Garagebandin Tasot

[Silencio]

Valoittakaapas ääni-insinöörit minulle hieman tuota masteroinniksi kutsuttua mystistä taiteenlajia. Kun exporttaan Garagebandista biisin iTunesiin, niin tuo exportattu aiffi soi abt. 30% hiljaisemmalla kuin playlistin muut biisit, vaikka Garagebandin tasot ovat karvan verran alle tapin. Pitäisikö tuo aiffi siis vielä masteroida jollain erillisellä softalla, että sen saisi soimaan lähelle kipukynnystä, vai voiko tuon hoitaa jollain pluginillä itse Garagebandissa? Onko tun aiffin äänenvoimakkuuden nostaminen edes mahdollista ilman säröytymistä?
En oikein ymmärrä noista headroomeista ja desibeleistä juuri mitään.

[taito]

Yleensä masteroinnissa käytetään ainakin monialuekompressoria, eqta ja limitteriä. Tavoitteena on saada biisin dynamiikka pienemmäksi, jolloin biiisin hiljaisemmat kohdat tulee kokoajan kovempaa. Suomessa yleensä cd:lle menevä materiaali on masteroitu niin, että biisin huiput on -0,2. En käytä Garabandia, mutta siellä näyttää löytyvän tarvittavia työkaluja kotitekoiseen masterointiin. Oikeasti masterointi on vaativaa puuhaa jossa tavitaan hyviä työkaluja, mutta kyllä demo masterointi onnistuu myös Garagebändissä. Lisätietoa desibeleistä ym. löytyy esim. googlella kirjoittamalla dbu, dbv, peek ja rms. http://www.rane.com sivuilla on yleistä audio inffoa. Ehkä voin kirjoittaa lisää aiheesta paremmalla ajalla.

[Jamac]

Yleensä masteroinnissa käytetään ainakin monialuekompressoria, eqta ja limitteriä. Tavoitteena on saada biisin dynamiikka pienemmäksi, jolloin biiisin hiljaisemmat kohdat tulee kokoajan kovempaa.

Ahaa, tämä on siis se vaihe missä (Suomalainekin) musiikki pilataan. Syvää halveksuntaa sydämestä.

[argo_hoo]

Ahaa, tämä on siis se vaihe missä (Suomalainekin) musiikki pilataan. Syvää halveksuntaa sydämestä.

Niin no, masteroinnin tarkoitus ei kyllä toudellakaan ole pilata musaa... Ja jos meinasit kompressorin käyttöä niin oikein käytettynä kompressointia ei musasta kuule! Vaan täytyy se dynamiikka tietyissä musatyyleissä toki säilyttää (jazz, klasari ym) mutta se mitä radiosta noin pääsääntöisesti tulee niin mun mielipide on se että vika on kyllä useimmiten sielä säveltäjän kynässä kun masteroijan potikoissa... ;-)

[Mikko]

Ja jos meinasit kompressorin käyttöä niin oikein käytettynä kompressointia ei musasta kuule!

Rohkenen olla eri mieltä. Kompressori voi käyttää oikein myös siten, että se kuuluu... esim. Daft Punkin biiseissä "ylikompressoiminen" toimii. Muutenkin klubimusaan sopii paljon räväkämmät säädöt...

[argo_hoo]

Kompressori voi käyttää oikein myös siten, että se kuuluu...

Aivan totta, mitä vaan äänenmuokkausvempelettä voi käyttää miten vaan ja mihin tarkoitukseen vaan jos lopputulos on se mitä haetaan, siis kompressoriakin voi käyttää mainiosti efektinä, mutta vituralleen säädetystä masterkompurasta johtuva biisin armotonta pumppausta ei kuuntelee susikaan, tai no voi kuunnellakkin mutta minä en mielellään semmoista kuuntele...
Mitä meinaat "räväkämmillä" säädöillä, mulle tulee mieleen räväkistä säädöistä esim. se että kompuralla syö musasta atakit jollain siitä tulee munatonta tuubia josta uupuu iskuista potku tai sitten että se pumppaa... Räväkkää mutta ei välttämättä hyvän kuuloista...

[taito]

Totta.

Radiosoitossa on kilpailtu koko ajan siitä, mikä biisi soi kovempaa. Radiolähetyksessä kompressoidaan vielä lisää, joten taatusti dynamiikkaa ei paljon jää. Toisaalta kuluttajat kokevat kovempaa tulevan biisin paremmaksi ja siihen myös rahansa investoivat. Esim. Ricky Martinin levyt soivat sen verran lujaa, että vanhemmat cd-soittimet ovat pulassa. Toisaalta syynä on myös se, että musiikkia kuunnellaan niin monentasoisilla laitteilla. Harvoilta löytyy kotoaan huippulaitteita jotka pystyvät dynamiikkaa kunnolla toistamaan. Joskus masteroitu biisi kuulostaa geneleceissä huonommalta kuin alkuperäinen, mutta autossa ja kotilaitteilla masteroitu on parempi. Masteroidun musan pitää toimia monenlaisessa ympäristössä. Ihmiset kuuntelevat musansa monesti paikoissa, joissa on jatkuvaa taustamelua esim. auto,työpaikka...siellä hiljaiset kohdat jäisivät kuulumattomiin. Typerintä tässä kuitenkin on se, että kun kerrankin olisi mahdollisuus käyttää laajaa dynamiikka-aluetta johtuen uusista tallenneformaateista, niin sitä ei hyödynnetä.

