Hihi, siitäs sai, mokomakin.adele kirjoitti:Mielestäni warettaminen on jokaisen kansalaisvelvollisuus vastaiskuna kaikille saakutti imbesillidemagogeille, joista malliesimerkki on oma kultturiministerimme, jonka älykkyysosamäärä on häntä äänestäjien tavoin on alle pienen ihmisen kengännumeron.
Ehkä yleistät nyt liikaa, en usko että tämä on foorumi, jossa varastaminen on mikään normi. Eiköhän tämä palsta ole siinäkin suhteessa fiksummasta päästä. Minusta täällä on arvoistetaan tekijyyttä ja luovuutta enemmän kuin vaikka teinien murofoorumissa, jossa kantasi olisi enemmän kotonaan.adele kirjoitti:Olen kuten normihomppulainen, waretan kaiken... Mielestäni warettaminen on jokaisen kansalaisvelvollisuus vastaiskuna kaikille saakutti imbesillidemagogeille, joista malliesimerkki on oma kultturiministerimme, jonka älykkyysosamäärä on häntä äänestäjien tavoin on alle pienen ihmisen kengännumeron.
Hei. Elämässä ja maailmassa on yksi pysyvä asia. Muutos.eskofot kirjoitti:..kirjallisuus, elokuvat, valokuvat, graafiset suunnittelut, ohjelmistot, musiikki, multimedia ja lehdet, ovat kultturimme kulmakivi ja yhä suurempi määrä ihmisiä saa toimeentulonsa tästä sisällöntuotannosta tulevaisuudessa, ..adele kirjoitti:Olen kuten normihomppulainen, waretan kaiken...
Jaa? Jotta en ihan huutaisi tuuleen, niin katsotaan mitä artisti saa Suomessa myymästään levystä ÄKT:n mukaan.eskofot kirjoitti:Minusta täällä on arvoistetaan tekijyyttä ja luovuutta enemmän kuin vaikka teinien murofoorumissa, jossa kantasi olisi enemmän kotonaan.
Hei, kaikki muutos ei ole hyvästä. Eräs kirjailija sanoin tästä aiheesta, että esimerkiksi kuolemaa ei pidetä positiivisena muutoksena. Ironian kohteena oli muutospuhunta, joka ei kommentoi suuntaa eikä arvoja.adele kirjoitti:Hei. Elämässä ja maailmassa on yksi pysyvä asia. Muutos.
Kuten Lanier hienosti huomauttaa tämä unelma on se lupaus, joka ei oikeastaan koskaan realisoitunut. Hyvin harvat artistit ovat hyötyneet internetistä, Lanier menee jopa niin pitkälle, että maksuttomuuden ja hive-mind -kulttuuri on johtanut ennätyksellisen pitkään ajanjaksoon, missä mitään uutta genreä ei ole syntynyt (miinus rap) vaan ollaan ajauduttu eklektiseen toistoon. Tämä siis musiikissa, joka ei ole minulle kovin läheinen, puhuisinkin mieluimmin kirjoista ja elokuvista, mutta Lanier on muusikko. Tekijyys on yhteistyötä, jossa kustantajan ja tuottajan osuus, suunnittelussa, tuotteistamisessa, toimituksessa ja markkinoinnissa säilyvät, vaikka levyn puristaminen tai kirjan painaminen tai DVD:n tekeminen jäävät. Kustannustoimittajien irtisanominen kustannustaloissa on osaltaan internetin kehityksen syy, kirjoja ja lehtiä luetaan vähemmän. Laatu laskee.adele kirjoitti: Netti ja digitalisointi on muuttanut tavan tehdä, jakaa ja kuluttaa musiikkia. Maailma demokratisoituu netin avulla. Käytännössä jokainen lahjakas tai lahjaton (kuten tämän vuoden klikatuin tyyppi Googlessa) voi tehdä äänitteen, jakaa sen ja tulla tähdeksi. Tähän ei tarvita ketään muuta ulkopuolista toimijaa. Ei tuottajaa, ei levy-yhtiötä, ei manageria.
