Arkkitehtuuri, Ikea, yms...

[Le Corbusier]

^Italiassa ei tuhota vanhaa, koska heillä kivitalot kestävät puolet vuosituhannesta, meillä oli rakennukset suurimmaksi osaksi (lähes kaikki) puutaloja.

Ilmasto on myös täysin erilainen rakennusdynamiikkaa ajatellen.

Italian vanha rakennuskanta on nyt siinä tilassa, ettei meillä voi päästää vanhoja kivitaloja samaan. It kostar mucho geld..

[hatey]

^Ei tulisi mieleenikään ostaa väänneltyä rautaputkea kotiini.
Kyllä tuolin pitää näyttää tuolille ja lisäksi siinä pitää olla mukava istua.

Corbun tuolit ovat kyllä mitä linjakkaimpia omassa ympäristössään, ja niiden istumismukavuus on toppen. Suosittelen kkeilemaan.

Näyttävät jo niin kammoille, että jätän väliin....

[paulaw]

Ranskassa, ja Italiassa esimerkiksi ei koskaan lähdetty tuolle vanhan tuhomaisen linjalle ja niinpä pikkukaupungit ja kylät ovat huomattavan paljon viihtyisämpiä kuin suomalaiset, erityisesti keskustan osalta. Klaukkala on kummitusjuna.

Viittasinkin tuossa jossain vastauksessani "Ruma Suomi" -televisiosarjaan. Satuitko katsomaan sitä?

[Le Corbusier]

Ranskassa, ja Italiassa esimerkiksi ei koskaan lähdetty tuolle vanhan tuhomaisen linjalle ja niinpä pikkukaupungit ja kylät ovat huomattavan paljon viihtyisämpiä kuin suomalaiset, erityisesti keskustan osalta. Klaukkala on kummitusjuna.

Viittasinkin tuossa jossain vastauksessani "Ruma Suomi" -televisiosarjaan. Satuitko katsomaan sitä?

Hehe, ei töitä kotiin..

[OmenaOnPunainen]

Corbusier-tuoli on ollut aina huikean kallista luksusta.

Höpsis. Chaise-longue on, mutta "perustuolit" eivät.

Pystyisitkö hieman viitteistmään, näiden heittojen sijaa, Ymmärtääkseni LC-1, LC-2, LC-3 ja LC-4 olivat huippukalliita yksittäiskappaleita, kunnes eräs italialainen firma hankki niihin yksitysoikeudet 60-luvn alussa, jonka jälkeen ne olivat vain erittäin kalliita. Kopiot ovat halvempia, mutta niitähän ei esimi. sosiaaliviraston päällikkö Hgissa huolinut.

Viitteistäpä itse... Ymmärtääkseni jotkin mallit olivat sarjatuotannossa. Jos useammat eivät, se on sitten sitä markkinataloutta...

Juu, kopiot ovat halvempia. Vain kaikkein halvimmat ovat teknisesti vajavaisia - siis näistä rakenteeltaan yksinkertaisista. Jacobsenin Muurahaistuolin kopiot ovat oma juttunsa.

Pointti kuitenkin on, että funkiskalusteet eivät periaatteessa ole kalliita. Tai siis jopa määritelmän mukaan.

Ja mitä Aallon kalusteisiin tulee: kyllä, vaneria taivuteltiin ja taivutellaan edelleenkin joka puolella maailmaa. Aalto oli kuitenkin pioneeri Suomessa ja sen lisäksi eräiden tekniikoiden uranuurtaja - yhdessä Puusepänliike Korhosen kanssa.

IKEA: ei, eivät yleensä ole kestäviä (poikkeuksiakin on), mutta se ei ole IKEAn vaan sen näkymättömän käden syytä: ihmiset eivät halua kestäviä huonekaluja. Funkiksen syntyaikana melkein kaikki huonekalut olivat kalliita yksittäiskappaleita, joista tuli perintökaluja, mutta ajat ovat muuttuneet ja nyt täytyy saada uudet kalusteet joka viides vuosi.

