Ei-taskupokkari haussa

[Mac.äräinen]

Olen menossa kameraostoksille syksyn/alkutalven kuluessa ja tarkoitus olisi löytää reilulla zoomilla varustettu, hyvä peruskamera. Megapikseleissä riittää varmasti täysillä tuo tämän päivän yleinen 6-8 mpx taso? Kamerasta olisi hyvä löytyä kunnon optinen zoom, 10x tai enemmän ja tietysti hyvä kuvanlaatu (doh?). Oympuksen SP-550UZ:aa katselin tietojen perusteella hyväksi vaihtoehdoksi, mutta luettuani pari arvostelua kyseisestä laitteesta, lopahti mielenkiinto täysin. Hinta-haarukka menee sinne 250-430€ luokkaan. Mahdollinen optiikan pieni laajennettavuus ei olisi myöskään pahitteeksi. (esim. Olympuksen kameroihin tarjolla olevat palikat) Ei järkkäritarjouksia kiitos.

[HTL]

Oympuksen SP-550UZ:aa katselin tietojen perusteella hyväksi vaihtoehdoksi, mutta luettuani pari arvostelua kyseisestä laitteesta, lopahti mielenkiinto täysin.

Voisitko kertoa, mikä uudessa Uzissa tarkalleen ottaen mättää noin paljon? Olisi helpompi miettiä vaihtoehtoja, jos tuossa mallissa sinua pahiten vieroksuttavat ongelmat olisivat selvillä - sillä Olympus SP-550UZ on yksi niistä vaihtoehdoista, joka tuli ensimmäisenä mieleen. Se on kaukana täydellisestä, mutta sopii kuitenkin melkoisen hyvin vaatimuslistaasi.

[Mac.äräinen]

Oympuksen SP-550UZ:aa katselin tietojen perusteella hyväksi vaihtoehdoksi, mutta luettuani pari arvostelua kyseisestä laitteesta, lopahti mielenkiinto täysin.

Voisitko kertoa, mikä uudessa Uzissa tarkalleen ottaen mättää noin paljon? Olisi helpompi miettiä vaihtoehtoja, jos tuossa mallissa sinua pahiten vieroksuttavat ongelmat olisivat selvillä - sillä Olympus SP-550UZ on yksi niistä vaihtoehdoista, joka tuli ensimmäisenä mieleen. Se on kaukana täydellisestä, mutta sopii kuitenkin melkoisen hyvin vaatimuslistaasi.

No heti alkuun tulee mieleen USB 2.0 -tuen puuttuminen, joka on tavallaan vähäpätöinen seikka, mutta tuskin olen ahne jos odotan sitä jo tämän päivän laitteilta automaattisesti? Lisäksi xD-formaatin kortit ovat useassa lähteessä mainittu hitaiksi, onko totta? Täytyy sanoa, että ominaisuuslista näyttää kamerassa houkuttelevalta ja minulla on hyviä kokemuksia Olympuksen kameroista isoilla zoomeilla, en tosin omistanut ole. Kaipaan myös sitä ns. 'purevaa terävyyttä' kuvilta, joista kameraa moitittiin arvostelu-ssa/issa. Sanotaanko että menen kameraliikkeeseen, ja otan referenssiksi 550:n ja sen pohjalta etsin MAHDOLLISTA vaihtoehtoa. Pätevää jos ei löydy, niin Olympus olkoon valintani. Toivottavasti helpotti avun saantia. Kiitän.

[TheKraken]

USB2 tuen puute?!

Onko siinä sitten joku Firewire sen tilalla? Huhhuh. Ei heti ekana tulis itellä parin gigan tikkua USB1:n läpi tyhjätä

[Mac.äräinen]

USB2 tuen puute?!

Onko siinä sitten joku Firewire sen tilalla? Huhhuh. Ei heti ekana tulis itellä parin gigan tikkua USB1:n läpi tyhjätä

DCRP Review sanoo tosiaankin, että: "No USB 2.0 High Speed support". Tämä siis poiminta kameran arvostelun lopussa olevasta 'Pros'n'Cons' osiosta. Itse jutun olen kyllä lukenut, en tosin suurimmalla analyysivaihteella ja kriittistä silmää surutta käyttäen. Eli pintapuolisesti.