Toivottavasti olet väärässä ja löytyy moraalisia ihmisiä, jotka eivät pidä esimerkiksi elokuvien tai kirjallisuuden varastamista ihanteena, vaan suostuvat maksamaan. Hollywood-tuotanto, joka perustuu siihen, ettei kukaan maksa, ei ole mahdollista, oletko tullut ajatelleeksi. Jakelukanavat voivat muuttua, mutta perusansaintalogiikka, eli se että tuote maksaa, ei esimerkiksi siinä oleva mainos, ei voi muuttua. Tätä on myös Apple hyvin ajanut ja tulee Jobsin mustelmissa esille. Ero Applestoressa on suuri Androidstoreen juuri tässä.adele kirjoitti:Vanhat 1930-luvulla syntyneet tavat tehdä, jakaa ja tienata musiikilla ovat passeé. Tällä tavoin bisneksessä toimivien yritysten aika on ohi, samoin kuin yrityksessä työskentelevien ihmisen aika on ohi, jos he eivät pysty sopeuttamaan liiketoimintaansa ja ansaintalogiikkaa nykypäivään. Tätä murrosta vastaan on turha taistella, voit vain sopeutua. Kaikki muu on väkisintehtyä ja tuomittu epäonnistumaan. Tämä sama tapahtuu kaikessa mediassa.
Se on ehkä sinun käsityksesi. Suosittelisin vaikka lukemaan Tietokirjailijoiden liiton materiaalia asiasta. Ainoa joka tässä on pöhöttynyt, on mielestäni teini, joka kuvittelee, että kaikki on ilmaista koska materiaali on digitaalista. Eihän sillä containerilla ole mitään merkitystä, vaan sillä sisällöllä.adele kirjoitti:Lisäksi mielestäni näissä "taiteilijoiden puolesta" taisteluissa lopulta taistellaan kuitenkin aina isojen, pöhöttyneiden ja jäykkien organisaatioden puolesta.
Mutta sinä kerrot silti julkisesti varastavasi nekin ja jopa laitteet jos voisit? Great logic! Eikä Applen hinnoittelu FinalCutin suhteen ollut paha, se oli rajusti halvempi kuin aiemmat high endit.adele kirjoitti:Hyvä esimerkki sopeutumisesta on Apple. Aiemmin oli "Pro"-ohjelmia, joita myyntiin käsittämättömään PRO-hintaan. Ne olivat hinnoiteltu käytännössä jokaisen semi-harrastajan ulottumattomiin, joka sillon tällöin olisi omaksi ilokseen puuhaillut jotain kunnollisella ohjelmalla. Tämä sitten johti joko kitumiseen jonkun kuluttajaohjelman parissa, tai tuhansia maksavan PRO-ohjelmien warettamiseen.
Sinulla on hieman romanttinen kuva muusa-taiteesta. Tuo aika on juuri se malli, mistä nyt vaaditaan siirryttävän pois koska container on muuttunut. Ei konsertteja voitu varastaa, tai oikein edes levyjä, mutta digitiedosto on monistettavissa, ellei sillä ole suojaa – suoja taas heikentää käyttökokemusta. Tai on heikentänyt... Amazon ja Apple ovat uranuurtajia miellyttävässä DRM-kokemuksessa.mikaw_ kirjoitti:Ihmeellistä kyllä Mozart ja Beethoven pystyivät tekemään musiikkitaidettaan ilman valtion säännöllisiä tulonsiirtoja. Tietysti esim. Mozartia tuki jonkin verran Itävalta-Unkarin keisari, mutta mitään byrokraattista tulonsiirtomallia ei ollut olemassa. Eikä ollut välistävetäjien armeijaa taiteentekijän ja yleisön välissä. Itse uskon, että näitä mozartteja ja beethoveneita kuunnellaan vielä satojen vuosien päästä, mutta en usko että tulonsiirto-taidetta muistaa enää kukaan.