Vaatimaton Aalto-kalustekokoelmani on 1970-luvun alkuvuosilta ja kaikki ovat erinomaisessa kunnossa - verhoilut on tosin uusittu jopa 4 tai 5 kertaa. Käytössä siis halpoja. (Lapsuudenkotini Aalto-huonekalut 1950-luvun alusta ovat juuri tulossa veljeni lastenlasten käyttöön.)

[OmenaOnPunainen]

Ranskassa, ja Italiassa esimerkiksi ei koskaan lähdetty tuolle vanhan tuhomaisen linjalle ja niinpä pikkukaupungit ja kylät ovat huomattavan paljon viihtyisämpiä kuin suomalaiset, erityisesti keskustan osalta. Klaukkala on kummitusjuna.

Saksalainen arkkitehtiaktivistien ryhmä laski jo 1970-luvun alussa, että Saksassa oli II maailmansodan jälkeen purettu enemmän taloja kuin sodassa tuhoutui.

Jep: viihtyisämpiä, mutta onko niissä taloissa kolme kylpyhuonetta, sauna ja tilava keittiö... Mutta toki Suomen kirkonkylien ja pikkukaupunkien tuho on ollut järkyttävää! Arkkitehtejä voi pitää syyllisinä vain pieneltä osalta: me emme tee kaavoitus- ja rakentamispäätöksiä. Tuossa 1970-luvun alussa Suomessa laskettiin, että kaupungit olivat kaavoittaneet maata usealle miljoonalle uudelle asukkaalle: pikkukaupungissakin saattoi olla kaavoitettua aluetta sadalle tuhannelle.

[Mikael K.]

Esim. Arabianranta täälä Helsingissä, rakennetaan talot niin tiuhaan että näkee mitä naapuri syö.

Siellä on todellakin muutama talo liikaa siinä tilassa.

Koomista tässä on lumisade. Kaupungit suunnitellaan niin kuin Suomessa ei sataisi lunta. Viime talvi Helsingissä oli tästä hyvä esimerkki. Joensuussa puolestaan kadut ovat reunustettu leveällä puu- ja nurmikaistalla. Lumi sopii siihen hyvin ja kaupunki toimii myös talvella.

Jokos ne lainaukset nyt ovat oikein?

[Le Corbusier]

Esim. Arabianranta täälä Helsingissä, rakennetaan talot niin tiuhaan että näkee mitä naapuri syö.

Siellä on todellakin muutama talo liikaa siinä tilassa.

Koomista tässä on lumisade. Kaupungit suunnitellaan niin kuin Suomessa ei sataisi lunta. Viime talvi Helsingissä oli tästä hyvä esimerkki. Joensuussa puolestaan kadut ovat reunustettu leveällä puu- ja nurmikaistalla. Lumi sopii siihen hyvin ja kaupunki toimii myös talvella.

Jaahas. Mikael koittaa piiloviduilla laittamalla Eskoflotin kirjoitus minun nikkini nimiin.. Painetaanpa varoitusta.

[Mikael K.]

Jaahas. Mikael koittaa piiloviduilla laittamalla Eskoflotin kirjoitus minun nikkini nimiin.. Painetaanpa varoitusta.

En suinkaan. Korjasin lainaukset. Toivottavasti tuli oikein päin.

[eskofot]

Koomista tässä on lumisade. Kaupungit suunnitellaan niin kuin Suomessa ei sataisi lunta.

Tämä tuli viimeksi mieleen kun zoomailin kuinka Ranskan alppialueella rekennetaan. Jonkun historioitsian mukaan perinne rakentaa pitkälle talon reunan yli ulottuva tuettu harjakatto syntyi joskus 1800-luvun alussa. Ratkaisu on esteettinen (pidikkeitä stailataan monin tavoin), mutta myös hyvin funktionaalinen. Talojen ympärille jää lumeton käytävä luonnostaan.

