Uskokaa tai älkää: Uskontokeskustelu vm. 2011

[KunkkuJ]

Miten määritellään ihme?

Ihme on esimerkiksi se, jos Mailia lakkaisi olemasta ilkeä.

[Stargazers]

Toistaalta tuolla periaatteella voin väittää, että Merkurius (avatarini) tai egyptiläinen Thoth tai vaikkapa spaghettihirviö ovat olemassa. Kuitenkin useat kristityt vetävät herneen nenään, jos sanon, että Thoth on olemassa, vaikka perusteet olisivat aivan samat.

Niin tietenkin voi väittää samoilla perusteilla, mutta kuitenkin pointtinani onkin että varman tiedon saaminen jonkin asian olemassaolemattomuudesta on aika pitkälti mahdotonta ja se, että jos jostain ei ole havaittuja todisteita olemassaolosta (tai ainakaan sellaisia mitkä itse hyväksyy todisteiksi) ei se tarkoita automaattisesti sitä, että jokin asia ei olisi todellinen.

Se että uskooko noihin mainitsemiisi asioihin vai ei, on tietenkin puhtaasti uskon asia. Samoin kuin se, että uskooko niiden olemassaolemattomuuteen. En voi todistaa väitteitäsi vääräksi mitenkään.

[Mailia]

Tärkeintä on uskoa siihen että hyvää tekemällä voi saada ihmeitä aikaiseksi.

Miten määritellään ihme?

No, vaikka se, että riittävän pitkällä pinnalla ja hyvällä käytöksellä v-mäinen ihminenkin pehmenee? Odotellaan tässä rauhassa, koska Mailia kertoo kuinka kivoja me hänen mielestään ollaan..

Odotan, kyllä sitä, että Tauvo pehmenee ja sitten sitä voi kutsua kivaksi. Olisihan se ihme, kyllä joo.

[heilei]

Tärkeintä on uskoa siihen että hyvää tekemällä voi saada ihmeitä aikaiseksi.

Miten määritellään ihme?

Eikös se ollut joku tunnettu tieteilijä ja/tai sci-fi-kirjailija (Asimov? Clarke? vai Hawking?), joka lausahti, että tarpeeksi edistyksellisiä tieteen saavutuksia on yleensä mahdoton erottaa "ihmeistä"? En muista tarkkaa sanamuotoa, mutta jotain tuon suuntaista kuitenkin. Kyllähän näitä historiassa mainittuja, teknologisesti käsittämättömiä "ihmeitä" ovat monet tahot (von Däniken etc.) selittäneet alienien väliintulona, oli sitten kyse pyramideista tai Nazcan kalliopiirroksista.

[Tauvo]

Tärkeintä on uskoa siihen että hyvää tekemällä voi saada ihmeitä aikaiseksi.

Miten määritellään ihme?

No, vaikka se, että riittävän pitkällä pinnalla ja hyvällä käytöksellä v-mäinen ihminenkin pehmenee? Odotellaan tässä rauhassa, koska Mailia kertoo kuinka kivoja me hänen mielestään ollaan..

Odotan, kyllä sitä, että Tauvo pehmenee ja sitten sitä voi kutsua kivaksi. Olisihan se ihme, kyllä joo.

Minulla on liian vahva libido pehmenemiseen...

[Thoth]

Tärkeintä on uskoa siihen että hyvää tekemällä voi saada ihmeitä aikaiseksi.

Miten määritellään ihme?

Eikös se ollut joku tunnettu tieteilijä ja/tai sci-fi-kirjailija (Asimov? Clarke? vai Hawking?), joka lausahti, että tarpeeksi edistyksellisiä tieteen saavutuksia on yleensä mahdoton erottaa "ihmeistä"? En muista tarkkaa sanamuotoa, mutta jotain tuon suuntaista kuitenkin. Kyllähän näitä historiassa mainittuja, teknologisesti käsittämättömiä "ihmeitä" ovat monet tahot (von Däniken etc.) selittäneet alienien väliintulona, oli sitten kyse pyramideista tai Nazcan kalliopiirroksista.

Clarke sanoi, että

"Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic.".

