Touhon ohje on erittäin hyvä noin yleiseen valaistussuunnitteluun. Perinteisestihän on yksi iso valaisin katossa, jossa sitten yksi tai muutama tehokas lamppu. Nää nykyvalaistusasiantuntijat enemmän puhuvat tuosta epäsuorasta valosta. Kirkas valaistus, joka ei kuitenkaan häikäise. Erityisesti ns. päivänvalolampuilla tuolla saadaan varsin miellyttävä valaistus kyllä. Päivänvalolamput tai kirkas valaistus muuten ei tosiaan kyllä silti korvaa sitä "oikeaa" valohoitoa. Oikeastaan kysyin näkemyksiä tuosta valohoidosta siksi, että en syystä tai toisesta tunne ketään, kellä siitä olisi sen kummempaa käytännön kokemusta. Tässä pätee ilmeisesti vähän sama kuin noihin vitamiineihinkin: jos oikeasti kärsii kaamosmasennuksesta, kirkasvalohoidosta on etua. Muut eivät välttämättä sitten huomaa mitään etua. Noita kirkasvalolaitteitahan käytetään myös mm. jet lagin korjaamiseen, mutta itselläni ei ole siitä ja sen tehosta sen enempää tietoa. Kirkasvalolamputhan eivät ole yhtä kirkkaita kuin aurinko, mutta ovat kirkkaampia kuin valaisimet yleensä. Se (väitetty) teho noissa perustuu enemmänkin valon laatuun, kuin määrään: vihreän ja sinisen spektrin valo pysäyttää melatoniinintuotannon. Ainakin hyvä lukulamppu siinä kyllä on.Thoth kirjoitti:Onko tuo nyt omaa mutuasi? Minä olen lukenut, että esimerkiksi puoli tuntia joka aamu tehoaa. Sen ei välttämättä tarvitse matkia kokonaan aurinkoa, ehkä riittää, jos esimerkiksi "circadiaaninen" rytmi (mikä onkaan suomeksi) saadaan korjattua, tms. <...> Ongelmana kirkasvalohoidossa on, että useat kokevat puolenkin tunnin päivittäisen käytön epäkäytännöllisenä ja lopettavat hoidon kesken.Noiden kirkasvalolamppujen huono puoli on se, että niiden vaikutus lakkaa melko pian astuttaessa esim. niiden viakutuspiiristä ulos pimeään ja kylmään 'todellisuuteen', missä aurinko ei kovin pitkään saati korkealla viihdy, ja syksystä tammikuulle asti edessä on vielä usein sitkeä pilviverho.
Niitä lamppuja pitäisi olla todella runsaasti ja jokaisessa huoneessa, ja pitäisi viettää koko talvi niiden vaikutuspiirissä. Lisäksi ne pitäisi sijoitella ja suunnata siten, että ne antaisivat runsasta yleisvaloa, eikä vain yhtä kirkasta ja häikäisevää valopistettä.
Tuo circadiaaninen rytmi olisi suomi-suomeksi lähinnä sisäinen kello. Sen säätämisestä kyse.