Keskustelua politiikasta

[ManiMicci]

Pieni välihuuto.

http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitin ... areille-2/

[Peitsamo]

Ei näistä hommista tarvitse tietää kuin pienet perusasiat. Vaalitkin ovat muutaman vuoden välein, jotta saadaan valittua RKP:lle apupuolueet...

[PKivireki]

Tuossa Laitisen kolumnissa on sinänsä hauskaa se, että nyt hän syyttää demareita uudistumisesta. Samaan aikaan toisaalla taas syytetään menneisyyteen jämähtäneeksi SAK:n kätyriksi.

Mutta Urpilaisesta olemme kyllä samaa mieltä, käsi hamuaa kaukosäädintä aina kun Urpilaiska ilmestyy telkkariin..

[mikaw_]

Jätkä nosti kädet pystyyn. Myöntäisin jos olisin hävinnyt väittelyn, mutta tämä kyllä meni selvästi mulle.

Sovitaan vaikka niin, ihan sama. Ei vain ole intressiä astua pidemmälle tuolle tasolle, vaikka poliittinen historia on eräs harrastukseni ja mielelläni keskustelen siitä. Jos ei ymmärrä esim. miten käsitteet ovat päällekäisiä, voi loputtomasti olla tuomittu etsiimään wikipediasta sopivaa lausetta tuekseen, se vain on egoistista kunniakinaamista, ei mitään sisäistettyä argumentointia tai uutta tietoa tuovaa väittelyä.

Juuri aikaisemmassa viestissäni totesin miten "on päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia". Sinä haluat puhua asioista suurina blokkeina, kun todellisuudessa jokainen yksittäinen asia pitäisi käsitellä erikseen, jotta voitaisiin oikeasti ymmärtää mistä on kyse.

Suosittelen muuten sen wikisi rinnalle käsitteitä selvittämään tätä työkalua:
http://corpus.byu.edu/
Se on metatyökalu, jolla melko kätevästi pystyy määrittelemään ja jäsentelemään miten eri käsitteet liittyvät toisiinsa yleiskielessä tai akateemisessa tutkimuksessa. Pari ekaa hakua voi tehdä ilman kirjaantumista. Mutta ei siitäkään ole apua, jos ne mainitsemani kirjat pysyvät kirjastossa. No hard feelings, yritäpä käytöstapoja oppia myös, niistähän ei ole koskaan haittaa.

Mielestäni keskusteluni on kyllä ollut aivan asiallista. Metsä myös vastaa niin kuin sinne huudetaan. Ensimmäisessä viestissä käyttämäni "voima-adjektiivit" olivat ehkä liian epäasiallisia. Pahoitteluni siitä.

[mikaw_]

-- Tietosanakirjaa ei saa käyttää lähteenä, koska --

Lausun Wikipediasta sen verran, että sitä ei voi oikeastaan käyttää virallisena lähteenä. Se on koottu eri lähteistä niitä monesti tulkiten. Parasta olisikin lainata suoraan alkuperäistä lähdettä ja tehdä vasta siitä johtopäätökset. Wikipedia on savijaloille koottu jättiläinen, jota voi käyttää osoittamaan sen, että jotakin kenties ajatellaan jostakin mutta se ei vastaa alkuperäislähdettä. Niiden välillä saattaa olla sovittamaton ristiriita.

Käytin nettikeskustelussa lähteenä Wikipediaa. Kuinka virallinen tämä nettikeskustelu on? Tuskin kukaan oikeasti olettaa, että revin alkuperäislähteitä tämän kaltaiseen keskusteluun.
Wikipedian on kait sanottu joskus vastaavan luotettavuudeltaan Encyclopedia Britannicaa, mitä pidettäneen hyvänä tietosanakirjana.

Mitä kokonaisvaltaisuuteen tulee niin näkisin tässä sukupolvien välisen eron. Nykyään kaikki tieto on sirpaleina pitkin poikin kirjastoja ja nettiä eikä kokonaisvaltaisuus ole saavutettavissa rajallisten kykyjen vuoksi.

Miten niin? Eikö ne samat kirjat ole yhä saatavilla ja kaikkien luettavissa, kuin "silloin ennen"? En ole kuullut, että kukaan olisi niitä jossain välissä roviolle nakannut. Miten tieto on ollut ennen kokonaisvaltaisemmin saavutettavissa? Käsitykseni on, että tieto on tänä päivänä juuri kokonaisvaltaisimmin saavutettavissa, koska ei tarvitse enää luottaa siihen omaan proffaan, tai jonkin alan "guruihin", vaan kun tieto on kaikkien saatavilla helposti ja nopeasti on myös ihmisten "kusettaminen" nykyään entistä vaikeampaa.

Aiemmin maailmankuvan hallinta oli siinä mielessä helpompaa, että tieto oli yhtenäisempää eikä se ollut hajallaan ties missä. Nykyisin kokonaisvaltaisen tiedon hallinta Leonardo da Vincin tapaan ei ole mahdollista. Tässä kohdin tulee esiin keskustelijoiden elämänkokemus. Toisella on sitä runsaasti ja toinen on poikkiteloin, kun ei ymmärrä edellisen perusteluja.

Aiemmin maailmankuvan hallinta oli helpompaa, koska sellaista tietoa mikä olisi kumonnut oman virheellisen maailmankuvan ei ollut saatavilla niin helposti.

[heilei]

...

Miten niin? Eikö ne samat kirjat ole yhä saatavilla ja kaikkien luettavissa, kuin "silloin ennen"? En ole kuullut, että kukaan olisi niitä jossain välissä roviolle nakannut. Miten tieto on ollut ennen kokonaisvaltaisemmin saavutettavissa? Käsitykseni on, että tieto on tänä päivänä juuri kokonaisvaltaisimmin saavutettavissa, koska ei tarvitse enää luottaa siihen omaan proffaan, tai jonkin alan "guruihin", vaan kun tieto on kaikkien saatavilla helposti ja nopeasti on myös ihmisten "kusettaminen" nykyään entistä vaikeampaa.