[MacManiac]

Oletko tutustunut Canonin S3 ja S5 malleihin?

Molemmat huippukameroita, uudemmassa S5 mallissa isompi näyttö, salamakenkä, enemmän megapikseleitä (8 vs 6) ja uudempi prosessori. Ei äkkiä tule muita eroja mieleen. Kuvanlaadultaan taitavat olla aika tasoissa.

Itse ostin S3 IS:n tänä kesänä ja olen todella tyytyväinen koko kameraan. Ainoa miinuspuoli on kameran koko. Totuushan loppujen lopuksi on, että parhaita kuvia saa kameralla joka on mukana! S3 ei mahdu ihan mihinkään pieneen taskuun ja jää helposti kotiin esimerkiksi juhliin lähtiessä.

Olenkin myymässä kameraa ja ostan luultavasti jonkun Ixuksen tilalle. Kuvanlaadusta saattaa joutua tinkimään, mutta saanpahan mukana kulkevan laitteen tilalle...

[HTL]

Toivottavasti helpotti avun saantia. Kiitän.

Avun laatua ja hyödyllisyyttä se ei välttämättä parantanut, mutta ainakin nyt tietää, mihin yrittää vastata.

Uzi on todellakin melkoisen hidas ja ajattelinkin, että se on yksi moitteesi. Olen testannut kameraa pikaisesti käytettävyyden arvioimiseksi ja muuten kaikki on muihin saman luokan kameroihin melkoisen hyvin kohdillaan, mutta hidas se on. Kamerassa on myös valinta nopeaan sarjakuvaukseen alhaisemmalla resoluutiolla, mutta se vasta hidas onkin, kunhan bufferin kuvaa täyteen. Kuvanlaadusta ei ole omakohtaista kokemusta.

Selvimmät vaihtoehdot, jotka itselleni tulevat mieleen ovat Panasonic Lumix DMC-FZ8 ja Canon Powershot S5 IS (tai näiden vanhemmat versiot FZ7 ja S3). Panasonic on muistaakseni karkeasti samaa hintaluokkaa, mutta Canon on kalliimpi. Sonylta löytyy myös vertailukelpoinen malli tai malleja, mutten ole uusimpia koskaan kokeillut.

USB 2.0 löytyy ainakin Canonista ja molempien valmistajien ehdokkaisiin käyvät esimerkiksi SD-kortit. Käyttö onkin jouhevampaa, erityisesti Canonilla. Kuvanlaatu on molemmilla karkeasti arvioiden luokan huippua. Tarkemmat laatuvertailut kannattaa katsoa dpreview.comista, joka varmaan on tuttu kun olet kerran vertailuja lukenut. Tarkistin sieltä juuri Panasonicin tietoja, mutta USB-liitännästä ei ollut tarkempaa tietoa ominaisuustaulukossa (ei siis taida olla 2.0 tämäkään?).

Panasonicin selvänä etuna Canoniin verrattuna on ainakin RAW-formaatti, vaikka se on toki hidas kuin mikä. Jos tilanne sitä vaatii, niin sen olemassaolo on kuitenkin suuri plussa.

[Mac.äräinen]

Toivottavasti helpotti avun saantia. Kiitän.

Avun laatua ja hyödyllisyyttä se ei välttämättä parantanut, mutta ainakin nyt tietää, mihin yrittää vastata.

Uzi on todellakin melkoisen hidas ja ajattelinkin, että se on yksi moitteesi. Olen testannut kameraa pikaisesti käytettävyyden arvioimiseksi ja muuten kaikki on muihin saman luokan kameroihin melkoisen hyvin kohdillaan, mutta hidas se on. Kamerassa on myös valinta nopeaan sarjakuvaukseen alhaisemmalla resoluutiolla, mutta se vasta hidas onkin, kunhan bufferin kuvaa täyteen. Kuvanlaadusta ei ole omakohtaista kokemusta.

Selvimmät vaihtoehdot, jotka itselleni tulevat mieleen ovat Panasonic Lumix DMC-FZ8 ja Canon Powershot S5 IS (tai näiden vanhemmat versiot FZ7 ja S3). Panasonic on muistaakseni karkeasti samaa hintaluokkaa, mutta Canon on kalliimpi. Sonylta löytyy myös vertailukelpoinen malli tai malleja, mutten ole uusimpia koskaan kokeillut.

