Kasvatus, natsit ja pullamössöt [oli: istumajärjestysohjelma

[arisel]

Tärkein asia mikä meillä kasvatuksessa on jäänyt mieleen on ollut se että tunsimme koko ajan että meitä rakastetaan, meistä huolehditaan ja tunsimme olomme turvalliseksi.
Tuo on mielestäni tärkein asia kasvatuksessa. Nuo asiat tunnutaan unohtavan niin usein nykyisin. Kasvatukseen kuuluu myös kuri, missä laajuudessa ja minkälaista, siihen en osaa sanoa oikeaa vastausta. Ainoastaan vain sen että en kokenut omia rangastuksiani pahoinpitelynä.
Muokkasin sanan kuritus sanaksi kuri, täällä kun pilkkua viilataan ja otetaan yksi sana tai lause erikseen kokonaisuudesta ja kommentoidaan sitä.

Tässäpä se on - lukekaa Kelttikangas kunnolla. Kiitos Sarjatuli.
Aikaisemman kommenttini turvallisuudentunteesta kirjoitin ennenkuin pääsin tänne asti ketjussa, joka on yllättävän pitkä näin tuoreeksi...
Saivartelua ketjussa taitaa kyllä olla ennemmänkin kuin kotitarpeiksi.

[Jukava]

Kuinka te "aresti, pelien/lelujen kielto, toruminen ja karkkipäivä pois kannattajat määrittelette mikä on sopiva arestin pituus, milloin mikin rangaistus voidaan antaa ja kuinka ankarana?

Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että lapsen sosiaalinen eristäminen, virikkeiden poistaminen ja henkinen väkivalta vahingoittavat lasta merkittävästi. Olisi myös parempi, että lapsi tottelisi ymmärtääkseen kiellon merkityksen eikä koska pelkää tälläistä rangaistusta. Saako myös täysin järjiltään olevat vanhemmat määrätä mielivaltaisesti lastaan pitkään sosiaaliseen eristykseen virikkeettömään tilaan? Onko lapsen kokemuksilla sosiaalisesta eristyksestä, henkisestä väkivallasta tai virikkeettömyydestä henkilökohtaisia toiseen? Onko lapsen ja aikuisen ajantajussa ja kritiikin siedossa kenties eroja? Oletko sinä pätevä täsmälleen määrittelemään missä raja menee? Entä jos olet täysin päästäsi vialla ja sekaisin, onko sinulla silloinkin oikeus omien mielitekojesi mukaan kohdistaa lapseen henkistä väkivaltaa, vangita tämä tai riistää tältä sosiaaliset kontaktit ja virikkeet?

Lapsen lukitseminen kellariin vuodeksi aiheuttaa tutkitusti epäsosiaalista käyttäytymistä ja suurentaa riskejä rikollisuuteen aikuisiässä. Lapsen jatkuvat haukkuminen aiheuttaa tälle itsetunto-ongelmia. Jatkuvat kaikesta kieltäminen taas tekee lapsesta pelokkaan, aran ja sulkeutuneen.

Siksi minusta henkiseen väkivaltaan, lapsen vapaudenriistoon ja luovuutta rajoittaviin kieltoihin on saatava lakisääteinen nollatoleranssi. Henkiseksi väkivallaksi lasken kaiken, mistä lapselle voi tulla paha mieli. Vapaudenriistoksi lasken kaikki toimenpiteet, jotka rajoittavat lapsen liikkumisvapautta. Luovuutta rajoittavia kieltoja ovat kaikki, jotka estävät lasta toimimasta luonnollisesti keksiliäisyydestään kumpuavilla tavoilla.

Että näin. Siinä on joitakin kysymyksiä vastattavaksi näille hirviöille, jonka mielestä lapsen voi lukita kellariin vuodeksi tai kieltää tätä tekemästä mitään.

