Niin, eli otsikon mukainen kysymys. Onko mitään, tai mitä erityistä otettava huomioon kun tehdään elintarvikepakkaukseen sijoitettavaa graafista "lätkää". Lähinnää siis painoteknisesti. Tietoa ei ole onko kyseessä kirkasta muovia, pahvia, paperia, peltiä, vai uraania tai mahdollisesti jotain kummallisempaa. Mahdollisesti varmaan valkoista pitää laittaa alle. Mitäköhän painomenetelmiä on käytössä (muoville vs paperiset..)...
Ja kun ei siis ole tietoa vielä millä painotekniikalla pakkaus painetaan ... onko millaisia vaihtoehtoja ....
Grafiikkaa elintarvikepakkauksiin?
-
Jamac
- Viestit: 18040
- Liittynyt: 20.2.2004 klo 23.12
- Paikkakunta: Tampere
Grafiikkaa elintarvikepakkauksiin?
Alihankintana printtipuolen graafista materiaalia!
-
lsippu
- Viestit: 2860
- Liittynyt: 21.2.2004 klo 16.35
- Paikkakunta: Kouvola
Re: Grafiikkaa elintarvikepakkauksiin?
Flexo painatus on yleisin pakkausteollisuudessa. Erottelu kannattaa jättää
laatan teko firman harteille.
L. Sippu
laatan teko firman harteille.
L. Sippu
Miehen ei kannata katua muuta kuin voitettuja kiusauksia!
-
RedDelicious
- Viestit: 731
- Liittynyt: 2.3.2004 klo 13.31
Re: Grafiikkaa elintarvikepakkauksiin?
vaihtoehtoja onJa kun ei siis ole tietoa vielä millä painotekniikalla pakkaus painetaan ... onko millaisia vaihtoehtoja ....
1. Offset ja syväpaino kuivalle tavaralle (kartonkikotelot, blisterit...).
2. Flexo ja syväpaino jousto ja nestepakkauksille (pussit, kääret, tölkit...)
<mainos> Meillä onnistuu tuo 1. vaihtehto </mainos>
Mitä tarjoo Boogieman?
edit: haaste
Quod scripsi, scripsi
– – –
iMac QuadCore i5 21,5" Mid 2011, 2,7 Ghz, 16 GB, 1 TB, Mac OS X 10.11.6
MacBookAir M1, 13"
– – –
iMac QuadCore i5 21,5" Mid 2011, 2,7 Ghz, 16 GB, 1 TB, Mac OS X 10.11.6
MacBookAir M1, 13"
-
Osku S
- Viestit: 204
- Liittynyt: 24.2.2004 klo 13.47
- Paikkakunta: Mäntsälä
Re: Grafiikkaa elintarvikepakkauksiin?
Parasta otta selvää mikä tuo lätkä on, onko tarkoitus painaa suoraan pakkausmateriaaliin vai käytetäänkö tarraa tai vastaavaa, sekä missä se on tarkoitus painaa.
Pakkausteollisuudessa tuo valkoinen painoväri on sangen yleinen johtuen materiaaleista, trasparent l. läpinäkyvät materiaalit tai metalloidut kalvot.
Noissa edellisissä vastauksissa tuli jo yleisimmät painomenetelmät mutta tarrapainajat käyttävät vielä paljon kohopainatusta. Nykyaikainen kohopaino yltää lähes offsetin tasolle laadussa.
Pakkausteollisuudessa tuo valkoinen painoväri on sangen yleinen johtuen materiaaleista, trasparent l. läpinäkyvät materiaalit tai metalloidut kalvot.
Noissa edellisissä vastauksissa tuli jo yleisimmät painomenetelmät mutta tarrapainajat käyttävät vielä paljon kohopainatusta. Nykyaikainen kohopaino yltää lähes offsetin tasolle laadussa.
-
Jamac
- Viestit: 18040
- Liittynyt: 20.2.2004 klo 23.12
- Paikkakunta: Tampere
Re: Grafiikkaa elintarvikepakkauksiin?
Tosiaan kun tilanne on se, että kukaan tässä maailmassa ei tiedä vielä mihin ja missä se painetaan, mutta meikän pitää duunata se lätkä nytten kun sitä mainostetaan lehdessä.
Perus CMYKki vektorilätkä, varmaan? Pitäiskö häive/transparency yms. systeemeitä välttää silmällä pitäen mahdollista flexoa tai syvää... Periaatteessahan jos neliväritiffiä voi painaa pakkaukseen niin kaipa sitten jotain transparenttigradienttikrääsääkin... (joo tiedän, kuulostaa pahalta...)
Itseasiassa tuo tarra saattaa olla aika todennäköinen vaihtoehto, tai niin tod. kun nyt tässä tilanteessa voi olla.
Perus CMYKki vektorilätkä, varmaan? Pitäiskö häive/transparency yms. systeemeitä välttää silmällä pitäen mahdollista flexoa tai syvää... Periaatteessahan jos neliväritiffiä voi painaa pakkaukseen niin kaipa sitten jotain transparenttigradienttikrääsääkin... (joo tiedän, kuulostaa pahalta...)
