piano ja sähköpiano ovat aivan eri asioita, mutta kyllä minä molempia soittimeksi kutsuisin. Sinänsä ymmärrän kyllä ajatuksen soittimen omasta resonanssista, sellainenhan on esim. sähkökitarassa, -bassossa ja -viulussa, mutta ei kaikissa sähköpianoissa, syntikoista puhumattakaan. Ei se kuitenkaan soitinmäärittelyä minun mielessäni rajaa. Ja V-piano teki kyllä audiomessuilla vaikutuksen, mutta ei se hetkeäkään kuulostanut oikealta akustiselta pianolta, ei edes Genelecien kautta, vaikka muuten kivalta kuulostikin. Tosin en ole myöskään kuullut yhdelläkään levyllä oikeasti aidon kuuloista pianosoundia akustisesta soittimesta äänitettynä (varsinkaan klassisella levyllä), ja noita levyjä on aika paljon jo pelkästään omassa olkkarissa. Kuuntelin tuossa Marita Viitasalon soittamaa Sibeliuksen Kuusi-biisiä levyltä. Hienosti soitettu, mutta jos vertaa vaikka meidän oman Yamaha-flyygelin soundiin akustisesti, niin aivan eri maailmasta, eikä se levy ole se voittaja. Sen sijaan noilla "epäsoittimilla" saa ainakin poppipuolelle aidomman kuuloisen äänen levylle, vaikka taas oikeassa konsertissa tilanne olisikin päinvastoin. Tai no, jos piano tulee PA:sta, niin aidoimman saa todennäköisesti sähkösoittimesta kuin akustisesta mikittämällä.

Nyt kyllä poikettiin alkuperäisestä aiheesta aika paljon, sori vaan.

[Ecaroh]

Sen sijaan noilla "epäsoittimilla" saa ainakin poppipuolelle aidomman kuuloisen äänen levylle, vaikka taas oikeassa konsertissa tilanne olisikin päinvastoin. Tai no, jos piano tulee PA:sta, niin aidoimman saa todennäköisesti sähkösoittimesta kuin akustisesta mikittämällä

Tässä aleteaan olla kohtuullisen lähellä järkeä...

Sähkösoitin vs. akustinen soitin tilanteessa jossa tarvitaan vahvaa äänenpainetta. Moni ammattilainen tietää välttää tilannetta, jossa akustinen soitin täytyy mikittää ja monitoroida soittajalle itselleen. (PA-) Soundi ei useinkaan pääse hyvän sähkösoittimen tasolle ja soittotuntuma voi olla kammottava.

[daimler]

Näinä aikoina on hyvin yleistä, että siirrytään "asiallisesti" hiekkalaatikon puolelle. Siihen täytyy vain tottua, muuten on ahdistus päällä jatkuvasti.

Kaikkialla on näitä, jotka alkavat vertaamaan asioita samaan tyyliin: kokemuksia bilteman polkupyöristä? vastaus: näin kerran Lontoossa uuden Rolls-Roycen. Ostaisinko uudeksivuodeksi papatteja? vastaus: mun telkkarista tuli kerran dokumentti vetypommeista.

Aina on kovempaa, kalliimpaa, hauskempaa, sarkastisempaa...

Asiaan: tuo Rolandin vehje näyttää kyllä hyvältä. En ole päässyt kokeilemaan. Itselläni on "oikea" piano, jota on mukava soitella. Kun sitten on aika siirtää soittoa(onneksi ei pianoa) äänitteelle asti, alkavat ongelmat. Kuinka uskomattoman epävireiselle kapakkapianolle se kuulostaakaan mikkien läpi! On se käsittämätöntä kuin korva kuulee asiat eri tavalla kuin mikrofonit. Yksinkertaisesti en saa pianoa viritettyä niin tarkasti, että kehtaisin sitä mihinkään kappaleeseen vakavalla mielellä lisätä. Sen vuoksi tässä on alkanut hiukan kiinnostamaan nämä "sähköpianot". Yksi Wurlitzer tuossa nurkissa pyörii. Sen vire on hyvä, mutta lievää taustakohinaa esiintyy. Kyseisestä laitteestakin löytyy käsittämättömän hyviä mallinnuksia näistä uusista laitteista.

[NeliX4]

Asiaan: tuo Rolandin vehje näyttää kyllä hyvältä. En ole päässyt kokeilemaan. Itselläni on "oikea" piano, jota on mukava soitella. Kun sitten on aika siirtää soittoa(onneksi ei pianoa) äänitteelle asti, alkavat ongelmat. Kuinka uskomattoman epävireiselle kapakkapianolle se kuulostaakaan mikkien läpi! On se käsittämätöntä kuin korva kuulee asiat eri tavalla kuin mikrofonit. Yksinkertaisesti en saa pianoa viritettyä niin tarkasti, että kehtaisin sitä mihinkään kappaleeseen vakavalla mielellä lisätä. Sen vuoksi tässä on alkanut hiukan kiinnostamaan nämä "sähköpianot". Yksi Wurlitzer tuossa nurkissa pyörii. Sen vire on hyvä, mutta lievää taustakohinaa esiintyy. Kyseisestä laitteestakin löytyy käsittämättömän hyviä mallinnuksia näistä uusista laitteista.