Jotenkin en ole yllättynyt että Kaurismäen mykkäelokuvat puhuttelevat sinua.eskofot kirjoitti:Kulttuurin tukeminen yhteiskunnan taholta on etenkin pienissä maissa joillakin aloilla tärkeää, kuten elokuvassa. Suomen kaikkien aikojen arvostetuinta tekijää, Kaurismäkeä, ei olisi olemassa ilma Elokuvasäätiötä. Mutta pääideahan tässä on, että markkina määrittelee arvon, tätä mekanismia vain häiritsee se, että nykyään sisältö on entistä helpommin pöllittävissä, siitä on kyse.
Arhimäen pruajatus oli, että kasettimaksun tuotto säilyisi, cd-rommejakaan ei enää oikein myydä.
. ”Eräät” kirjailijat saavat sanoa mitä haluavat. Itse odotan, ei niin kaukana olevaa kuolemaani, varauksellisen innostuneesti.eskofot kirjoitti:Hei, kaikki muutos ei ole hyvästä. Eräs kirjailija sanoin tästä aiheesta, että esimerkiksi kuolemaa ei pidetä positiivisena muutoksena.
Kuten hienosti huomautin, ilman name-droppailua, realisoituneita "tähtiä" on.eskofot kirjoitti:Kuten Lanier hienosti huomauttaa tämä (tähden syntyminen ilman joka mutkassa rahastavia kädestäpitäjiä) unelma on se lupaus, joka ei oikeastaan koskaan realisoitunut.
eskofot kirjoitti:mitään uutta genreä ei ole syntynyt
Kuten aikaisemmasta kuviosta näet ”tekijyys" on yhteistyötä, jossa 96% levyn tuotoista häviää …. jonnekin.eskofot kirjoitti:Tekijyys on yhteistyötä, jossa kustantajan ja tuottajan osuus, suunnittelussa, tuotteistamisessa, toimituksessa ja markkinoinnissa säilyvät, vaikka levyn puristaminen tai kirjan painaminen tai DVD:n tekeminen jäävät... Laatu laskee.
eskofot kirjoitti:Toivottavasti olet väärässä ja löytyy moraalisia ihmisiä, jotka eivät pidä esimerkiksi elokuvien tai kirjallisuuden varastamista ihanteena, vaan suostuvat maksamaan.
Suosittelisin referoimaan noita ”tietokirjailijoiden liiton materiaalia” kansantaijuisessa muodossa, kun ajat argumenttejasi. ”Kato-päivänkakkara-Googlesta” tai jostain ties mistä ei oikein toimi keskustelupalstalla.eskofot kirjoitti:Suosittelisin vaikka lukemaan Tietokirjailijoiden liiton materiaalia asiasta.
eskofot kirjoitti:Kirjailijoista USA:ssa vain 10 % elää työllään jo nyt.
Hyvästä en tiedä, koska ihmisten maku on keskimäärin huono…. kehittymätön. Siitä olen varma, että ihmiset maksavat, jos kustannus on kohtuullinen saatuun hyötyyn nähden. Päivien warettaminen ja fileiden puukottaminen, asentaminen ja ongelmallisten päivitysten kanssa takkuilu voi olla jonkun pääasiallinen harrastus, josta saa kickinsä (ei siis ohjelmien käyttö), mutta ei kukaan jotain ohjelmaa käyttävä, ole hirveän innostunut tuosta ja maksaa mieluusti tekijälle kohtuullisen korvauksen mielenrauhastaan ja ajastaan.eskofot kirjoitti:Olemme valmiit maksamaan jostakin hyvästä. Tai siis nettivarkaita lukuunottamatta olemme.
Margaret Atwood. Hän painottaa, että jos kirjailija ei saa korvausta julkaiseminen muuttuu, jos kirjailija kuolee, koko ravintoketju menehtyy.adele kirjoitti: ”Eräät” kirjailijat saavat sanoa mitä haluavat. Itse odotan, ei niin kaukana olevaa kuolemaani, varauksellisen innostuneesti.
