Hopeinen Omena

Taustaa:
Olen himassa ADSL:n vanki. Valokuitu on vain kaukainen unelma. Muuten palvelu on ihan ok, mutta ulosmenevä kaista on .... no.. ADSL:n nimestäkin se käy ilmi.... siis onneton, eli normaali 0,8Mbit/sek. Ping on hyvä, kuten langalla aina. Sisäänkin tulee kohtuulliset 12-14Mbit/sek. Parasta on luotettavuus. V-mäisintä on ulosmenevä kaista, aivan sellaista ranteet auki meninkiä. (lähetän aika paljon dataa verkkoon)

Mökillä on pari eri toimijan 3G mokkulaa, joista toisessa on kunnon antenni. Asiaa on ammoin käsitelty tässä ketjussa. Nyt ajankohtaiseksi tuli uusia toiseen palveluun modeemi/Wlan.

Hommasin Huawei langattoman 3/4G-modeemi B593s:n (mökillä vain 3G).

Konffasin modeemin asetukset kotona valmiiksi, jotta asennus olisi mökillä mahdollisimman vaivaton. Ajankuluksi ja testatakseni modeemia ennalta, otin kotona esiin vanhan SIMmin ja leikkasin siihen reiän, johon teippasin iPhoneni nano-SIMmin, jonka sitten tungin laiteeseen.

Puhtaasta mielenkiinnosta ajoin nopeustestin läpi. (Sattumalta olin ajellut samaa testiä paria päivää aikaisemmin, kahdella eri modeemilla sekä iPhonea modeemina käyttäen.)

Ilman sen kummallisempia säätöjä, modeemin omilla antenneilla, (signaali 2 palkkia viidestä) sisään tuli 30-39Mb/sek, joka on hieman alle kolme kertaa ADSL:ää enemmän Ja ulos meni noin 8Mb/sek, joka on kymmenisen kertaan enemmän kuin mitä ADSL takaperoisella tekniikallaan voi koskaan antaa. (keltainen kehikko)

Sitten pakotin modeemin 4G:hen, jolloin nopeus nousi yhä (punainen kehikko). Nyt mentiin ulos parhaimmillaan 18 kertaisella nopeudella ADSL:ään verrattuna ja sisäänkin tuli lähes 50Mb/sek.
Kuten kirjoitin aiemmin modeemin omassa signaalin ilmaisimessa oli vain kaksi palkkia viidestä, eli se oli ilmeisesti kohtuullisen heikko.

Luin jostain että, jos signaalin voimakkuus on tyyliin jotain...niin....

• -110 - -120 dBm, Pätkii, katkoo usein offline, Palstat täyttyvät valituksista
  -100- -110 dBm, Toimii, nopeuden vaihtelut suuria varsinkin uploadissa
  -90 - -100 Kiertää kahdeksikkoa ADSL:n ympärillä
  -80--90 dBm, Täydet sisään (mitä tukiasema antaa), ulos 25-40M.
  Alle - 80. Lyhyt ping, nopeudet tasaisia
  -60dBm. Tukiasema on katollasi

Eli modeemin signaali oli toimintaa katsoen ja ylläolevaa listaa verraten arviolta jossain -95--105 dBm tienoilla. Etsin tietoa modeemin koffauksesta pitkään. Viimein löysin tiedon vianmäärityksestä. Sieltä katsomalla signaalin voimakkuudeksi paljastui -102--107 (signaalin taso vaihteli), eli yhteys on jotain surkean ja onnettoman välitä. Silti vauhti on jo tuollaisenaan ... riittävä.
Nyt alkoi kiinnostaa ADSL:n vaihto moiseen 4g modeemiin ulkoisen antennin kera. Mokkuloiden ongelma on ollut epävakaus ja nopeuden vaihtelut. Epävakaus oman kokemuksen mukaan lähes poistuu hyvällä antennilla. 4G vaatii toimiakseen parhaalla tavalla ristipolarisaatioantenni (tai kaksi antennia, joiden "haravat" ovat 90° kulmassa toisiinsa.