On toki totta, että yksittäisten faktojen, numeroiden, vuosilukujen ja "kuka sanoi mitä koska"-knoppien saatavuus on tänä päivänä ihan eri luokkaa kuin ennen. Pikkutietoja ei kenenkään enää (välttämättä) tarvitse pitää päässään. Isojen kokonaisuuksien hahmotus, asioiden vuorovaikutus ja ylipäänsä ns. yleissivistys ei kuitenkaan synny sen enempää Wikipediaa kuin Encyclopedia Britannicaa selaamalla. Jos asioita ei itse koe, mieti, tutki ja tulkitse, jää paljosta paitsi. Yksittäisten tiedonmurusten hallinnassa ihminen on jäänyt koneen jalkoihin jo aikoja sitten, mutta asioiden oikeassa ymmärtämisessä olemme (onneksi ja toivottavasti vielä pitkään) reippaasti edellä.

[Mikael K.]

-- Tietosanakirjaa ei saa käyttää lähteenä, koska --

Lausun Wikipediasta sen verran, että sitä ei voi oikeastaan käyttää virallisena lähteenä. Se on koottu eri lähteistä niitä monesti tulkiten. Parasta olisikin lainata suoraan alkuperäistä lähdettä ja tehdä vasta siitä johtopäätökset. Wikipedia on savijaloille koottu jättiläinen, jota voi käyttää osoittamaan sen, että jotakin kenties ajatellaan jostakin mutta se ei vastaa alkuperäislähdettä. Niiden välillä saattaa olla sovittamaton ristiriita.

Käytin nettikeskustelussa lähteenä Wikipediaa. Kuinka virallinen tämä nettikeskustelu on? Tuskin kukaan oikeasti olettaa, että revin alkuperäislähteitä tämän kaltaiseen keskusteluun.
Wikipedian on kait sanottu joskus vastaavan luotettavuudeltaan Encyclopedia Britannicaa, mitä pidettäneen hyvänä tietosanakirjana.

Mitä kokonaisvaltaisuuteen tulee niin näkisin tässä sukupolvien välisen eron. Nykyään kaikki tieto on sirpaleina pitkin poikin kirjastoja ja nettiä eikä kokonaisvaltaisuus ole saavutettavissa rajallisten kykyjen vuoksi.

Miten niin? Eikö ne samat kirjat ole yhä saatavilla ja kaikkien luettavissa, kuin "silloin ennen"? En ole kuullut, että kukaan olisi niitä jossain välissä roviolle nakannut. Miten tieto on ollut ennen kokonaisvaltaisemmin saavutettavissa? Käsitykseni on, että tieto on tänä päivänä juuri kokonaisvaltaisimmin saavutettavissa, koska ei tarvitse enää luottaa siihen omaan proffaan, tai jonkin alan "guruihin", vaan kun tieto on kaikkien saatavilla helposti ja nopeasti on myös ihmisten "kusettaminen" nykyään entistä vaikeampaa.

Aiemmin maailmankuvan hallinta oli siinä mielessä helpompaa, että tieto oli yhtenäisempää eikä se ollut hajallaan ties missä. Nykyisin kokonaisvaltaisen tiedon hallinta Leonardo da Vincin tapaan ei ole mahdollista. Tässä kohdin tulee esiin keskustelijoiden elämänkokemus. Toisella on sitä runsaasti ja toinen on poikkiteloin, kun ei ymmärrä edellisen perusteluja.

Aiemmin maailmankuvan hallinta oli helpompaa, koska sellaista tietoa mikä olisi kumonnut oman virheellisen maailmankuvan ei ollut saatavilla niin helposti.

Wikipediassa on monesti ihan hyviä juttuja mutta sen avoin muokattavuus ja kansanomaisuus tekevät siitä ongelmallisen. Periaatteessa kuka tahansa voi muokata tekstiä ja jättää sinne Eskon puumerkin. Esimerkkejä voisi toki kaivaa mutta en tee sitä kuitenkaan. Ongelmat huomaa helpoiten oman alan tekstejä luettaessa. En tiedä kuka on verrannut Wikipedian luotettavuutta Encyclopedia Britannicaan ja sen luotettavuuteen mutta epäilen kyseistä lausuntoa. Olen löytänyt niin paljon ongelmallisia kohtia Wikipediasta.

Ongelman käydyssä keskustelussa muodostaa ilmeisesti se, että toinen teistä käytti painettuja lähteitä ja sinä Wikipediaa. Perinteisesti painetulla lähteellä on isompi painoarvo kuin Wikipedialla. Sitä ei arvosteta lähdeteoksena, kun sen teksti on periaatteessa kenen tahansa muokattavissa. Tämä voi johtaa siihen, että lainaus ja sen myöhempi muoto voivat olla toiset. Tässä on se ongelman ydin Wikipediasta puhuttaessa.

Periaatteessa kaikki samat kirjat ovat edelleen saatavissa mutta kuka ehtii lukemaan ne? Tietomäärä on paisunut niin valtavasti, että jos haluaa perehtyä johonkin tiettyyn alaan niin siihen saa kulutettua koko elämänsä. Leonardon ajoista tähän päivään tultaessa samanlainen yleisnerous ei ole enää mahdollista, kun kukaan ei kykene sulattamaan kaikkea käsillä olevaa tietoa. Tämä on johtanut spesialisoitumiseen. Se on nykyajalle ominainen piirre, josta on myös omat haittansa. Tämä on nähtävissä esimerkiksi siinä, kun jokin monitieteellinen tutkimus vaatii kohtalaisen isoja työryhmiä. Tämä siitä syystä, että yksi tutkija ei hallitse välttämättä muita aloja.

Tieto vaatii sulattelua ja pohdintaa. Se ei ole vain luettavissa kirjasta tai netistä vaan se on sijoitettava muiden käsitysten verkostoon. Tämä vaatii rauhallista perehtymistä ja miettimistä, niin että tiedosta voisi tulla viisautta. Nykyään moni tietää kyllä paljon enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet mutta ei osaa sijoittaa tätä tietoa muihin asiayhteyksiin. Tällaisen viisauden muodostuminen vaatii vuosikymmenten työn eikä se sovi nykyiseen kaikki-mulle-heti-ja-nyt-ilmapiiriin.

Virheelliset kuvat tästä maailmasta eivät ole muuttuneet tietääkseni mihinkään suuntaan. Samat ja uudet filosofiat vääristävät kuvaa. Virheiden hallinta ja ongelmien tiedostaminen vaativat sellaista perehtymistä mihin maallikot eivät välttämättä kykene. Hyvä esimerkki, tai en tiedä, on meneillään oleva keskustelu sikainfluenssarokotteesta. Kuka on asiantuntija ja ketä heistä pitää uskoa? Ainakaan minulla ei ole tarvittavia tieteellisiä tai edes alkeellisia välineitä selvittää tätä asiaa. Minun on vain uskottava häntä, joka vaikuttaa vakuuttavimmalta.

