Hiiren kuolema eli kokemuksiani kynästä

[klaus]

Jo useamman vuoden kynää ja piirtoalustaa käyttäneenä kannan korteni tähän alati ylläpidettyyn hiirikeskusteluun.

Itselleni, varsinkin kun ns koneellakirjoitusta ei ole koskaan tullut oikeaoppisesti opeteltua ja työtehtävät nekin on enimmäkseen graafisten käyttöliittymien kautta tapahtuvia, oli kynään paluu varsin auvoinen kokemus eikä hiiren käyttöön ole paluuta. Hiiri toki liikkuu joskus ennen Wacomin käynnistystä tai muissa pulmatapauksissa tai verkkokoneessa tai muussa vastaavassa erikoistapauksessa. Mutta kynä on se tehokkain varsinainen työväline.

Ergonomisesti oikean käden käyttäessä kynää, vasen toimittaa kahden tai kolmen sormen näppäinkomentoja. Joskus näppäimistön vaatiessa useamman sormen ja oikeankin käden käyttöä saattaa kynä heilua samalla oikean käden otteessa lyhyen aikaa palatakseen jälleen piirtoalustalle. Harvoin kynää täytyy laskea kädestä.

Ns Graafinen käyttöliittymä on tässä tietenkin arvossaan. Valikot ja paletit ovat useimmiten ruudun oikeassa laidassa, lyhyellä kynän likkeellä tavoitettavissa ja graafinen käyttöliittymä kynällä muutenkin aukeaa ihan eri merkityksessään.

Kynän käyttö on myös kevyempää. Sitä ei purista, kämmen lepää käytön aikana luontevasti piirtoalustalla ja aiemmat niskan kiristykset ovat nekin tipotiessään. Tietenkin parikymmenvuotinen kynien ja paperiveitsien, retushiriskujen ymv käyttö loi pohjan ja ikään kuin paluun juurille. Mutta silloinkin niillä sai niskansa jäykäksi - nyt ei juurikaan. Ja huomatkaa - kynää ei kuljeteta piirtoalustaa pitkin vaan ilmassa, kärki hieman irti alustasta. Vain piirtäessä ja paineentunnistuksessa kynän kärjen tulee liikkua kevyesti piirtoalustan pinnalla. Ja tietenkin klikattaessa joka sekin on nopeaa ja tarkkaa. Luulisi olevan pikkujuttu - tuo klikkaus - mutta kynän jälkeen hiirellä klikkaus on kuin vitsi. ja ajatelkaapa kuinka monta kertaa klikkaatte työpäivän aikana.

Kynän tarkkuutta ei voita mikään. Ensinnäkin kynä on jo pikseleinkin mitattuna erittäin tarkkakäyntinen. Kynän liikkeisiin ja painoon piirtoalusta reagoi erittäin herkästi mutta myös johdonmukaisesti. Tuntuma on millintarkka verrattuna mihinkään muuhun ohjaavaan välineeseen - paitsi näppäinkomentoihin. Osa tarkkuudesta on ihan välineen teknistä kykyä mutta suuri osa on myös sen luonnollisuutta. Tarkkuus tulee vaivattomasti, tiedostamatta ja automaattisesti. Koskaan en katso kynää - se vain on siinä ja otteessani ja työvaiheet tapahtuvat täysin kynää tiedostamatta. Mutta hämmästyttävän tarkasti.

Tarkkuus ja luonnollisuus tulee ulosmitattua tietenkin silloin kun tekee piirtojälkeä, ruiskua kuvankäsittelyssä, maskia samoin tai muuta vastaavaa piirto-, taitto-, tai kuvankäsittelyohjelman vaihetta. Mutta käyttäjän sisäistämä tarkkuus on oleellinen silloinkin kun tehdään tavanomaisia graafisen käyttöliittymän avaus, siirto ja vastaavia komentoja kuten jo klikkauksesta kerroinkin. Yksi johdonmukainen siirto ja kursori on kohdallaan saman tien. Käytännössä hiiren käyttö on jo näissä perusliikkeissä kymmenkertaisesti hitaampaa. Hiiri ei myöskään liiku suoraan eikä varsinkaan ilmassa.

Kerrottuna tämä tarkkuus ei tunnu niin oleelliselta edulta, mutta käytännössä ero on huima. Ei ole vain muutama kerta kun olen saanut hämmästeleviä huokauksia olkani taakse jonkun seuratessa tätä minulle jo täysin tiedostamatonta kynän käyttöä ja graafisten käyttöliittymien hyödyntämistä. Moni valikko on jo näppäinoikotietä nopeampi ja välillä ei vain viitsi laskea kynää kädestään, koska sen käyttö on niin vaivatonta. Puhumattakaan kuvan maskauksesta tai retusoinnista mutta myös hakemisesta ja siirtelemisestä vaikkapa taitossa.