Mikael koittaa piiloviduilla laittamalla Eskoflotin kirjoitus minun nikkini nimiin.. Painetaanpa varoitusta.

Koita nyt hyvä mies rahoittua. Ei veppikeskustelusta sovi vetää arbuusia nenään.

[Le Corbusier]

Mikael koittaa piiloviduilla laittamalla Eskoflotin kirjoitus minun nikkini nimiin.. Painetaanpa varoitusta.

Koita nyt hyvä mies rahoittua. Ei veppikeskustelusta sovi vetää arbuusia nenään.

Joo, nyt ne on muutettu, edelleen väärin. Hei, Mikael laitatko lainaukset vielä kerran kuntoon?

[eskofot]

Viitteistäpä itse... Ymmärtääkseni jotkin mallit olivat sarjatuotannossa. Jos useammat eivät, se on sitten sitä markkinataloutta...

Siis mistä tarkkaanottaen haluat viitteen, siitä että noiden tuolimallien valmistusoikeus on ollut luksusliikkeellä vuodesta 1963 vai jostain omasta väitteestäsi?

Pointti kuitenkin on, että funkiskalusteet eivät periaatteessa ole kalliita. Tai siis jopa määritelmän mukaan.

No onpa pointti. Oma pointtini oli siis ettei funkkista voi ihan noin niputtaa.

Ja mitä Aallon kalusteisiin tulee: kyllä, vaneria taivuteltiin ja taivutellaan edelleenkin joka puolella maailmaa. Aalto oli kuitenkin pioneeri Suomessa ja sen lisäksi eräiden tekniikoiden uranuurtaja - yhdessä Puusepänliike Korhosen kanssa.

Uskallan esittää, että näkemäni kalusteet olivat (mielestäni) Aaltoa mielenkiintosempia ja ne oli usein tehty Aaltoa aiemmin. Joku englantilainen nainen oli siinä framilla. Aallon maine ei ole vain suomalainen, kyllä se on peittänyt tätä muuta funkkista jonnin verran.

Funkiksen syntyaikana melkein kaikki huonekalut olivat kalliita yksittäiskappaleita, joista tuli perintökaluja, mutta ajat ovat muuttuneet ja nyt täytyy saada uudet kalusteet joka viides vuosi.

Se on arsesta. Mutta toki huonekaluteollisuus nyt on vanhempaa perua kuin sankarifunkkis, johan Suomessakin Sparre toimi jo 1800-luvulla. Muualla, siis ydineuroopassa, huonekaluilla on koko ajan säilynyt enemmän tuo ikuisuusarvo. Ostin joskus konkurssihuutokaupasta ranskalaiset keittiötuolit, erittäin huolellista työtä punapyökistä, hinta oli kova vaikka alennus oli jotakin 70 %. Luulenpa, että lapseni käyttävät niitä vielä. Päällyset on uusittu jo neljä kertaa. Kuka on koskaan uusinut IKEAn tuoliin päällystä kertaakaan?

EDIT. OmenaOnPunainen onkin näköjään laitettu jäähylle, toivoaksemme voimme jatkaa tästä sitten joskus.

[Mikael K.]

Joo, nyt ne on muutettu, edelleen väärin. Hei, Mikael laitatko lainaukset vielä kerran kuntoon?

Ovatko ne nyt oikein?

[eskofot]

^Italiassa ei tuhota vanhaa, koska heillä kivitalot kestävät puolet vuosituhannesta, meillä oli rakennukset suurimmaksi osaksi (lähes kaikki) puutaloja.

Totta, mutta ne on myös tehty kestämään ja niitä on kunnioitettu. Ei siellä hevin pureta Heimolan taloja.
Luin muuten jostain, että 60-luvun BES-elementtitalon ajateltiinkin kestävän vain 50 vuotta. Käsittämätöntä tuhlausta.