[heilei]

Wikipediassa on monesti ihan hyviä juttuja mutta sen avoin muokattavuus ja kansanomaisuus tekevät siitä ongelmallisen. Periaatteessa kuka tahansa voi muokata tekstiä ja jättää sinne Eskon puumerkin. Esimerkkejä voisi toki kaivaa mutta en tee sitä kuitenkaan. Ongelmat huomaa helpoiten oman alan tekstejä luettaessa. En tiedä kuka on verrannut Wikipedian luotettavuutta Encyclopedia Britannicaan ja sen luotettavuuteen mutta epäilen kyseistä lausuntoa. Olen löytänyt niin paljon ongelmallisia kohtia Wikipediasta.

Ongelman käydyssä keskustelussa muodostaa ilmeisesti se, että toinen teistä käytti painettuja lähteitä ja sinä Wikipediaa. Perinteisesti painetulla lähteellä on isompi painoarvo kuin Wikipedialla. Sitä ei arvosteta lähdeteoksena, kun sen teksti on periaatteessa kenen tahansa muokattavissa. Tämä voi johtaa siihen, että lainaus ja sen myöhempi muoto voivat olla toiset. Tässä on se ongelman ydin Wikipediasta puhuttaessa.

...

Wikin luotettavuus ja "hyödyllisyys" riippuu myös todella paljon siitä minkä luonteista tietoa tai faktaa kaipaa. Jos haluan (viikonlopun Blood Diamonds -elokuvan innoittamana) tietää koska Sierra Leone itsenäistyi, tarkistan mielelläni tämän tiedon Wikipediasta. En usko, että kellään on tarkoituksellista tarvetta vääristää tätä tietoa, ja yhteisön voima korjannee suoranaiset typot yhdessä vuosiluvussa. Jos sen sijaan haluan tietää, minkälainen ihminen Jean Sibelius oli, minkälainen oli hänen suhteensa rahaan tai vaimoonsa, en taatusti laita kovinkaan paljoa painoa millekään, mitä löydän netistä, vaan luen Tawaststjernan tai muun asiaa todella tutkineen kirjoittaman kirjan.

[mikaw_]

Wikipediassa on monesti ihan hyviä juttuja mutta sen avoin muokattavuus ja kansanomaisuus tekevät siitä ongelmallisen. Periaatteessa kuka tahansa voi muokata tekstiä ja jättää sinne Eskon puumerkin. Esimerkkejä voisi toki kaivaa mutta en tee sitä kuitenkaan. Ongelmat huomaa helpoiten oman alan tekstejä luettaessa. En tiedä kuka on verrannut Wikipedian luotettavuutta Encyclopedia Britannicaan ja sen luotettavuuteen mutta epäilen kyseistä lausuntoa. Olen löytänyt niin paljon ongelmallisia kohtia Wikipediasta.

Ongelmallisia kohtia löytyy myös painetusta tekstistä.

Ongelman käydyssä keskustelussa muodostaa ilmeisesti se, että toinen teistä käytti painettuja lähteitä ja sinä Wikipediaa. Perinteisesti painetulla lähteellä on isompi painoarvo kuin Wikipedialla. Sitä ei arvosteta lähdeteoksena, kun sen teksti on periaatteessa kenen tahansa muokattavissa. Tämä voi johtaa siihen, että lainaus ja sen myöhempi muoto voivat olla toiset. Tässä on se ongelman ydin Wikipediasta puhuttaessa.

Ööö, toinen osapuoli ei käyttänyt kyllä yhtään minkäänlaisia lähteitä. Toisen osapuolen mielestä hänen näkemyksensä ja maailmankuvansa oli se Lähde ja jotkut kirjat mitä hän oli lukenut. Omaa "päätään" ei voi kuitenkaan käyttää lähteenä tällaisessä keskustelussa, vaan ne pitää tuoda näkyviin tuohon ruudulle. Olen minäkin joskus jonkun kirjan lukenut. Kuitenkin hain Wikipediasta pätkiä omien väitteideni tukemiseksi, jotta näyttäisin etten ihan savijaloilla seiso.

Periaatteessa kaikki samat kirjat ovat edelleen saatavissa mutta kuka ehtii lukemaan ne? Tietomäärä on paisunut niin valtavasti, että jos haluaa perehtyä johonkin tiettyyn alaan niin siihen saa kulutettua koko elämänsä. Leonardon ajoista tähän päivään tultaessa samanlainen yleisnerous ei ole enää mahdollista, kun kukaan ei kykene sulattamaan kaikkea käsillä olevaa tietoa. Tämä on johtanut spesialisoitumiseen. Se on nykyajalle ominainen piirre, josta on myös omat haittansa. Tämä on nähtävissä esimerkiksi siinä, kun jokin monitieteellinen tutkimus vaatii kohtalaisen isoja työryhmiä. Tämä siitä syystä, että yksi tutkija ei hallitse välttämättä muita aloja.

Fakki-idiootteja on maailma täys, siitä samaa mieltä.

Tieto vaatii sulattelua ja pohdintaa. Se ei ole vain luettavissa kirjasta tai netistä vaan se on sijoitettava muiden käsitysten verkostoon. Tämä vaatii rauhallista perehtymistä ja miettimistä, niin että tiedosta voisi tulla viisautta. Nykyään moni tietää kyllä paljon enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet mutta ei osaa sijoittaa tätä tietoa muihin asiayhteyksiin. Tällaisen viisauden muodostuminen vaatii vuosikymmenten työn eikä se sovi nykyiseen kaikki-mulle-heti-ja-nyt-ilmapiiriin.

Tästäkin samaa mieltä. Monet ihmiset ovat kuitenkin niin rakastuneita omaan (virheelliseen) maailmankuvaansa, etteivät pysty näkemään tosiasioita. Hyvänä esimerkkinä tästä on se miten "konservatismi" edusti toiselle osapuolelle keskustelua lähes kaikkea hänen maailmankuvalleen negatiivista riippumatta faktoista.

Virheelliset kuvat tästä maailmasta eivät ole muuttuneet tietääkseni mihinkään suuntaan. Samat ja uudet filosofiat vääristävät kuvaa. Virheiden hallinta ja ongelmien tiedostaminen vaativat sellaista perehtymistä mihin maallikot eivät välttämättä kykene. Hyvä esimerkki, tai en tiedä, on meneillään oleva keskustelu sikainfluenssarokotteesta. Kuka on asiantuntija ja ketä heistä pitää uskoa? Ainakaan minulla ei ole tarvittavia tieteellisiä tai edes alkeellisia välineitä selvittää tätä asiaa. Minun on vain uskottava häntä, joka vaikuttaa vakuuttavimmalta.

