iPhone putosi 5000m, eikä särkynyt

[apsev]

https://www.hs.fi/talous/art-2000010108141.html :
"YHDYSVALTAIN Portlandissa on löytynyt maasta Applen Iphone-älypuhelin, joka on todennäköisesti pudonnut Alaska Airlinesin turmakoneesta. Erikoisen tapauksesta tekee se, että puhelin säilyi tuhansien metrien pudotuksesta ehjänä. ...
Lento oli saavuttanut lähes 5 000 metrin korkeuden, kun matkustamossa kuului ensin poksahdus ja sen jälkeen kova pamaus. Ilmanpaine matkustamossa laski nopeasti ja koneesta lensi ulos esineitä kuten matkustajien puhelimia ja penkeistä irti repeytyneitä niskatukia. ...
PUHELIMEN löytymisestä kertoi Seanathan Bates -nimellä esiintyvä käyttäjä viestipalvelu X:ssä.
Bates kertoo X:ssä löytäneensä Iphonen tienposkesta. Puhelin oli lentokonetilassa ja siinä oli akkua noin puolet jäljellä. Julkaisussa on mukana myös kuva puhelimesta, jossa näkyy Batesin mukaan viesti Alaska Airlinesin onnettomuuslentoon numero 1282 liittyvistä matkatavaratiedoista. Puhelimen latausportissa oli lisäksi kiinni katkenneen latauspiuhan pää. ...
MONILLA voi olla kokemusta älypuhelimen näytön hajoamisesta, kun laite lipeää vahingossa käsistä ja putoaa lattialle. Miten voi siis olla mahdollista, että älypuhelin selviäisi tuhansien metrien pudotuksesta?
Oslon yliopiston teoreettisen astrofysiikan instituutin tutkijatohtori Duncan Watts arvioi WP:n haastattelussa, että syynä on ilmanvastus, joka on hidastanut puhelimen putoamisvauhtia.
Jos puhelin olisi pudonnut kiveen tai katukiveykselle, olisi se varmasti vaurioitunut, Watts arvelee. Tien viereen kasvillisuuden keskelle putoaminen on kuitenkin todennäköisesti pehmentänyt osumaa.
"

Toki tuurillakin iso merkitys ehjänä pysymiseen.

[Nokus]

Vieläkö näihin hömppä mainoksiin joku vielä menee!

[homenamsi]

Aika laajasti näyttää tuota juttua siteeratun Googlen haun perusteella. Ja Google Scholarin mukaan Duncan Watts on olemassa oleva akateeminen henkilö.

Ilmakehän rakenteen ja putoamiskorkeuden perusteella ei olisi ollut kovin haasteellista laskea arvio nopeudelle putoamishetkellä. Liikemäärän (impulssin) säilymisen perusteella voisi sitten arvioida millä voimalla ja missä ajassa joustava alusta 'ottaa puhelimen kiinni' - vaikka rinnastaen pudotukseen 1,5 m korkeudelta kovalle alustalle. Perusfysiikkaa. Tai ehkei perusfysiikkaakaan vaan sen yksinkertaistettua muotoa, Newtonin mekaniikkaa.

[Nuuska1]

Puhelin on muodoltaan levy - joten se tuskin putoaa samalla tavalla kuin kuula - silti varmaan melkoista vauhtia.

Alustan olosuhteet ja putoamiskulma etc vaikuttavat paljon.

Onpa olemassa varmistettuja juttuja ihmisten putoamisesta ilman laskuvarjoa silti hengissä säilyen.


Enpä silti eheroon taharoon purottaasi omenaluuriani laattialle eres metristä . . .saattaas tulla ISO PIPI

[homenamsi]

Puhelin on kuitenkin sen verran painava suhteessa kokoonsa, ettei se ilmanvastuksen kautta lähde liitelemään. Varmaan jotain kiihtyvyyttä pienentävää (ilmanvastusta lisäävää) turbulenssia voi hieman esiintyä mutta kyllä se kuulaan vertautuu pikemmin kuin höyheneen.

Eniten pelastumiseen vaikuttaisi putoaminen jonnekin sademetsään tai muutoin tiheälehväisen puuston sekaan, jolloin osa liike-energiasta jäisi joustaviin esteisiin. Lähestymiskulma on toki tärkeä.

Suomalaiseen suohon iskeytyessä varmasti säilyisi hengissä mutta löytyminen on sitten eri asia.