Viitteistäminen ei ole droppailua, parahin Adele. Lanier tuntee varmasti musiikkiscenen minua paremmin ja on kirjoittanut tästä paljon. Nettitähtiä on vain muutama, mitään sellaista mitä visioitiin ei koskaan tapahtunut. Lanier on mielestäni aika ilahduttava poikkeus ja keskeinen toisinajattelija tässä digitaalisessa maolaisuudessa, miksikä hän ajatusmaailmaanne ivaa. Hän on keskeinen nimi tässä keskustelussa, jos kiinnostaa.adele kirjoitti: Kuten hienosti huomautin, ilman name-droppailua, realisoituneita "tähtiä" on.
Lähes 20 vuotta. Lanierin mukaan aina on kymmenessä vuodessa syntynyt uusi musiikkitrendi.adele kirjoitti: Johtopäätösten teko, nyt kun netti on ollut n 10 vuotta pääosan arkea tuntuu hieman hätäiseltä. Lisäksi miksi joku uusi genre olisi itseisarvo sinällään?.
Olen joskus ollut tekijänoikeuskampanjan suunnittelussa mukana ja silloin mietin miten kaltaisiasi toisilta avoimesti varastavia, ja sillä kehuvia, tulisi ymmärtää. (Tämä ei liene liioittelua, olet kertonut varastavasi suunnitelmallisesti aivan kaiken, laillinen tuote on käytössäsi vain jos se on peräisin vanhalta koneelta) Mikä on se etiikka millä toimitte? Ykkönen on tietysti tämä koko kulttuuriteollisuuden ja sisällöntuotannon redusoiminen EMI-tyyppiseen toimijaan. Varastaessasi teoksen, en varastakaan teoksen tekijänoikeuksien haltijalta, vaan joltakin abstrahoidulta kulttuuriteollisuudelta. Tästä itsepetoksesta sitten aika tiukasti kiinni, koska esimerkiksi köyhältä kirjailijalta tai suomalaiselta muusilkolta, tai minulta varastaminen olisikin vaikeampi kohdata?adele kirjoitti: Kuten aikaisemmasta kuviosta näet ”tekijyys" on yhteistyötä, jossa 96% levyn tuotoista häviää …. jonnekin.
Hassua, tässä tulee nyt kaikki klisheet. Etäännyttämisen jälkeen kakkosena on lapsellisen romantisoitu kuva sydänveri-taiteilijasta, todellisuus Jari Tervosta joka kirjoittaa paksuja romaaneja ja ajattelee sitä myös perheensä elantona on kaukana. Tosi taiteilija tekee sydänverellään eikä odota palkkiota! Jää huomaamatta että maailma on siirtymässä aikaan jossa sisällöntuotanto on teollisuus joka työllistää pian 30 % länsimaisista. Tämä luova luokka käsittää muutakin kuin kitaristeja, oikeasti. Tämä on suuri asia millä tavalla kaltaisesi asenne voidaan kohdata.adele kirjoitti:Ja mikä on tämä raha-aspekti jatkuvasti kun puhutaan luovista ihmisistä? Tunnen aika monta taiteilijaa, mutta en tunne yhtään, joka on lähtenyt taiteilijaksi dollarinkuvat silmissä. Tuntemilleni harrastajalle soittamisen ilo on riittävä palkkio soittamisesta. Ammattilaisille taasen tärkein syy on, kuten kaikessa muussakin taiteen tekemisessä: halu jakaa omia kokemuksia ja näkemyksiä maailmasta muiden ihmisten kanssa. Musisointi on vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa, jota tehdään, koska se jonkun sisäisen voiman takia on tehtävä. Kaikki muu, myös raha, ovat toissijaista.
Paitsi sinä, sinähän varastat silti, eikö niin? Äsken olit businessmallien asiantuntija langattomassa tiedonsiirrossa, nyt levyn äänittäminen (15%), tuottaminen, markkinoiminen (6%) ja jakelu+myynti (33%) ja alv ei maksa mitään? Ohitat myös sen, että artistien tuloista pieni osa tulee levymyynnistä ja myös sen, että esittämäsi graafin vieressä on toinen, "tulokauma musiikin digitaalisesta myynnistä pienlevy-yhtiöiden tapaan", eli se tavallinen malli, siinä levy-yhtiä saa 11 % ja artisti 11%.adele kirjoitti: Normi musiikki-CD maksaa kaupassa noin 18€. Jos artistille jätetään se 4% minkä hän tänään saa, niin levyn hinnaksi muodostuu 76 senttiä + jakelukustannukset. Epäilen, että moni suostuu ilomielin maksamaan tuon.