Tähän hyvä esimerkki on ilmastonmuutos, josta lähes kaikilla on joku mielipide, muttei todella harvalla on oikeasti minkäänlaista kompetenssia olla asiasta yhtään mitään mieltä. Kuinka naurettava kysymys on: Uskotko ilmastonmuutokseen? Ei tuollaiseen voi edes mitenkään järkevästi vastata.
Valitessasi puolesi tässäkin asiassa valitset sen puolen, joka vaikuttaa "vakuuttavimmalta" sinulle. Se on vaan jännä juttu miten esim. "usko ilmastonmuutokseen" korreloi uskolla ydinvoiman pahuuteen, vaikkei asioilla ole suoranaisesti mitään tekemistä keskenään. Toisaalta miten "ilmasto-skeptisyys" korreloi sen mielipiteen kanssa, että ihmisillä on oikeus turkistarhaukseen elinkeinona, näilläkään asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

[mikaw_]

...

Miten niin? Eikö ne samat kirjat ole yhä saatavilla ja kaikkien luettavissa, kuin "silloin ennen"? En ole kuullut, että kukaan olisi niitä jossain välissä roviolle nakannut. Miten tieto on ollut ennen kokonaisvaltaisemmin saavutettavissa? Käsitykseni on, että tieto on tänä päivänä juuri kokonaisvaltaisimmin saavutettavissa, koska ei tarvitse enää luottaa siihen omaan proffaan, tai jonkin alan "guruihin", vaan kun tieto on kaikkien saatavilla helposti ja nopeasti on myös ihmisten "kusettaminen" nykyään entistä vaikeampaa.

On toki totta, että yksittäisten faktojen, numeroiden, vuosilukujen ja "kuka sanoi mitä koska"-knoppien saatavuus on tänä päivänä ihan eri luokkaa kuin ennen. Pikkutietoja ei kenenkään enää (välttämättä) tarvitse pitää päässään. Isojen kokonaisuuksien hahmotus, asioiden vuorovaikutus ja ylipäänsä ns. yleissivistys ei kuitenkaan synny sen enempää Wikipediaa kuin Encyclopedia Britannicaa selaamalla. Jos asioita ei itse koe, mieti, tutki ja tulkitse, jää paljosta paitsi. Yksittäisten tiedonmurusten hallinnassa ihminen on jäänyt koneen jalkoihin jo aikoja sitten, mutta asioiden oikeassa ymmärtämisessä olemme (onneksi ja toivottavasti vielä pitkään) reippaasti edellä.

Ei tietenkään synny. Enkä ole näin väittänytkään. Itse omasin ja omaan keskustelluista asioista oman näkemykseni ja hain vahvistusta ja todistusta näkemyksilleni Wikipediasta, joka oli mielestäni parempi vaihtoehto kuin haistattelu, tai pelkkä inttäminen. Otin Wikipedian myös lähteeksi sen takia, koska kun toisen keskustelijan mielestä olin koko ajan ulapalla, niin menin tarkastamaan että olivatko näkemykseni todella niin pahasti pielessä, kuin toinen keskustelija väitti. Olisin tietysti myöntänyt jos olisin ollut selkeästi väärässä, mutta löysin kuin löysinkin Wikipediasta vahvistuksia jo AIKAISEMMIN omaavilleni näkemyksille.

[heilei]

...
Ööö, toinen osapuoli ei käyttänyt kyllä yhtään minkäänlaisia lähteitä. Toisen osapuolen mielestä hänen näkemyksensä ja maailmankuvansa oli se Lähde ja jotkut kirjat mitä hän oli lukenut. Omaa "päätään" ei voi kuitenkaan käyttää lähteenä tällaisessä keskustelussa, vaan ne pitää tuoda näkyviin tuohon ruudulle. Olen minäkin joskus jonkun kirjan lukenut. Kuitenkin hain Wikipediasta pätkiä omien väitteideni tukemiseksi, jotta näyttäisin etten ihan savijaloilla seiso.

Tästä syntyykin mielenkiintoinen kierre, jos kukaan ei koskaan usko ketään, vaan kaikki haluavat viitata lähteisiin. Kukas ne lähteet kirjoittaa...? Ottamatta mitenkään kantaa tähän teidän kahden väliseen keskusteluun: minkälainen keskustelukumppani on sellainen, jonka väitteen, mielipiteen tai perustelun uskot ilman lähteitä? Voiko joku todella vain TIETÄÄ asioita?

[mikaw_]

...
Ööö, toinen osapuoli ei käyttänyt kyllä yhtään minkäänlaisia lähteitä. Toisen osapuolen mielestä hänen näkemyksensä ja maailmankuvansa oli se Lähde ja jotkut kirjat mitä hän oli lukenut. Omaa "päätään" ei voi kuitenkaan käyttää lähteenä tällaisessä keskustelussa, vaan ne pitää tuoda näkyviin tuohon ruudulle. Olen minäkin joskus jonkun kirjan lukenut. Kuitenkin hain Wikipediasta pätkiä omien väitteideni tukemiseksi, jotta näyttäisin etten ihan savijaloilla seiso.

Tästä syntyykin mielenkiintoinen kierre, jos kukaan ei koskaan usko ketään, vaan kaikki haluavat viitata lähteisiin. Kukas ne lähteet kirjoittaa...? Ottamatta mitenkään kantaa tähän teidän kahden väliseen keskusteluun: minkälainen keskustelukumppani on sellainen, jonka väitteen, mielipiteen tai perustelun uskot ilman lähteitä? Voiko joku todella vain TIETÄÄ asioita?

Tottahan voi, mutta jos jonkun "tieto" on ristiriidassa oman "tietoni" kanssa, niin jostainhan se asia on tarkistettava, että miten se asia todellisuudessa makaa. Itse olen aina ollut hirveän huono ottamaan minkäänlaisten auktoriteettien, tai sellaisena esiintyvien, sanaa täysin todesta ja kun asiaa on sitten tarkemmin selvittänyt niin on yleensä paljastunut ettei se täysin totta ollutkaan .