Ennen seuraavaa siirtoa kysynkin, kokemuksia 4G nopeuksista, luottavuudesta, antenneista jne.

Mulle tuli kaupan päälle 4G modeemi ADSL liittymään 40 eur / kk.

ADSL on pikkuhiljaa tippunut 16-17 megasta 6-7 sisäkaista ja uloskaista 0.7 koko ajan. Hanurista koko touhu. Hyvällä 4G alueella 30-50 sisään ja 15-30 ulos kokoajan. Kotona on WLAN-ADSL ja WLAN-4G nimiset verkot. Sitten valkkaa käyttötarpeen tai harmituksen mukaan jomman kumman.

Taitaa nykyisellä tekniikalla olla 3x100MBit siirtonopeus noissa 4G tukiasemissa, josta sitten voi arpoa paljonko jää todellista siirtonopeutta jäljelle/käyttäjä.

Mobiililiittymän heikoin lenkki on kaistan jakautuminen käyttäjien kesken. Iltaisin ja muulloin ruuhka-aikoina meno on tökkivää. Kiinteässä liittymässä tätä ongelmaa ei ole. Jos voi sietää ajoittaista hidastelua, mobiili on hyvä vaihtoehto.

Nopeustestien sijaan kannattaa imuroida ftp:llä funet.fi:stä esim 100MB tiedostoa eri kellonaikoina. Se antaa realistisemman kuvan käytännön suorituskyvystä.

peku kirjoitti: Jos voi sietää ajoittaista hidastelua, mobiili on hyvä vaihtoehto.

Ajoittainen vastaan jatkuva? ADSL:n hidastelu ei ole ulos nopeuden suhteen ajoittaista. Se hidastelee aina. Aamulla, illalla, kesällä ja talvella. Demokraattisesti ja yhtäläisesti.

ADSL:n teoreettinen nopeus ulos on kiinteä, eli tuo 1.024 Mb/s, (joka todellisuudessa on jossain 800 Kb/s.)
Jos haluan ladata nettiin 500Mt:n fileen se kestää ADSL:n todellisella nopeudella hieman yli puolitoista tuntia.

Hitain nopeus ulos, mitä 4G modeemilla sain (siis ilman asiallista antennia) oli 7,38 Mb/s ja nopein 14,93Mb/s, joilla saman fileen lataus kestäisi hitaimmillaan 10 minuuttia 28 sekuntia ja nopeimmillaan 5 minuttia 14 sekuntia.

Urban Renewal kirjoitti:Kotona on WLAN-ADSL ja WLAN-4G nimiset verkot. Sitten valkkaa käyttötarpeen tai harmituksen mukaan jomman kumman.

Täällä aika sama kuvio, joskin itse olen päätynyt normaalitilanteessa kiinteään kuormanjakoon.

ADSL antaa meillä 16/0,8M ja sen kautta on kytketty pelilaitteet ja mediavehkeet. Tietokoneet ovat normaalisti B593:n kautta LTE-verkossa (Saunalahti 4G/50M), jossa DL on suurimman osan ajasta 40–50M. UL vaihtelee vuodenajan ja sään mukaan. Kesällä RSRP oli -100...-105 dBm ja UL 10–5M.

Nyt on taas palattu -95...-100 dBm tasolle:



Ulkoisista x-pol antenneista ei ole itsellä kokemusta. B593:n sisäantennit tuntuvat kuitenkin takaavan tasaisemman menon kuin ne mukana tulleet pikku-dipolit.

adele kirjoitti:

peku kirjoitti: Jos voi sietää ajoittaista hidastelua, mobiili on hyvä vaihtoehto.