Etkö voi tehdä levystäsi MP3:a? En ymmärrä miten on mahdollista että tämä ei ole sinulle selvinnyt. Tästä oli Applelläkin ihan kamppiskin: RIP, BURN...adele kirjoitti:Sitten päästään vielä tähän formaatti-ongelmaan, joka on esiintynyt viime vuosikymmeninä. Laiteet ja formatit vaihtuvat… ja kun ostat saman levyn mp3:n, jonka olet jo nuoruudessasi ostanut kerran LP:nä ja sitten 90-luvulla CD:nä, niin missä on oikeus ja kohtuus? Kuinka monta kertaa kuluttajaa voidaan rahastaa samasta tuotteesta?
Mutta jos laitan linkin ja nimen, niin se sitten ei ole "name droppinkia"?adele kirjoitti: Suosittelisin referoimaan noita ”tietokirjailijoiden liiton materiaalia” kansantaijuisessa muodossa, kun ajat argumenttejasi. ”Kato-päivänkakkara-Googlesta” tai jostain ties mistä ei oikein toimi keskustelupalstalla.
Muutenkin, jos lukee joitain hyvää ja kasvattavaa, se kannattaa kerrata niin, että pystyy omin sanoin selittämään mitä tarkoittaa.
Ei kai kukaan ole väittänyt että pitäisi olla. Se vain tarkoitta sitä, että kirjoittaminen on jo nyt taloudellisesti haasteelinen ammatti, saati silloin kun musiikin kähvellysmoodi ulottuu sinne. Kirjallisuuden Napster?adele kirjoitti: Miksi se, että joku ryhtyy U.S.A:ssa kirjailijaksi, pitäisi olla joku tae siitä, että tuolla ammatilla pitäisi elää? Ja jos tuo ei ole 100%:a, joiden tulisi elää kirjottamalla, niin mikä se ”oikea” prosetti olisi? 96%? 72%? 49%? Aivan käsittämätön argumentti. En ole lainkaan vakuuttunut, että kaikilla kirjailijoilla olisi joku tärkeä sanoma meille.
Näin minäkin tuumin, mutta kuinka tuo sopii avauksesi kanssa, jossa kerrot että vohkit kaiken softan aina ja varastaisit hw:kin jos mahdollista?adele kirjoitti: Hyvästä en tiedä, koska ihmisten maku on keskimäärin huono…. kehittymätön. Siitä olen varma, että ihmiset maksavat, jos kustannus on kohtuullinen saatuun hyötyyn nähden. Päivien warettaminen ja fileiden puukottaminen, asentaminen ja ongelmallisten päivitysten kanssa takkuilu voi olla jonkun pääasiallinen harrastus, josta saa kickinsä (ei siis ohjelmien käyttö), mutta ei kukaan jotain ohjelmaa käyttävä, ole hirveän innostunut tuosta ja maksaa mieluusti tekijälle kohtuullisen korvauksen mielenrauhastaan ja ajastaan.
Taitelijan vapautta, poleemisuutta, jolla voidaan herättää keskustelua, luulisi sinun ahkerana kirjojen lukijana ymmärtävän, että kaikki mitä luet ei ole välttämättä totta.eskofot kirjoitti:..kuinka tuo sopii avauksesi kanssa, jossa kerrot että vohkit kaiken softan aina ja varastaisit hw:kin jos mahdollista?
