Aukkoasetuksen merkitys käsisalamassa?

[miklodeon]

Hieman tyhmänoloisena kyselen, mutten löytänyt vastausta tähän nopeasti:

Jos käytän käsisalamaa (esim. nikonin sb-900) irrallaan kamerasta esim. pocket wizardeilla, mikä merkitys salamassa asetettavalla aukon numerolla on?
Eli pienempi aukko, vaikka F45 (!) antaa salamasta enemmän tehoa kuin suuri aukko esim. 1.4, vai miten? Eli saako salamasta täyden välähdyksen irti vain valitsemalla suurimman aukkoluvun ja 1/1 tehon?

En oikein ymmärrä miksi teho ja aukko pitää määritellä erikseen. Zoom asetushan määrää millaisessa kulmassa (laaja / suora) valo lähtee salamasta.

[miklodeon]

vastailen itse tähän... Aukon "muuttaminen" pienemmäksi (salamassa) vain näyttää salaman näytöllä sen että valo ei kanna niin kauas kuin isolla aukolla.
Tehoon se ei vaikuta millään lailla suoraan, vaan on kameran automatiikkaa varten ja toki kuvaaja voi katsoa mihin asti etänä käytetyn salaman valo oletettavasti kantaa.

[Tauvo]

Jos haluat käyttää salamaa täysillä. Ainakin Metzin salamoissa voit valita ohjelmaksi "M". Siinä tilassa kannattaa salamalle vielä valehdella isoluvuksi ja aukoksi mahdollisimman pieni, tällöin salama losauttaa täysillä päin näköä ja läpivalaisu/röntgenkuva on otettu.

Itselläni on tapana huijata salama toisinpäin. Siten, että se luulee kamerassa olevan ISO-asetukset tosi herkällä ja aukko suurena. Silloin saa sellaisen pienen välähdyksen joka ei tapa, mutta ottaa mukavasti silmät ulos kuopista ja hävittää hitlerinviikset nenän alta. Noin kun kuvataan, kuva on valotettu oikein, mutta salama antaa siihen sen lopullisen silauksen.

[Tauvo]

En oikein ymmärrä miksi teho ja aukko pitää määritellä erikseen. Zoom asetushan määrää millaisessa kulmassa (laaja / suora) valo lähtee salamasta.

Zoomasetus määrää sen miten leveälle alueelle välähdyspää hajottaa salaman valon. Asialla ei ole varsinaisesti tehon kanssa tekemista. Jos kuvaat lyhyen polttovälin objektiivilla läheltä ja salama ei ole zoomattu laajakulma-asentoon, kuva tummuu reunoihin. Ainakin suoraan päin roiskittaessa.

[Hepo]

Ite kun olen ulkoista salamaa käyttänyt, niin kameralla on voinut kuvata vain M modissa. Tällöin salamalle kerrotaan mitä asetuksia kamerassa pitäisi olla. Itse tykkään kuvata salamalla aukonleveydellä, joka on melko keskialueella, koska tällöin linssin pitäisi toimi parhaiten.

[jpq]

parhaiten toiminen kyllä objektiivista kiinni sanoisin oma makro yllättäen terävin tuntuis kun aukko f5.6 (max aukko f3.5) ja taas pääasiallinen telezoomi telepäässä f10 (suurin aukko siinä f5.6) aukolla jne. ja nämä vain kaksi esimerkkiä lisäksi pääasiallinen että toinenkin varalla vaikken käytä.

[Mikael K.]

Hieman tyhmänoloisena kyselen, mutten löytänyt vastausta tähän nopeasti:

Jos käytän käsisalamaa (esim. nikonin sb-900) irrallaan kamerasta esim. pocket wizardeilla, mikä merkitys salamassa asetettavalla aukon numerolla on?
Eli pienempi aukko, vaikka F45 (!) antaa salamasta enemmän tehoa kuin suuri aukko esim. 1.4, vai miten? Eli saako salamasta täyden välähdyksen irti vain valitsemalla suurimman aukkoluvun ja 1/1 tehon?

En oikein ymmärrä miksi teho ja aukko pitää määritellä erikseen. Zoom asetushan määrää millaisessa kulmassa (laaja / suora) valo lähtee salamasta.