[PKivireki]

Tästä syntyykin mielenkiintoinen kierre, jos kukaan ei koskaan usko ketään, vaan kaikki haluavat viitata lähteisiin. Kukas ne lähteet kirjoittaa...? Ottamatta mitenkään kantaa tähän teidän kahden väliseen keskusteluun: minkälainen keskustelukumppani on sellainen, jonka väitteen, mielipiteen tai perustelun uskot ilman lähteitä? Voiko joku todella vain TIETÄÄ asioita?

Hiukan ootee, mutta mainitaan: gradussani Sattuman kuvia - neulanreikävalokuvaus ja sen asema suomalaisessa valokuvataiteessa esittelin ja käytin sellaista itse määrittelemääni käsitettä kuin vitaalinen valokuvaus. (Tällä tarkoitan sellaista valokuvauksen ja valokuvataiteen osa-aluetta, jossa itse taiteen tekeminen ja sen prosessinomaisuus ovet korostuneessa asemassa, ei välttämättä lopputulos.)

Tästähän vasta toinen tarkastaja sai hepnaadin "Missä tän jutun lähteet!!!? Et sä hatustas tätä ole vetässyt?" Kyllä olen vedännyt.

[heilei]

Tästä syntyykin mielenkiintoinen kierre, jos kukaan ei koskaan usko ketään, vaan kaikki haluavat viitata lähteisiin. Kukas ne lähteet kirjoittaa...? Ottamatta mitenkään kantaa tähän teidän kahden väliseen keskusteluun: minkälainen keskustelukumppani on sellainen, jonka väitteen, mielipiteen tai perustelun uskot ilman lähteitä? Voiko joku todella vain TIETÄÄ asioita?

Hiukan ootee, mutta mainitaan: gradussani Sattuman kuvia - neulanreikävalokuvaus ja sen asema suomalaisessa valokuvataiteessa esittelin ja käytin sellaista itse määrittelemääni käsitettä kuin vitaalinen valokuvaus. (Tällä tarkoitan sellaista valokuvauksen ja valokuvataiteen osa-aluetta, jossa itse taiteen tekeminen ja sen prosessinomaisuus ovet korostuneessa asemassa, ei välttämättä lopputulos.)

Tästähän vasta toinen tarkastaja sai hepnaadin "Missä tän jutun lähteet!!!? Et sä hatustas tätä ole vetässyt?" Kyllä olen vedännyt.

Eikös se ollut niin, että gradu/DI-tason opinnäytetöissä ei joko tarvitse (tai ei saa?) esittää ns. omia näkemyksiä vaan kaiken pitää perustua lähteisiin? Näin ainakin muistan oman valvojani kommentoineen dirppaani joskus vuonna Neuvostoliitto. Joka ikinen väite, toteamus tai fakta piti varustaa lähdeviitteellä, tai muuten tuli punakynää...

[eskofot]

Käytin nettikeskustelussa lähteenä Wikipediaa. Kuinka virallinen tämä nettikeskustelu on? Tuskin kukaan oikeasti olettaa, että revin alkuperäislähteitä tämän kaltaiseen keskusteluun. Wikipedian on kait sanottu joskus vastaavan luotettavuudeltaan Encyclopedia Britannicaa, mitä pidettäneen hyvänä tietosanakirjana

Eri kieliversioiden luotettavuus vaihtelee valtavasti, ja W:n vertaaminen johonkin vertaisarvioituun lähteeseen nyt on netti-puhkuntaa. Minähän voin käydä muuttamassa Wikipediaa halutessani vaikka heti, ei varmaan vastaa sen jälkeen EB:tä. Ongelma keskustelussamme ei kuitenkaan ollut Wikipedia, vaan metodi jossa olematonta perustaa paikataan pirstaletiedolla. Kävit hakemassa Wikipediassa aina uuden ristiriitaisen määritelmän, kun törmäsit sinulle aiemmin tuntemattomaan termiin. Ja näin itse keskustelu katosi. Esimerkiksi, totesin yleisessä tiedossa olevan asian että talouskonservativismin olleen Thatcherin ihaileman Pinochetin Chilen talousperusta, sinä yritit macho-voittaa vuorovaikutteisen debatoinnin sijaan ja kaivoit Wikistä tiedon että kyse olikin talousliberalismista, ymmärtämättä lainkaan että toinen on osa toista. Samalla tavalla voidaan väittää että Suomi ei ole demokratia, koska Wikissä lukee että se on tasavalta. Tuollaisia käninöitä oli koko keskustelu täynnä, joka siis alkoi siitä että sinusta ei ollut "radikaalia" yhdistää yhteiskunnallista dystopiaa mainontaan. Virheeni oli etten oikein tunnistanut keskustelutyyppiäsi heti alussa.

Wikin luotettavuus ja "hyödyllisyys" riippuu myös todella paljon siitä minkä luonteista tietoa tai faktaa kaipaa. Jos haluan (viikonlopun Blood Diamonds -elokuvan innoittamana) tietää koska Sierra Leone itsenäistyi, tarkistan mielelläni tämän tiedon Wikipediasta. En usko, että kellään on tarkoituksellista tarvetta vääristää tätä tietoa, ja yhteisön voima korjannee suoranaiset typot yhdessä vuosiluvussa. Jos sen sijaan haluan tietää, minkälainen ihminen Jean Sibelius oli, minkälainen oli hänen suhteensa rahaan tai vaimoonsa, en taatusti laita kovinkaan paljoa painoa millekään, mitä löydän netistä, vaan luen Tawaststjernan tai muun asiaa todella tutkineen kirjoittaman kirjan.

Juurikin näin. Sen sijaan Wiki on onneton juuri sellaisissa termeissä, jotka ovat kiistanalaisia ja etenkin jonkin aktiiviryhmän uudelleen määritteyn tarpeen kohteina. Usein näissä artikkeleissa viitteet ovat myös miten sattuu tai niiden laatu on heikko. Voi myös olla, että Wikiin heijastuu kansallinen asenne johonkin niin voimakkaana ettei se enää ole neutraali.

Wikiä voisikin kehittää tuon linkkaamani palvelun suuntaan, tulisi listata termin kanssa webissä usein käytetyt toiset termit omana typografisena ryväksenään (mikä termi on oikea sille esitystavalle, jossa on pilvi sanoja ja toiset ovat frkevenssin mukaan suurempia kuin toiset?) kieliriippumattomasti, tulisi erottaa tieteelliset lähteet ei-tieteellisistä ja pystyä tarkastelemaan kumpiakin erikseen jne

[eskofot]

Tästähän vasta toinen tarkastaja sai hepnaadin "Missä tän jutun lähteet!!!? Et sä hatustas tätä ole vetässyt?" Kyllä olen vedännyt.

