Arkkitehtuuri, Ikea, yms...

[eskofot]

[Lumi vaatii katutilaa, jota nykyisin ei näytettäisi otettavan huomioon. Talot rakennetaan niin lähekkäin, että postimerkin kokoinen lisätilan tarve aiheuttaa ongelmia.

Tiivis urbaani rakentaminen hyvillä paikoilla on asia erikseen. Mutta kun Suomessa on käsittämätön määrä tasakattoisia kerrostaloja metsässä.

[hatey]

^Niitä tasakattoisia elementtikuutioita on helppo piirtää arkkitehdin, ei tarvita kuin kynä, paperia ja suorakulma. Lyhyellä oppimäärällä pärjää.

[eskofot]

^Niitä tasakattoisia elementtikuutioita on helppo piirtää arkkitehdin, ei tarvita kuin kynä, paperia ja suorakulma. Lyhyellä oppimäärällä pärjää.

Miksi niitä tarvitsee edes piirtää uudelleen?

[hatey]

^Pitäähän niillä arkkitehdeillä jotain työtä olla.

[Kain]

Pitäs katella kouluun kokouspöytää.
Tämmönen on käynyt mielessä.
Ainut vaatimus olisi että vähintään se 20 henkilöä läppäreineen mahtuisi samaan pöytään.
Tommoinen sähköluukku ja pistorasiapaneeli on aina plussaa.
Onko kellään mielessä jotain muuta vastaavaa/parempaa tiedossa?

[ptkmit]

Pitäs katella kouluun kokouspöytää.
Tämmönen on käynyt mielessä.
Ainut vaatimus olisi että vähintään se 20 henkilöä läppäreineen mahtuisi samaan pöytään.
Tommoinen sähköluukku ja pistorasiapaneeli on aina plussaa.
Onko kellään mielessä jotain muuta vastaavaa/parempaa tiedossa?

Nuo kaapelikotelon luukut ovat hienot kun pöytä on tyhjä ja käyttämätön.
Meidän konttuurin neuvottelupöytinä on noita. Luukut eivät mahdu kiinni ja pöydillä vaeltaa röykkiö sähkö- ja ethernetkaapelisykeröitä, joista ei saa esille kuin 10 cm tumppeja.
Mutta en nyt tiedä mikä olisi parempi. Ehkä olisi paras kieltää käyttämästä läppäreitä kokouksien aikana.

[carrbon]

Pitäs katella kouluun kokouspöytää.
Tämmönen on käynyt mielessä.
Ainut vaatimus olisi että vähintään se 20 henkilöä läppäreineen mahtuisi samaan pöytään.
Tommoinen sähköluukku ja pistorasiapaneeli on aina plussaa.
Onko kellään mielessä jotain muuta vastaavaa/parempaa tiedossa?

Nuo kaapelikotelon luukut ovat hienot kun pöytä on tyhjä ja käyttämätön.
Meidän konttuurin neuvottelupöytinä on noita. Luukut eivät mahdu kiinni ja pöydillä vaeltaa röykkiö sähkö- ja ethernetkaapelisykeröitä, joista ei saa esille kuin 10 cm tumppeja.
Mutta en nyt tiedä mikä olisi parempi. Ehkä olisi paras kieltää käyttämästä läppäreitä kokouksien aikana.

Niinhän se usein tuppaa menemään, jos läppäriä pystyy käyttämään muutenkin kuin esim. oman presiksen aikana, ei ole tarvetta olla kokouksessa paikalla.

[M.P.T]

Funkkis on tuhonnut kaupunkiemme kauneuden. Ei varsinaisesti organisaatio, mutta turha tyylisuuntaus kuitenkin.

Anteeksi etukäteen tunteenpurkaus joka tulee tähän. En editoinut jälkikäteen tätä. Pahoittelen, jos joku arkkitehti loukkaantuu tästä. En tahdo pahoittaa mieltäni. Minua vaan raivostuttaa.