Ajattele vaikka täysin pimeää huonetta. Siellähän ei valotusajalla ole merkitystä, kun valoa ei ole. Lisää tähän tilaan salama. Jos kohde on vaikka kahden metrin etäisyydellä niin silloin salaman tehoa hyödynnetään kameran aukon säätämisellä. Sillä määritellään kohteen oikea valottuminen. Sen voi laskea tai käyttää salamasta riippuen sen takana näkyviä lukemia ja taulukkoja apuna. Ajattele vaikkapa salamaa, jonka tehon on kerrottu olevan 45 (ohjeluku). Silloin oikean tehon määrittely sujuu laskukaavaa apuna käyttäen seuraavasti: tarvittava aukko on 45/etäisyydellä, joka on 2m. Aukko on näin laskettuna 22,5.

Salamasta ei ole kuitenkaan järkevää ottaa täyttä tehoa irti, joten tässä tapauksessa sitä voidaan pudottaa vaikka 2/3. Toisin sanoen kaavaa hyödyntäen aukoksi saadaan 15/2 = 7,5. Nyt salamaa voi käyttää tehokkaasti usean kymmenen eri laukaisun verran ennen kuin paristot hyytyvät.

Lisätään nyt esimerkkiin mukaan vallitseva valo. Sen saamiseksi kuvaan mukaan tarvitaan kameran säädöistä valotusajan säätämistä. Jos huone oli pimeä ja siellä on nyt valoa sen verran, että valotusajan mittaus antaa arvoksi 1/60 aukolla 4. Edellisessä esimerkissä kamerassa oli aukko 7,5. Nyt salamavalosta pitää pudottaa tehoa niin paljon, että se vastaa aukon 4 vaatimaa tehoa, jolloin valotuksesta tulee oikea. Valotusajan säätäminen nopeammaksi vähentää huoneen näkymistä kuvassa. Siitä on iloa jos taustalla onkin yllättäen vaikkapa varastoituna kasa hiihtovarusteita, joiden ei haluakaan näkyvän kuvassa.

Salaman zoomaus toimii objektiivin mukaan. 105 mm:n tai 50 mm:n objektiivin kuvakulma on erilainen, joten salaman valokeila säädetään zoomaamalla objektiivia vastaavaksi. Tämä tapahtuu normaalisti täysin automaattisesti. Se vaikuttaa myös tehoon. Linkissä on kerrottu SB-900:n toiminnasta. Sieltä näkee myös millä tavoin zoomaaminen vaikuttaa salaman tehoon. Käytännössä salamaa irrallaan pidettäessä sen valoa pehmennetään vaikkapa sateenvarjolla. Sen voi kokeillakin kuinka paljon valo leviää kohti varjoa ammuttaessa mutta sen voi määritellä ihan karkeastikin vain zoomaamalla manuaalisesti esimerkiksi 50 mm:n valokeilaksi. Valotus sujuu edellisiä esimerkkejä soveltamalla.

Salamaa manuaalisesti käytettäessä kameran nopein valotusaika tuo mukanaan yhden huomioitavan seikan lisää. Riippuen kamerasta se voi vaihdella hieman. Monesti kuitenkin 1/250s on normaalisti nopein valotusaika. Eli jos on kirkas päivä niin salamasta voi joutua ottamaan kaiken tehon irti, kun aukko voi olla mittauksen mukaan vaikkapa 22. Sopivan paikan valinnalla eli varjoon menemällä tehoa voi kuitenkin pudottaa riittävästi, niin että salaman paristot eivät hyydy heti.

Viimeinen mainitsemisen arvoinen seikka on salaman valon väri. Ajattele kuvaavasi vaikkapa jossakin urheiluhallissa muotokuvia. Jos haluat mukaan hallin taustaksi niin silloin salaman eteen kannattaa laittaa kääntösuodin (katso taulukko), jolloin salaman väri vastaa loisteputkien väriä. Kotona kuvankäsittelyvaiheessa valkobalanssin saa sitten oikeaksi, niin että valon väri on miellyttävä.

Sekavalotilanteet ovat monesti kaikkein haasteellisimmat. Vallitsevan valon väri ja salaman antama valo voivat olla täysin eri värisiä. Salaman valo kannattaakin kääntää vallitsevan valon mukaiseksi sopivalla kalvolla. Joskus vallitseva valo voi olla monenkirjavaa, jolloin pitää vain miettiä valon väri kohteen kannalta parhaaksi. Toivottavasti tästä selostuksesta oli jotakin apua.

[BugsBunny]

No nythän ei päivänvalofilmi ole enää riesanamme, joten tuskin tungsten-filtteriä kannattaa ostaa. Nykyajan digikamerat käsittelevät erilaisia keinovaloja ihan siedettävästi. Törkeää oranssia (hehkulamppu) ja vihreää tai violettia (loisteputki) ei enää tarvitse ällistellä.