Kerrassaan onneton & huono tarkastaja. Tuollainen uusien käsitteiden luominenhan nyt on eräs tieteellisen tutkimuksen päämääriä varsinkin alalla jossa ei ole tutkimusta. Eikä mikään estä vanhojenkaan käsitteiden käyttämistä uudessa tai rajatussa merkityksessä, jos ensin kertoo että näin tekee ja miksi näin tekee ja jos perustelut ovat järjelliset.

Tieto vaatii sulattelua ja pohdintaa. Se ei ole vain luettavissa kirjasta tai netistä vaan se on sijoitettava muiden käsitysten verkostoon. Tämä vaatii rauhallista perehtymistä ja miettimistä, niin että tiedosta voisi tulla viisautta. Nykyään moni tietää kyllä paljon enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet mutta ei osaa sijoittaa tätä tietoa muihin asiayhteyksiin. Tällaisen viisauden muodostuminen vaatii vuosikymmenten työn eikä se sovi nykyiseen kaikki-mulle-heti-ja-nyt-ilmapiiriin.

Viisaasti todettu. Netti houkuttaa ja koukuttaa instant gratification -lähestymistapaan. Se on tiedon crackia. Mutta, se ei ole verkon vika, vaan sen miten sitä käytetään. Keskustelussa päästään parempaan tasoon jos keskustellaan sulatellun tiedon pohjalta, joka voidaan tarpeen tulle palauttaa johonkin tieteelliseen lähteeseen, kun jos Wikipedian artikkelit keskustelevat keskenään.

[Nemesis]

Eduskunta ja hallitus on selkeästi poliittisia laitoksia, mutta YLE tai KELA ei ole. Ne ovat toki valtioon kytköksissä olevia laitoksia tai virastoja, mutta ne eivät sinänsä ole poliittisia.

Yleisradio on
"Suomen eduskunnan alaisuudessa toimiva valtakunnallinen julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittava viestintäyhtiö."

Siis poliitikoiden alaisuudessa toimiva julkisella rahalla siunattu toimija. Siksi politiikka on aina mukana YLEn johtamisessa.

Myös Kansaneläkelaitos toimii eduskunnan valvonnassa.

Niin, se on viestintäYHTIÖ. Ja se on ehkä valtion sidoksissa. Mutta en siltikään tajua, että miksi sen johtajat pitäisi valita poliittisin perustein, eikä pätevyyden mukaan.

VR on valtioon sidoksissa oleva yhtiö, tulisiko VR:n johtajat valita poliittisin perustein? Ei ainakaan minun mielestäni.

[Nemesis]

Olen itse sosialidemokraattisen puolueen jäsen ja minua risoo kovasti se poliittisen päätöksenteon karu arki, joka vesittää aattellisuuden tyystin -> kansalaisten luottamus murenee.

Esimerkkejä: Vihreät ovat hallituksessa, joka rakentaa Suomesta Euroopan ydinvoimaystävällisintä maata.

Ydinvoima on mielestäni aika ympäristöystävällistä. Ja kehitteillä olevissa reaktoreissa voidaan polttoaineena käyttää nykyistä ydinjätettä, jolloin se ydinjätteen määrä vähenee murto-osaan nykyisestä ja se ei ole vaarallista kuin jokunen sata vuotta.

SDP oli hallituksessa poistamassa varallisuusveroa ja näin omalta osaltaan kasvattamassa tuloeroja.

Tuloerot ei ole ongelma, ongelma on köyhyys.

Kokoomus taas markkinoi uusliberalistisen kummajaisensa "vastuullisen markkinatalouden" nimissä "verotuksen rakenteellisten vääristymien poistamista", eli 1/5 väestönosan (kovatuloisten) verotuksen huomattavaa kevenemistä, veropohjan murentamista ja viime kädessä velkarahalla elämistä.

Suomen veroprogressio on jo nyt huippuluokkaa. Onko idea se, että se ei voi yhtään loiveta, vaan päinvastoin: sitä pitäisi jyrkentää entisestään?

Kokoomus voittaa seuraavat vaali, se on selvää.

Miksikähän, jos heidän politiikka on niin surkeaa?

[Nemesis]

En puolustele, vaan ymmärrän.

Minä en ymmärrä.

Mitä hyötyä on siitä, että puolustusministerinä on kulloisenkin valtaeliitin nimittämä poliittinen eläin (sic!) eikä siihen esimerkiksi nimitetä virkamiestä eli ammattisotilasta? Koska nuo tietyt virat ovat poliittisen ja yhteiskunnallisen hegemonian keskiössä, ja niillä vaikutetaan sen nykyiseen että tulevaan rakenteeseen. Sitä hyötyä.

Yrität nyn koko ajan sotkea keskustelua. Kuten jo aiemmin sanoin, en ole missään vaiheessa sanonut, että POLIITIKKOJEN (eli ministerit, kansanedustajat jne.) ei tulisi olla poliittisia. Mutta YLEn toimitusjohtaja ei ole poliitikko, vaan hän on käytännössä liikelaitoksen toimari. Puolustusministeri on poliitikko, joka tekee poliittisia päätöksiä, Puolustusvoimien komentaja taasen johtaa puolustusvoimien käytännön toimia, ja tuota pestiä hoitaa (yllätysyllätys) ammattisotilas, tällä hetkellä kenraali Ari Puheloinen.

[Nemesis]

Mutta kun yhteiskunnallisia päämääriä on erilaisia yhteiskunnallisissa instansseissa, ei ole puolueetonta parhautta, on eri suuntia. Tässä käytetään veronmaksajien rahaa, mihin ja miten, se ratkaistaan poliittisessa keskustelussa, ei sen mukaan mikä on "parhautta", paras kun on yhdelle yksi ja toiselle toinen.

Mitäs jos tuon päättäminen annettaisiin YLE:lle, eikä Eduskunnalle?

Demarit kitisivät, kun YLE:n johtoon valittiin ei-demari, että se oli "poliittinen päätös". Eikö tuo implikoi stä, että ne aiemmat demarijohtajat EIVÄT olleet poliittisia päätöksiä?

Arvelinkin hieman, että väitteesi ei ollut totta.

Millä perusteella se ei ole totta?

