darthmother kirjoitti:Tuli mieleen entinen äidinkielen opettajani. Hän suorastaan jumaloi murteita, kaikkia...Paitsi Helsingin edit: (pääkaupunkiseudun) murretta, slangia, mikä ei ollut hänen mielestään kieltä lainkaan vaan siansaksaa.
Monesti kiusattiin eukkoa slangi aineilla, nelonenhan niillä tuli.
Muutenkin ajoittain on ärsyttänyt stadin edit: (pääkaupunkiseudun) slangin arvostelu ja vähättely. Murre se on missä muutkin. Pikkupoikana en ympärilläni paljoa muuta kuullutkaan puhuttavan ja se oli luonnollista aivan selkeää kieltä minulle siinä kuin Turun murre turkulaiselle.
Mutta auta armias kun lähdettiin kesäksi landelle, silloin saimme kuulla kunniamme pikku diivailijat.
"Jos ajatellaan vanhaa stadin slangia, on helppo osoittaa seikkoja, joiden perusteella sitä ei voi pitää suomen kielen murteena. Vanhassa stadin slangissa ruotsalaisperäisten sanojen osuus oli arviolta kolme neljäsosaa, 75%. Missään suomen kielen murteessa ei ruotsalaisperäisten sanojen osuus ole läheskään näin suuri."
"Mutta vanha stadin slangi on myös äänteellisesti poikennut suomen kielestä enemmän kuin mikään suomen kielen murre. Suomen kielen keskeisiin ominaispiirteisiin kuuluu ns. vokaalisointu, jolla tarkoitetaan sitä, että sanan ensimmäisen ja toisen tavun vokaalit eivät voi olla keskenään ristiriidassa. Jos ensimmäisessä tavussa on ä, ö tai y, toisessa tavussa ei voi olla vokaaleja a, o tai u.
Slangissa tämä suomen kielen perussääntö ei päde. Varsinkin vanhasta stadin slangis- sa on helppo löytää sanoja, jotka ovat suomen kielen äännejärjestmän vastaisia. Esimerkiksi fyrkka, byysat, blygu, Bärgga 'Kallio', bääraa, järkku, brödari 'leipäkauppa', böijaa, bööna ja brödu tai brögu. Tällaisia tapauksia on vanhassa slangissa kymmenittäin, ja ne osoittavat, ettei vokaalisointu ole ollut vanhassa slangissa voimassa."
"Vanha slangi on poikennut myös kieliopillisesti useimmista muista suomen kielen murteista.
verbien perusmuodot ovat määrätapauksissa poikenneet suomen kirjakielestä ja useimmista murteista. Vanhastaan stadin slangissa ei nimittäin ole käytetty ta-, tä-loppuisia perusmuotoja. On siis sanottu esimerkiksi: hirvaaks sleppaa tost hyddast."
"Näin on kaikkiaan useita perusteita sille, miksi vanhaa stadin slangia voidaan pitää omana kielenä. Uudempaan stadin slangiin nämä seikat pätevät vain osittain. Merkittävin ero vanhan ja uuden slangin välillä on sanaston koostumuksessa. Uudemmassa slangissa suomenkielisten sanojen osuus on olennaisesti suurempi kuin vanhassa. Myös vokaalisointu on vallannut alaa. Esim. byysat on muuttunut asuun byysät. Niinikään verbin taivutus on muuttumassa: duunata, slepata -tyyppiset -ta, -tä -päätteiset muodot ovat alkaneet käydä yhä tavallisemmiksi."
"Vanha stadin slangi on syntynyt sata vuotta sitten Pitkänsillan takaisissa työläiskaupunginosissa. Se syntyi alkuaan yhdist ämään saman pihan ja saman korttelin suomen- ja ruotsinkielisiä poikia yhdeksi suureksi joukoksi, sakiksi. Tämä slangin syntyhistoria näkyy myös sen luonteessa. Kahdesta kielestä, suomesta ja ruotsista, on syntynyt uusi, stadin slangi, johon lisäksi tullut ripaus venäjää.
Vanha stadin slangi poikkeaa tässä mielessä muiden suurkaupunkien siangeista. Esi- merkiksi Tukholman slangi perustuu lainasanoistaan huolimatta valtaosaltaan ruotsin kieeen, Lontoon slangi englannin kieleen ja Pariisin slangi ranskan kieleen. Stadilaiset voivat syystäkin olla ylpeitä omasta kielestään."
Lähde: SLANGI.NET 2.0 / PERUSTA