Kutakuinkin tämäntyyppiseltä tämä keskustelu ja kysymysten esittäminen vaikuttaa aika ajoin siltäkin puolelta. Missä tahansa voi sortua ylilyönteihin, joten argumentti "ei pidä sallia mitään, koska muuten pitää sallia kaikki" ei vaan oikein toimi. Ja vaikka sitä täsmällistä rajaa ei kukaan varmasti osaa määrittää sen enempää väkivallalle kuin arestin pituudellekaan, niin maalaisjärjelläkin terve ihminen osaa pysyä siellä aidan oikealla puolella.

[arttula]

Onko esim sinulla niin hyvä haju ihmisen fysiologiasta, että osaat määritellä minkä verran kipua milloinkin toimesi aiheuttavat? Kuka määrittelee mitkä asiat ovat tämän kivun aiheuttamisen arvoisia? Tulitikkuleikit heinäladossa? Kuinka monta kertaa pitää sanoa ennen kuin saa satuttaa? Onko ihmisten kipukynnyksillä eroa?

Sen enempää tähän aiheeseen enää puuttumatta (lienen tehnyt mielipiteeni jo varsin selväksi), mutta olen jo vastannut osaan noista kysymyksistä (mm. milloin tukistus on paikallaan). Ja mitä tulee tietämykseeni kivun tuottamisesta ja sen fysiologiasta, niin voisin sanoa lyhyesti, että on.

[Crimson]

Tässäpä se on - lukekaa Kelttikangas kunnolla. Kiitos Sarjatuli.

Anteeksi, mutta kuka on tämä hehkuttamasi Kelttikangas? Täytyis varmaan lukea.

[arisel]

Tässäpä se on - lukekaa Kelttikangas kunnolla. Kiitos Sarjatuli.

Anteeksi, mutta kuka on tämä hehkuttamasi Kelttikangas? Täytyis varmaan lukea.

Huhhuijakkaa sentään. Ihan hiljaseks vetää.

P.S. Suosittelen tutustumaan vaikkapa Jari Sinkkosen ja Liisa Keltikangas-järvisen kirjoittamiin kirjoihin. Ja kääntämään kellot 2010-luvulle.

Saivartelua ketjussa taitaa kyllä olla ennemmänkin kuin kotitarpeiksi.

M.O.T.

[KunkkuJ]

Muistutukseksi kaikille niille, etenkin lapsettomille, jotka kuvittelevat tietävänsä ja osaavansa lasten kasvatuksen: Lapsen kannalta mikään ei ole sen pahempaa kuin omata täydelliset vanhemmat. Erehtyminen ja virheiden tekeminen on inhimillistä, niin kuuluu olla myös vanhemmuus. Vanhemmiltaan lapsi ammentaa taidon käsitellä ja päästä yli myös virheistään.
Kun täällä aiemmin perusteltiin tietämystä aiheeseen alan opiskeluilla, minä voin todeta mielipiteitteni perustuvan omien kokemusten lisäksi ystäväpiiriin, johon kuuluu niin mielenterveysalan ammattilaisia kuin lasten huostaan otosta päättäviä viranomaisia, poliiseja sekä opettajia. Kaikkien yhteinen viesti on ollut huolestuneisuus nykyisestä lasten kasvatuksesta, tai oikeastaan sen puutteesta. Moni vanhempi tuntuu siirtävän vastuun kasvatuksesta esimerkiksi koululaitokselle. Syystä tai toisesta suuri osa nuorista tuntuu kasvavan kieroon hienoista lastensuojelu-, ja kasvatusohjeista huolimatta. Miksiköhän?

[Crimson]