Sun pitää laittaa hymiö, mikäli et halua että väittämäsi otetaan naama-arvosta.adele kirjoitti:Taitelijan vapautta, poleemisuutta, jolla voidaan herättää keskustelua, luulisi sinun ahkerana kirjojen lukijana ymmärtävän, että kaikki mitä luet ei ole välttämättä totta.eskofot kirjoitti:..kuinka tuo sopii avauksesi kanssa, jossa kerrot että vohkit kaiken softan aina ja varastaisit hw:kin jos mahdollista?
http://hopeinenomena.net/viewtopic.php?f=39&t=172221
Hymiöiden käyttö tyhmentää kuluttajaa, laskemalla rimaa. Hymiöt heikentävät kirjoittajan tarvetta luovaan ilmaisuun.eskofot kirjoitti:Sun pitää laittaa hymiö, mikäli et halua että väittämäsi otetaan naama-arvosta.
On tuossa tietty perä. Mutta minusta olit kyllä tosissasi.adele kirjoitti:Hymiöiden käyttö tyhmentää kuluttajaa, laskemalla rimaa. Hymiöt heikentävät kirjoittajan tarvetta luovaan ilmaisuun.eskofot kirjoitti:Sun pitää laittaa hymiö, mikäli et halua että väittämäsi otetaan naama-arvosta.
Hymiöiden lisääminen on puhkiselittämistä, joka ei jätä lukijalle hänelle kuuluvaa osuutta. Samalla logiikalla nykykirjat tulisi varustaa hymiöpakolla, jossa vähintään joka kolmannen lauseen jälkeen pitäisi laittaa sopivia, kuluttamista helpottavia hymiöitä. Ja tietysti kaikki klassikot tulisi hymiöittää, jotta ei tulisi väärinymmärrystä.
Taide syntyy, kun katsojalle, lukijalle ja kuuntelijalle jätetään hänelle kuuluva osuutensa. Se on humanismia mitä syvimmältä osin.
Kai se laki Karpelan meni niin että vahvaa kopiosuojausta ei saisi purkaa, mutta jättäähän se tulkinta-aukon. Mikä on vahva? Minusta omaan käyttöön kopiosuojauksen saa purkaa sillä perusteella, että laillisen kopioinnin kuluista maksetaan median hinnassa, jos se purkautuu niin ei se sitten ollut "vahva". En ole muuten koskaan tavannut kopiosuojattua CD-äänikirjaa. Siitä vain levy sisään koneeseen ja iTunesilla AAC tai MP3 -muotoon.M.P.T kirjoitti:Ostin äänikirjain ihan kaupasta ja nyt mietin, että syyllistynkö piratismiin, jos sen siirrän mp3-soittimeen? Levy on kopiosuojattu ja se harmittaa, koska näin ollen en voi kuunnella sitä autossa tai töissä. Autossani ei ole kiekonpyöritintä, mutta mp3-soitin on. Töissä ei voi käyttää cd-pyöritintä, koska en omista sellaista. Olisi vaan kätevää siirtää se mp3 soittimeen ja siitä peltoreista korviini. Kopiosuojan murtaminen kuulemma ei ole laillista, mutta compact disc leimaa ei tuotteesta löydy. Eli en voi vaatia rahoja takaisin virheen vuoksi
En jaksa ottaa kantaa piratismiin, mutta tästä yllä olevasta kommentista olen täsmälleen samaa mieltä. Jos pitää käyttää kuvia tekstin tueksi, olisi parempi jättää kirjoittamatta. Eikä se adelen viesti niitä kuvia tosiaan kaivannut. Vaikka kirjoittaja onkin ajatellut kirjoittamansa, pitää myös lukijan ajatella lukemansa.adele kirjoitti:Hymiöiden käyttö tyhmentää kuluttajaa, laskemalla rimaa. Hymiöt heikentävät kirjoittajan tarvetta luovaan ilmaisuun.eskofot kirjoitti:Sun pitää laittaa hymiö, mikäli et halua että väittämäsi otetaan naama-arvosta.
Se on hyvä ohje. Mutta on niinkin, että netissä on mahdoton päätellä moodia, sarkasmi on vaikea laji. Eikä tuossa Adelen kohdalla nyt kyse ollut ihan siitä, että hän olisi ollut kokonaan eri mieltä todellisuudessa, tämä käy hyvin ilmi puolustautumisen tiiviydestä.Maza kirjoitti:Vaikka kirjoittaja onkin ajatellut kirjoittamansa, pitää myös lukijan ajatella lukemansa.