Toisaalta masteroinnissa on kyse paljon muusta kuin dynamiikan korjailusta. Tiedän, että monesti masterointiin viedään valmiiksi rutattua materiaalia jolle ei enää paljoa ole tehtävissä. Vanha sanonta "paskasta ei konvehtia saa" pätee tässäkin asiassa.

Itse toimin akustisen musiikin parissa. Siellä kompressointi on huomattavasti hellävaraisempaa.Mutta toisaalta tämä on palveluammatti ja tässä tehdään niin kuin asiakas haluaa.

(Selvennykseksi: En masteroi vaan äänitän ja miksaan)

[argo_hoo]

AAMEN

Vanha sanonta "paskasta ei konvehtia saa" pätee tässäkin asiassa.

niin, eipä sillä masteroinnilla huonoa miksausta pelasteta, hyvään miksaukseen sen sijaan saa ehkä vielä sen viimeisen tarvittavan silauksen...

(itsekään en siis ole masteroija, vaan äänitän ja miksaan)

[JohnnyHo]

pojat puhuvat asiaa. näinhän se nimenomaan on, että masteroinnin tarkoitus on tuoda biisiin se viimeinen silaus. koko levyn masteroinnissa rakennetaan levy mahdollisimman yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mietitään kappaleiden välien pituudet, alku- ja loppufeidit, tasoitellaan kappaleiden väliset volyymierot ja erilaisisista miksauksista (usein monen eri miksaajan tuotoksista) johtuvat sävyerot. toisinaan masteroinnissa voidaan esim. napsaista jostain biisistä pala pois tai muuten muuttaa biisin rakennetta. tärkeä pointti on myös levyyn istutettavat isrc-koodit.

yksittäiset "radiosinkut" masteroidaan usein eri lähtökohdista, taito perusteli pohjamutia myöten mistä on kyse. ihmiskorva on kovin subjektiivinen mittari, ja juuri tästä johtuen kovempaa soiva biisi tuntuu parempisoundiselta kuin muutaman desibelin hiljaisempi. tästä johtuu radioiden ylikompressointi, samoin levyjen. tästä johtuen ollaan aikamoisessa oravanpyörässä, koska harva haluaa, että oma biisi soi muiden biisejä hiljempaa. toisaalta on myös esimerkkejä, joissa "ylikompressointi" on osa koko soundia, esim. oasiksen kiekot jne.

samaa mieltä olen, dynamiikkaa pitäisi käyttää luovasti elokuvien tapaan, mutta radiot ovat toiminnallaan tehneet sen erityisesti pop-musassa mahdottomaksi. jos kappaleessa on paljon dynamiikkaa, radiosoitossa aseman monialuekompura tuhoaa dynamiikan, ja samalla saattaa pilata koko miksauksessa dynamiikalla luodun dramaturgian. siis kärjistäen, mitä pienempi dynamiikka miksauksessa ja masteroinnissa, sitä vähemmän radioasemien paskaksi asti ruuvatut kompurat tekevät valmiille biisille.

en masteroi itsekään, vaan äänitän, tuotan ja miksaan. olen tosin istunut satoja biisejä masteroinnissa.

[Silencio]

Ok, paljon asiaa, mutta miten käytännön tasolla tuo desibelien hinaaminen ylöspäin tapahtuu ilman ei toivottua säröytymistä? Tarvitaanko tuollaiseen jokin Wavesin ultramaximizer tai jotain kallista rautaa, vai onnistuuko se budjettiluokan vermeillä?

[Mikko]

Itselläni on käytössä Slim Slow Slider: C3 Multi Band Compressor 1.2... muuten ajattelin pärjätä Logicin sisltämillä plugareilla. Saa nähdä miten äijän käy. Niin kuin tosta aiemmasta replystä saattoi päätellä tykkään itse hieman "liikaa" kompressoidusta soundista, nyrkkisääntönä joka-ikinen Logicin kanava menee kompuran läpi (aika usein Digital Fishphonesin Blockfish) ja sitten master-kanava tuon kolmi-kanavaisen läpi. No masteroimaan en ole vielä tällä uudella setupilla päässyt, joten voi olla että noilla ei tulekaan hyvää jälkeä.

Aiemmin pistin kaikki ihan perus stereo-kompuran (Behringer, DBX tai Alesis) ja Ultrafexin/Aural Expanderin läpi suoraan DATille...