Muistutukseksi kaikille niille, etenkin lapsettomille, jotka kuvittelevat tietävänsä ja osaavansa lasten kasvatuksen: Lapsen kannalta mikään ei ole sen pahempaa kuin omata täydelliset vanhemmat. Erehtyminen ja virheiden tekeminen on inhimillistä, niin kuuluu olla myös vanhemmuus. Vanhemmiltaan lapsi ammentaa taidon käsitellä ja päästä yli myös virheistään.
Kun täällä aiemmin perusteltiin tietämystä aiheeseen alan opiskeluilla, minä voin todeta mielipiteitteni perustuvan omien kokemusten lisäksi ystäväpiiriin, johon kuuluu niin mielenterveysalan ammattilaisia kuin lasten huostaan otosta päättäviä viranomaisia, poliiseja sekä opettajia. Kaikkien yhteinen viesti on ollut huolestuneisuus nykyisestä lasten kasvatuksesta, tai oikeastaan sen puutteesta. Moni vanhempi tuntuu siirtävän vastuun kasvatuksesta esimerkiksi koululaitokselle. Syystä tai toisesta suuri osa nuorista tuntuu kasvavan kieroon hienoista lastensuojelu-, ja kasvatusohjeista huolimatta. Miksiköhän?

Jep! Minulla oli suuria luuloja itsestäni lastenkasvattajana ja paljon hienoja periaatteita, mutta molemmat ovat melko tehokkaasti karisseet oman jälkikasvun myötä. Kyllä se vaan niin on, että lapset voivat opettaa vanhemmille paljon enemmän elämästä kuin toisin päin.

Mutta totta tosiaan, välinpitämättömyys tuntuu olevan nykyisin pelottavan yleistä. Ulkoistetaan tuo kasvatusvastuu "yhteiskunnalle" ja sitten napistaan joka asiasta päiväkodille, koululle, jne. vaikkei itse ole laitettu tikkuakaan ristiin omien lasten kasvattamiseksi.

[Crimson]

M.O.T.

Jos vaadit lukemaan jonkun teoksia, voisi sinun olettaa tietävän edes niiden kirjoittajan nimen.

Oletko muuten itse tutustunut "Kelttikankaan" teoksiin, kun niitä niin kovasti suosittelet?

[EvilPet]

Onko esim sinulla niin hyvä haju ihmisen fysiologiasta, että osaat määritellä minkä verran kipua milloinkin toimesi aiheuttavat? Kuka määrittelee mitkä asiat ovat tämän kivun aiheuttamisen arvoisia? Tulitikkuleikit heinäladossa? Kuinka monta kertaa pitää sanoa ennen kuin saa satuttaa? Onko ihmisten kipukynnyksillä eroa?

Sen enempää tähän aiheeseen enää puuttumatta (lienen tehnyt mielipiteeni jo varsin selväksi), mutta olen jo vastannut osaan noista kysymyksistä (mm. milloin tukistus on paikallaan). Ja mitä tulee tietämykseeni kivun tuottamisesta ja sen fysiologiasta, niin voisin sanoa lyhyesti, että on.

Eli lyhyesti:

Sinulla on tieto siitä miten, missä ja milloin lasta voi / tulee fyysisellä kurittamisella ojentaa? Ilmeisesti pakettiin kuuluu tieto siitä miten tämä on hyväksi?

[jjari]

Ei se lapsen kasvattaminen mitään rakettitiedettä ole. Tosin mulla on kokemusta vasta 8:sta ensimmäisestä, fyysistä kurittamista sisältämättömästä, kasvatusvuodesta.

Edit: voisin vielä kehua että poika tottelee hienosti vaikka en koskaan ole lyönyt tai tukistanut. Auktoriteettia voi saada muutenkin. Välillä se kyseenalaistaa ja aina ei ensimmäiseen käskyyn reagoi, mutta se on vaan terveen lapsen merkki.

[Miklu]

Laita lapsi kotiarestiin - hän kiipeää ikkunasta ulos ja huutelee sinulle pihalta.
Laita kotiarestiin, kiellä tv ja netti ja lähde sitten töihin - lapsi soittaa sinulle parin tunnin päästä kertoakseen mitä tilasi netistä sinun laskuusi - television pauhatessa taustalla.

Tai sitten ei. Ja jos tekee, niin sitten keksitään jotain muuta. Ja vaikka lapsi on kotiarestissa, niin kyllähän hän kouluun tai tarhaan menee, jos vanhempi töihin menee.