[paulaw]

Funkiksen syntyaikana melkein kaikki huonekalut olivat kalliita yksittäiskappaleita, joista tuli perintökaluja, mutta ajat ovat muuttuneet ja nyt täytyy saada uudet kalusteet joka viides vuosi.

Se on arsesta. Mutta toki huonekaluteollisuus nyt on vanhempaa perua kuin sankarifunkkis, johan Suomessakin Sparre toimi jo 1800-luvulla. Muualla, siis ydineuroopassa, huonekaluilla on koko ajan säilynyt enemmän tuo ikuisuusarvo. Ostin joskus konkurssihuutokaupasta ranskalaiset keittiötuolit, erittäin huolellista työtä punapyökistä, hinta oli kova vaikka alennus oli jotakin 70 %. Luulenpa, että lapseni käyttävät niitä vielä. Päällyset on uusittu jo neljä kertaa. Kuka on koskaan uusinut IKEAn tuoliin päällystä kertaakaan?

Alkusuustahan se. Itsekin todella haluan ostaa huonekalut pitkäksi aikaa kerrallaan, mielellään vaikka loppuelämäksi kerrallaan (kirjoitin näistä huonekaluhankinnoistani tuolla aiemmin). Olen niiden keittiön tuolien suhteen jatkanut etsimistä, Artek on tunnettu kyllä laadusta, mutta ei ole oikein sen tyylistä, kuin mitä etsin. Ilmeisesti pidää odotella jotain tuollaisen konkurssihuutokaupan tapaista. Iskussa ja Kodin Tyylissä näytti olevan kelvollisia, tietenkin sitten hinta jälleen kerran suurempi, toivottavasti sekin hinta sitten vain laadusta eikä rahastamisen ilosta. Mutta etsintä jatkukoon. Taidan sen IKEA:n varmuuden vuoksi unohtaa, kuten monen muunkin liikkeen. Noita muutaman vuoden kestäviä kaluja on joka kaupassa, mutta tosiaan pidempiaikaista pitäisi saada. Nämä nykyiset siis kahdenkymmenen vuoden takaa.

[Le Corbusier]

Joo, nyt ne on muutettu, edelleen väärin. Hei, Mikael laitatko lainaukset vielä kerran kuntoon?

Ovatko ne nyt oikein?

Kyllä, no problemo!

[eskofot]

Alkusuustahan se. Itsekin todella haluan ostaa huonekalut pitkäksi aikaa kerrallaan, mielellään vaikka loppuelämäksi kerrallaan (kirjoitin näistä huonekaluhankinnoistani tuolla aiemmin). Olen niiden keittiön tuolien suhteen jatkanut etsimistä, Artek on tunnettu kyllä laadusta, mutta ei ole oikein sen tyylistä, kuin mitä etsin. Ilmeisesti pidää odotella jotain tuollaisen konkurssihuutokaupan tapaista. Iskussa ja Kodin Tyylissä näytti olevan kelvollisia, tietenkin sitten hinta jälleen kerran suurempi, toivottavasti sekin hinta sitten vain laadusta eikä rahastamisen ilosta. Mutta etsintä jatkukoon. Taidan sen IKEA:n varmuuden vuoksi unohtaa, kuten monen muunkin liikkeen. Noita muutaman vuoden kestäviä kaluja on joka kaupassa, mutta tosiaan pidempiaikaista pitäisi saada. Nämä nykyiset siis kahdenkymmenen vuoden takaa.

Tuommonen konkurssihuutokauppatilanne on kyllä varsin epävarma hankintastrategia, muistan että mun vieressäni seisoi valkohapsinen äijä joka vohki kaikki hyvät huudoillaan. Vuosia myöhemmin spottasin ukon Amtiikkia, antiikkia -ohjelman vetäjäksi. Kannattaa ehkä suunnata ketse käytettyyn, kun ei se ikä näissä merkitse. Toisaalta sillä alalla on paljon roskaa liikkeillä.