Arkkitehdit ovat nykyään niin kädettömiä, että hirvittää. Homevauriot ja muut virheet lisääntyvät. Pitää olla desing ja trendi joka kirotun paikassa. Onhan nämä tietenkin korkeastikoulutettuja hienostoväkeä joita muka pitäisi kumartaa. Tuossa on sen verran monta rakennusta vedetty homeeseen arkkitehdin suunnittelun ja ajatuksen takia. Repesin kun kuulin mitä arkkitehtikoulussa oli kerran tapahtunut. Tämä on siis kuultu opettajalta. Kaupunkilais lukio tyttöset eivät tienneet mitä eroa on lankulla ja laudalla. Aaargh. Erottavatkohan edes parrua lankusta.

Väitän, että arkkitehdit ja muut desing wanna bee tyypit pitäisi laittaa hetkeksi lomalle. Nykyään ei osata edes rakentaa sairaalaa, koulua, kirjastoa, kauppaa yms. Aina niissä on niitä ongelma. Miksi vanhoja rakennusmestareita ei voida kuunnella. Uskallan sanoa, että, jos Jyväskylän sairaala rakennettaisiin uudelleen (mitä harkittiin) niin tekisin toimivamman ja ehjemmän kuin nämä arkkitehtikoulun käyneet ammattilaiset.

/anteeksi vielä kerran.

[Tauvo]

^ Olen kyllä siitä siitä samaa mieltä, että aika harvassa ovat hyvännäköiset uudet rakennukset (Suomessa), mutta eri mieltä siitä vanhojen koulujen osalta. Uusien teknisestä puolesta en sano mitään. Olen käynyt itse koulua vanhassa kylmässä moneen kerrokseen rakennetussa maanalaisen paikan kylmässä kivitalossa, sekä uudehkossa modernimmassa rakennuksessa, joka oli ainoastaan kahdessa tasossa, ja aulat sekä käytävät naulakkoineen olivat riittävän suuria oppilasmäärälle.

Ei muuta kuin poolopaita vaan löysemmälle arkkitehtiopiskelijoille, jos alkaisi se veri kiertämään ylös asti...

[p-veli]

Suurimmat rakennusliikkeet ovat nykyään pörssiyhtiöitä, joiden päätavoite on hyvän tuloksen tekeminen. Arkkitehdin mielipiteillä ei tässä pelissä ole juurikaan arvoa. Talot ovat nelsikulmaisia laatikoita siksi, että jokainen kulma maksaa.

Rakentamisen laatuun voidaan vaikuttaa kaavoituksella ja lainsäädännöllä.

Älkääkä missään nimessä ostako rumia taloja. Kyllä niiden tekeminen jossain vaiheessa loppuu, kun kauppa ei enää käy...

[Maza]

...Rakentamisen laatuun voidaan vaikuttaa kaavoituksella ...

Paitsi meillä Turussa, ympäristö- ja kaavoitusosasto on gryndereiden johdateltavissa. En viitsi mennä tähän aiheeseen sen enempää, se on loputon suo.

[Mikael K.]

Älkääkä missään nimessä ostako rumia taloja. Kyllä niiden tekeminen jossain vaiheessa loppuu, kun kauppa ei enää käy...

Ongelma on siinä, että tarjolla ei ole muuta kuin niitä rumia taloja. Jos jättää ostamatta ruman niin silti valinnanvaraa ei ole yhtään. Seuraavakin talo on ruma, joten kierre on valmis. Ainoa vaihtoehto on ostaa asunto tai talo Helsingin kantakaupungista. Niiden hinnat vain eivät ole kaikkien ulottuvilla. 1000:n vuoden velkavankeus on taattu jos jonkun saa kirjoittamaan nimensä lainapaperiin.

