Pisteenkasvu kuvankäsittelyssä

[Peter]

Moi

Missä vaiheessa harmaasävykuvasta mustasta tulee mustaa? Tällä tarkoitan sitä, että tummia sävyjä ei enää erota toisistaan. Muistaakseni joku kertoi minulle, että hyvä keskiarvo photarin total inkissä on n. 300. Arvoihin tietysti vaikuttaa paperilaatu, mutta lähinnä kaipaan tietoa painettaessa sileälle, mattapintaiselle paperille...

Nämä asiat olen joskus nähnyt taulukkona eräässä photaria koskevassa teoksessa, jonka nimeä en tietysti nyt muista...

[Jamac]

Tämä riippuu justiin paperista ja painokoneen asetuksista. Parasta olisi saada profiili painosta, ei siinä oikein muuta.

[Troubleman]

Itse luin jostain lehdestä että asiaa voi hieman tutkia RGB-kuvasta Treshold-säädöllä. Eli tresholdilla saa suuntaa-antavan kuvan siitä mitkä sävyt tulevat käytännössä näkymään paperilla mustana, ja mistä silmä erottaa sävyt.

Parhaalla offset-painolla lukema on n. 20
Aikakausilehdessä n. 30
Sanomalehdessä n. 40

Arvot tosiaan van suuntaa-antavia, mutta niistä voi vähän funtsia paljonko tummaa päätä pitäisi keventää painoa varten. Tiedä sitten onko lukemissa perää.

[barcoder]

Laadukkaassa painatuksessa sävyhäviö on tänäpäivänä 2-3 prosenttia kummassakin päässä, aikaisemmin kun prepress-puolella oli yksi työvaihe enemmän eli painolevyt tehtiin valottamalla filmeistä niin sävyjä hävisi myös tuossa prosessissa.

Sävyhäviön minimoimiseksi kuvien tummaa ja vaaleaa päätä säädettäessä suositellaan, että mustan alueen target L-arvoksi (LAB) asetetaan nollan asemasta 2 tai 3 prosenttia ja valkoisen vastaavasti 97 tai 98. Tällöin kun kuvasta osoitetaan musta-alue, se ei muutukaan täysin mustaksi vaan siihen jää "sävyvaraa" muutama prosentti, sama juttu valkoisessa.

Keskisävyjen pisteenkasvun kompensaatiohan taasen hoituu yleensä oikeanlaisen icc-profiilin avulla, samoin total inkit.

[M *nen]

Harmaasävykuvan mustasta tulee kompakti kun n. 95-97% rasterissa piste kasvaa painettaessa. Toisinaan pisteen kasvu on suurempaakin, etenkin keskisävyissä. Se onko musta todella mustaa on sitten suhteellinen kysymys. Värin määrä ja puristus sekä paperilaatu muuttujinaan.

Tuo 300 taitaa viitata sääntöön jossa neliväripainatuksessa paperi ei ime eikä sävyjä enää erotu mustassa kun neljän osavärin summa on 300% tai yli. Eli kun ruudulla näet vielä mustassa sävyjä niin niitä voidaan toistaa paperille painattaessa korkeitaan tuon 300 summa - käytännössä reilusti allekin. Tämä määrä on siis painokone ja painotapa sekä paperikohtainen ja profiilit on tehty huomioimaan mm nämä tarpeet.

Etenkin jos haluaa mustasta jonkin sävyistä, vaikkapa kylmää sinistä - tarvitsee siitä poistaa mustan alta reilusti keltaista ja muodostaa sävy magentan ja cyanin määrällä.

Juuri profiili ( eli rgb-kuvasta muutettaessa kuva cmyk-muotoon ) muokkaa rasterit painokoneen toistoa vastaavaksi ja esim tuon 300 takia usein mustan alta poistaa esim keltaista osaväriä. Vedos taas omalla profiilillaan matkii painokoneen värinmuodostusta voidakseen toimia kontrollina ennen painatusta.

Mutta kyllä - tuota 300 voi pitää jonkilaisena rajana jonka silmä sitten paperilta näkee mutta esim ISO-profiili päällystetylle paperille sallii nykyään jo n 350% värimäärän.

http://www.prepress-center.fi - esim tuolta saat profiileja eri tarpeisiin.

[jiipeer]

Harmaasävykuvan mustasta tulee kompakti kun n. 95-97% rasterissa piste kasvaa painettaessa. Toisinaan pisteen kasvu on suurempaakin, etenkin keskisävyissä. Se onko musta todella mustaa on sitten suhteellinen kysymys. Värin määrä ja puristus sekä paperilaatu muuttujinaan.

Tuo 300 taitaa viitata sääntöön jossa neliväripainatuksessa paperi ei ime eikä sävyjä enää erotu mustassa kun neljän osavärin summa on 300% tai yli. Eli kun ruudulla näet vielä mustassa sävyjä niin niitä voidaan toistaa paperille painattaessa korkeitaan tuon 300 summa - käytännössä reilusti allekin. Tämä määrä on siis painokone ja painotapa sekä paperikohtainen ja profiilit on tehty huomioimaan mm nämä tarpeet.

Etenkin jos haluaa mustasta jonkin sävyistä, vaikkapa kylmää sinistä - tarvitsee siitä poistaa mustan alta reilusti keltaista ja muodostaa sävy magentan ja cyanin määrällä.

Juuri profiili ( eli rgb-kuvasta muutettaessa kuva cmyk-muotoon ) muokkaa rasterit painokoneen toistoa vastaavaksi ja esim tuon 300 takia usein mustan alta poistaa esim keltaista osaväriä. Vedos taas omalla profiilillaan matkii painokoneen värinmuodostusta voidakseen toimia kontrollina ennen painatusta.

Mutta kyllä - tuota 300 voi pitää jonkilaisena rajana jonka silmä sitten paperilta näkee mutta esim ISO-profiili päällystetylle paperille sallii nykyään jo n 350% värimäärän.

http://www.prepress-center.fi - esim tuolta saat profiileja eri tarpeisiin.

Niin tästähän voisi kirjoittaa romaanin.... mutta perus "Offset asetukset" olisivat noin...

Pisteet toistuvat 5-95% välillä pisteen kasvu offsetissä on 15 % 50% kohdalla ( tätähän muokataan tulostus vaiheessa, ei fotarissa). Maksimi kokonaisvärimäärät sanomalehdessä 240 % aikakausmediassa 340 %
Syvämusta voidaan rakentaa mm. kahdella tavalla 100%K 60%C tai 100%K, 20%C, 20%M, 20%Y

Mitäs muuta.. paljon muita muuttuvia tekijöitä.. mm. alivärinpoisto jne.