USB 2.0 löytyy ainakin Canonista ja molempien valmistajien ehdokkaisiin käyvät esimerkiksi SD-kortit. Käyttö onkin jouhevampaa, erityisesti Canonilla. Kuvanlaatu on molemmilla karkeasti arvioiden luokan huippua. Tarkemmat laatuvertailut kannattaa katsoa dpreview.comista, joka varmaan on tuttu kun olet kerran vertailuja lukenut. Tarkistin sieltä juuri Panasonicin tietoja, mutta USB-liitännästä ei ollut tarkempaa tietoa ominaisuustaulukossa (ei siis taida olla 2.0 tämäkään?).

Panasonicin selvänä etuna Canoniin verrattuna on ainakin RAW-formaatti, vaikka se on toki hidas kuin mikä. Jos tilanne sitä vaatii, niin sen olemassaolo on kuitenkin suuri plussa.

Kiitos viestistä. Se oli hyödyllistä apua.

Sonyn kameroiden suhteen olen kuullu hiukan moitteita, muistaakseni jopa täällä hompussa? Canon on nyt myös katsastettu interverkon kautta ja se vaikuttaa hyvältä laitteelta. Panasonic pitää vielä kurkistaa, mutta hyvää kummassakin on tuo SD-tuki. Ainakin korttitarjonta on kattavampi. RAW-formaatista pitimänikin kysyä, vaikka voisinkin sen interverkon kauttakin kaivella: Mikä on kyseisen formaatin käyttörtarkoitus? Ilmeisesti se on jotenkin tehokkaampi kuvausformaatti kuin normaalikäytössä tänäpäivänä oleva JPEG? Olen, sanotaanko vakavoitumassa oleva kuvaaja, ja sen verran vain tiedän, että RAW-formaatti on raskaampi kameralle ja tietokoneelle.

[Toivonen]

RAW-formaatista pitimänikin kysyä, vaikka voisinkin sen interverkon kauttakin kaivella: Mikä on kyseisen formaatin käyttörtarkoitus? Ilmeisesti se on jotenkin tehokkaampi kuvausformaatti kuin normaalikäytössä tänäpäivänä oleva JPEG? Olen, sanotaanko vakavoitumassa oleva kuvaaja, ja sen verran vain tiedän, että RAW-formaatti on raskaampi kameralle ja tietokoneelle.

Raw -formaattia on kuvattu joskus digitaaliseksi negatiiviksi. Raw -kuva vaatii aina kamerasta siirtämisen jälkeen jonkinlaista jälkikäsittelyä. Raw -kuvaa voidaan säätää/korjailla huomattavasti monipuolisemmin kuin jpg -kuvaa, kuvan laadun siitä kärsimättä.

Itse en moniin vuosiin enää ole muuta kuvannut kuin Raw -formaattiin.

Kannattaa ehdottomasi lukea Petteri's Pontifications, jossa Petteri Sulonen mielestäni erittäin asiantuntevasti kuvaa formaattien eroja.

[Ponu]

Harkitsisin vakavasti tätä(tai isoaveljeä):

http://www.dpreview.com/reviews/fujifilms6000fd/

[Juhani L]

Selvimmät vaihtoehdot, jotka itselleni tulevat mieleen ovat Panasonic Lumix DMC-FZ8 ja Canon Powershot S5 IS (tai näiden vanhemmat versiot FZ7 ja S3). Panasonic on muistaakseni karkeasti samaa hintaluokkaa, mutta Canon on kalliimpi. Sonylta löytyy myös vertailukelpoinen malli tai malleja, mutten ole uusimpia koskaan kokeillut.

Broidilla on aika hiljan ostettuna Lumix DMC-FZ8, jota hän on ylistänyt maasta taivaisiin. Valitettavasti en ole vielä päässyt tyypittämään, mutta broidini on kyllä aika kokenut tavallisten ja digikamerojen käyttäjä, ja uskon, että kamera on melkoisen hyvä.

[0lli]

No heti alkuun tulee mieleen USB 2.0 -tuen puuttuminen...