[M.P.T]

Itse olen ihastellut tuota kyläkoulua tuossa lähellä. Mansardikatot ja kaikki. Keskustoihin rakennettu ja uusittu koulua moneen otteeseen, mutta ne ovat rumia, homeessa ja muutenkin ahdistavia. En tiedä mikä noissa tietynlaisissa rakennuksissa minua viehättää. Se yksinkertaisuus ja helppous varmaan. Sparttalainen varustelu olisi myös mieleen, eli mahdollisemman vähän luksusta. Tasakattoisuus on suurinvirhe noissa monissa rakennuksissa ja vieläkin niitä vaan tehdään. Niihin tulee aina sitä ongelmaa vaikka olisi millaiset putket siellä katolla. Milloinkahan jyväskylässä romahtaa cittarin, prisman, abc:n katto?

[eskofot]

...Rakentamisen laatuun voidaan vaikuttaa kaavoituksella ...

Paitsi meillä Turussa, ympäristö- ja kaavoitusosasto on gryndereiden johdateltavissa. En viitsi mennä tähän aiheeseen sen enempää, se on loputon suo.

No ei se ole vain Turun tauti, se on vain se suuri kaupunki johon maakuntakäytäntö on eniten tarttunut.

[Arkkitehdit ovat nykyään niin kädettömiä, että hirvittää. Homevauriot ja muut virheet lisääntyvät. Pitää olla desing ja trendi joka kirotun paikassa.

Yhdessä vaiheessa oli trendi ettei talossa tarvita rännejä...

Ainoa vaihtoehto on ostaa asunto tai talo Helsingin kantakaupungista. Niiden hinnat vain eivät ole kaikkien ulottuvilla.

Sanoin kerran ravintolassa istuessamme eräälle menestyneelle arkkitehdille (isoja projekteja Virossa ja Helsingissä) että miksi Suomessa on kirous rakentaa perineiseen tyyliin, viittaisin mm. belgialaiseen ja ranskalaiseen käytäntöön, jossa yhä raknnetaan kaupunkitaloja, jotka eivät erotu 1900-luvun alussa rekennetuista. Se suuttui. Oikeasti suuttui.

[hatey]

^Tuo onkin tosi outoa, että ei voida rakentaa perinteisen näköisesti. Wanhassa Porvoossakin on siellä wanhojen talojen seassa uudistaloja, jotka erottuvat sillä älvsbyhus olemuksellaan niiden wanhojen talojen seasta kuin joulupukki juhannustansseissa.
Alkaa olla se wanha kaupunki jo niin pilattu niilla rumilla laatikoilla, että koko Wanha Porvoo on enää pelkkä kulunut myytti, ei sitä enää ole, kuin muutaman turistikadun varrella kulissina.

[paulaw]

Sanoin kerran ravintolassa istuessamme eräälle menestyneelle arkkitehdille (isoja projekteja Virossa ja Helsingissä) että miksi Suomessa on kirous rakentaa perineiseen tyyliin, viittaisin mm. belgialaiseen ja ranskalaiseen käytäntöön, jossa yhä raknnetaan kaupunkitaloja, jotka eivät erotu 1900-luvun alussa rekennetuista. Se suuttui. Oikeasti suuttui.

Aika outoa oikeastaan, kysymyshän oli hyvä. Ja ideana tuo olisi mitä mainioin. Aika outoa suuttua moisesta jotenkin näin arkkitehtuurin puolesta täysin maallikon mielestä.

Onkohan tämä OmenaOnPunainen vielä jäähyllä, hänellä voisi tässä olla oma näkemyksensä. Itse en ainakaan tiedä, miksi nykyaikanakin ei voisi rakentaa kaikilla mukavuuksilla kauniita (tai siis sata vuotta sitten rakennettujen talojen kanssa yhteensopivaa) rakennuksia.

[paulaw]

Mahtavatkohan nyjyvalmistajista Laulumaa ja Stemma olla maineensa veroisia? Stemmalta ainakin löytyi sopivanoloisia ruokailutuoleja ja saattaa olla, että kaupat tuli.