Ajoittainen vastaan jatkuva? ADSL:n hidastelu ei ole ulos nopeuden suhteen ajoittaista. Se hidastelee aina. Aamulla, illalla, kesällä ja talvella. Demokraattisesti ja yhtäläisesti.

Odotas vaan kunhan 4G-verkkoonkin tulee käyttäjiä saman verran kuin 3G:ssä on nyt. Johan alkaa takkuaminen. Operaattorit jostain kumman syystä eivät ole innokkaita rakentamaan verkkokapasiteettia asiakasmäärän suhteessa .

4G näyttää olevan tasainen verrattuna DC-verkkoon. Sierran 762S mokkulalla telakointiasema tuo oman tulkintani mukaan n. 20dBm:n vahvistuksen, pingin puolittumisen. DL&UL -nopeudet on näköjään hyvin paikkariippuvaisia...pelkkää mutua&otua. Vahvassa verkossa menee lujaa (-50dBm), reuna-alueella ei niinkään (-85dBm+).

Kokemuksiani: http://www.kiitotie.net/2013/10/18/koke ... superista/

EDIT: http://www.mpc.fi/kaikki_uutiset/myos+p ... mi/a954996 Tuosta jouduin itsekin hieman vääntämään mutta selvisi asia sentään.

Olisiko ollut helpompaa vaihtaa tikku/boksi ehjään, kuin perua tilaus?

Kokemuksia sen verran että ADSL:ää ei ole ollut taloudessa vajaaseen pariin vuoteen vaan on menty 4G-mokkulan voimin. Nopeudet käytännössä aina 4G-verkossa liittymän täydet (50 sisään). Ei ole kaduttanut hetkeäkään ja voin suositella lämpimästi!

DNA:n liittymä ja Sierra Wireless Aircard 762s + kotiasema.

Urban Renewal kirjoitti:Olisiko ollut helpompaa vaihtaa tikku/boksi ehjään, kuin perua tilaus?

Ehkä, ehkä ei. Tekninen tuki oli sitä mieltä, ettei laitteessa ole mitään vikaa. Aikani liittymän kanssa tapeltuani siitä meni makukin jo niin perusteellisesti, että halusin hitaan mutta toimivan ADSL:n takaisin. ADSL:n ping on sekin kertaluokkaa parempi, ja sillä on väliä kun toisinaan pelaa esim. WoT:ia.

Jep pelaamiseen 4G ei sovellu. ADSL + 4G on paras kombo.

Jos jaksaisi, niin voisi virittää WLAN purkkiin ftp:n, http ja torrentit menemään 4G:n kautta ja muut ADSL:n kautta. Voi olla, että ihan nykyisellä raudalla ei mene helposti.

Kaikenkaikkiaan tuo langattomien maailma on aikamoista salatiedettä.

Mastojen sijainti on lähes salaista informaatiota, tukiasemien antennien suuntauksesta puhumattakaan (onko puolet lähempänä oleva tukiasema, jossa antenni on suunnattu itsestä poispäin, parempi kuin toinen, jossa antennin suuntaus on parempi?).

Kannattaako alueella, jossa on useita mastoja ja tukiasemissa mahdollisesti "hengittävät solut", valita ympärisäteilevä vai kiinteästi suunnattu antenni? Tekniikan tukihenkilöt tuntuivat välillä tietävän vähemmän kuin mitä itse. Mistä tietää lukemia katsomalla onko onnistunut vai ei? Tai tarvitseeko yleensä ulkoista antennia?

Ei mistään, ellei itse ole valmis näkemään vaivaa ja selvittämään asioita. Puhelimessa "asiantuntijoiden" kanssa jutustellessa saa vain ympäripyöreää mutua. Ihmetyttää missä varsinaiset asiantuntijat ovat? Ehkä jossain tärkeämmissä tehtävissä, vaikka rakentamassa verkkoja?