Urheiluhallissa kuvaaminen on kompromissi - salama on aina päivänvaloa ja hallin valaistus voi olla mitä vain, erityyppisiä loisteputkia sun muuta. Mutta pääkohteen värin saa oikeaksi salamalla, taustasta ei kannata ehkä niin paiseita ottaa.

[Mikael K.]

No nythän ei päivänvalofilmi ole enää riesanamme, joten tuskin tungsten-filtteriä kannattaa ostaa. --

Halvimmalla selviää, kun ruinaa muovinkappaleen salaman nokalle jostakin sopivasta liikkeestä. Minulla on nippu Leen filttereitä, joista voi poimia sopivat värit tilanteen mukaan. Toki ilmankin selviää mutta joissakin tilanteissa olen sellaisen heittänyt salaman eteen. Sillä tavoin myös taustasta saa hieman siedettävämmän värisen, kun vain korjaa väribalanssin kohdalleen.

[eskofot]

No nythän ei päivänvalofilmi ole enää riesanamme, joten tuskin tungsten-filtteriä kannattaa ostaa. --

Halvimmalla selviää, kun ruinaa muovinkappaleen salaman nokalle jostakin sopivasta liikkeestä. Minulla on nippu Leen filttereitä, joista voi poimia sopivat värit tilanteen mukaan. Toki ilmankin selviää mutta joissakin tilanteissa olen sellaisen heittänyt salaman eteen. Sillä tavoin myös taustasta saa hieman siedettävämmän värisen, kun vain korjaa väribalanssin kohdalleen.

Siis että laittaa salaman eteen vaikka sinisen suotimen ja sen jälkeen korjaa pipetillä kohteesta sinisen pois, jolloin sen vastaväri tulee esiin taustasta, ymmärsinkö oikein?

[Mikael K.]

Siis että laittaa salaman eteen vaikka sinisen suotimen ja sen jälkeen korjaa pipetillä kohteesta sinisen pois, jolloin sen vastaväri tulee esiin taustasta, ymmärsinkö oikein?

Ei, vaan hieman toisin. Eli jos ajatellaan loisteputken valojen värin olevan vihreää, niin silloin salaman eteen laitetaan vihreä kalvo. Kaikki valo on vihreää. Tämän jälkeen kuvankäsittelyssä korjataan se väri oikeaksi. Tässä kohdassa harmaakortista on iloa tai valkoisesta paperista, jonka avulla kääntö onnistuu helposti pipetillä napsauttamalla. Oheinen linkki kertoo minkälaisia Leen suotimia tuossa voi käyttää. Itse olen käyttänyt +80-suodinta tai Half Plus Green suodinta (n:o 245) jos seassa on päivänvaloa.

[miklodeon]

Kiitos vastauksista. Selventäviä olivat.

Pocket Wizardit ratkaisee pikkusalamakuvauksen tietyn monimutkaisuuden siinä mielessä että AC-3 kontrollerilla pelattaessa salamat asetetaan TTL:lle ja tehot ruuvataan lähettimestä -3 - +3 väliltä. Ainoa mitä salamasta tällöin säädetään on kulma millä valo lähtee (zoom).

Kun taas salma on kamerassa manuaaliasetuksella (molemmat M), ei sille näköjään voi valehdella eri aukkoa. Eli tässä tapauksessa tehoa säätämällä saadaan maksimivälähdys.

[Mikael K.]

Kun taas salma on kamerassa manuaaliasetuksella (molemmat M), ei sille näköjään voi valehdella eri aukkoa. Eli tässä tapauksessa tehoa säätämällä saadaan maksimivälähdys.

Mitä tarkoitat? Jos salama on manuaalitilassa (M) niin toki sen tehoa voi säätää. Se välähtää silloin säädetyllä teholla. Metzeissä on vieläpä silmä tai anturi, joka tarkkailee tehoa. Jos sen peittää niin silloin salama välähtää täysillä. Tai tämä sillä edellytyksellä, että käytetään puoliautomaattista toimintoa.

[miklodeon]

Kun taas salma on kamerassa manuaaliasetuksella (molemmat M), ei sille näköjään voi valehdella eri aukkoa. Eli tässä tapauksessa tehoa säätämällä saadaan maksimivälähdys.

Mitä tarkoitat? Jos salama on manuaalitilassa (M) niin toki sen tehoa voi säätää. Se välähtää silloin säädetyllä teholla. Metzeissä on vieläpä silmä tai anturi, joka tarkkailee tehoa. Jos sen peittää niin silloin salama välähtää täysillä. Tai tämä sillä edellytyksellä, että käytetään puoliautomaattista toimintoa.