Paitsi, ettet yleisessä tapauksessa voi. CD:n rippaus onnistuu vain siksi, ettei levyteollisuus suurista ponnistuksista huolimatta onnistunut kehittämään jälkikäteen standardimuotoista suojausmekanismia, joka ei olisi estänyt myös CD:n soiton (tämä oli ilmeisesti se tutkimus-kohta piirakkakuvassa, miljoonia siihen ainakin kului).eskofot kirjoitti:Etkö voi tehdä levystäsi MP3:a? En ymmärrä miten on mahdollista että tämä ei ole sinulle selvinnyt. Tästä oli Applelläkin ihan kamppiskin: RIP, BURN...adele kirjoitti:Sitten päästään vielä tähän formaatti-ongelmaan, joka on esiintynyt viime vuosikymmeninä. Laiteet ja formatit vaihtuvat… ja kun ostat saman levyn mp3:n, jonka olet jo nuoruudessasi ostanut kerran LP:nä ja sitten 90-luvulla CD:nä, niin missä on oikeus ja kohtuus? Kuinka monta kertaa kuluttajaa voidaan rahastaa samasta tuotteesta?
Tuo on juuri se seikka joka tässä mättää, jos kopiointimaksua kerärään, silloin tulisi luonnollisesti voida kopioida. Oma ettiikkani sallii tällä perusteella DVD:n kopioimisen, ja CD:n – en ole kyllä salattua CD:tä paljonkaan tavannut. Toisaalta ymmärrän kyllä halun suojata BR, se on jo niin täydellisen informaation sisältävä tuote, että elokuvateatteriesitykseen kelpaa.. Mikä ratkaisuksi? Itse olen pehmeän DRM:n kannalla, siis vesileimaamisen.jomppa kirjoitti:Kun DVD:n suojaus murrettiin, aloitettiin ankara Lex Kampela-lobbaus, jolla perinteinen kotikopiointi haluttiin rikolliseksi, vaikka samalla lobattiin myös hyvitysmaksun laajentamisen puolesta. Tällä hetkellä suojatun DVD:n rippaaminen on laitonta tai ainakin hyvin harmaalla alueella, suojaamattomia taas ei myydä. Sama koskee suojattua CD:tä, jos sen kopiointi ei onnistu nappia painamalla.
Et ilmeisesti ostanut paljonkaan CD-levyjä noin kymmenen vuotta sitten. Silloin joka toisessa levyssä oli jotain typeriä virityksiä, esimerkiksi levyä pystyi tietokoneella kuuntelemaan vain sinne upotetun oman soittimen kautta.eskofot kirjoitti:Tuo on juuri se seikka joka tässä mättää, jos kopiointimaksua kerärään, silloin tulisi luonnollisesti voida kopioida. Oma ettiikkani sallii tällä perusteella DVD:n kopioimisen, ja CD:n – en ole kyllä salattua CD:tä paljonkaan tavannut.jomppa kirjoitti:Kun DVD:n suojaus murrettiin, aloitettiin ankara Lex Kampela-lobbaus, jolla perinteinen kotikopiointi haluttiin rikolliseksi, vaikka samalla lobattiin myös hyvitysmaksun laajentamisen puolesta. Tällä hetkellä suojatun DVD:n rippaaminen on laitonta tai ainakin hyvin harmaalla alueella, suojaamattomia taas ei myydä. Sama koskee suojattua CD:tä, jos sen kopiointi ei onnistu nappia painamalla.
Ja jos ei olisi varkaita, ei tarvittaisi lukkoja.eskofot kirjoitti:Tuo on juuri se seikka joka tässä mättää, jos kopiointimaksua kerärään, silloin tulisi luonnollisesti voida kopioida. Oma ettiikkani sallii tällä perusteella DVD:n kopioimisen, ja CD:n – en ole kyllä salattua CD:tä paljonkaan tavannut. Toisaalta ymmärrän kyllä halun suojata BR, se on jo niin täydellisen informaation sisältävä tuote, että elokuvateatteriesitykseen kelpaa.. Mikä ratkaisuksi? Itse olen pehmeän DRM:n kannalla, siis vesileimaamisen.