En ota kameravalintaan kantaa, koska en ole isompiin pokkareihin viime aikoina tutustunut (kuvailen järkkärillä ja paidantaskupokkarilla), mutta itseäni ei USB2:n puute häiritsisi. Käytän kaikkiin kuvien siirtoihin ulkoista kortinlukijaa, koska se on yleensä nopeampi (oli kamerassa USB2 tai ei) eikä se kuluta kameran akkua.

Tai no, otanpa sen verran kantaa kamera-asiaankin, että jos haluat pitkää zoomia, ota sellainen kamera, jossa on kuvanvakain.

[HTL]

Mitä RAW-tukeen tulee, niin kannattaa huomioida, että haetun luokan kameroissa ei kaikissa ole sitä ja niissäkin joista se löytyy, on käyttö yleensä (aina?) kankeaa. Kriittisten, aikaa vievien, kuvien (jos kuvaat vaikka isoa maisemaprinttiä olohuoneen seinälle) kanssa RAW-tuki on näissäkin kameroissa silti hieno ja rahanarvoinen juttu.

Järkkärillähän kuvataan RAWia vaikka sarjana kameran nikottelematta turhia.

[Mac.äräinen]

Mitä RAW-tukeen tulee, niin kannattaa huomioida, että haetun luokan kameroissa ei kaikissa ole sitä ja niissäkin joista se löytyy, on käyttö yleensä (aina?) kankeaa. Kriittisten, aikaa vievien, kuvien (jos kuvaat vaikka isoa maisemaprinttiä olohuoneen seinälle) kanssa RAW-tuki on näissäkin kameroissa silti hieno ja rahanarvoinen juttu.

Järkkärillähän kuvataan RAWia vaikka sarjana kameran nikottelematta turhia.

Olenkin katsellut noiden arvostelujen sisältäneen poikkeuksetta moitteita tai yllätyksetöntä jupinaa RAW-suorituskyvystä kyseisen luokan kameroilla. Valitettavaa vain on, että järkkärien tehonlisäys tuntuu aika ilkeästi hinnassa... RAW-tuki olisi mainio juuri mainitsemallesi harrastelulle. Juhlissa tms. käytetään tietysti JPEG-formaattia nopeuden (ne kakarat puhaltaa kynttilät aina väärään aikaan!) takia ja pitkä optinen zoom antaisi harrastelussa pelivaraa ja niissä rippijuhlissa paremman tuloksen kirkon kauimmaiselta parvelta kuvattaessa...

[Toivonen]

RAW-tuki olisi mainio juuri mainitsemallesi harrastelulle. Juhlissa tms. käytetään tietysti JPEG-formaattia nopeuden (ne kakarat puhaltaa kynttilät aina väärään aikaan!) takia

Toisaalta Raw -kuvaus lisää dynamiikkaa maisemakuvauksessa, mutta itse ole pitänyt raakakuvia ylivoimaisena formaattina myös juhlakuvauksessa. Esimerkiksi häitä kuvatessa vähäinen valo tai liian suuri kontrasti aiheuttavat joskus ongelmia, joiden korjaaminen raakakuvilla on huomattavasti vähemmän kuvanlaatua vahingoittava.
Ja kuten mainitsit kun nopeutta tarvitaan, on raakakuva parempi, koska silloin ei kuvatessa välttämättä tarvitse paneutua esimerkiksi valkotasapainon säätöön lainkaan. Kyseinen säätö tehdään myöhemmin raakaakuvaa konvertoitaessa. Tosin mainitsemassasi kokoluokassa tuo raakakuvaus tulee lähinnä hidasteeksi, sillä noiden prosumer-kameroiden tallennusnopeudet ovat sitä luokkaa että minkäänlainen sarjakuvaus raakakuva-muodossa ei onnistu, kun raakakuvausnopeus on 7,7sek/kuva.

ja pitkä optinen zoom antaisi harrastelussa pelivaraa ja niissä rippijuhlissa paremman tuloksen kirkon kauimmaiselta parvelta kuvattaessa...