[paulaw]

Mahtavatkohan nyjyvalmistajista Laulumaa ja Stemma olla maineensa veroisia? Stemmalta ainakin löytyi sopivanoloisia ruokailutuoleja ja saattaa olla, että kaupat tuli.

[eskofot]

Mahtavatkohan nyjyvalmistajista Laulumaa ja Stemma olla maineensa veroisia? Stemmalta ainakin löytyi sopivanoloisia ruokailutuoleja ja saattaa olla, että kaupat tuli.

Käsitykseni on että Suomessa on joku massatehdas, jonka kehnonolaatuisia tuotteita nämä markkinoivat omilla nimillään, ne ikäänkuin tuottavat kamat sieltä.

Täältä olen ostanut pöydän, joka on kestänyt hyvin, kokopuuta ja puun sai valita: http://www.puupaja.com/

[paulaw]

Jep: viihtyisämpiä, mutta onko niissä taloissa kolme kylpyhuonetta, sauna ja tilava keittiö...

Retrohan on kovasti muodissa. Eli ehkä täydellinen ratkaisu olisi tehdä viihtyisään tapaan kivannäköisiä (vanhahtavia) taloja, joissa sitten sisällä olisi kaikki mukavuudet. Ymmärtääkseni Englannissa harrastetaan tällaista "tyylienkierrätystä".

Mikael ja eskofot, olen oikeasti joskus ihmetellyt sitäkin, että Suomessa taloja ei tehdä talvea huomioonottaen. Ne pitkät, korkeat, jyrkät räystäät alppialueiden tapaan toimisivat hyvin täälläkin. Talvi kun meillä on jatkossakin, sanokoot vihreät mitä tahansa.

Itse en tiedä, kuinka talvella katuja pidetään kunnossa muualla, kuin Helsingissä. Viime talvi ainakin osoitti, että ainoa järkevä (vaikkakaan ei välttämättä tyylikäs) jalkine tuli Icebugilta. Työpaikkani puolesta tiedän, että niitä olisi kannattanut olla useammallakin.... juu, sisätiloissa (kaupat, tavaratalot jne) ovat epäkäytännöllisiä tai haitallisia ja parkettilattioilla kauniisti sanottuna tuhoisia, mutta ulkona olivat allekirjoittaneelle välttämättömät.

[paulaw]

Mahtavatkohan nyjyvalmistajista Laulumaa ja Stemma olla maineensa veroisia? Stemmalta ainakin löytyi sopivanoloisia ruokailutuoleja ja saattaa olla, että kaupat tuli.

Käsitykseni on että Suomessa on joku massatehdas, jonka kehnonolaatuisia tuotteita nämä markkinoivat omilla nimillään, ne ikäänkuin tuottavat kamat sieltä.

Täältä olen ostanut pöydän, joka on kestänyt hyvin, kokopuuta ja puun sai valita: http://www.puupaja.com/

Tutustuin firman sivuihin, näytti erittäin asialliselta.

[Mikael K.]

Itse en tiedä, kuinka talvella katuja pidetään kunnossa muualla, kuin Helsingissä.

Lumi vaatii katutilaa, jota nykyisin ei näytettäisi otettavan huomioon. Talot rakennetaan niin lähekkäin, että postimerkin kokoinen lisätilan tarve aiheuttaa ongelmia. Lisäksi autojen koko on kasvanut niin paljon, että ne eivät mahdu enää kunnolla parkkiruutuihin. Vanhoissa kaupungeissa on käytetty aikoinaan hevosia ja vaunuja. Talvella rekiä. Tilaa ei tarvittu niin paljon kuin nykyisin. Nyt tilaa on kuitenkin yhtä vähän kuin ennen muinoin mutta autot ovat sitten puolestaan perinteisiin parkkiruutuihin ja kaduile sopimattomia. Jostakin kumman syystä jokaisella pitää olla ainakin Hummer H2:n kokoinen auto ja neliveto vaikka paras kaupunkiauto olisi Fiat 500:n kokoinen.