[JHA]

Musta kivointa on McGrathin mainio esimerkki siitä, miten tiede selittää rajallisesti asioita. Lainaan semisti McGrathia tosta ylläolevasta: On menossa SM-liigan lätkäpeli. Donskoi vetää siniviivalta ylämummoon. Ihan perus fysiikan pykälillä voidaan selittää kiekon lentorata ja perustella se mailan suuntauksella ja lämärin voimakkuudella. Silti ite Donskoi on tekijä, jota ei voida ennustaa tai laskea. Jostain syystä hän päätti kiskaista ylämummoon. Mikään tieteen kaava ei vastaa siihen, miksi ylämummoon, eikä vaikka jäänuoliaista.

Todellisuudessa Donskoi on tekijä jota ei voida laskea eksaktein funktioin mutta jonka käyttäytyminen on tilastollisin menetelmin mitä varmimmin hyvinkin ennustettavissa olevaa.

Jos mallia varten olisi kerättynä riittävän tarkkaa dataa hänen kokemistaan pelitilanteista hänen uransa varrelta (laukauspaikat, vastustajien sijainnit, maalivahdin suhde maaliin jne jne jne..) on hyvin todennäköistä että hänen käyttäytymisestään löytyisi malli joka kertoisi sen että tuossa tilanteessa tuo laukaus on se todennäköisin lopputulema jonka hän kokemuksiensa ja taitojensa perusteella valitsee.

[Pomzzi]

"Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic.".

Saisiko tuon suomeksi? I'm quite capable in the arts of the English language, mutta tuo on jo niin koreilevaa kirjoitusta
Mikä tahana tarpeeksi kehittynyt teknologia on samanlaista kuin taikuus? Menikö oikein?

[Thoth]

"Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic.".

Saisiko tuon suomeksi? I'm quite capable in the arts of the English language, mutta tuo on jo niin koreilevaa kirjoitusta
Mikä tahana tarpeeksi kehittynyt teknologia on samanlaista kuin taikuus? Menikö oikein?

Suunnilleen noin. Tai ”Mitä tahansa tarpeeksi kehittynyttä tekniikkaa on vaikea erottaa taikuudesta.”

Tai pitäisiköhän sanoa ..

"”Mitä tahansa tarpeeksi kehittynyttä tekniikkaa on vaikea erottaa magiasta.”

.. jos Clarke viittasi enemmän sellaiseen perinteiseen magiaan, jota harrastivat erilaiset noidat ja muut poppamiehet. Edit: Tai kai suomenkielessä "taikuus" voi tarkoittaa myös tuota.

[Lare]

En oikein tiedä osasinko selittää asian riittävän selkeästi. Tieteiden metodeissa ei sinänsä olekaan mitään vikaa. Pitää vain ymmärtää missä niitä voidaan soveltaa ja missä ei. Jos niitä sovelletaan väärin niin tulokset ovat myös vääriä. Tätä yritin selittää. Uskonto on sellainen alue, että tiede kykenee selittämään siitä vain osan. Tieteen metodit eivät kykene selittämään sitä onko Jumala olemassa vai ei. Tässä on yksi tieteellisen todistamisen raja. En pyri selittämään Jumalaa tieteellisesti. Hänet on koettava ja elettävä.

Tieteellä sinänsä voitaisiin selittää vaikka mitä, ongelma on ihmiskunnan tiedon ja ihmisen käsityskyvyn rajallisuus. Tähän aukkoon uskonto itsensä ujuttaa, se on ikäänkuin helppo & nopea selitys käsittämättömille asioille. Näiden käsittämättömien asioiden joukko on kaventunut mukavaa tahtia - enää ei esimerkiksi huonoa kalaonnea pistetä yläkerran piikkiin.

Toisaalta jumala pitäisi kokea, toisaalta hänen väitetään luoneen kaiken. Sitä on kuitenkin aika mahdoton kokea jälkikäteen.

Itse en usko, että alkupamausta pidemmälle pystymme hahmottamaan mitä silloin oli ja mistä se tuli. Mutta looginen selitys tälle selittämätömyydelle ei ole joku kertaluokkaa mahtavampi olio, joka junaili kaiken.

Ihmisen älykkyys ei yllä uusille tasoille niin kauan kuin naiset suosivat jääkiekkoilijoita puolisovalinnoissaan.

[Kanto]

Todellisuudessa Donskoi on tekijä jota ei voida laskea eksaktein funktioin mutta jonka käyttäytyminen on tilastollisin menetelmin mitä varmimmin hyvinkin ennustettavissa olevaa.