Prosumer-luokan kameroissa on vain yleensä vähän vähemmän valovoimaiset objektiivit (Olympus SP-550UZ 2.8-4.5). Kirkossa kuvatessa 4.5 aukolla parvelta, muodostuvat valotusajat väkisinkin niin pitkiksi että jalusta on pakollinen. Tosin suosittelen jalustan käyttöä muutenkin.
Vaikka Olympuksen kennon herkkyys onkin suuri (jopa ISO5000), on kohinan määrä mielestäni melkoinen, kun automaattinen kohinanpoisto selvästi on niin rankkaa että yksityiskohdat näyttävät kärsivän huomattavasti.

[apsev]

Yksi pointti, joka ei ole tullut suoraan esille on miten laaja zoomin laajakulma on. Useat jäävät kinokoossa sanottuna 35 mm:iin ja usein olisi hyödyllistä olla 28 mm:nen, esim. sisällä kuvatessa.
Panasonic Lumix:n lähes kaikki optiikat yltävät 28:iin ja ovat muutenkin hyviä optisilta ominaisuuksiltaan (optiikan taustallahan on Leica).

[Ponu]

Yksi pointti, joka ei ole tullut suoraan esille on miten laaja zoomin laajakulma on. Useat jäävät kinokoossa sanottuna 35 mm:iin ja usein olisi hyödyllistä olla 28 mm:nen, esim. sisällä kuvatessa.
Panasonic Lumix:n lähes kaikki optiikat yltävät 28:iin ja ovat muutenkin hyviä optisilta ominaisuuksiltaan (optiikan taustallahan on Leica).

Laajakulmaisuuden takia kantsii tota Fujia edes vilkaista.
Meikulla on Pansun FZ20 ja sisätiloissa tulee ahtaanpaikan kammo kun sen laajakuva on 36mm.
Fujissa kait parempi herkkyys(voit käyttää suht surutta ISO400:sta) joka hiukan kompensoi vakaajan puutetta..

[KunkkuJ]

Ihan hyviä pointteja tullut jo esille, mutta vähän vielä jatkan samasta: Se pitkä zoomi on pokkareissa lähes poikkeuksetta vain mainoskikka ja käytännössä usein käyttökelvoton. Huono valovoima ja hidas tarkennus tekevät onnistumisen jossain sisätiloissa liian vaikeaksi. Jos haluat kameran, jolla kuvaus vaikkapa lastenjuhlista tai kirkosta onnistuu pidemmällä polttovälillä, osta järkkäri.
Ja toinen asia, millä ei pitäisi olla mitään merkitystä ostopäätöksen tekemiseeen, on kameran tiedonsiirron nopeus. Ei kukaan vakavasti asiaan suhtautuva harrastaja siirrä suurempaa määrää kuvatiedostoja kamerasta tietokoneeseen kaapelin välityksellä, kortinlukijat ovat sitä varten.
Ja sen zoomin ilmoitetun "koon, 5x, 7x yms" ei kannata antaa hämätä. Tuo numeroarvo on yhtä mitäänsanomaton kuin ne suuret pikselimäärätkin. Digipokkarin objektiivista kannattaa katsoa polttovälin laajispää, se on ongelma lähes kaikilla, samoin valovoima.
Jos minä saisin päättää, haluaisin digipokkarin, jossa olisi fyysisesti mahdollisimman isokokoinen kenno, pikseleitä 5-6Mp, objektiivin polttoväli 28-125(kinokokoa vast.) ja vähintään 2.8 valovoima. Zoomin hallinta ehdottomasti käsin, ei sähköllä. Täydet käsisäätömahdollisuudet ja salamakenkä. Siihen vielä nopea prosessori ja RAW-mahdollisuus, niin ostaisin heti. Eikä tarvisi olla lainkaan mahdollisuutta kaapeliyhteyteen tietokoneeseen. Se on turhaa, koska voisihan ne mahdolliset ohjelmapäivitykset siirtää kortin kautta.
Onkos joku löytänyt tuollaista pokkaria?