Kiukuttelevan lapsen rauhoittaminen sylissä vaatii tosiaan napakkaa otetta ja vikkeliä käsiä - tämä on järkevin kommenttisi, tuo on toimiva keino, lapsi rauhoittuu vaikkakin kovan työn jälkeen, eikä loppujen lopuksi olekaan sinulle vihainen! Siis käytät fyysistä voimaa, pidät lasta paikallaan väkisin - ja silti lapsi tulee rauhoituttuaan ja levättyään sinulle näyttämään leikkejään; kertoisikohan tämä sinulle mitään?

Se kertoo siitä, että osoittamalla rajoja ja rakkautta, lapsi kokee olonsa turvalliseksi, kun saa kiukutella turvallisesti. Tuossa sylittämisessä tarvitaan voimaa ja tarvittaessa lasta pidetään väkisin kiinni, ettei lapsi pääse rimpuilemaan irti. Siinä on mielestäni kuitenkin eroa siihen, että antaisi lapselle luunapin tai tukkapöllyn. Tuohon sylittämiseen kuuluu myös oleellisena osana se, että lapselle kerrotaan siinä, että päästän sitten irti, kun lopetat rimpuilemisen. Ja kun lapsi ymmärtää sen, niin hän joko lopettaa rimpuilun ja pääsee pois sylistä tai jatkaa rimpuilua, koska oikeasti haluaa olla siinä turvallisessa sylissä ja purkaa sen kiukkunsa siinä turvallisesti ulos. Olen sitä mieltä, että tukkapölly tai luunappi ei anna lapselle vastaavaa turvallisuuden tunnetta, saati sitten läimäytys tms.

Antamattomat tukkapöllyt ja luunapit korvaa poliisi tai järjestysmies vääntämällä käden selän taakse, laittamalla käsiraudat ranteisiin ja painamalla maahan - ennenkuin nostaa maijaan ja vie putkaan. Jos nämä keinot eivät riitä, pamputtaa, käyttää sähkölamautinta tai käsiasetta.

Pahimmassa tapauksessa sitten noin. Tai jos niitä rajoja ja rakkautta on osattu annostella oikein, niin poliisia tai järjestysmiestä ei tarvita pamputtamaan tms.

Mitä tulee aikuisten raippa- tai ruoskimisrangaistuksiin - mitä mieltä olet papeista, jotka ryhtyvät kuoripoikiin?
Papinhan tulisi vähintään kaksinkertaisesti turvallinen ihminen, jota sitovat Jumalan ankarat lait...

Minun mielestäni tuommoiset papit ovat ällöttäviä ja heidät tulisi tuomita vankilaan.

En jaksa alkaa nyt kommentoimaan kaikkiin uusiin postauksiin, mutta esim. Jukavan sepostukset psyykkisesti sairaista vanhemmista, jotka lukitsisivat lapsensa vuodeksi kellariin, olivat sen verran mielikuvituksellisia, että niitä en viitsi enempää kommentoida. Eikös tässä ketjussa nyt kuitenkin keskusteltu suht tavallisista ja normaaleista ihmisistä. Ei kaikista asioista tarvitse väkisin etsiä niitä kaikkein pahimpia mahdollisia skenaarioita.

[Miklu]

Jos normaali tukistus ei auta, keinot ovat jo vähissä. Sitä ennen ollaan jo käytetty puhuminen, aresti + muut täällä suositellut keinot. Mitäs itse tekisitte kovakalloiselle 6-vuotiaalle, joka kaikista konsteista ja puhumisesta huolimatta uudelleen leikkii tulitikuilla heinäladossa ? Ihan käytännön neuvoja kaipaisin...

Pitäisin huolen, ettei 6-vuotiaalle ole saatavilla tulitikkuja. Eikun ihan vakavasti ottaen, en osaa heti sanoa. Toki tuonkin edellä mainitun, mutta mitä muuta. Ei se ole niin helppoa, mitä sivusta huudelleen voisi luulla. Mutta en minä silti tukistaisi tai antaisi luunappia, kun en usko niistäkään varsinaisesti apua olevan.