Itseasiassa tuo tarra saattaa olla aika todennäköinen vaihtoehto, tai niin tod. kun nyt tässä tilanteessa voi olla.
Alihankintana printtipuolen graafista materiaalia!
-
Osku S
- Viestit: 204
- Liittynyt: 24.2.2004 klo 13.47
- Paikkakunta: Mäntsälä
Re: Grafiikkaa elintarvikepakkauksiin?
Tarrapainossa jossa olen töissä, käytetään koho-, silkki-, offset- ja flexopainatusta, eikä mitään suuria vaatimuksia ole. Ainoa ongelma on n.s. nollautuvat häiveet, l. häiveet jonka päätösprosentti on 0%. Nostamme sen lähes poikkeuksetta 2 %:iin, joka on pisteenkoko jonka tiedämme pysyvän pystyssä levynteossa. Käytössä on myös vedetön offset jolla saadaan tosi upeita nollautuvia häiveitä, eikä pisteenkasvukaan keskisävyissä ole kuin 5% suuruinen, hieman materiaalista riippuen. CMYK-painatus ei ole ongelma ja usein käytetään jotain PMS-väriä lisänä kun tarvitaan kirkkaita ja puhtaita sävyjä.
Usein käy niin että tuotteen alkuvaiheessa tehdään tarra, ja mikäli tuote menestyy, siirrytään sen jälkeen suoraan pakkausmateriaaliin painettavaan etikettiin.
Usein käy niin että tuotteen alkuvaiheessa tehdään tarra, ja mikäli tuote menestyy, siirrytään sen jälkeen suoraan pakkausmateriaaliin painettavaan etikettiin.
-
Jamac
- Viestit: 18040
- Liittynyt: 20.2.2004 klo 23.12
- Paikkakunta: Tampere
Re: Grafiikkaa elintarvikepakkauksiin?
Ookoo, pidetään mielessä toi nollahäive – mitä varmaankaan en kyllä käytä kumminkaan. Suhteellisen hyvä pisteenkavu muuten :-P
Alihankintana printtipuolen graafista materiaalia!
-
Boogieman
- Viestit: 1327
- Liittynyt: 22.4.2004 klo 9.59
Re: Grafiikkaa elintarvikepakkauksiin?
Tarran osalta en tarjoo mitään, enkä muutenkaan, koska en työskentele myynnissä, mutta jos pakkaus on joustopakkaus (PE-LD, PE-HD, PP-PE, tai muuta vastaavaa), tehdään se meillä flexopainatuksena.
Viivakuvan teet helposti ihan Friikulla tai illulla. Älä käytä Inkkaria siihen. Kuva sitten oikeastaan pitäisi lopullisesti säätää painon reprossa. Flexohommelit eroaa kuitenkin niin paljon offsetista. Aika monesti joudumme vaihtamaan värikanavia kuvissa, kuten vihreästä lehdestä magenta info mustaan ja punaisesta mansikasta cyaani mustaan jne. Musta on yleensä se piirtävä väri.
Valkeaa painetaan muun värin alle, jos kyseessä on kirkas kalvo. Joskus myös, jos painetaan mustavalkoiselle kalvolle. Ei näytä harmaalta, jos vedetään valkoinen alle. Valkoinen pitää olla värielementin alla selkeästi pienempi. Kutista sitä vaikka 0,2 mm.
Näitä kyllä tehdään paljon painon reprossakin.
Jos haluat tehdä valmista jälkeä, tee reilut overprintit kahden spottivärin välille. Ainakin 0,1 mm. Matsku ja laatat tahtoo venyä ja paukkua sen verran koneessa, että linjat saa olla vahvoja.
Älä käytä kovin ohuita posa tai negalinjoja. Negat turpoaa tukkoon, posalinjat eivät ihan ohkaisina tahdo kestää koholaatalla.
Nollahäivehomma on tärkeä. On todella tylyn näköistä, kun häive lopahtaa nollaan noin 10 prosentista.
Muista myös, että flexokoneet on yleensä 6-10 väriyksikköisiä. Meillä on käytössä 8-värikoneet. Värejä myös käytetään. Työt ovat yleensä kahdeksanvärisiä. Esim: CMYK, oma musta tekstille, valkea ja kaksi spottia. Jotain PMS485:ttä nyt voi vetää ihan 100m100y värilläkin, mutta yleensä pyritään vetämään niin monta spottia, kuin on mahdollista. Koskaan ei vedetä pelkällä CMYKillä. Se tekstimusta on ainakin ihan vakiojuttu. Kuvamustassa on sen verran heikko densiteetti, että teksteille käytetään omaa vahvaa mustaa.
Ei nämä hommat muuten ole mitään elämää suurempia, ja painon repro huolehtii kyllä siitä, että painosta tulee haluttua jälkeä. Painon toivomus vaan on, että tulevasta painatuksesta keskusteltaisiin jo ennen ulkoasun suunnittelua, että ei tule pahoja ongelmia liian myöhäisessä vaiheessa.
