Kyrillinen toimiva kaunofontti tarpeen

[shimac]

Voi hitsinpitsi, tein niiiiin hienon suunnitelman logon yhteydessä esiintyvästä sloganista upealla kaunolla, mutta kuinka ollakaan tää tarvitaankin myös venäjän kielisenä. Ja sitten tulikin ongelmia, mikään ei tunnu toimivan suoraan, osaako joku neuvoa. En millään haluaisi lopua kaunon käytöstä jos vaan löytyisi joku joka toimii molemmissa kielissä (su/ru)...

[kari.patila]

Erittäin hankala tapaus.

Kuinka kauas halutusta tämä jää?

http://myfonts.us/td-iTHghi

EDIT: selaa tämä lista myös läpi: http://myfonts.us/td-l1baw3

[shimac]

Kiitos kaunis, testaan...

[eskofot]

Voi hitsinpitsi, tein niiiiin hienon suunnitelman logon yhteydessä esiintyvästä sloganista upealla kaunolla, mutta kuinka ollakaan tää tarvitaankin myös venäjän kielisenä. Ja sitten tulikin ongelmia, mikään ei tunnu toimivan suoraan, osaako joku neuvoa. En millään haluaisi lopua kaunon käytöstä jos vaan löytyisi joku joka toimii molemmissa kielissä (su/ru)...

"Upealla kaunolla"? On monista tunnetuista scripteista myös oma kyrillinen versio, esim. klassisesta Kunstler scriptista.

[shimac]

Ok, löysin tuon, osaan nyt jo etsiä, tämä kyrillinen puoli macissa tai yleensäkin on minulle vielä hieman hämärä mutta kokemuksen kautta oppii tämänkin... kiitos vinkeistä. Künstler on jo aika hyvä, joskaan ihan sitä mitä haen tuskin löytyy, olen käyttänyt free-fonttia Jane Austen suomenkielisessä, joka sopii työhön tosi hyvin. Tetysti nyt joudun sen muuttamaan mutta kaunista jälkeä haluaisin edelleen ja mieluusti tuota "old handwriting"-tyyliä...

Nyt tässä tulee eteen sellainenkin haaste että kyrillisillä pitäisi nettisivutkin vääntää, siihenkin on yritettävä perehtyä. Joku joka tietää asiasta, sanokaa reilusti; älä edes yritä:)

[kari.patila]

Ok, löysin tuon, osaan nyt jo etsiä, tämä kyrillinen puoli macissa tai yleensäkin on minulle vielä hieman hämärä mutta kokemuksen kautta oppii tämänkin... kiitos vinkeistä. Künstler on jo aika hyvä, joskaan ihan sitä mitä haen tuskin löytyy, olen käyttänyt free-fonttia Jane Austen suomenkielisessä, joka sopii työhön tosi hyvin. Tetysti nyt joudun sen muuttamaan mutta kaunista jälkeä haluaisin edelleen ja mieluusti tuota "old handwriting"-tyyliä...

Nyt tässä tulee eteen sellainenkin haaste että kyrillisillä pitäisi nettisivutkin vääntää, siihenkin on yritettävä perehtyä. Joku joka tietää asiasta, sanokaa reilusti; älä edes yritä:)

Tekstiä se vain on. Ei mitään ongelmaa. Varaudut vain siihen että sanojen ja palstojen pituus vaihtelee.

[eskofot]

Ok, löysin tuon, osaan nyt jo etsiä, tämä kyrillinen puoli macissa tai yleensäkin on minulle vielä hieman hämärä mutta kokemuksen kautta oppii tämänkin... kiitos vinkeistä. Künstler on jo aika hyvä, joskaan ihan sitä mitä haen tuskin löytyy, olen käyttänyt free-fonttia Jane Austen suomenkielisessä, joka sopii työhön tosi hyvin. Tetysti nyt joudun sen muuttamaan mutta kaunista jälkeä haluaisin edelleen ja mieluusti tuota "old handwriting"-tyyliä...

Ok, tuossa matkitaan kuuluisuuden omaa kaunoa. Netistä jos etsii niin enkuksi tuo on handwriting, ei kalligraphic. Semmonen foundry kuin P22 on tehnyt paljon noita historiallisten inehmojen mukaan, kannattaa katsoa, vaikka en kyllä tiedä onko niillä OpenType-settiä jossa olisi kyrilliset mukana.