[arttula]

Jos normaali tukistus ei auta, keinot ovat jo vähissä. Sitä ennen ollaan jo käytetty puhuminen, aresti + muut täällä suositellut keinot. Mitäs itse tekisitte kovakalloiselle 6-vuotiaalle, joka kaikista konsteista ja puhumisesta huolimatta uudelleen leikkii tulitikuilla heinäladossa ? Ihan käytännön neuvoja kaipaisin...

Mutta en minä silti tukistaisi tai antaisi luunappia, kun en usko niistäkään varsinaisesti apua olevan.

Oli niistä... 8)

[Miklu]

Mitä tulee asioiden "selittämiseen" niin tottakai lapselle tulee opettaa miksi joitain asioita saa tehdä ja joitain ei, mutta ei hyvänen aika kaupassa huutavan ja tavaroita nakkelevan ipanan kanssa aleta keskustelemaan, että pitäisikö tälläinen käytös kenties lopettaa ja miksi.Tästä asiasta voidaan ehkä myöhemmin puhua, mutta siinä hetkessä on touhun loputtava tasan tarkkaan siksi että äiti/isä niin sanoo. Valitettavasti vaan ihan omien havaintojen perusteella niitäkin löytyy, jotka alkavat tässä vaiheessa juttelemaan lapselle, että miksi sinä Ilpo-Petteri noin teet, kaupantäti tulee tosi surulliseksi kun joutuu siivoamaan.

Eihän se, ettei lasta tukisteta tai läimitä tai luunapiteta, tarkoita sitä, että lapsella ei tarvitse rajoja olla. Eikä noita juttuja ja sääntöjä tarvi selittää tilanteen ollessa ns. päällä. Jos pentu raivoaa kaupassa, sitä kielletään, otetaan kädestä kiinni tai tarvittaessa kannetaan vaikka niska-takapuoli -otteella kaupasta pihalle, jos muu ei auta. Silti olen sitä mieltä, että luunappi tai tukistus ei ole tarpeen.

Joku nyt voi saivarrella, että kainaloista nostamisella (tai pahimmassa tapauksessa niska-takapuoli -otteella) ei ole mitään eroa tukistamiseen tms. Jos niin on, niin sitten on. Ja joku voi olla myös sitä mieltä, että nuo voivat olla pahempiakin kuin esim. luunappi. Jos niin on, niin sitten on. Itsellä kuitenkin raja menee siinä, että tukistusta, luunappia tai läimäytystä/piiskaa en käytä ja olen sitä mieltä, ettei muidenkaan pitäisi.

edit: lisätty pilkku.

[Jukava]

En jaksa alkaa nyt kommentoimaan kaikkiin uusiin postauksiin, mutta esim. Jukavan sepostukset psyykkisesti sairaista vanhemmista, jotka lukitsisivat lapsensa vuodeksi kellariin, olivat sen verran mielikuvituksellisia, että niitä en viitsi enempää kommentoida. Eikös tässä ketjussa nyt kuitenkin keskusteltu suht tavallisista ja normaaleista ihmisistä. Ei kaikista asioista tarvitse väkisin etsiä niitä kaikkein pahimpia mahdollisia skenaarioita.

Eivät ne olleet minun skenaarioita, vaan lähtivät EvilPetin skenaarioista vanhemmista jotka ovat "päästään täysin sekaisin/ ei tajua mistään mitään" eivätkä siksi osaa tehdä eroa normaalin fyysisen ojennuksen ja lapsen pahoinpitelyn välille. Ehkä vein tätä kärsistystä pidemmälle kuin olisi ymmärtämisen kannalta ollut suurimmalle osalle tarpeen, mutta toisaalta melkeimpä koko ketjun ajan on yritetty tehdä selväksi että (toisen puolen mielestä) hyväksyttävä ruumiillinen kuritus ja lapsen pahoinpitely on täysin eri asia, ja tämä ero pitäisi pystyä niidenkin ymmärtämään, jotka pitävät siliti molempia paheksuttavana.