Pähkäilyn jälkeen nappasin modeemin autoon ja kaivoin autotallista invertterin, jossa sain modeemin syötettyä virtaa. Sitten ajelin muutamassa paikassa kodon nurkilla, jossa tiesin tukiasemia olevan katsellen modeemista signaalin voimakkuutta.

Sisälle ei saanut yhtään lisää, mutta ilmeisesti ulos menevää kaistaa voisi leventää reilusti ristipolarisaatioantennilla. Tiedä sitten olisiko suunnattu paree kuin ympärisäteilevä? Tuskin olen ainoa pähkäilijä, epäilen suuresti, että tässä olisi liikeideaa jollekin nörtille joka haluaisi pistää oman puljun pystyyn.

Tietääkseni 4G-verkossa ei ole samantapaista "soluhengitystä" kuin 3G-verkossa. Ruuhkatuntien ja/tai lisääntyvän käyttäjämäärän vaikutus signaalinvoimakkuuteen on tämän vuoksi pienempi.

adele kirjoitti:
Mastojen sijainti on lähes salaista informaatiota, tukiasemien antennien suuntauksesta puhumattakaan (onko puolet lähempänä oleva tukiasema, jossa antenni on suunnattu itsestä poispäin, parempi kuin toinen, jossa antennin suuntaus on parempi?).

Tää on varmaan se suurin ongelma, ennen tiedon sai soittamalla ja kyselemällä - nykyään ei millääään. Verkkojen vahvuuden vois ihan hyvin ilmottaa ihan vaan, jonkun tekemänä ajoväylillä mitatun datan avulla, eikä millään hypoteettisilla lasketuilla kuuluvuuskartoilla. Jokainen vois sitten ite tehdä johtopäätöksensä sen mukaan.

dhaimon kirjoitti:Tietääkseni 4G-verkossa ei ole samantapaista "soluhengitystä" kuin 3G-verkossa.

Ainakin tuolla väitetään että;

Ympärisäteilevä 4G-antenni on erityisen hyvä uusissa taajamien verkoissa, joissa tukiaseman suunta vaihtelee ns. soluhengityksen, engl. cell breathing vuoksi. (Solun kokoa säädetään sen aktiivisten käyttäjien määrän mukaan.)

Samaa väitti ns "asiantuntija", jonka sain puhelimeen. Mitä paremmin olet kytköksissä tukiasemaan, sitä kauemmin pysyt kyydissä, kun tukiaseman lähetystehoa lasketaan.

Tietysti sitä voi miettiä paljonko kaistaa siinä vaiheessa yleensä on tarjolla kun "ylimääräisiä" karistellaan rattailta? Voisiko sitä olla ylpeä 4G käyttäjä ISDN-nopeuksilla?

adele kirjoitti:
Tietysti sitä voi miettiä paljonko kaistaa siinä vaiheessa yleensä on tarjolla kun "ylimääräisiä" karistellaan rattailta? Voisiko sitä olla ylpeä 4G käyttäjä ISDN-nopeuksilla?

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, 4G-verkossa käy samalla tavalla kuin 3G:ssä on käynyt. Operaattorit haalivat maksimimäärän asiakkaita minimiresursseilla rakennettuun verkkoonsa. Tosin 4G verkossa luvataan minimilatausnopeudeksi 5 Mbit/s, joka on ihan riittävä tavalliseen surffaamiseen. 3G:ssä minimi on vain 0,4 Mbit/s jolla taas ei tee juuri mitään.

Elisan tekniseen tukeen soittaessani sain puoliväkisin vängättyä tiedon siitä, että "se meiltä 200 metrin päässä olevan kioskin vieressä oleva tolppa on se lähin tukiasema". Ihme kyllä samaan syssyyn sain kuulla kahden seuraavaksi lähimmän tolpan katuosoitteet, ja pääsin kokeilemaan antennien suuntausta niihinkin. Meillä sekään ei lopuksi auttanut, mutta sainpa ihme kyllä tiedon tolpista.

hulluj kirjoitti:pääsin kokeilemaan antennien suuntausta niihinkin. Meillä sekään ei lopuksi auttanut, mutta sainpa ihme kyllä tiedon tolpista.