Ammattilaiset voi sitten haukkua mun lähestymistavan lyttyyn.

[Jamac]

Toisaalta syynä on myös se, että musiikkia kuunnellaan niin monentasoisilla laitteilla.

Joku vuosi sitten kun radiossa soi kokoajan joku normaalihitti tms. niin olin ihan varma, että se oli miksattu/masteroitu tms. sillä lailla että se kuulostaa köyhän miehen vehkeillä paremmalta. Kun se sama biisi tuuppas ulos omista, halvalla mutta hyvällä maulla rakennetusta, stereoista niin biisi kuulosti siltä, että siinä on pahasti jotain vikaa. Sitten halvasta mankasta kuultuna se oli niinkuin parempi...

[ArttuL]

Mm. Queenin Bohemian Rhapsody on erittäin valaiseva biisi kunneltavaksi eri radiokanavilta. Siinäpä huomaa eri kompressointien tasot. Hirveetä kuunnella kun lempparibiisi raiskataan...

[Mikko]

Tosta radio-asemien kompressoinnista ei voi olla kuin samaa mieltä kaikkien kanssa... sillä pilataan 20 % radiossa soivista kappaleista, loput 80 % on sitten jo pilattu siinä vaiheessa kun niiden säveltäjä/tuottaja/mikälie sai ensimmäisen ajatuksen ko. biisistä... Ennen mulla oli radio aina taustalla päällä, mutta tänä soittolistojen aikana sitä ei jaksa kuunnella kun kaikki yllätyksellisyys puuttuu. Vaikka olen itse oman musiikkini puolesta tiukasti elektronisella osastolla, niin kuuntelen kuitenkin kaikkea laidasta laitaan, liukuhihna-pop ei kyllä putoa vaikka kuinka yrittäisi. Onneksi on nettiradioita ja laajakaistat... No nyt ollaan jo aika pahasti sivussa alkuperäisestä aiheesta, anteksi siitä.

[matteus]

>kovempaa soiva biisi tuntuu parempisoundiselta kuin muutaman desibelin hiljaisempi.
>tästä johtuu radioiden ylikompressointi, samoin levyjen

Itseasiassa tuo ylikompressointi radioissa on lähinnä kaupallisten asemien heiniä ja yksi iso syy siihen on se että näin alemmilla lähetintehoilla saavutetaan suurempi kuuluvuusalue. YLE:n asemat ovat melko neutraalin kuuloisia ja joskus niillä havaitsee suuriakin volumeheittelyitä ihan yhdenkin ohjelman sisällä.

Tottahan kaupallisissa radioissa kuitenkin kiinnitetään suurta huomiota siihen millainen prosessointi signaaliketjun päässä on, ongelmia tuottaa esim. se että vanhempi musiikki on yleensä huomattavasti löysemmin masteroitua kuin uudempi - ja tietysti kuuntelijoiden mieltymykset vaikuttavat myös.

On se tosin aika eksoottinen kokemus kuulla oma miksaama biisi esim. NRJ:ltä eka kertaa, tuntuu että prosessointi kaivaa miksauksesta esiin juuri ne jutut mitä on itse yrittänyt häivyttää taustalle.

Dynamiikan minimointi signaalin keskivoimakkuuden maksimoimiseksi äänitteillä on sinänsä aika filosofinen juttu - nykyään kun ei (varsinkaan) pop-biiseihin yleensä miksausvaiheessakaan sisällytetä mitään kovin suurta dynamiikkaa ja nykyaikaisella masterointilaitteistolla (tai no käytetäänhän niitä retrovehkeitäkin monesti vielä..) kun saavutetaan kuitenkin erittäin hyvä soundi vaikka aaltomuoto näyttäisi yhdeltä jöötiltä niin tuottajan on monesti hankala lähteä perustelemaan minkä takia juuri hänen kättensä läpi kulkenut masteri soi levy-yhtiön presentaatiossa hiljempaa kuin jonkun toisen.

Täytyy tosin sanoa että tuo maksimointiperiaate korreloi yleensä räikeimmin kaupallistettujen artistien äänitteillä, kyllä nykyäänitteiltäkin löytää ihan hienoja dynamiikkanyansseja kun sukeltaa vähän pintaa syvemmälle.

[Jamac]

On se tosin aika eksoottinen kokemus kuulla oma miksaama biisi esim. NRJ:ltä eka kertaa, tuntuu että prosessointi kaivaa miksauksesta esiin juuri ne jutut mitä on itse yrittänyt häivyttää taustalle.

Vioelä tuli joku biisi radiosta mileen (hajuakaan mikä), mutta kotona kuunnellessa sieltä tuuppasi joku hemmetin ihmeellinen "piiip" soundi mikä kuulosti ihan mun kännykän tekstiviestiltä. Saakeli kun meinas hermot mennä. Keskivertomankassa kuulosti ihan ok:lta...