Käsitykseni on että Suomessa on joku massatehdas, jonka kehnonolaatuisia tuotteita nämä markkinoivat omilla nimillään, ne ikäänkuin tuottavat kamat sieltä.

Nähtäväksi sitten ajan kanssa jää, kuinka kestävät ja laadukkaat tuolit tuli hankittua. Loppujenlopuksi päädyin Stemman Kartano-tuoleihin. Kuljetusfirmasta ilmoitettiin, että tuodaan meille tuossa parin tunnin kuluttua. Kaupassa koeistunnassa ainakin vaikuttivat vakailta ja kunnollisilta.

[OmenaOnPunainen]

Onkohan tämä OmenaOnPunainen vielä jäähyllä, hänellä voisi tässä olla oma näkemyksensä. Itse en ainakaan tiedä, miksi nykyaikanakin ei voisi rakentaa kaikilla mukavuuksilla kauniita (tai siis sata vuotta sitten rakennettujen talojen kanssa yhteensopivaa) rakennuksia.

Totta kai voisi, mutta kuka maksaa?

Tästä aiheesta on kirjoitettu lukemattomia artikkeleita, opinnäytetöitä ja kirjoja. Minulla on juuri ja juuri kompetenssia oman mielipiteeni muodostamiseen, mutta ei kaiken aikaisemman kumoavan teorian kehittämiseen. Nuorena teekkarina tietenkin kuvittelin, että tekisin juuri sen - en kirjoittamalla, vaan arkkitehtuurillani. (Jumala loi paperin, että sille piirrettäisiin arkkitehtuuria, kuten Alvar Aalto aikanaan sanoi.)

Sata vuotta sitten arkkitehtuurin muotokielen* määrittelivät teknologia ja (rakennuttajan ja arkkitehdin) taiteelliset pyrkimykset ja ihanteet. Koska käsityö oli halpaa, melkein mitä tahansa (samassa laajuudessa) voitiin toteuttaa.

Pyöreästi 80 vuotta sitten teknologian radikaali muutos alkoi - jälleen kerran - vaikuttaa rakennusten suunnitteluun ja toteutukseen**. Noin 50 vuotta sitten (Suomessa) asuinrakennusten "toteutusmekanismi" puolestaan alkoi muuttua radikaalisti: asukaslähtöisten projektien sijaan grynderit*** ottivat ennen näkemättömän suuren roolin.

Gryndereiden liiketoimintamallin eräs keskeinen tekijä oli ja on, että he hallitsevat koko prosessia kaavoituksesta urakointiin - mukaan luettuna niiden surullisen kuuluisien elementtien valmistaminen. Eivät pahamaineiset grynderit ehkä kuitenkaan olleet pahantahtoisia, mutta 1960-70 -luvuilla kasvukeskuksissa piti saada rakennettua paljon ja halvalla. Parhaimmillaan saatiin aikaan ihan hyvää jälkeä: Tapiola on tietysti aivan oma lukunsa, mutta jopa paljon parjattu Helsingin Jakomäki on itse asiassa mainettaan parempi joka suhteessa.

Se, että kaupunki pysäyttettäisiin mielivaltaisesti valittuun ajankohtaan, jolloin rakennettiin "kauniita taloja", on pöhkö. Talojen kauneus, etenkin ns. maallikoiden silmissä, on todistetusti liikkuvien maalitolppien maailma. Kun olin se nuori teekkari, minusta kauniit - silloin viimeiset - puutalot 1800-luvulta purettiin jokseenkin jokaisessa kaupungissa; useimmiten arkkitehtien ankarasta vastarinnasta huolimatta.

*) Ammattislangia: tarkoittaa sitä, miltä rakennusten pitää näyttää - ja mikä niiden symboliarvo on. Ehkä jatkossa palaan tähän jälkimmäiseen.