Kommentoin jo tuota johtopäätöstäsi ja selvitin mistä on kyse. Ihan aiheellinen, perusteltu kritiikki, koska se rikkoo pitkän perinteen keittiön kautta, kummallista, että tällainen on jonkun mielestä "kitinää", iso ja kauaskantoinen ratkaisu kyseessä.

Eli koska YLEn johdossa oli istunut demari 40 vuotta, niin kautta Thorin, siellä istuu demari vielä seuraavatkin 40 vuotta (vähintään)!

Ja ihan tiedoksi: jos YLE olisi ollut Kokkarien hallussa 40 vuotta, ja tilalle oltaisiin nyt valittu demari, niin yhtä lailla tuomitsisin kokkarien kitinät.

En määrittelisi sitä lainkaan noin, eikä tässä ole työntekijöistä kysymys vaan vallasta ja sen johdosta. Ajan henkeen kuuluu minusta nyt ristiriitainen vaade politiikan neutraalisuudesta. Populismiksi joku sanoo.

Mitä tekemistä YLE:llä on politiikan kanssa? Juu, se on valtion kontrollissa oleva liikelaitos, mutta niin on VR, CSC, Altia, Edita, Itella, Rahapaja jne., ja jostain kumman syystä noiden yritysten toimareita ei valita poliittisin perustein.

[Nemesis]

Voidaan aika rehellisesti sanoa, että 40 vuoden demarijohtoa ei pyyhitä muutamassa vuodessa pois.

^ Onneksi. Kokoomusnuorten agendalla on jo "YLE yksityistettävä".`

YLEn ongelma on aina ollut se, että sillä on käytännössä avoin piikki, joten seurauksena on tuhlailua ja leväperäistä taloudenpitoa. Ei siinä ole mitään vikaa, että YLEltä edellytetään taloudellisesti järkevää toimintaa.

Ja se että YLE lakkautetaan (yksityistäminenhän ja palastelu olisi juuri sitä) on vain "järkevää" taloudenpitoa?

Käsittääkseni kukaan ei ole lakkauttamassa YLEä.... Mutta onhan se hyvä, että YLE:ltä vaaditaan jonkinlaista talouskuria. Nykyäänhän homma on mennyt niin, että YLE tahkoaa jatkuvasti tappiota, ja tappiot katetaan veronmaksajien rahoista.

Sinähän vain määrittelet nyt mikä on järkevää oman rajun poliittisen kantasi perusteella.

Minun "raju" poliittinen kanta on se, että virkaan valitaan paras mahdollinen hakija, sen sijaan että valitaan paras mahdollinen tietyn puolueen edustaja. Mikä tuossa on niin vaikeaa tai "rajua"?

Miksi YLE ei voisi hakea toimaria samalla tavalla kuin muutkin yhtiöt hakevat? Ja tuon toimarin tehtävä siis olisi ajaa YLE:n etua. Nykyään kyse on poliittisesta suhmuroinnista, ja puolueiden vallanhalusta. YLE:n etu ei varmaan mahdu valintakriteerien top-kolmeen.

Eräs esimerkki tästä järkevyydestä: Oli vain pakko yksityistää jakeluverkko Digia, nyt sitten maksetaan uudelle omistajalle niin valtavia maksuja vuosittain, että pääsisällöstä, ohjelmantuotannon laadusta on tingittävä rahapulassa.

YLElla tuntuu olevan jatkuva rahapula. Heidän kulut tuntuu aina ylittävän heidän tulot parilla prosentilla.

[eskofot]

Mitäs jos tuon päättäminen annettaisiin YLE:lle, eikä Eduskunnalle?

Kohtelisin veronmaksojen rahoja hieman kunnioittavammin. YLEn ongelma on, että sen tulee kuunnella omistajaansa, mutta samalla osoittaa siitä riippumattomuutta. Tätä ei ratkaista kuin kompromissilla, ei siis niin että YLE otetaan kokonaan toimittajia myöten valtion ohjailtavaksi, eikä niin että sanotaan että tässä on rahnaa, tehkää mitä tykkäätte, lopettakaa vaikka aluetoimitukset ja radioteatteri ja myykää rakennukset.

Millä perusteella se ei ole totta?

Jumalan pyssy ja puukuulat! Sillä perusteella varmaankin, että itse paljastit että kyseessä olikin vain oma olettamasi eikä sanottu asia, kuten väit.

Eli koska YLEn johdossa oli istunut demari 40 vuotta, niin kautta Thorin, siellä istuu demari vielä seuraavatkin 40 vuotta (vähintään)!

Eihh. Asia riippuu voimasuhteista tietysti. Kierrättämisenhän kielsit, joten ainoaksi mahdollisuudeksi konseptissasi jää, että sinusta valtionhallinnossa ei tulisi kansanvallan periaatteita. En kannata, ainakaan ilman vahvoja perusteita. En näe sellaisia.

Mitä tekemistä YLE:llä on politiikan kanssa? Juu, se on valtion kontrollissa oleva liikelaitos, mutta niin on VR, CSC, Altia, Edita, Itella, Rahapaja jne., ja jostain kumman syystä noiden yritysten toimareita ei valita poliittisin perustein.

Tehtävä on eri, noilla on kaupallinen funktio. Noiden laitosten aiempi yhteiskunnallinen tehtävä on eriytetty yhtiöittämisen yhteydessä, esim VR:stä on lohkaistu RHK

[eskofot]

Käsittääkseni kukaan ei ole lakkauttamassa YLEä.... Mutta onhan se hyvä, että YLE:ltä vaaditaan jonkinlaista talouskuria. Nykyäänhän homma on mennyt niin, että YLE tahkoaa jatkuvasti tappiota, ja tappiot katetaan veronmaksajien rahoista.

Äh, siis yksityistäminenhän olisi tietysti Yleisradiolain muutos, yksityinen YLE:n on julkisen palvelun YLE:n loppu. Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi ettei YLEä kontrolloida, toisaalta vaadit sille itsenäsyyttä ja toisaalta annat ymmärtää ettei sitä kontrolloida? Hommanhan kuuluukin mennä niin että YLE tuottaa "tappiota", sehän on julkinen palvelu. Tuottaako sinusta vanhustenhuolto voittoa?

Minun "raju" poliittinen kanta on se, että virkaan valitaan paras mahdollinen hakija, sen sijaan että valitaan paras mahdollinen tietyn puolueen edustaja. Mikä tuossa on niin vaikeaa tai "rajua"?