Jokainen korva on erilainen, joten on periaatteessakin mahdotonta verrata korvaa ja mikrofonia. Toisekseen 99% äänialalla olevista ihmisistä ei osaa käyttää mikrofoneja oikein kuin luonnollisen toiston luomiseksi - live tai studio. Kolmanneksi äänen suoltovehkeet vaikuttavat 100% loppukuunnelmaan. Halvat vehkeet saavat hyvänkin äänilähteen kuulostamaan hirveältä.

Oikeassa olet siinä hyvin tärkeässä seikassa, että ääni "huononee" eniten ketjussa soitin-äänilaitteet-korva aina siinä matkalla soittimesta mikrofoniin. Voi olla kustannustehokkaampaa suoltaa humppaa tuolla Rolandilla kuin "oikeilla" vehkeillä. Wur:n suhinoihinkin löytyy keinoja, esim. elektroniikan puhdistus, mutta eikö pieni suhina kuulu ko. soittimeen.? Myös eri äänikerronnan tyylillä on uskomattoman suuri merkitys "aitouden" ja tunnelman syntymiseen, kun joku ns. virheääni ja höpötys taustalla kuuluu livekokemukseen. Vireen ja (baari)pianosoundin hakijoille, T. Monkin Piano Solo -levyllä olevaan soundia on aika mahdoton toisentaa joskin tunnelma on hyvin läsnä.

Hyvän pianosoundin löytäminen on ihan helppoa, joten oliskohan vika kuitenkin enemmän miehessä ja mikissä kuin pianon virityksessä.? Rykäise itsellesi esim. tällaiset, joita näkyy telkkarissa monesti pianomikkeinä. http://www.thomann.de/fi/neumann_u87_stereoset_ni.htm. Odota pari kuukautta (syksy on pahinta aikaa vireelle) ja pyydä pianon virittäjä kylään. Jos sittenkään ei kelpaa, alkaisin vähentämään synteettisiä soundeja 100%.

Mikä on oikea termi tälle lähes vireessä olemiselle vs. absoluuttisessa (matemaattisesti oikeassa) vireessä olemiseen? Olisiko luonnollinen vire.?

p.s. Milloin autotunesta tuli cool, kun nyt sitä on tosi monessa uudessa biisissä ja se mielletään "normaaliksi"? Onko se just, että halutaan käyttää halpoja vehkeitä ja halutaan autotune-soundi. Nyt nämä biisit kuulostaa niin paskalta ettei kyse ole enää musiikista vain jostain ihan muusta. En tiedä mistä.

[daimler]

Ihan asiaa! Sen verran on tullut väännettyä, että jotain tiedän mikityksistä...ja Neumanneista. Tiedän, että oikeilla mikityksillä, mikeillä, tilalla, esivahvistimilla ja muilla on mieletön vaikutus lopputulokseen. Usein hienosti nauhoitettu juttu soi pikku pöytäradiostakin kuunneltuna poikkeuksellisen hyvin. Muistan kun kuulin ensimmäistä kertaa Alisson Kraussin ja Plantin levyä. Yöllä vanha -80 luvun telkkari oli jäänyt päälle ja ohjelma loppunut. Sieltä tuli päivän uutisia ja taustalla soi joku radiokanava. Kappale erottui heti siitä massasta ja sanoin, että tuohan levy pitää kuulla oikeillakin vehkeillä. Ja ihan hyvinhän se olikin nauhoitettu ja tuotettu.

DPA ja Neumann ovat mukavia mikkejä nauhoitushommissa. Soundin saa säädettyä todella hyväksi ja joskus tosi helpostikin. "Normaalimikeillä" huomaan vain, että esimerkiksi tavallisen kotipianon mikitys on joskus hankalaa puuhaa, kun sitä tilassa soivaa soundia ei meinaa löytää millään. Yleensä kaikki kolinat, suhinat ja kalpea, ohut soundi pukkaa päälle. Kyllähän sen löytää, mutta on huomattavan paljon vaikeampi saada aikaiseksi kuin esim. lauluääni, puhaltimet tai akustinen kitara.

Pidän itse hiukan rösöisetä soundista, hienoja esimerkkejä Tom Waitsin tuotoksissa. Joskus kun sekoitetaan puhtaita elektronisia äänia, tuntuu ettei siihen voi vain yhtä hiukan pahvimaisesti soivaa pianoa nätisti lisätä. Miehestähän se on kiinni, joo, mutta silti omassa toiminnassani fakta. Talossani on myös takka. Lämpötilaa on todella vaikea saada pysymään huojumatta ja näin ollen piano elää joka päivä lämpötilan mukaan. Muutaman kerran on virittäjä käynyt ja seuraavana päivänä homma on ollut jo turha. Kyllä minä pianon aikalailla vireeseen saan, mutta nämä kaikki muut tekijät tekevät siitä hankalamman kuin esim.akustisen kitaran kanssa, jonka viritys ei ole ihan yhtä työlästä.

Itselläni on ollut monenmoista toistinta: elektrostaattista ja magnetostaattista kaiutinta, monitoria, putkea ja transistoria, hopeoituja kaapeleita, kullattuja liittimiä... Mukavaa ja sopivan haastavaa on seikkailla äänien maailmassa.

Steinway on hieno soitin ja hilppasen parempi keikkapiano, mutta epävireisenä sekään ei tuumannut istua äänitteeseen.