[Mac.äräinen]

Ihan hyviä pointteja tullut jo esille, mutta vähän vielä jatkan samasta: Se pitkä zoomi on pokkareissa lähes poikkeuksetta vain mainoskikka ja käytännössä usein käyttökelvoton. Huono valovoima ja hidas tarkennus tekevät onnistumisen jossain sisätiloissa liian vaikeaksi. Jos haluat kameran, jolla kuvaus vaikkapa lastenjuhlista tai kirkosta onnistuu pidemmällä polttovälillä, osta järkkäri.
Ja toinen asia, millä ei pitäisi olla mitään merkitystä ostopäätöksen tekemiseeen, on kameran tiedonsiirron nopeus. Ei kukaan vakavasti asiaan suhtautuva harrastaja siirrä suurempaa määrää kuvatiedostoja kamerasta tietokoneeseen kaapelin välityksellä, kortinlukijat ovat sitä varten.
Ja sen zoomin ilmoitetun "koon, 5x, 7x yms" ei kannata antaa hämätä. Tuo numeroarvo on yhtä mitäänsanomaton kuin ne suuret pikselimäärätkin. Digipokkarin objektiivista kannattaa katsoa polttovälin laajispää, se on ongelma lähes kaikilla, samoin valovoima.
Jos minä saisin päättää, haluaisin digipokkarin, jossa olisi fyysisesti mahdollisimman isokokoinen kenno, pikseleitä 5-6Mp, objektiivin polttoväli 28-125(kinokokoa vast.) ja vähintään 2.8 valovoima. Zoomin hallinta ehdottomasti käsin, ei sähköllä. Täydet käsisäätömahdollisuudet ja salamakenkä. Siihen vielä nopea prosessori ja RAW-mahdollisuus, niin ostaisin heti. Eikä tarvisi olla lainkaan mahdollisuutta kaapeliyhteyteen tietokoneeseen. Se on turhaa, koska voisihan ne mahdolliset ohjelmapäivitykset siirtää kortin kautta.
Onkos joku löytänyt tuollaista pokkaria?

Tämä nyt oli arvattavissa, että järkkäriehdotelmia tulee, vaikka nimenomaan sanoin yhdessä viestissä, että ei kiitos niitä. Ymmärrän kyllä huolesi ja sen verran olen perillä, että polttoväliä ja kennon kokoa on hyvä katsoa kameraa valitessa. Aluksi on kuitenkin ollut tarkoitus etsiä vaihtoehdot, joiden välillä sitten tehdä valinta tarkemmin perustein. Koko ketju on kieltämättä ollut hyvää sisältöä täynnä, joten täällä päässä lista tarkempaa valikointia varten alkaa jo muotoutua. Valitettavasti digijärkkärit ovat aivan liian kalliita tuohon budjettiin, jonka annoin. Toki voisin sijoittaa enemmänkin, mutta voiko järkkäristä käyttää nimitystä "peruskamera"? En osaa myöskään yhtään hahmottaa minkälaisia ovat järkkäripakettien objektiivit, ja siihen objektiivien hamstraus- ja vaihtorulijanssiin en ala, koska aika ei riitä tarkempaan tutustumiseen. Tekisivät halvempia kameroita, sanotaanko näin.

[HTL]

Se pitkä zoomi on pokkareissa lähes poikkeuksetta vain mainoskikka ja käytännössä usein käyttökelvoton. Huono valovoima ja hidas tarkennus tekevät onnistumisen jossain sisätiloissa liian vaikeaksi.

Aavistuksen liian kovia sanoja mielestäni, vaikka moite onkin paikallaan. Super zoomien teleasento riittää tosiaan lähinnä ulkokäyttöön päiväsaikaan ja kuvanvakaajan kanssakin jalusta on tarpeellinen, jos halutaan maksimoida kuvanlaatu siihen mihin kamera pystyy. Käyttökohde tuollaiselle kameralle on mielestäni peruspokkaria vakavampi monipuolinen lomakuvaus, missä zoomin ääriasennosta on monille iloa. Vastaavia "hyviä" käyttökohteita voisi olla esimerkiksi lasten urheilutapahtumien kuvaus tai luontokuvauksen harjoittelu. Joka tapauksessa super zoomit ovat aika paljon peruspokkareita monipuolisempia, jos laajalle polttovälialueelle on selvä tarve.

