Loistelamppujen himmentämisessä ongelmana on että katodi ei saa jäähtyä liikaa, muuten lamppu sammuu kokonaan. Tämän vuoksi niitä ei voi himmentää normaaleilla menetelmillä kovin alhaisille himmennystasoille. Himmentäminen aiheuttaa myös jonkin verran muutoksia loistelamppujen spektriin.
Ledien himmentämismahdollisuudet riippuvat niiden tyypistä ja himmennysmenetelmästä. Mikäli rajoitetaan virran amplitudia, niin kuin tehdään perinteisessä lamppujen himmennyksessä, myöskään ledejä ei voida himmentää alle 10% tason helposti, koska niissä käytetyt puolijohteet reagoivat virran muutokseen tällöin epälineaarisesti. Pulssimodulaatiolla (PWM) himmennystaso voidaan määrätä ledeillä mille tahansa tasolle välillä 0-100%. Mikäli valaisimessa käytetään rgb-ledejä, joita yhdistämällä luodaan valkoista valoa, himmennys vaikuttaa myös spektriin, koska eri väriset ledit on tehty eri puolijohteista ja jokainen näistä reagoi yksilöllisesti lämpötilan laskuun,joka aiheutuu virran pienenemisestä.
Jos valaisimen tiedoissa lukee että värisävy on välillä 2700-7000K, siitä löytyy sisältä useamman tyyppisiä ledejä, joiden voimakkuutta vaihtelemalla saadaan haluttu värilämpötila. Se muuttuuko spektri tällöin himmennettäessä riippuu siitä, onko valo tehty yksivärisillä (RGB) ledeillä vai erivärisillä fosforeilla päällystetyillä ledeillä. Mikäli käytetään fosforipäällysteisiä ledejä, värimuutoksia ei juurikaan tapahdu. RGB-ledeille tyypillistä on myös yksittäiset piikit spektrissä, jotka voivat tulla esille siinä että tietyt kohteet näyttävät epäluonnollisen kirkkailta ja toiset latteilta.
Parhaiten himmennyskäyttöön soveltuvat siis tällä hetkellä fosforikonversiolla toteutetut valkoiset ledit joissa on laaja spektri ja hyvä värintoisto ja toisaalta PWM-himmennyksellä valaistustaso saadaan halutuksi.
Siihen en sitten osaa sanoa mitään, miten paljon tuon tyyppisiä valaisimia löytyy markkinoilta tässä haettua tarkoitusta varten.