Kuten aiemmin kysyin; mistä voi tietää onko langattomien verkkojen kanssa onnistunut (esim. antennien virityksessä)? Ei mistään, ellei itse tee kotitöitä.

Mielestäni ainoa keino on hankkiutua vermeiden kera tukiasemien välittömään läheisyyteen (hiljaisen liikenteen aikana) jossa db:t ovat kohdallaan ja kokeilla siinä mikä yleensä on mahdollista ja mikä ei. Ehkä tukiasemassa ei lähtökohtaisesti ole tarvittavaa tekniikkaa, tai riittävää kapasiteettia? Tai tukiaseman antennit ovat suunnattu väärään suuntaan omasta sijainnista katsoen. Jos maston lähelläkään ei saa asiallisia nopeuksia, niin ymmärtääkseni koko homma kannattaa heti unohtaa, koska paßkasta ei saa konvehtia.

Jos maston juurella on aihetta riemunkiljahduksiin viritellään tarvittaessa antennit kotona kohdaleen ja sitten voidaankin keskittyä seuraamaan verkon kapasiteetin laskua.

adele kirjoitti:

dhaimon kirjoitti:Tietääkseni 4G-verkossa ei ole samantapaista "soluhengitystä" kuin 3G-verkossa.

Ainakin tuolla väitetään että;

Ympärisäteilevä 4G-antenni on erityisen hyvä uusissa taajamien verkoissa, joissa tukiaseman suunta vaihtelee ns. soluhengityksen, engl. cell breathing vuoksi. (Solun kokoa säädetään sen aktiivisten käyttäjien määrän mukaan.)

Samaa väitti ns "asiantuntija", jonka sain puhelimeen. Mitä paremmin olet kytköksissä tukiasemaan, sitä kauemmin pysyt kyydissä, kun tukiaseman lähetystehoa lasketaan.

Tietysti sitä voi miettiä paljonko kaistaa siinä vaiheessa yleensä on tarjolla kun "ylimääräisiä" karistellaan rattailta? Voisiko sitä olla ylpeä 4G käyttäjä ISDN-nopeuksilla?

3G-antennit sivujen mukaan Sierra kotiasema olisi jopa tuon antennin kanssa yhteensopiva ilman modeemisovitinta. Itse antennin hintakin on kohtuullinen eli 82 euroa. Soneran tukiaseman puoleisessa osassa taloamme LTE-nopeudet ovat huippuluokkaa, eikä lisäantennin kiinnittäminen ulkotiloihin tunnu järkevältä, mutta muissa olosuhteissa lienee kokeilemisen arvoinen vaihtoehto.

Täällä Lapissa Soneran LTE_verkon nopeus on nyt illalla testatessa yli 60 mbps (Speedtestiin kannattaa valita näköjään linkiksi Espoo, sillä Ylivieska tai muut läheisemmät linkit tuottavat heikomman testaustuloksen).

..

Edellinen asukki sanoi, että mokkulaa on turha edes yrittää. Kyl mä ymmärrän. Tulevassa kohteessa seinät on parimetriä betonia ja tiiltä. Siellä mikään bitti liiku.

Tilasin Soneran orjuuden kahdeksi vuodeksi. Kymppimeganen valokuitu, oujee...

mommmmi kirjoitti:Edellinen asukki sanoi, että mokkulaa on turha edes yrittää. Kyl mä ymmärrän. Tulevassa kohteessa seinät on parimetriä betonia ja tiiltä. Siellä mikään bitti liiku.

Tilasin Soneran orjuuden kahdeksi vuodeksi. Kymppimeganen valokuitu, oujee...

Kyllä siellä varmaan ikkunat on? Vai minne meinasit asentaa tuon.

..

..