[paulaw]

Lumi vaatii katutilaa, jota nykyisin ei näytettäisi otettavan huomioon. Talot rakennetaan niin lähekkäin, että postimerkin kokoinen lisätilan tarve aiheuttaa ongelmia. Lisäksi autojen koko on kasvanut niin paljon, että ne eivät mahdu enää kunnolla parkkiruutuihin. Vanhoissa kaupungeissa on käytetty aikoinaan hevosia ja vaunuja. Talvella rekiä. Tilaa ei tarvittu niin paljon kuin nykyisin. Nyt tilaa on kuitenkin yhtä vähän kuin ennen muinoin mutta autot ovat sitten puolestaan perinteisiin parkkiruutuihin ja kaduile sopimattomia. Jostakin kumman syystä jokaisella pitää olla ainakin Hummer H2:n kokoinen auto ja neliveto vaikka paras kaupunkiauto olisi Fiat 500:n kokoinen.

Juu. Jos todella kaupunkialueella vain ajelee, pienistä ulkomitoisa on etua. Maantiellä sitten asia on erikseen. Sellainen sähköauto olisi mitä paras kaupunkiautoksi, niitä näkee harvakseltaan. Siltä osin periaatteessa samaa mieltä. Mutta esimerkiksi viime talvi toi omat haasteensa Helsingin sisäiselle ajamiselle: katsos, Fiiattia et olisi ehkä löytänyt lumen keskeltä lainkaan, ja jos olisitkin kaivanut esiin, jää- ja lumipinta (katuja ei oikeasti "hoidettu", vain pahimmat lumet haettiin pois) olisi estänyt ajamisen. Ilman nelivetoa et olisi päässyt mihinkään. Mutta nyt vähän lipsutaan aiheesta.

[arisel]

Lumi vaatii katutilaa, jota nykyisin ei näytettäisi otettavan huomioon. Talot rakennetaan niin lähekkäin, että postimerkin kokoinen lisätilan tarve aiheuttaa ongelmia. Lisäksi autojen koko on kasvanut niin paljon, että ne eivät mahdu enää kunnolla parkkiruutuihin. Vanhoissa kaupungeissa on käytetty aikoinaan hevosia ja vaunuja. Talvella rekiä. Tilaa ei tarvittu niin paljon kuin nykyisin. Nyt tilaa on kuitenkin yhtä vähän kuin ennen muinoin mutta autot ovat sitten puolestaan perinteisiin parkkiruutuihin ja kaduile sopimattomia. Jostakin kumman syystä jokaisella pitää olla ainakin Hummer H2:n kokoinen auto ja neliveto vaikka paras kaupunkiauto olisi Fiat 500:n kokoinen.

Juu. Jos todella kaupunkialueella vain ajelee, pienistä ulkomitoisa on etua. Maantiellä sitten asia on erikseen. Sellainen sähköauto olisi mitä paras kaupunkiautoksi, niitä näkee harvakseltaan. Siltä osin periaatteessa samaa mieltä. Mutta esimerkiksi viime talvi toi omat haasteensa Helsingin sisäiselle ajamiselle: katsos, Fiiattia et olisi ehkä löytänyt lumen keskeltä lainkaan, ja jos olisitkin kaivanut esiin, jää- ja lumipinta (katuja ei oikeasti "hoidettu", vain pahimmat lumet haettiin pois) olisi estänyt ajamisen. Ilman nelivetoa et olisi päässyt mihinkään. Mutta nyt vähän lipsutaan aiheesta.