[OmenaOnPunainen]

Künstler on jo aika hyvä, joskaan ihan sitä mitä haen tuskin löytyy, olen käyttänyt free-fonttia Jane Austen

Anteeksi nyt vain, mutta on hiukan kohtuutonta tai typerää olettaa tai edes toivoa, että ilmaisfontillesi olisi kyrillinen vastine.

(Fontti muuten on kirjasintyypin ja koon yhdistelmä.)

[eskofot]

Künstler on jo aika hyvä, joskaan ihan sitä mitä haen tuskin löytyy, olen käyttänyt free-fonttia Jane Austen

Anteeksi nyt vain, mutta on hiukan kohtuutonta tai typerää olettaa tai edes toivoa, että ilmaisfontillesi olisi kyrillinen vastine.

Ollaanpa nyt herrasmiesmäisempiä. Eikä tuo ole edes välttämättä noin. Nykyään paljon venäläislähtöistä fonttidesignia, joka on valtaosin ilmaista. Löytyy paljon skriptejä, joilla on kaupallinen esikuva lännestä.

(Fontti muuten on kirjasintyypin ja koon yhdistelmä.)

Erikoinen väittämä, toisaalta totta, mutta nykyään näkyy kerrassaan vähän kirjasimia käytössä (minulla on pari leimasimena). Hyvä suomennos fontille on kirjainleikkaus, erotukseksi -perheestä ja -tyylistä. Ei se spesifoi kokoa.

[OmenaOnPunainen]

Künstler on jo aika hyvä, joskaan ihan sitä mitä haen tuskin löytyy, olen käyttänyt free-fonttia Jane Austen

Anteeksi nyt vain, mutta on hiukan kohtuutonta tai typerää olettaa tai edes toivoa, että ilmaisfontillesi olisi kyrillinen vastine.

Ollaanpa nyt herrasmiesmäisempiä. Eikä tuo ole edes välttämättä noin. Nykyään paljon venäläislähtöistä fonttidesignia, joka on valtaosin ilmaista. Löytyy paljon skriptejä, joilla on kaupallinen esikuva lännestä.

Totta kai on, mutta jos halutaan sama kirjasin, on valittava joku, jossa on sekä latinalainen että kyrillinen aakkosimisto. Epäilemättä juuri venäläisillä suunnittelijoilla (tai kopioijilla) on näitä.

(Fontti muuten on kirjasintyypin ja koon yhdistelmä.)

Erikoinen väittämä, toisaalta totta, mutta nykyään näkyy kerrassaan vähän kirjasimia käytössä (minulla on pari leimasimena). Hyvä suomennos fontille on kirjainleikkaus, erotukseksi -perheestä ja -tyylistä. Ei se spesifoi kokoa.

Kirjoitin ensin "kirjainleikkaus", mutta sitten ajattelin, että sitä ei kukaan alle 50-vuotias ymmärrä. Juu, siis typeface englanniksi.

(Nuoremmille tiedoksi: "fontti" oli siis kuumaladonnassa käytetty metallinen kirjasin, joista latomakone muodosti rivejä. Koneessa oli laatikot - mikäs niiden nimi nyt olikaan - eri kokoisille ja -tyyppisille - lihavoitu, kursiivi - kirjasimille.)

[Fixx]

kastit.
Olen alle 50v.

[OmenaOnPunainen]

Sehän se oli!

[Osku S]

kastit.
Olen alle 50v.

Pientä tarkkuutta!
Kasti on käsinlatojan käyttämä lokerikko jossa irtokirjakkeet sijaitsi ja josta kirjakkeet noukittiin hakaan yksi kerrallaan.
Linotype ja Intertype riviladontakoneissa oli makasiini jossa matriisit sijaitsivat ja josta ne tiputettiin kokoojaan monimutkaisen vivuston avulla (muistan vieläkin sen lorun kuinka tuo pudotussysteemi toimii). Nuo matriisit koottiin kokoojassa kiilojen kanssa riveiksi joita käytettiin valumuottina. Valamisen jälkeen matriisit siirrettiin nerokkaaseen purkajaan joka pudotti matriisit oikeaan kanavaan makasiinissa.