Tietenkin paineen tunnistus on sitten vielä luku erikseen ja bonus sinänsä. Kummallista kyllä, paineentunnistus toimii hyvinkin johdonmukaisesti. Sivellin laajenee rauhallisesti suuremmalla paineella, samoin ruiskun värimäärä tai kumin pyyhkivä vaikutus. Luulisi ettei moinen aikoinaan suoraa paperille tehty toiminta olisi siirrettävissä ruudulle vain johtoa pitkin mutta katin kontit - hienosti toimii. Kynää ei katso, ei ajattele - tekee vain työtään ja vaihtelee työvälineita paleteista samoin kuin niiden painetta alustalle.

Tottuminen vie toki aikansa ja samalla omiin asetuksiin ikään kuin leimautuu. Alkuun ajattelin ison piirtopöydän ( A4 ) tuovan etua ja toihan se - isomman pöytäalan lepuuttaa rannetta. Itseasiassa A5-kokoinen on ihanteellinen. Suuremmassa liikerata aiheuttaa jo epävarmuutta mutta A5-A6 toimii hyvin. Näissä liikkeet ovat vielä johdomukaisia, ranteen yhden tukipisteen päässä toisistaan eikä mitään värinää tai vapinaa siirry pitempäänkään yli ruudun menevään liikkeeseen. Suurin osa työvaiheista on kuitenkin vain 10cm sisällä piirtopöydällä ja silloin vielä nopeita ja kyllin tarkkoja. A4 antaa varaa joskus suurentaa työalue tälläiseksi hitaammaksi tarkemmaksi. Alustahan muuttuu automaattisesti pienemmäksi rajatusta suuremmaksi kun ylittää kynällä alustalta rajaamansa alueen. Mutta tätä hyödynnän tosin harvoin jos koskaan. A5 - A6 siis riittää.

Kun on löytänyt vielä omat säädöt kynän herkkyydelle, palettien ja ikonien järjestelylle niin parissa kuukaudessa on siirtynyt hiirestä aivan uuden tekemisen tasolle. Itseasiassa hiiri vaikuttaa tämän vaiheen jälkeen naurettavalta välineeltä. Mutta tämä parin kuukauden totuttelemistuska siinä on välissä. Samaten piirtopöytä toimii hyvin henkilökohtaisesti. Muutokset nopeuteen, herkkyyteen tai paineentunnistukseen saa tekijän hetkessä hämilleen eikä auta kuin hakea säätämällä piirtoalustaan omia tuttuja tuntoja.

[kallekilponen]

Huh huh...oletpa jaksanut kirjoittaa.


Ruudulta on vaan aika rasittavaa lukea noin pitää tekstiä...vaikka asiaa puhutkin.

[masa]

Mielenkiintoinen pointti. Asiaa kyllä jaksaa lukea

[Boogieman]

Itseasiassa A5-kokoinen on ihanteellinen.

Mielenkiintoista. Minäkun olen aina luullut, että isompi pöytä on aina parempi. Hintahan niillä on kuitenkin paljon isompi. Olen monesti harkinnut pöydän ostoa, koska maskaaminen sylettää tehdä hiirellä. Kynää käyttää paljon luontevammin. Olen kuitenkin jättänyt ostamatta, koska A4-pöydät ovat kuitenkin sangen kalliita. Pitää alkaa katella noita A5-pöytiä.

Oletko todella sitä mieltä, että A6:lla selviää myös?

Mitäs pöytää suosittelisit peruskäyttöön? Sellainen niin edullinen, kuin kannattaa ostaa, ettei se vielä ole selkeästi huono.

[klaus]

Intuossin peruspöytä, tavanomainen kynä. Itse pidän ohuesta kynästä ilman mitään erikoisominaisuuksia. A6 riittää - A5 lienee varmempaa. Siinä vain käynee niin, että A5 pöytääkin rajaa pienemmäksi - mutta onhan sitten mahdollisuus suurentaa piirtoaluetta tarvittaessa.

Intuossin pöydissä ei ole paljon eroa keskenään paitsi koon puolesta. Lisäohjelmoinnit tmv ovat marginaalisempia ominaisuuksia ja ajurit muuten ihan samoja.

[klaus]

http://www.wacom-europe.com/uk/products ... uos_a5.asp

[Jamac]

Mitenkä kynä muuten käyttäytyy kahden näytön kanssa, ts. olenko ymmärtänyt väärin että piirtopöytä on kiinteästi suhteessa monitorin alaan, ts. yläkulma piirtopöydässä on yläkulma monitorissa ja keskikohta piirtopöydällä on keskikohta monitorilla...?

[klaus]

Kokemusta kahdesta näytöstä ei ole, mutta piirtopöydän alue määritellään rajaamalla pistein piirtävä alue joten varmasti se kahteenkin näyttöön asettuu.