[Ötsi Vik]

Tuo putoamisnopeushan on yksinkertaista laskea. Se ei kasva puhelimen painoisella esineellä enää suuremmaksi, kun mennään muistaakseni yli 150 m. Eli on lähes sama putoaako puhelin Eiffel-tornista vai lentokoneesta.

[homenamsi]

Ei se paino siihen vaikuta, vain hidastavat tekijät kuten ilmanvastus.

Ilmanvastusta huomioimatta tuollainen 5 km korkeudesta pudotettu esine saavuttaa n. 300 m/s nopeuden maan pinnalle yltäessään. Paljonko ilman vastus tuota hidastaa, on vaikea sanoa.

Hallitussa pudotuksessa nopeuden täytyy olla kuitenkin suuruusluokkaa kymmeniä metrejä sekunnissa n. 1000 m korkeudessa. Laskuvarjohyppääjälla maahantulossa on nopeus alle 10 m/s, mieluummin vain alle 5 m/s.

[jjpeltola]

Ei se paino siihen vaikuta, vain hidastavat tekijät kuten ilmanvastus.

Tietysti massa vaikuttaa; kappaleen koon kasvaessa massa kasvaa kuutioon, pinta-ala vain neliöön.

[homenamsi]

Nyt en ymmärtänyt. Kappaleella - pienellä ja isolla - on sama putoamiskiihtyvyys oli massa sitten 0,1 tai 1000 kg. Tyhjössä pudotettuna tietyltä korkeudelta nopeus on sama.

Toiseen suuntaan vaikuttaa vain ilman vastus, joka ei riipu massasta vaan pinta-alasta, nopeudesta ja putoamiseen liittyvästä turbulenssista. Esimerkiksi laskuvarjohyppääjän varjon muoto on tehty maksimoimaan pinta-alaa eikä hyppääjän painolla ole vaikutusta asiaan kuin välillisesti.

Tietysti kuutiosenttimetri superlonia tippuu nopeammin ilmassa kuin kuutiometri kun sen ilman vastus on pienempi. Tässä mielessä voi näyttää siltä, että paino vaikuttaisi asiaan - eli kevyemmät kappaleet putoaisivat nopeammin. Näin ei ole eli massa ei vaikuta suoraan asiaan.

[jjpeltola]

Tietysti kuutiosenttimetri superlonia tippuu nopeammin ilmassa kuin kuutiometri kun sen ilman vastus on pienempi.

Juuri päinvastoin.

[homenamsi]

Tietysti kuutiosenttimetri superlonia tippuu nopeammin ilmassa kuin kuutiometri kun sen ilman vastus on pienempi.

Juuri päinvastoin.

Tarkemmin kun ajattelee, niin tosiaan päinvastoin. Samanmuotoisten ja samaa materiaalia olevien kappaleiden ilmanvastus pienenee suhteellisesti koon ja massan kasvaessa ja silloin putoamista jarruttava voima suhteellisesti pienenee eli kevympi kuutio kiihtyy hitaammin.

Kännykän tilanteessa ei tietenkään ilman vastus juurikaan vaikuta hidastavasti - pikemminkin olisi voinut kuvitella kuumenvan kunnolla.

[jjpeltola]

Jos ilmanvastus ei vaikuta, niin loppunopeus olisi yli 800 km/h. Tuskin känny pääsee oikeasti edes 100 km/h. Ei myöskään kuumene oleellisesti.

[homenamsi]

Tai vielä hieman enemmän kuin 800 km/h - eli se mainitsemani 300 m/s.

[jjpeltola]

Loppunopeus (ilman ilmanvastusta) olisi: √ 9,8 m/s*2 x 5 000 m = 221,4 m/s

[homenamsi]

Eikös neliöjuuri n. 100 000 ole jotain muuta kuin 2xx?

[jjpeltola]

√ 9,8 x 5 0000 = √ 49 000 = 221,359436211786553 ≈ 221,4

[homenamsi]

Muistaakseni kaava on SQRT(2gs).

[jjpeltola]

No perhana, mun moka.

√ 2 x 9,8 m/s*2 x 5 000 m ≈ 313 m/s
Siis ilman ilmanvastusta. Reaalimaailmassa suuruusluokka varmaankin alle 60 m/s.

[tiburon]

Riittäiskö 6500 m pudotuskorkeus, jotta iPhone rikkoisi äänivallin ennen maahan iskeytymistä? Ilman ilmanvastusta siis

[jjpeltola]

Riittäisi, vaikka ei äänivallia ole olemassa.

[Nuuska1]

Riittäisi, vaikka ei äänivallia ole olemassa.

Voi jossain ollakin . . .