arisel kirjoitti:.. jotkut muut uskovaiset väittävät luomiskertomuksen olevan kirjaimellisesti totta.
Aivan. Mikael K on rusinapullakristillisyydessään pitemmällä kuin joku muu. Juuri tämä rusinoiden vaihtelu on nykykirkon suurin ongelma ja koska vaihtelu uhkaa kirkon tulevaisuutta on kirkonkin, tavoistaan poiketen, turvauduttava tieteeseen.
Tieteellisen ajattelun perussääntö on että tieteessä ei voida väittää mitä tahansa kuten uskonnossa, vaan ainoastaan sitä, mille voidaan esittää hyvät perustelut. Perusteluilla pyritään poistamaan esitetyn väitteen totuutta koskeva epäily tai epäusko.
Teologissa taasen käytetään hyvin harvoin asioiden totuusarvoihin liittyviä mittareita, puhumattakaan että uskon ydinasioihin sovellettaisiin tieteellisiä tutkimusmenetelmiä lainkaan. Todellisessa tieteellisessä työssä pitää kuitenkin aina voida asettaa myös kaikki työn pohjana olevat teoriat kyseenalaisiksi, muutoin kyseessä ei ole tieteenteko.
Teologiaoppiaineen päätarkoitus on tuottaa laajalle kirkon virkamieskoneistolle työntekijöitä, jotka ovat
mahdollisimman hyvin perehtyneet kirkon täysin epätieteellisiin oppeihin, sekä opettaa heille keinoja, joilla ikivanhoihin kummallisiin kirjoihin perustuvaa aavikkokansan uskomusjärjestelmää voidaan edelleen myydä täytenä tavarana, täyteen hintaan.
Tiede astuu kuvaan kun kirkolla on ongelma ja se tarvitsee tietoa, jotta voisi ratkaista ongelman.
Tiede toimii apuna kun rusinapullakristillisyyttä edistetään parhaiden Mikael K:n omaksumien ja täälläkin levittämien oppien mukaan.
Rusinapullakristillisyys? Käytännössä kaikki kristillisyys on nykypäivänä rusinapullakristillisyyttä. Rusinoiden määrä ja laatu vain vaihtelee. Kun fundamentalisti pitää jokaista Raamatun jaetta, lausetta, sanaa, välimerkkiä Jumalan saneluna, niin rusinapullakristitty ei voi nielaista koko teosta, koska se on hänen mielestä joko niin
epäjohdonmukainen, järjenvastainen tai haittaa kirkon taloudenpitoa tai kaikkea tätä yhtä aikaa. Mutta, kuten aina, pahinta on jos talous on vaarassa, sillon kirkonkin on pakko turvautua tieteeseen.
Raamatussa tuomitaan yksiselitteisesti homoseksuallisuus. Ongelma syntyy, kun se valtava tapakristittyjen joukko, joka rahoittaa kirkon puuhastelun, mutta osallistuu kirkon toimitaan vain siirtymäriittien aikana, ei voi ymmärtää miksi
homot pitäisi eheyttää tai kivittää hengiltä, kuten osa kirkon toimijoista haluaa.
Kaikki meni hyvin kunnes joku, jonka kristipullassa oli vähemmän ja eri rusinat kuin tapakristityllä, meni möläyttämään tämän Raamatullisen faktan ilmoille. Suuret massat rahoineen poistuivat kirkosta, joka aiheutti huolen pappien keskuudessa, jotka näkivät ikiaikaisen perinteensä uhattuna. Ikiaikaisen perinteen, jossa he
korkeiden muurien takana lihovat arjen huolista vapaana. Leppoisaa elämää elellen, ravitsevaa ruokaa syöden, ihon kiiltäessä ja käden tehdessä tarpeen mukaan laajaa kaarta kaikkea ohimenevää latteuksilla siunatessa, kansan arvonannosta nauttien.
Massat ovat fyysisesti hyljänneet kirkon, äänestäneet jaloillaan. Mutta ei hätää, koska heidän piikki on kirkolle yhä auki. Tätä ei saa vaarantaa. Sunnuntaina
jumalanpalveluksessa on keskimäärin neljä kuulijaa, jos saarna televisioidaan on paikalla seitsemään. Valtaosa papeista olisi valmiita luopumaan ilveilystä, jotta voisivat pyhittää lepopäivän lepäämällä. Tuota rusinaa ei ole vielä kehdattu noukkia kristipullaan, mutta senkin aika on tuleva.
Eli nyt kun jumalanpalveluksia toistaiseksi on järjestettävä ja samalla ei oikein voisi tinkiä neljästä kuuntelijasta, jotta homma ei vaikutaisi totaalisen surkealta, oli otettava tiede avuksi. Kirkon piirissä näet arveltiin mutu-pohjalta, että noiden neljän kuulijan joukossa on jäseniä, jotka olisivat
valmiita ja halukkaita työntämään tulikuuman rautakangen homoseksuaalin peräaukkoon, jotta hän näkisi valon ja eheytyisi,
pelastuen ikuiseen elämään Jumalassa ja hänen Pojassaan, heidän nimeään riemuisasti eheytymisen hetkellä karjuen.
Kirkko halusi tietää, moniko aktiivikristityistä oli tuon, jo ammoin keskiaikana hyväksi osoittautuneen toimitatavan kannalla. Eli minkälainen aukko syntyisi kirkon penkille, jos Raamatun ikävät, nykyisen tapakristityn, eli maksajan moraalin vastaiset, homo-värssyt laskettaisiin unohduksen mereen. Tuonne, jonne valtaosa Raamatun lähes loputtomista ”viisauksista” on jo laskettu.
Tieto saatiin tutkimuksen tuloksena ja kuten niin usein tutkimus nostaa paljon uusi kysymyksiä, joita voisi tutkia ja pohtia. Ennen lopullista päätöstä kirkon on mietittävä voisiko kuuman rautakangen kannattajia taloudellisesti kiristäen saada muuttamaan kantaa, koska moni heistä on herätysliikkeen jäsen, jotka saavat toimintaansa hilloa kirkolta. Jos kiristys ei toimi, niin täytyy myös miettiä kuinka suuri riski on pyllistää heille ovea näyttämällä? Onko jopa mahdollisesta, että oma peräaukko olisi myöhemmin vaarassa? Sitten jää vielä tärkein selvitettävä asia. Jos puolelle näytetään ovea, niin
miten sijoittaa kaksi jäljelle jäänyttä kuulijaa sunnuntaina, jota pappi ei masentuisi ja kokisi puuhasteluaan tarpeettomaksi?
Jo vuodesta 2004 - "foorumin käyttäjille pahaa mieltä ja ylimääräistä harmia foorumin henkilökunnallekin"