Selitin jo kahteenkin kertaan.

Miksi YLE ei voisi hakea toimaria samalla tavalla kuin muutkin yhtiöt hakevat? Ja tuon toimarin tehtävä siis olisi ajaa YLE:n etua. Nykyään kyse on poliittisesta suhmuroinnista, ja puolueiden vallanhalusta. YLE:n etu ei varmaan mahdu valintakriteerien top-kolmeen.

Et tunnu ymmärtävän julkisen palvelun käsitettä. Ei ole itsenäistä Sosiaalivirastoa.

YLElla tuntuu olevan jatkuva rahapula. Heidän kulut tuntuu aina ylittävän heidän tulot parilla prosentilla.

YLEllä ei ole oikeastaan lupamaksujen ulkopuolisia tuloja, eikä saakaan olla. Nykyinen rahapula johtuu mm. siitä, että kaupallisten yhtiöiden radiorahastoon maksama toimilupamaksu on poistunut ja yksityistetty Digita laskuttaa sikana. Ymmärtänet, että kummatkin olivat poliittisia päätöksiä, ensin vietiin tulopohja, sitten "ihmetellään" ettei ole rahaa. Jotenkin tuntuu että ihmiset eivät nykyään oikein viitsi perehtyä mihinkään.

[mikaw_]

Käytin nettikeskustelussa lähteenä Wikipediaa. Kuinka virallinen tämä nettikeskustelu on? Tuskin kukaan oikeasti olettaa, että revin alkuperäislähteitä tämän kaltaiseen keskusteluun. Wikipedian on kait sanottu joskus vastaavan luotettavuudeltaan Encyclopedia Britannicaa, mitä pidettäneen hyvänä tietosanakirjana

Eri kieliversioiden luotettavuus vaihtelee valtavasti, ja W:n vertaaminen johonkin vertaisarvioituun lähteeseen nyt on netti-puhkuntaa. Minähän voin käydä muuttamassa Wikipediaa halutessani vaikka heti, ei varmaan vastaa sen jälkeen EB:tä. Ongelma keskustelussamme ei kuitenkaan ollut Wikipedia, vaan metodi jossa olematonta perustaa paikataan pirstaletiedolla.

Millä perusteella perustani oli olematon? Puutuin sinun väitöksiesi yksityiskohtiin, koska jos yksityiskohdat ovat pielessä, niin tuskin kokonaisuuskaan kunnossa on.

Kävit hakemassa Wikipediassa aina uuden ristiriitaisen määritelmän, kun törmäsit sinulle aiemmin tuntemattomaan termiin. Ja näin itse keskustelu katosi.

Minulle aiemmin tuntematon termi? Pidät mua ilmeisesti jotenkin vajaana. Samapa tuo.

Esimerkiksi, totesin yleisessä tiedossa olevan asian että talouskonservativismin olleen Thatcherin ihaileman Pinochetin Chilen talousperusta, sinä yritit macho-voittaa vuorovaikutteisen debatoinnin sijaan ja kaivoit Wikistä tiedon että kyse olikin talousliberalismista, ymmärtämättä lainkaan että toinen on osa toista. Samalla tavalla voidaan väittää että Suomi ei ole demokratia, koska Wikissä lukee että se on tasavalta. Tuollaisia käninöitä oli koko keskustelu täynnä, joka siis alkoi siitä että sinusta ei ollut "radikaalia" yhdistää yhteiskunnallista dystopiaa mainontaan. Virheeni oli etten oikein tunnistanut keskustelutyyppiäsi heti alussa.

Talousliberalismi on oikea termi tässä yhteydessä. Itse et ymmärrä edes sitä mitä talouskonservatismi on. En todellakaan hae enää lähteitä, koska niistä en ole saanut kuulla muuta kuin pelkkää valitusta tällä palstalla. Yleensä ihmiset ovat tyytyväisiä, että joku viitsii _edes jotain_ lähteitä tuoda esille. Sun logiikka tuntuu noudattelevan sellaista linjaa, että kaikki mikä ei ole vasemmistolaisuutta on konservatiivisuutta. Ja keskusteluhan alkoi siitä, kun ihmettelin miten Mainos oli konservatismin kritiikkiä, ehkä oli ehkä ei. Keskustelu alkoi myös siitä miten fantasioissasi Apple oli yritysmaailman radikaali ja assosioit homman jotenkin vasemmistoradikalismiin (koska oikeistolaisuushan ei sinun mielestäsi voi olla radikaalia, vaan kaikki oikeistolaisuus on konservatismia), kunnes kirjoitin miten Apple vaikuttaa niin kapitalistiselta toimijalta kuin vain voi vaikuttaa. Siinä vaiheessa rupesit jo itsekin hämmästelemään, että olikohan aiempi näkemyksesi värittynyt tai jotain.

[mikaw_]

Sori hyppään vähän sivusta tähän YLE asiaan ja osa on ehkä käsitelty, mutta tässä tulee.

YLEn yksi ongelma on sen jatkuvasti kasvava rahan tarve ratkaisu tähän on: määritellään YLElle tietty budjetti (nykyistä huomattavasti matalampi), joka sidotaan indeksiin, rahoitus valtion budjetista, TV-lupa pelleily pois, 2 kanavaa riittää, FST pois. YLEn tehtävä (ainakin tulisi olla) on tuottaa ja esittää sellaista ohjelmaa minkä katsotaan olevan hyödyllistä yhteiskunnallisesti ja kulttuurillisesti ja mitä ei kaupalliset kanavat tuota, kuten esim. koulutv, dokumentit, kulttuuriohjelmat. On käsittämätöntä, että YLE on hankkinut esim. HBO:lta kovan rahan tv-sarjoja. Ei YLE voi eikä sen tulisi edes yrittää kilpailla mainostelevisioiden kanssa. YLEn tuottamat viihteelliset tv-ohjelmat pitäisi myös lopettaa. YLE myös pitää yllä radio-asemia, jotka soittavat kaupallista musiikkia. Eikö kaupallisesta musiikista jouda maksamaan ne (kuuntelemalla mainoksia välillä, eli käytännössä kuunnella kaupallisia asemia), jotka sitä haluavat kuunnella. YLEn pitäisi nimenomaan toimia ei-kaupallisella alueella, muuten koko hommassa ei ole mitään järkeä. Niin ja lisään vielä, etten aio pidetellä hengitystäni odottaessani, että joku politiikko oikeasti tajuaisi ajaa yllä mainittua uudistusta.