Jos mallia varten olisi kerättynä riittävän tarkkaa dataa hänen kokemistaan pelitilanteista hänen uransa varrelta (laukauspaikat, vastustajien sijainnit, maalivahdin suhde maaliin jne jne jne..) on hyvin todennäköistä että hänen käyttäytymisestään löytyisi malli joka kertoisi sen että tuossa tilanteessa tuo laukaus on se todennäköisin lopputulema jonka hän kokemuksiensa ja taitojensa perusteella valitsee.

Jymmärrän pointin! No ehkä oli huono ottaa esimerkiksi pelaaja, jolla on jonkinlainen selkeä profiili. Pannaan sit riviin kolme homppulalaista joista kukaan ei pelaa lätkää. Saiskohan tosta jotain järkevää dataa? Mä voin olla yks vetäjistä kun en pelaa lätkää.

Nymmämeen infrapunasaunaan nam.

[JHA]

Todellisuudessa Donskoi on tekijä jota ei voida laskea eksaktein funktioin mutta jonka käyttäytyminen on tilastollisin menetelmin mitä varmimmin hyvinkin ennustettavissa olevaa.

Jos mallia varten olisi kerättynä riittävän tarkkaa dataa hänen kokemistaan pelitilanteista hänen uransa varrelta (laukauspaikat, vastustajien sijainnit, maalivahdin suhde maaliin jne jne jne..) on hyvin todennäköistä että hänen käyttäytymisestään löytyisi malli joka kertoisi sen että tuossa tilanteessa tuo laukaus on se todennäköisin lopputulema jonka hän kokemuksiensa ja taitojensa perusteella valitsee.

Jymmärrän pointin! No ehkä oli huono ottaa esimerkiksi pelaaja, jolla on jonkinlainen selkeä profiili. Pannaan sit riviin kolme homppulalaista joista kukaan ei pelaa lätkää. Saiskohan tosta jotain järkevää dataa? Mä voin olla yks vetäjistä kun en pelaa lätkää.

Nymmämeen infrapunasaunaan nam.

Nooh.. luonnollisesti mallin tarkkuus alkaa kärsimään taustatietojen vähentyessä mutta tuostakin tilanteesta voidaan luoda jo noiden antamiesi perustietojen pohjalta ennustemalli jonka perusteella voidaan suhteellisen luottavaisin mielin sanoa että kiekko tulee pysymään about 100m säteellä amatööriläimijöistä ja hyvin todennäköisesti 180 asteen sektorissa jonka keskipisteessä maali sijaitsee

[Macco]

^ Minä uskon ettei yksikään mene maaliin.

[Tauvo]

^ Minä uskon ettei yksikään mene maaliin.

Jos minä olisin lämäämässä meni ainakin minun veto. Lopetin lätkän harrastamisen vasta toisella luokalla lukiossa ja ala-asteen kolmannella aloitin. Mahtavana meriittinä löytyy mm. TUL:lin mestaruus, sekä muutama vanhempana vaivaamaan alkanut murtuma ja nivelvamma. Eli tieteelle menisi se koe.

[JHA]

Jos niitä sovelletaan väärin niin tulokset ovat myös vääriä. Tätä yritin selittää. Uskonto on sellainen alue, että tiede kykenee selittämään siitä vain osan. Tieteen metodit eivät kykene selittämään sitä onko Jumala olemassa vai ei. Tässä on yksi tieteellisen todistamisen raja. En pyri selittämään Jumalaa tieteellisesti. Hänet on koettava ja elettävä.
.

Olemattomuuden todistaminen on tosin vain jo käsitteen tasolla paradoksi sillä jos asiaa X ei ole olemassa niin on kovin vaikeaa löytää tästä olemattomuudesta myöskään mitään todisteita...

Jos asiaa halutaan tieteellisin menetelmin tarkastella niin oikeampi lähtökohta olisi se että vaatimuksiltaan yksinkertaisin väittämä "jumalaa / jumalia ei ole olemassa" toimii olemassaolon testissä juuri tuon mainitun paradoksin ehkäisemiseksi nollahypoteesinä joka jää voimaan jos sen virheellisyyttä ei luotettavasti pystytä osoittamaan riittävällä näytöllä.