Ollaan avokkaan kanssa katseltu hiukan tai enemmänkin nykyistä isompia asuntoja, ja vaikka aina on puhuttu, että omakotitaloon ei mennä, niin onpa niitäkin tullut katseltua; hyvällä paikalla olevia, mikä usein tarkoittaa Valkeakoskella vanhempaa taloa. Niissä taas tahtoo olla kellarikerroksen autotalli, johon laskeva luiska on tolkuttoman jyrkkä ja kapea - ja ovet vielä kapeampia! Talvikaljamalla täysin käyttökelvottomia - tuskin kunnon hiekoituskaan tekisi niistä luiskista turvallisia. Talvikunnossapidon huomiotta jättäminen kaupunkia ja rakennuksia suunnitellessa ei tosiaankaan taida olla mikään kuvitellun kasvihuoneilmiön mukanaan tuoma asia. Nykyisen asunnon pihamaa on kyllä melko avara, ja pihakäytävän vieressä on ainakin kymmenen metriä nurmikkoa, mutta runsaslumisen talven aikana lumikasa nousee kolalla ylittämättömän korkeaksi, ja tarvittaessa otetaan sitten kauhakone avuksi. Parkkipaikalla kyllä keväisin on melkoisia lammikkoja autojen alla; kaivelen sitten ojia sulamisvesien poisvaluttamiseksi, etteivät ne jäätyisi öisin pihaan uudestaan.

Paha organisaatio talvisin on kaupunki, jonka lumiaurat tekevät pihaanajoväylälle puolimetrisiä valleja; toki vastasataneen lumen poistaminen on helpohkoa, mutta keväällä karhulla kadunpinnasta irroitettu jäämurska, joka jäätyy valliksi kulkuväylän poikki, on lähes mahdoton lapioitava. Kun pelastusteitä ei saisi lain mukaan sulkea, miksi kaupungilla on oikeus niin tehdä? Itse teen usein pitkiä työpäiviä, ja aamulla aurattu ehtii iltakuuteen mennessä jämähtää kivikovaksi; traktorin saaminen siihen hätään on mahdotonta, koska kaikki lumenpoistoon sopivat koneet ovat jo varattuja. Mikäli yhteiskunta hoitaisi asian niinkuin sen kuuluisi, kulkisi auran perässä kauhakone, joka avaisi väylät sitä mukaa kun niitä tukitaan. Maksaisin kyllä korkeampaa veroa tämän vuoksi; joka tapauksessa maksan tienavausveroa, kun tilaan kauhan.

Pikku-Fiatin turvallisuus ei vastaa vaatimuksiani, ja kytky Ferrariin tekee täysin mahdottomaksi edes ajatella sellaisen hankintaa.

[Mikael K.]

-- Mutta esimerkiksi viime talvi toi omat haasteensa Helsingin sisäiselle ajamiselle: katsos, Fiiattia et olisi ehkä löytänyt lumen keskeltä lainkaan, ja jos olisitkin kaivanut esiin, jää- ja lumipinta (katuja ei oikeasti "hoidettu", vain pahimmat lumet haettiin pois) olisi estänyt ajamisen. Ilman nelivetoa et olisi päässyt mihinkään. Mutta nyt vähän lipsutaan aiheesta.

Tämä kyllä koskettaa arkkitehtuuria. Eikö julkisen tilan suunnittelu ole osa sitä? Lumihuollon ongelmat liittyvät kiinteästi tähän. Yritäpä pysäköidä se iso neliveto johonkin paikkaan. Samalla tukit puolet kadusta, niin että liikenne tai lumen auraus eivät suju. Tietty kantakaupungin arkkitehtuuria ei noin vain muuteta räjäyttämättä puolta kaupunkia taivaan tuuliin mutta edes uusilla asuinalueilla lumiongelmaa ei huomioida. Se on huonoa arkkitehtuuria.

Joensuu, niin ahdistava kaupunki kuin se muuten onkin, niin siellä on otettu lumi huomioon. Sen voi aurata rauhassa sivuun ja liikenne sujuu normaalisti. Lumi ei jää vuoriksi kaduille vaan sen voi työntää siististi sivuun. Sille on jätetty tilaa suunnitteluvaiheessa. Sama Vaasan Palosaaressa. Kadut ovat suunniteltu niin, että tuuli puhaltaa lumet pois kaduilta.