**) Älyvapaata ammattislangia: rakennusta ei "toteuteta" vaan se rakennetaan...

***) Oli gryndereitä sitä ennenkin.

[OmenaOnPunainen]

Sanoin kerran ravintolassa istuessamme eräälle menestyneelle arkkitehdille (isoja projekteja Virossa ja Helsingissä) että miksi Suomessa on kirous rakentaa perineiseen tyyliin, viittaisin mm. belgialaiseen ja ranskalaiseen käytäntöön, jossa yhä raknnetaan kaupunkitaloja, jotka eivät erotu 1900-luvun alussa rekennetuista. Se suuttui. Oikeasti suuttui.

Ellen erehdy, olet graafinen suunnittelija. Erottuuko grafiikkasi 1900-luvun alun grafiikasta? Jos erottuu, pidätän oikeuden oikeasti suuttua.

[eskofot]

Sanoin kerran ravintolassa istuessamme eräälle menestyneelle arkkitehdille (isoja projekteja Virossa ja Helsingissä) että miksi Suomessa on kirous rakentaa perineiseen tyyliin, viittaisin mm. belgialaiseen ja ranskalaiseen käytäntöön, jossa yhä raknnetaan kaupunkitaloja, jotka eivät erotu 1900-luvun alussa rekennetuista. Se suuttui. Oikeasti suuttui.

Ellen erehdy, olet graafinen suunnittelija. Erottuuko grafiikkasi 1900-luvun alun grafiikasta? Jos erottuu, pidätän oikeuden oikeasti suuttua.

Eräs repliikkini tuossa keskustelussa juuri oli, että vaikka suunnittelisin pascan vuosikertomuksen, kekenkään ei tarvitisis asua siinä. Ja että sellainen visuaalisen viestinnän suunnittelija, joka ei toimisi käyttäjä- ja asiakaslähtöisesti, olisi pian työtön. Ei ole kunnikasta suunnitella kolmion muotoista esitettä jonka tekstiä ei kukaan näe lukea, vaikka se onkin 4 pisteen tyylikästä helvetica lightiä. Arkkitehdeillä, etenkin Suomessa, on ollut hyvin egoistinen asenne, joka palautuu pikemminkin insinöörin ylimielisyyteen kuin taiteilijan. On ristiriitaista rakentaa luokattomasti ja vaatia kunnioitusta. Ei modernistista yhtenäiskulttuuria enää ole. 2010-luvulla rakennettu laatikko on sekin kitsiä, viittaus 30-luvulle.

Tässä on harvinaista humanistista otetta ja luovuutta oikeasti uudessa konseptissa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Aqua_(skyscraper)

[arisel]

Oioin vähän linkkiä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Aqua_(skyscraper)

[OmenaOnPunainen]

Eräs repliikkini tuossa keskustelussa juuri oli, että vaikka suunnittelisin pascan vuosikertomuksen, kekenkään ei tarvitisis asua siinä. Ja että sellainen visuaalisen viestinnän suunnittelija, joka ei toimisi käyttäjä- ja asiakaslähtöisesti, olisi pian työtön. Ei ole kunnikasta suunnitella kolmion muotoista esitettä jonka tekstiä ei kukaan näe lukea, vaikka se onkin 4 pisteen tyylikästä helvetica lightiä. )

No mutta, no mutta: en ole vuosikymmeniin kyennyt lukemaan ammattikuntasi tuottamia painotuotteita... Ne ovat kaikki lukukelvotonta roskaa...

Miksi Sinun asiakkaasi ovat arkkitehtien asiakkaita tärkeämpiä?

[arisel]

^ Miksi saitkaan banaanin viimeksi..?

[Tauvo]

^^ kyllä paras asiakas on maksava asiakas. T: Karhuajon juuri tehnyt.

[amanita]

Annetaan nyt vaan keskustelun ammattikunnistakin leiskua , mahdolliset henkilökohtaisuudet torpataan toki havaittaessa.

(Mene Arisel pienelle rauhoittavalle lenkille raikkaaseen loppukesän luontoon. )