Tarkoitin siis sitä ettei aukkoa voi säätää erikseen salamassa sen ollessa kiinni kamerassa; tehoa toki voi säätää. SB900:ssa voi siis ruuvata aukkoasetusta ja tehoa erikseen M moodissa jos se on irti kamerasta.

[KunkkuJ]

Ei kuulosta yksinkertaiselta tuo salamakuvaus Nikonilla, ei...

[Mikael K.]

Tarkoitin siis sitä ettei aukkoa voi säätää erikseen salamassa sen ollessa kiinni kamerassa; tehoa toki voi säätää. SB900:ssa voi siis ruuvata aukkoasetusta ja tehoa erikseen M moodissa jos se on irti kamerasta.

Nyt en ymmärrä. Salamasta säädetään tehoa ja välähdyspäätä voi zoomata oli se kiinni kamerassa tai ei. Kamerasta säädetään aukkoa. Sitä ei ole salamassa olemassa. Aukon säätöhän on objektiivin ominaisuus. Aukon säätö tapahtuu toisiinsa limittäin sijoittuvien lamellien liikuttamisesta. Tämä vaikuttaa siihen kuinka paljon salaman valoa pääsee kennolle tai filmille. Jos aukko on fyysisesti iso - vaikkapa f=1,4 - niin silloin salamasta tuleva valo on voimakkaampaa kuin fyysisesti pienellä aukolla. Olkoon aukko vaikkapa 22 niin silloin se on pieni ja valoa pääsee sen läpi vain vähän verrattuna aukkoon 1,4.

Tässä on huomattava helposti syntyvä ristiriita puheen ja todellisuuden välillä. Normaalisti puhutaan isosta tai pienestä aukosta. Iso aukko on fyysisesti pieni aukko ja pieni aukko on fyysisesti iso aukko. Eli aukko 22 on fyysisesti pienempi verrattaessa sitä aukkoon 1,4 vaikka puheessa merkitys on päinvastoin. Näin ollen on selvintä kertoa mitä aukkoa käyttää niin ajatus ei mene sekaisin.

Kunkku, Nikonillahan salamakuvaus on yksinkertaista. Siinä lukee selvästi mitä säädetään. Canonissa taas ovat mystiset A, B, C ja suhteet 1:1:1, 2:1:1 jne. Tässä saa suorittaa jo muutaman kuperkeikan, niin että mielenterveys ei järky salamia säätäessä. Arvaa harmittaako tämä Canonilla kuvaavaa, kun tehtaan jääräpäät eivät anna milliäkään periksi terveelle järjelle.

[KunkkuJ]

Nikonillahan salamakuvaus on yksinkertaista.

Ei tuo nyt oikein siltä vaikuta. Miklodeonkin tuntuu olevan aivan hukassa ja hän on sentään profiilinsa mukaan ammattikuvaaja.

[Mikael K.]

Nikonillahan salamakuvaus on yksinkertaista.

Ei tuo nyt oikein siltä vaikuta.

Kaikki johtuu siitä, että asioita pyörittelee vain omassa päässään. Jos sen sijaan yrittäisi selittää toiselle miten systeemi toimii ja miten sitä käytetään niin se selvittäisi asiat. Opettaminen on mahdotonta ellei asioita jaa loogiseen järjestykseen ja etene germaanisen järjestelmällisesti.

[Tauvo]

Tarkoitin siis sitä ettei aukkoa voi säätää erikseen salamassa sen ollessa kiinni kamerassa; tehoa toki voi säätää. SB900:ssa voi siis ruuvata aukkoasetusta ja tehoa erikseen M moodissa jos se on irti kamerasta.

Minulla on kaksi Metziä, joissa voi ja yksi jossa ei voi...

[Fixx]

No mulla on SB600 ja kun se on D90:ssä kiinni ja TTL-moodissa niin kyllä siinä saa usein rapsutella päätä jotta miksei systeemi suostu johonkin valotusarvoratkaisuun... tosin en ole vielä ihan syvimmästi ehtinyt paneutua tuon sielunelämään. Salama irti ja commander modella pitäis ennemminkin päästä eteenpäin..

Edit ja juu, mun Metz CT45:ssä aukkoarvoa saa toki säätää mielinmäärin (aukkoarvo viittaa tässä siis erikseen asetettavaan lukuun, jonka pitäisi olla sama kuin kameran optiikan aukko, jotta Metz tietää millä aukolla mennään -- tieto ei välity piuhaa pitkin tässä). (Osta hyvä Metz CT45, omnibouncella ja kiinanorjakennolla, 60 euroa!)