Kameraa ei toki kannata ostaa suurimman "x-luvun" perusteella. Laajakulman tärkeyttä onkin jo korostettu - mutta myös telepäässä näillä kameroilla kannattaa huomioida se, ettei kinovastaavuudeltaan 400 tai 550 mm:n polttovälillä ole käytännön tilanteessa kameran ja optiikan muiden puutteiden ja ominaisuuksien (esimerkiksi yllä mainitut tarkennus ja valovoima) takia suurtakaan eroa. Sillä sen sijaan on iso ero, ollaanko 200 mm:n ala- tai 400 mm:n yläpuolella, mikä erottaa super zoomit ihan peruspokkareista ja toisaalta myös joistakin vähän laadukkaammista pokkareista, joissa on pyritty parempaan kuvanlaatuun ja muutenkin vähempiin pettymyksiin. Googlaamalla pitäisi löytyä hyviä vertailuita siitä, millaisia rajauksia erilaisilla polttovälivastaavuuksilla saadaan muuten samasta kuvasta (focal length comparison tms. hakusanoiksi). Yläpään eroista ei siis karkeasti viimeisen 100 mm:n osalta kannata tässä luokassa välittää.

[KunkkuJ]

Huomasin kyllä tuon ehtosi, ettet halua järkkäriä, mutta heitin sen ajatuksena kuitenkin. Tosiasia on, että järkkäri on noissa hankalammissa tilanteissa ylivoimainen pokkariin verrattuna. Ja hyviä käytettyjä järkkäreitä saa melko edullisesti, 500 eurolla jo aivan käyttökelpoisen paketin.
Toisaalta järkkäri on aina sen verran isokokoinen, ettei sitä voi pokkareihin verrata siinä suhteessa. Pokkareilla on oma käyttöalueensa, jolla ne ovat hyviä. Sisätiloissa tai muuten heikossa valossa pitkällä polttovälillä liikkuvan kohteen kuvaaminen ei niitä ole. Herkkyyttä lisäämällä voisi tilannetta vähän korjata, mutta silloin törmätään pienen kennon tuottamaan kohinaiseen kuvaan.

[HTL]

Tämä nyt oli arvattavissa, että järkkäriehdotelmia tulee, vaikka nimenomaan sanoin yhdessä viestissä, että ei kiitos niitä. -- Valitettavasti digijärkkärit ovat aivan liian kalliita tuohon budjettiin, jonka annoin. Toki voisin sijoittaa enemmänkin, mutta voiko järkkäristä käyttää nimitystä "peruskamera"? En osaa myöskään yhtään hahmottaa minkälaisia ovat järkkäripakettien objektiivit, ja siihen objektiivien hamstraus- ja vaihtorulijanssiin en ala, koska aika ei riitä tarkempaan tutustumiseen.

Laitetaan nyt vielä budjettiehdotus järkkäristäkin, vaikket sitä kaipaa.

Käytetyn ostaminen elektroniikan kanssa on aina pieni riski, mutta voisi olla hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi Canon 300D:n voisi saada kittilasin (18-55 mm) ja vaikka uuden "turistizoomin" (18-200 mm) tai halvan telen (70-300 mm) kanssa reilusti alle 500 euron ja siinä on jo oikeasti paljon kameraa, erityisesti hintaan nähden. Tuollainen optiikka on hidasta (telepään maksimiaukko tyypillisesti 5.6), mutta sillä kuvaa himmennettynä (n. 8 aukolla) kuitenkin laadukkaammat kuvat kuin noilla haetun luokan pokkareilla. Kuvanlaatu ei 300D:lla häpeä ISO800 asti uudemmille rungoille, sen jälkeen alkaa tulla kohinaeroa. ISO800 on kuitenkin kohinan suhteen yhtä hyvä kuin ISO100 pokkarilla ja ISO400 on käytännössä kohinaton.

Järkkäri on huoleton ihan perusnäppäilykamerana ja perusmalleissa on aina yhdysrakenteinen salama (eli erillistä salamaa ei ole ihan pakko hankkia). Kennon joutuu silloin tällöin puhdistamaan, mikä on ainoa ero pokkariin. Pienikin budjetti kyllä riittää järkkärin kanssa, jos tekee valinnat huolella ja tyytyy erinomaisen sijaan hyvään. Siinä vaan voi käydä niin, että himolle ei voi antaa periksi.