Pointti on, että saman argumentin voi tehdä mistä tahansa kieltokeinosta, kaikesta saa jonkun kauhean tilanteen johdettua slipery slope argumentoinnilla ja sairailla vanhemmilla. Mutta juurikin näissä normaaleissa tilanteissa ero on päivänselvä. Minusta hyppäys tukistuksesta "ei tajua mistään mitään" vanhempien pahoinpitelyihin on ihan sama kuin kotiarestista kellariin lukitsemiseen. Ja vaikkei täälläkään varmaan kukaan osaa määritellä tunnin tarkkuudella täydellistä kotiaretin pituutta teosta x, niin terveellä järjellä nyt silti pysytään turvallisilla vesillä. Lisäksi se ne "päässä vikaa" vanhemmat tuskin käytöstään muuttavat sen perusteella, mitä laki sanoo.

Fyysinen ojennus ei missään nimessä ole minusta ensisijainen tai tavoiteltava lapsenkasvatusmuoto (päinvastoin, se todellakin on viimeinen oljenkorsi johon ei pitäisi joutua turvautumaan), mutta minusta järjen ja kohtuuden rajoissa vanhemmilla tulisi olla siihen oikeus. Ja kuten sanottu, olen edelleen samaa mieltä siitä, että jos lapsi ei usko ilman fyysisiä toimenpiteitä, on jotain pielessä, mutta nyt onkin kysymys siitä, mitä sitten kun jotain on pielessä. Valitettavasti lapsesta ei löydy sitä "restart game" nappulaa, jolla ne aikaisemmat virheet ja käytökseen puuttumatta jättämiset voisi käydä korjaamassa.

[zemex]

Joku on mennyt pieleen nykyisessä kasvatus tyylissä.
Yli parikymppinen olen mutta pahaa tekee katsoa nykynuorisoa ja heidän
käytöstä. Pelottavaa on myös se, että niin monella nuorella on peukalo keskellä kämmentä.

Lapsena kun en ollut kunnolla sain kyllä luunapista. En siitä ole saanut traumoja mutta
oppinut kyllä. Enkä vihaa vanhempiani millään tavalla.

[SnowOne]

Tukistaminen on kuin poliitikon tukeminen: kaikki sitä tekevät, kun eivät tienneet sen olevan kiellettyä. Ei tukistaminen tai kädestä huoneeseen retuuttaminen ollut pahoinpitelyä vaan maalaisjärkeä. Koskahan joku huomaa, että meillä on puolueet ovat syntyneet tietyn ryhmän edun ajamiseen eivätkä absoluuttisen onnen tavoittelemiseen.

Itse katselen läheltä sukulaispojan kasvatusta perheessä, jossa halutaan tehdä kaikki niin oikein kuin mahdollista. Aluksi jopa sanan "ei" tilalla piti käyttää kiertoilmaisuja, joska "ei" sanaa ei saanut pojalle sanoa. Kiellot kun ovat pahasta.. Fyysinen pakottaminen esimerkiksi kiinnipitämisen muodossa on luonnollisesti kiellettyä, sehän on aikuisten maailmassa jos nyt ei ihan pahoinpitelyä niin kiellettyä kuitenkin, joten se on sitä lapsellekin. Hellästi voi ohjata ja neuvoa. Noh.. lopputulos on juuri niin kamala kuin kuvitella saattaa Täysin mahdoton, kuriton ja riehuva 4-vuotias.

Itse en ole koskaan kokenut, että olisin tullut pahoinpidellyksi tai että lapsuudesta olisi huonoja muistoja. Kyllä ne hetket kun on ranteesta puristaen vietiin oman huoneen nurkkaan seisomaan ovat jääneet mieleen opetuksena auktoriteetista ja tottelemisesta. Useimmiten kyse oli veljen kanssa nahistelusta jolle ei tullut loppua vaikka käskettiin. Omia lapsia ei vielä ole, mutta täydelliset kasvatusmetodit mietittynä ja minustahan tulee maailman paras faija joskus

[Erño]

Jep. Ei ole henkistä kasvua ilman fyysistä ohjausta.