Mitä taas tulee hengellisten kokemusten olemassaolon todistamiseen niin tuolla puolellahan asiassa ei liene edes mitään tieteellistä epäselvyyttä ja useammat neurologiset tutkimushaarat ovat nimenomaisesti erikoistuneet sen selvittämään miksi hengellisyys on meille ihmisille lajityypillistä ja miksi alkaa näyttämään vahvasti siltä että toisilla meistä aivot ovat alttiimmat tälläisten kokemustilojen muodostamiseen kuin toisilla.

[JHA]

^ Minä uskon ettei yksikään mene maaliin.

Riippuu täysin laukausten määrästä. Ennenpitkää laukausjakaumasta löytyy nekin tapaukset joissa pistemäinenkin verkko heilahtaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rutherfordin_koe

[Macco]

^ Minä uskon ettei yksikään mene maaliin.

Riippuu täysin laukausten määrästä. Ennenpitkää laukausjakaumasta löytyy nekin tapaukset joissa pistemäinenkin verkko heilahtaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rutherfordin_koe

Niin mutta kun minä uskon että yksikään ei mene maaliin. Ei nyt sekoiteta tiedettä tähän.

[Kanto]

^ Minä uskon ettei yksikään mene maaliin.

Jos minä olisin lämäämässä meni ainakin minun veto. Lopetin lätkän harrastamisen vasta toisella luokalla lukiossa ja ala-asteen kolmannella aloitin. Mahtavana meriittinä löytyy mm. TUL:lin mestaruus, sekä muutama vanhempana vaivaamaan alkanut murtuma ja nivelvamma. Eli tieteelle menisi se koe.

Mä arvasin että täällä on joku Kurri mestoilla Oon niin kade tosta. Mä oon pelannu vaan futista, frisbeegolfia ja suurin rakkaus on sulkapallo. Mutta lätkä se on miesten laji.

Ja uskon, että Tauvo panee häkin, mä saisin yhen viidestä maaliin ja muuten se sit menee tollai niinku JHA ennusti.

[Tauvo]

Mä arvasin että täällä on joku Kurri mestoilla Oon niin kade tosta. Mä oon pelannu vaan futista, frisbeegolfia ja suurin rakkaus on sulkapallo. Mutta lätkä se on miesten laji.

Ja uskon, että Tauvo panee häkin, mä saisin yhen viidestä maaliin ja muuten se sit menee tollai niinku JHA ennusti.

Heh En varsinaisesti ollut mikään sniperi, mutta mukana pysyin kuitenkin (lähinnä itsepäisyyteni ansiosta). Kiitän luottamuksesta ja yritän olla sen arvoinen jos tilanne tulee...

[SnowOne]

Itse monesti pohdin tieteen tekemisen lähtökohdan omituisuutta. Otetaan ilmiö/tapahtuma/syy-seuraus (jotain mitä on tapahtunut) A ja keksitään sille selitys. Vaihtoehtoisia selityksiä on liki määrättömästi. Tieteen periaatteiden mukaan selityksen tulee päteä aina kun A. Samoin otetaan ilmiö/tapahtuma/syy-seuraus B ja keksitään sille selitys. Vaihtoehtoja on likimäärättömästi, mutta niitä rajoittaa hieman se, että myös A:n selityksen tulee edelleen pysyä validina. Näin edetään ja luodaan sääntöjen kirjasto, jossa kaikkien sääntöjen tulee olla päteviä ilman keskinäisiä ristiriitoja. Peli on kuin vanhaa kunnon miinaharavaa: jos tuossa on vitonen ja tuossa nelonen niin tuossa pitää olla miina ja tuossa ei. Useamman säännön yhtäaikainen kokeileminen rajaa vaihtoehtoisia selityksiä. Periaate on ihan kiva, mutta valitettava fakta on, että se ei toimi. Kaikki säännöt eivät ole yhtäaikaa voimassa ja pitäisi aloittaa alusta. Mutta tiede jumittaa. Ei nähdä ja oteta huomioon kaikkia vaihtoehtoja, koska ne nyt vaan eivät voi olla mahdollisia.