Osku
vuonna 1973 valmistunut käsinlatoja

[OmenaOnPunainen]

kastit.
Olen alle 50v.

Pientä tarkkuutta!

Kiitos, Osku!

Tein hiukan taittotyötä jo 1970-luvulla, vaikka se ei todellakaan ole ammattini. Niinpä olikin helpottavaa jättää ideat ammattilaisten (faktorin ja latojan) asiantuntevaan huomaan.

Ja nykyisin, kun avaan lehden tai uudehkon kirjan, kaipaan näitä tosiammattilaisia: ns. graafiset suunnittelijat tuntuvat kilpailevan siitä, kuka osaa tehdä lukukelvottomimman leiskan.

[eskofot]

Totta kai on, mutta jos halutaan sama kirjasin, on valittava joku, jossa on sekä latinalainen että kyrillinen aakkosimisto. Epäilemättä juuri venäläisillä suunnittelijoilla (tai kopioijilla) on näitä.

No aika vähän, tarkoitin, että tunnetusta länsiscriptistä voi hyvinkin löytä kyrillinen ilmaisversio, joka on pitänyt ko. kirjaintyyppiä esikuvanaan.

Kirjoitin ensin "kirjainleikkaus", mutta sitten ajattelin, että sitä ei kukaan alle 50-vuotias ymmärrä. Juu, siis typeface englanniksi.

Öm, kirjasin on oikeastaan se vanha sana.

Koneessa oli laatikot - mikäs niiden nimi nyt olikaan - eri kokoisille ja -tyyppisille - lihavoitu, kursiivi - kirjasimille.)

Olisivat olleet aika mahtavan kokoisia masiinoita jos kastit olisivat sijanneet ladontakoneen sisällä.

Valamisen jälkeen matriisit siirrettiin nerokkaaseen purkajaan joka pudotti matriisit oikeaan kanavaan makasiinissa.

Olenkin joskus kummastellut että kuinka se kirjasin löysi paikkansa takaisin omaan kastiinsa? Tarkoitatko että oli joku apuväline, avaa hieman.

[OmenaOnPunainen]

Koneessa oli laatikot - mikäs niiden nimi nyt olikaan - eri kokoisille ja -tyyppisille - lihavoitu, kursiivi - kirjasimille.)

Olisivat olleet aika mahtavan kokoisia masiinoita jos kastit olisivat sijanneet ladontakoneen sisällä.

http://www.google.fi/imgres?imgurl=http ... 29,r:1,s:0

[Osku S]

Olenkin joskus kummastellut että kuinka se kirjasin löysi paikkansa takaisin omaan kastiinsa? Tarkoitatko että oli joku apuväline, avaa hieman.

Mikäli katsoit tuossa OmenaOnPunaisen laittamaa linkkiä ja siinä avautuvaa kuvaa niin purkaja sijaitsi koneen yläosassa tuon pitkän metallisen varren vieressä.
Tuo varsi nosti matriisit ylös V-muotoiseen hammastetulle kiskolle. Kiskon vieressä kummallakin puolella oli akseli jossa oli kierreura. Matriisissa oli olakkeet sekä hammastus yläreunassaan jolloiin ne kulkivat tuota V-kiskoa myöten. Hammastus oli joka kirjaimella omansa ja vastaavasti kiskossa sopiva hammastus loppui kunkin kirjaimen kanavan kohdalla jolloin matriisin ote kiskosta loppui ja matriisi tippui oikeaan kanavaan makasiinissa.

Mielenkiintoisin vanhoista kirjapainokoneista etenkin latomon puolella on Monotype-valinkone sekä siihen kuuluva nauhan reijityskone. Tuo valinkone patentoitiin 1890 luvulla ja se taisi olla ensimmäisiä kirjapainossa käytettyjä reikänauhalla ohjattuja koneita. Valinkoneessa oli lukematon määrä liikkuvia osia ja koneen käynnissä ollessa näytti että ne kaikki liikkuivat johonkin suuntaan samanaikaisesti ja meteli oli sanoinkuvaamaton. Kuitenkin koneet oli hyvin hoidettuna luotettavia ja kestäviä.

