Kameraobjektiivin termit?

[Pomzzi]

Olen katsellut järjestelmäkameroiden objektiiveja, ja haluaisin tietää, mitä nämä numerot tarkoittavat.
Omassa Nikon L110:ssäni (se ei siis ole oikea järkkäri, vaan näitä kompaktin ja järkkärin välimaastoa) lukee 5.0-75.0mm 1:3,5-5.4.
Ymmärsin että tuo 75mm tarkoittaa suurinta zoomia, ja 5 olisi laajakuva ilman zoomia, mutta mitäs nämä muut ovat?

[rthghdfger]

5.0-75.0mm 1:3,5-5.4.

Hei,
hieman olit oikeilla jäljillä, hieman vikasessa.

5.0-75 mm tarkoittaa objektiivin polttovälin vaihtelua: 5.0 mm on lyhin polttoväli ja se lienee jonkin sortin laajakulma. 75 mm on objektiivin pisin polttoväli ja vastaa teleobjektiivia. Tämän välin säätäminen kamerassa on zoomaamista, eli zoom on vaihtuvapolttovälinen objektiivi.

3,5-5,4 tarkoittaa objektiivin suurimman aukon lukua lyhyellä (5.0 mm) ja pitkällä (75 mm) polttovälillä. Halvoissa pokkareissa ja myös halvoissa järkkärien zoomeissa objektiivin suurimman aukon luku vaihtelee polttovälin mukaan; laadukkaissa zoom-objektiiveissa aukkoluku pysyy samassa, kuten esim. f 2,8.

[luu5]

Olen katsellut järjestelmäkameroiden objektiiveja, ja haluaisin tietää, mitä nämä numerot tarkoittavat.
Omassa Nikon L110:ssäni (se ei siis ole oikea järkkäri, vaan näitä kompaktin ja järkkärin välimaastoa) lukee 5.0-75.0mm 1:3,5-5.4.
Ymmärsin että tuo 75mm tarkoittaa suurinta zoomia, ja 5 olisi laajakuva ilman zoomia, mutta mitäs nämä muut ovat?

1:3,5-5,4 on isoimmat valovoimat zoomin eri asennoissa. Eli 5 mm polttovälillä suurin aukko eli paras valovoima on 1:3,5. Vastaavasti 75mm polttovälillä valovoima on 1:5,4. Nuo ovat aika normaalit arvot keskimääräisille linsseille. Valovoimahan tarkoittaa aukon halkaisijan suhdetta polttoväliin. Maksimissaan aukko on noin linssin halkaisijan verran.

Osta 1:2,8 tai 1:2 niin hämärämmässäkin onnistuu, samoin saat paremmin hallittua syväterävyyttä.

[Anghorn]

Valovoima tosiaan merkataan myös pienellä f-kirjaimella, esimerkiksi f/2.8. Pienempi luku tarkoittaa suurempaa valovoimaa. Valovoima on myös se mikä maksaa.

[Lare]

Ymmärsin että tuo 75mm tarkoittaa suurinta zoomia, ja 5 olisi laajakuva ilman zoomia, mutta mitäs nämä muut ovat?

Tässä pitää huomioida vielä kennosta johtuva kinokerroin. Tuossa kamerassa 5 - 75 mm vastaa kinokoossa 28 - 420 mm. N. 50 mm (kino)polttoväli vastaa sitä kulmaa mitä ihmissilmä näkee. 420 mm on jo melkoinen teleputki.

[hulluj]

Merkkikohtaisista merkinnöistä mm. näissä:

Nikon:
https://www.camerasdirect.com.au/index. ... tions.html

Canon:
http://www.photolectic.com/tips/tips/ca ... tions.html

Sigma:
http://www.sigma-imaging-uk.com/support ... tions2.htm

[Jamac]

Valovoima tosiaan merkataan myös pienellä f-kirjaimella, esimerkiksi f/2.8. Pienempi luku tarkoittaa suurempaa valovoimaa. Valovoima on myös se mikä maksaa.

Jos ollaan tarkkoja, niin valovoimahan oli aukon halkaisija (miten suuri reikä objektiivissa on) suhteessa polttoväliin ("zoomin" suuruus). eli aukko 1:2,8 on iso numero, 1:5,6 on pieni numero, siinä kun on se suhdeluku, eli jakomerkki

[Touho]

Valovoima tosiaan merkataan myös pienellä f-kirjaimella, esimerkiksi f/2.8. Pienempi luku tarkoittaa suurempaa valovoimaa. Valovoima on myös se mikä maksaa.

Jos ollaan tarkkoja, niin valovoimahan oli aukon halkaisija (miten suuri reikä objektiivissa on) suhteessa polttoväliin ("zoomin" suuruus). eli aukko 1:2,8 on iso numero, 1:5,6 on pieni numero, siinä kun on se suhdeluku, eli jakomerkki

Heh, tulihan se sieltä. Siis se ilmeisen pakollinen insinörttipilkunköyrintäpläjäys.

Joskus on vaan ihan hyväksi, ettei orastavaa kiinnostusta optiikkoihin ja valokuvaukseen pilata heti kättelyssä sinänsä oikeilla mutta turhilla pilkunköyrinnöillä. Eiköhän tuo "F 2.8 tai pienempi luku on iso aukko ja parempi valovoima, F5.6 tai isompi on huonompi valovoima" ole ihan riittävä nyrkkisääntö noin alkuun, varsinkin kun siihen yhdistetään vielä oivallus siitä, että "zoom-optiikan valovoima voi vaihdella polttovälien ääripäiden välillä, ja usein siellä pitemmässä päässä valovoima huononee jo aukolla tai kahdella, ja samalla siis lyhyemmän suljinajan (tai tuen) merkitys korostuu, eli valoa olis syytä olla riittävästi."

Eiköhän jo se linssistön rakenne ja etulinssin koko yhdistettynä siihen linssin kehykseen stanssattuine lukemineen ole jo riittävä vinkki juttujen omatoimiseen oivaltamiseen, ja zoomien huonot puolet selvinnevät ihan käytännössäkin.

Sitten kun niitä kuvia tulee otettua vähän enemmänkin, alkavat yleensä ne valovoimaiset kiinteäpolttovälisetkin kiinnostamaan selvästi enemmän pelkkien zoomien, ja etenkin ultrapitkien zoomien sijaan. Eikä pelkästään valovoiman, vaan muidenkin ominaisuuksien takia.