Toisaalta klikkiydytään ja popularisoidutaan niihin kansanperinteisiin ja uskontoihin joita meillä on. Länsimainen keskustelu Jumalan olemassaolosta keksittyy vain ja ainoastaan siihen Jumalaan, joka kuvataan yhdessä vertauskuvallisen ilmoituksen paperille kirjoitetussa ja moneen kertaan käännettyssä tulkinnassa eli Raamatussa. Pyhäkoulusta alkaen Jumala voi olla vain sellainen kuin se meille lastenkirjoissa kuvataan. Sen on oltava isähahmo, se partasuinen töistä illalla kotiin tuleva suojeleva isokokoinen mieshenkilö. Se ei voi olla opillinen isä, kasvattaja, esimerkki, joku jonka perillisiä olemme tai mitä muita käsityksiä sanalla isä nyt pystyykään luomaan. Sen on pakko olla se isä, jonka pyhäkoululainenkin tuntee.

Ajatukset harhailevat nyt liikaa, mutta kappale vielä. Jos pitäydyt arkitodellisuudessa, uskot että Newton on suuri mies mitä tulee maailman selittämiseen ja pidät mekaanista fysiikkaa tieteenä niin anna mennä vain. Kannattaisi kuitenkin antaa mahdollisuus myös sille, että maailma ei ole yhtään sitä mitä luulet. Tai että fysiikka ei itseasiassa ole lainkaan niin helppoa kuin se ennen yliopistoa opetetaan. Tiede ei osaa vastata aivan yksinkertaisiin perustavaa laatua oleviin kysymyksiin ja tietää olevansa hataralla pohjalla. Meillä on 10 puuväriä ja osaamme niillä selittää jonkin asian. Pidämme selitystämme ainoa oikeana, koska se on ainoa mitä 10 puuvärillä saa aikaan. Mutta oletushan on naurettava! Entä jos värejä on oikeasti 30, mutta meillä hallussa vain 10? Osaamme selittää rajallisilla havainnoillamme ja resursseillamme, mutta se on vain selitys ilmiölle joka voidaan selittää 10 muullakin tavalla.

Mutta onhan matematiikkakin numeroita vähän niin kuin esimerkin vuoksi ennen kuin ymmärrät mitä se oikeasti on.

Miten tämä liittyi kaikkeen? Niin kauan kuin tiede ei tiedä, on perusteltu syy olettaa olevan olemassa jotain mitä kutsumme Jumalaksi tai vaikkapa energiaksi. Minulle koko elämän kirjo (ja etenkin ihminen tunteineen) on syy uskoa Jumalaan. Pidän itseäni hyvin loogisena ja järkeävänä ihmisenä ja juuri siksi olisi mielestäni naurettavaa uskoa siihen todennäköisyyteen, joka vaaditaan, jotta ameeba päätyy kirjoittamaan Hompun foorumille.

[omenamyyrä]

Hihhulit ovat tosiaan idiootteja. Tässä harvinaisen hyvä esimerkki.

Hyvää menomatkaa maanalainen paikka. Paluuta ei ole.

E: ah, sensuurin kavalat kynnet

[Mikael K.]

Jos niitä sovelletaan väärin niin tulokset ovat myös vääriä. Tätä yritin selittää. Uskonto on sellainen alue, että tiede kykenee selittämään siitä vain osan. Tieteen metodit eivät kykene selittämään sitä onko Jumala olemassa vai ei. Tässä on yksi tieteellisen todistamisen raja. En pyri selittämään Jumalaa tieteellisesti. Hänet on koettava ja elettävä.
.

Olemattomuuden todistaminen on tosin vain jo käsitteen tasolla paradoksi sillä jos asiaa X ei ole olemassa niin on kovin vaikeaa löytää tästä olemattomuudesta myöskään mitään todisteita... --

Olennaisinta kaiketi on se mitä hyväksytään lähtökohdiksi. Normaali ihmiselämä ja tiede eivät ole välttämättä kovin lähellä toisiaan, joten epäilen tiedettä käytettävän puujalkana selitettäessä omia uskomuksia. Jos lähtökohta on se, että Jumalaa ei ole niin kysymyksiin esitetyt vastaukset ovat tämän mukaisia. Jos taas ajatellaan, että Jumala on niin kysymyksiin esitetyt vastaukset ovat tämän mukaisia.