[OmenaOnPunainen]

Jukranpujut!

Tarkoitatko, Osku, että ne kirjakkeet (matriisit?) valettiin kirjapainossa?

[Osku S]

Jukranpujut!

Tarkoitatko, Osku, että ne kirjakkeet (matriisit?) valettiin kirjapainossa?

Messinkinen matriisi on kirjaimen valinmuotti jota käytettiin rivilatomakoneessa rivejä valettaessa. Jokaisella kirjainleikkauksella ja pistekoolla oli omat matriisisarjat joita säilytettiin makasiineissa. Jokainen matriisi oli yksilöllisen leveä. Näitä matriiseja tiputettiin kokoojaan sanoiksi ja sanaväleinä käytettiin "kiiloja" jotka tiukkasivat matriisirivin haluttuun mittaan. Näin muodostuneella rivillä valittiin kirjasinmetallista ns. linorivi.
Wikipediassa on hyvä selvitys linokoneesta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Linotype_machine

[eskofot]

http://www.google.fi/imgres?imgurl=http ... 29,r:1,s:0

Siis tarkoitin että koko kirjakevalikoimaa varmaankin säilytettiin jossain muualla kuin koneen sisällä.

Mikäli katsoit tuossa OmenaOnPunaisen laittamaa linkkiä ja siinä avautuvaa kuvaa niin purkaja sijaitsi koneen yläosassa tuon pitkän metallisen varren vieressä.
Tuo varsi nosti matriisit ylös V-muotoiseen hammastetulle kiskolle. Kiskon vieressä kummallakin puolella oli akseli jossa oli kierreura. Matriisissa oli olakkeet sekä hammastus yläreunassaan jolloiin ne kulkivat tuota V-kiskoa myöten. Hammastus oli joka kirjaimella omansa ja vastaavasti kiskossa sopiva hammastus loppui kunkin kirjaimen kanavan kohdalla jolloin matriisin ote kiskosta loppui ja matriisi tippui oikeaan kanavaan makasiinissa. .

Ooh! Nerokasta, en ole tiennyt. Olisi oikeastaan hauska nähdä tuollainen kone niin että joku sitä käyttänyt selittää miten se toimii. Kone kyllä on nähty x kertaa, mutta selittäjää ei.

Tarkoitatko, Osku, että ne kirjakkeet (matriisit?) valettiin kirjapainossa?

Kirjakkeilla tehtiin valumuotti, ei kirjakkeita tietenkään painossa valettu.

[Osku S]

Kirjakkeilla tehtiin valumuotti, ei kirjakkeita tietenkään painossa valettu.

Jos ollaan tarkkoja niin kyllä monessa painossa valettiin kirjakkeita. Monotype valinkoneella valettiin irtokirjakkeita joita käytettiin sitten kastissa käsinladonnassa. Tosin samalla koneella voitiin valaa myös palstatekstiä ja taulukkopohjia mutta se on toinen asia.

[OmenaOnPunainen]

Ooh! Nerokasta, en ole tiennyt. Olisi oikeastaan hauska nähdä tuollainen kone niin että joku sitä käyttänyt selittää miten se toimii. Kone kyllä on nähty x kertaa, mutta selittäjää ei.

Ehkäpä teemme ekskursion Päivälehden museoon!

http://www.paivalehdenmuseo.fi/painokellari.html

[eskofot]

Ooh! Nerokasta, en ole tiennyt. Olisi oikeastaan hauska nähdä tuollainen kone niin että joku sitä käyttänyt selittää miten se toimii. Kone kyllä on nähty x kertaa, mutta selittäjää ei.

Ehkäpä teemme ekskursion Päivälehden museoon!

http://www.paivalehdenmuseo.fi/painokellari.html

Eipä muuten paskempi ajatus.

[OmenaOnPunainen]

Ei ole, siksi sitä ehdotinkin!

Ehkä tämä Fimukiyhdistys voisi järjestää suorastaan ryhmäkäynnin? Olen ihan varma, että vanhat latojat ja faktorit näyttäisivät mielellään nuorisolle, miten homma hoituu ilman tietokoneita.