[Mac.äräinen]

Tämä nyt oli arvattavissa, että järkkäriehdotelmia tulee, vaikka nimenomaan sanoin yhdessä viestissä, että ei kiitos niitä. -- Valitettavasti digijärkkärit ovat aivan liian kalliita tuohon budjettiin, jonka annoin. Toki voisin sijoittaa enemmänkin, mutta voiko järkkäristä käyttää nimitystä "peruskamera"? En osaa myöskään yhtään hahmottaa minkälaisia ovat järkkäripakettien objektiivit, ja siihen objektiivien hamstraus- ja vaihtorulijanssiin en ala, koska aika ei riitä tarkempaan tutustumiseen.

Laitetaan nyt vielä budjettiehdotus järkkäristäkin, vaikket sitä kaipaa.

Käytetyn ostaminen elektroniikan kanssa on aina pieni riski, mutta voisi olla hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi Canon 300D:n voisi saada kittilasin (18-55 mm) ja vaikka uuden "turistizoomin" (18-200 mm) tai halvan telen (70-300 mm) kanssa reilusti alle 500 euron ja siinä on jo oikeasti paljon kameraa, erityisesti hintaan nähden.

No, jos laitetaan käytetyn laitteen budjetiksi esim. 400€, niin onko mahdollista löytää hyväksi luettavaa pakettia? En siis odota mitään absoluuttista markkinatilannetta, vaan mututuntumaa mahdollisuuksista.

[KunkkuJ]

Esimerkiksi Canonin halvimpia järkkäreitä sillä rungon kanssa pakettina myydyllä "kittilinssillä" näyttäisi saavan viidensadan paikkeilla. Siihen toinen objektiivi mukaan noin 100-150 euron hinnalla on realistinen tavoite. Ja vaikkei tuossa vielä erikoisen pitkää polttoväliä saataisikaan, kannattaa muistaa, että kuvassa on rajausvaraa aivan eri tavalla kuin pokkarien kuvissa.
Hintaeroa pokkareihin siis jää, mutta ei välttämättä kovin paljoa. Kannattaa käydä katsomassa vaikkapa Digikameranetin myytävänä palstaa: http://www.digicamera.net/keskus/viewforum.php?f=10

[HTL]

Esimerkiksi Canonin halvimpia järkkäreitä sillä rungon kanssa pakettina myydyllä "kittilinssillä" näyttäisi saavan viidensadan paikkeilla. Siihen toinen objektiivi mukaan noin 100-150 euron hinnalla on realistinen tavoite.

Tuo 500 euron runko taitaa olla 350D tai muu vähän uudempi runko ja ehkä vielä akkukahvalla? Pelkän 350D-rungon ja kittilinssin voisi saada jopa 450 euroon. Yksi tuttuni myi 10D:n hiljattain muistaakseni 350 eurolla ja aika tavalla vastaavan käyttöarvon näen omalle kakkosrunkona olevalle 300D:lle. Nämä ovat tosin jo yli kolme vuotta käytettyjä runkoja.

Lupasin ehkä hieman liikoja puhumalla reilusti alle 500 eurosta. 500 euroa alkaa olla joka tapauksessa sellainen hintataso, että siihen saa jo käytetyn rungon ja kittiputken kaveriksi joko käytetyn tai uutena ostetun telen kaveriksi, jos uskaltaa ostaa vanhemman rungon. Noin vuoden ikäinen ja vähän kuvattu 350D maksaa sitten ehkä sen 500 euroa ilman toista objektiivia. Esimerkiksi Sigman 55-200, 70-300 APO ja Canonin 75-300:n eri versiot ovat ihan kelvollisia halvemman luokan pitempiä zoomeja, joita löytyy myös käytettynä kohtuullisesti. Nikonilta löytyy myös hyviä vaihtoehtoja, mutta harvinaisempien merkkien tarjonta voi käytettynä olla heikkoa.

Jos budjetti on hyvin tiukka ja on varma siitä, ettei halua käyttää myöhemmin vielä vähän lisää rahaa päivitykseen (mikä järkkärin kanssa helposti tulee ennemmin tai myöhemmin vastaan, varsinkin noiden halvempien zoomien kanssa), niin järkkärin hankkimista kannattaa harkita pitkään. Ja uusi on tietysti aina uusi.