Viivakuvan teet helposti ihan Friikulla tai illulla. Älä käytä Inkkaria siihen. Kuva sitten oikeastaan pitäisi lopullisesti säätää painon reprossa. Flexohommelit eroaa kuitenkin niin paljon offsetista. Aika monesti joudumme vaihtamaan värikanavia kuvissa, kuten vihreästä lehdestä magenta info mustaan ja punaisesta mansikasta cyaani mustaan jne. Musta on yleensä se piirtävä väri.
Valkeaa painetaan muun värin alle, jos kyseessä on kirkas kalvo. Joskus myös, jos painetaan mustavalkoiselle kalvolle. Ei näytä harmaalta, jos vedetään valkoinen alle. Valkoinen pitää olla värielementin alla selkeästi pienempi. Kutista sitä vaikka 0,2 mm.
Näitä kyllä tehdään paljon painon reprossakin.
Jos haluat tehdä valmista jälkeä, tee reilut overprintit kahden spottivärin välille. Ainakin 0,1 mm. Matsku ja laatat tahtoo venyä ja paukkua sen verran koneessa, että linjat saa olla vahvoja.
Älä käytä kovin ohuita posa tai negalinjoja. Negat turpoaa tukkoon, posalinjat eivät ihan ohkaisina tahdo kestää koholaatalla.
Nollahäivehomma on tärkeä. On todella tylyn näköistä, kun häive lopahtaa nollaan noin 10 prosentista.
Muista myös, että flexokoneet on yleensä 6-10 väriyksikköisiä. Meillä on käytössä 8-värikoneet. Värejä myös käytetään. Työt ovat yleensä kahdeksanvärisiä. Esim: CMYK, oma musta tekstille, valkea ja kaksi spottia. Jotain PMS485:ttä nyt voi vetää ihan 100m100y värilläkin, mutta yleensä pyritään vetämään niin monta spottia, kuin on mahdollista. Koskaan ei vedetä pelkällä CMYKillä. Se tekstimusta on ainakin ihan vakiojuttu. Kuvamustassa on sen verran heikko densiteetti, että teksteille käytetään omaa vahvaa mustaa.
Ei nämä hommat muuten ole mitään elämää suurempia, ja painon repro huolehtii kyllä siitä, että painosta tulee haluttua jälkeä. Painon toivomus vaan on, että tulevasta painatuksesta keskusteltaisiin jo ennen ulkoasun suunnittelua, että ei tule pahoja ongelmia liian myöhäisessä vaiheessa.
-
PowerMac
- Viestit: 1620
- Liittynyt: 4.5.2004 klo 20.45
- Paikkakunta: Tampere
Re: Grafiikkaa elintarvikepakkauksiin?
Sellainen asia kannattaa vielä muistaa että jos se lätkä tulee johonkin jo olemassa olevaan painettuun pakkaukseen, niin kustannukset kasvavat sitä mukaa montako osaväriä menee uusiksi. Posalinjoista voisi nyrkkisääntönä sanoa että ei alle 0,15 mm koska se ei tahdo pysyä laatalla eli alkaa vääntää laatanpesukoneessa mutkille ja irtoaa. Negateksteissä syytä huomioida esim jokin 6 pisteen Times regular ei varmasti pysy auki painettaessa. Ja myöskin jos CMYK on toteutuksen pohjana niin ainakin pienemmissä teksteissä jos on kolmeakin väriä päällekkäin niin rekisteriheitto pitää huolen että ei varmasti ole luettavaa. Kuten Boogieman totesi PMS värejä on syytä käyttää varsinkin sen kohdistus/rekisteriheiton takia.
Tärkein asia on että todella keskusteltaisiin repron väen kanssa etukäteen toteutuksesta. Näin välttyy monelta turhalta korjaukselta ja jopa turhilta kustannuksilta.
Ja todella kannattaa huomioida se 2% minimipiste. Jos työssä on 1% tai nollaan menevä liuku, se joudutaan korjaamaan 2%:iin. Flexossa se pisteenkasvu valopäässä on aika hillitön. Häiveen reunasta ei tule ikinä siistiä vaan se repeilee mistä sattuu ja loppupäässä painatusta ongelma vaan kasvaa. Se on jo laatalla huono, puhumattakaan painatuksesta. Digitaalilaatalla saadaan kyllä siistimpää jälkeä mutta tämäkin asia on syytä ottaa selville tehdäänkö digi- vai perinteinen laatta.
Tärkein asia on että todella keskusteltaisiin repron väen kanssa etukäteen toteutuksesta. Näin välttyy monelta turhalta korjaukselta ja jopa turhilta kustannuksilta.
Ja todella kannattaa huomioida se 2% minimipiste. Jos työssä on 1% tai nollaan menevä liuku, se joudutaan korjaamaan 2%:iin. Flexossa se pisteenkasvu valopäässä on aika hillitön. Häiveen reunasta ei tule ikinä siistiä vaan se repeilee mistä sattuu ja loppupäässä painatusta ongelma vaan kasvaa. Se on jo laatalla huono, puhumattakaan painatuksesta. Digitaalilaatalla saadaan kyllä siistimpää jälkeä mutta tämäkin asia on syytä ottaa selville tehdäänkö digi- vai perinteinen laatta.
DTP-orja