Jumala tieteessä ei sinänsä edes ole kiinnostava. Siinähän tutkitaan tämän puoleisia asioita, jotka herättävät mielenkiintoa ja kysymyksiin, joihin halutaan saada vastauksia. Jumala ei ole jossakin atomien välissä vaikuttamassa mittaajan tuloksiin tai muuten vesittämässä mielenkiintoisia kysymyksiä. Jumala on tämän ulkopuolella.

Sen sijaan elämän mielekkyyteen ja muut elämään vaikuttavat kysymykset ovat aiheen kannalta mielenkiintoisia. Tiede ei voi auttaa tämänkaltaisissa kysymyksissä koska sen tehtävä on toisaalla. Mielekkyyskysymyksissä tarvitaan filosofiaa ja jopa uskontoja. Toisaalta ainakaan omalta kohdaltani en voi sanoa varauksettomasti, että uskominen Jumalaan lisäisi mielekkyyttä potentiaalisesti. Kysymys on lähinnä siitä, että Jumala on kutsunut minut lapsekseen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Tämä on samalla sekä toivoa antavaa että samalla äärimmäisen haastavaa elämää. Sanoisin niin, että paistaa se päivä risukasaankin.

Hitchensin veljeksillä oli muuten Daily Mail Onlinessa mielenkiintoinen keskustelu taannoin.

[Mikael K.]

E: ah, sensuurin kavalat kynnet

Setsuurin... sensuurin saa pois päältä Omista asetuksista.

[Lare]

Useamman säännön yhtäaikainen kokeileminen rajaa vaihtoehtoisia selityksiä. Periaate on ihan kiva, mutta valitettava fakta on, että se ei toimi. Kaikki säännöt eivät ole yhtäaikaa voimassa ja pitäisi aloittaa alusta. Mutta tiede jumittaa. Ei nähdä ja oteta huomioon kaikkia vaihtoehtoja, koska ne nyt vaan eivät voi olla mahdollisia.

Ei tarvitse aloittaa alusta. Esimerkiksi Newtonin ja ydinfysiikan "ristiriita" on selitettävissä. Newton pätee tiettyihin asioihin, tiettyihin ei, esim kun lähestytään valon nopeutta.

Tiede ei osaa vastata aivan yksinkertaisiin perustavaa laatua oleviin kysymyksiin ja tietää olevansa hataralla pohjalla. Meillä on 10 puuväriä ja osaamme niillä selittää jonkin asian. Pidämme selitystämme ainoa oikeana, koska se on ainoa mitä 10 puuvärillä saa aikaan.

Tieteessä puuvärien määrä kasvaa koko ajan. Tosin kaikkia värejä ei koskaan tulla saamaan palettiin. Mutta jos tiedettä ja uskontoa verrataan, niin tieteessä tunnustetaan mitä ei tiedetä, ja milla varmuudella. Uskonnossa nopea selitys on mahdottomalle kysymykselle kaiken alkuperälle on "että jumala loi". Simsalabim.

Pidän itseäni hyvin loogisena ja järkeävänä ihmisenä ja juuri siksi olisi mielestäni naurettavaa uskoa siihen todennäköisyyteen, joka vaaditaan, jotta ameeba päätyy kirjoittamaan Hompun foorumille.

Mikähän olisi sitten todennäköisyys sille, että jumala päättääkin (sisällämme?) toisin ja ameeba alkaakin kirjoitella? Aika lähellä nollaa lienee sekin.

[Mikael K.]

-- Mutta jos tiedettä ja uskontoa verrataan, niin tieteessä tunnustetaan mitä ei tiedetä, ja milla varmuudella. Uskonnossa nopea selitys on mahdottomalle kysymykselle kaiken alkuperälle on "että jumala loi". Simsalabim.

Tästä muodostuu usein onneton kilpalaulanta tieteen ja uskonnon välillä, jossa toinen yritetään laulaa suohon. Tämä on minun mielestäni turhaa, kun ne ovat niin erossa toisistaan. Periaatteessa kaiketi jonkinlainen yhteys on rakennettavissa mutta lähestymistavat niiden esittämiin kysymyksiin ovat niin erilaiset, että kilpalaulanta on aivan turhaa touhua. Olennaista olisikin, että tunnistettaisiin minkälaisissa olosuhteissa tarvitaan uskontoa ja missä tiedettä. Tämä näin yksinkertaisesti sanottuna. Jätän erityistapaukset käsittelemättä etteivät ne sotke peruskuviota.