Kyllä, mutta kiinnostavaa. Kaavahan on tuo sama aina. Kolmas yleinen eettinen väistö jäi mainitsematta: varkauden kielto. Kiistetään koko immateriaalioikeus. Se ei ole keneltäkään pois jos varastan digitaalisen tuotteen, päin vastoin kuin fyysisen. Eräs neropatti kerran selvensi asiaa minulle niin, että jos varastan lapion, se on varkaus, mutta jos kopioin lapion, se ei ole. No, lapion veistäminen on tosiaan hieman eri asia kuin vaikka ohjelman kopiointi, mutta kyllä siinäkin on immatreiaalioikeus. Tehkääpä Fiskarsin lapion kopio, ja tulkaapa sillä markkinoille. Onkin muuten hyvä lapio. Paljon mennyt duunia sen ergonomiaan.OmenaOnPunainen kirjoitti:Se, että ylistetään varkaiden moraalia ja vaaditaan varastamisen laillistamista, on aika häkellyttävää...
Kuulenko taas maalitolpain siirron aiheuttamaa rahinaa? Onhan se nyt aivan eri asia, tuleeko digitaalisissa jakelukanavissa säästöjä varastoinnin ja jälleenmyyjärportaan suhteen, totta kai tulee, kuin se että esitetään pokkana että 4 % tuotteen nykyhinnasta riittää tai kyseenalaistetaan koko immateriaalioikeus. Nää menee nyt pahasti sekaisin sulla, ei kai kellään mitään tehostumista vastaan voi olla. En tosiaan osaa sanoa oletko tosissasi vai et, oletko ja jos olet niin missä olet? Tavallaan turvallista, aina vois sanoa että vitsiivitsiivitsii.adele kirjoitti:Käytännössä ilmainen tai lähes ilmainen jakelukanava on olemassa. Jätetään se menneen ajan väliporras ja siihen kuuluvat kustannukset pois, jota ei nykymaailmassa tarvita. Hinnoitellaan tuotteet tämän uuden mallin mukaan (joka merkitsee huomattavaa hintojen laskua kaiken median suhteen). Kukin osallinen saa hänelle kuuluvan osansa. Kelkasta pudonneet, he, joiden työpanosta ei nykymaailmassa tarvita, etsiköön uuden työn. Kuluttaja voittaa, luova porukka voittaa, byrokraatit häviävät. Homma kauneus on siinä, että uutta tekniikkaa vastaan on hyödytöntä taistellla. Se taistelu on tuomittu epäonnistumaan. Joko sopeudut tai itket ja sopeudut.
Niin, olen minäkin tosiaan ostanut sarjoja alueilta jonne en kuulu, koska en ole malttanut odottaa. Mutta ymmärrän kyllä että TV-kanavat joutuvat odottelemaan kunnes ensi-ilta on ohi ja elokuvateatterikierros tehty tai lähtevät mukaan kakkoskierrokselle – hinnan takia. Kyllä tällainen porrastus tulee säilymään vaikka se väheneekin, sinä glorifioit nyt maailmanlaajuista verkkoa ja ajattelet että se ratkaisee vain asioita. MNiin se ratkaiseekin, mutta se synnyttää myös uusia ongelmia, jota pitäisi miettiä. Minä pidän www-ajasta, mutta en ole nettiuskossa.adele kirjoitti: Nykymaailmassa pitkään jatkuva kermankuorinta keinotekoisine ensi-iltoineen on mennyttä maailmaa. Jos markkinoille tulee uusi leffa, TV-sarja, levy se tulee julkaista (pistää myyntiin) heti kaikkialla. Kaikenlaiset lykkäykset pelaavat muiden laariin. Netti on tuonut kaiken tähän ja nyt.
Jaa nyt sorrutaan jo tähän? Kannattaisiko huomata, että se oli paperikirjana myynnissä joka paikassa samaan aikaan, se oli kustantajan markkinointiidea, ihan kuin Harry Potterissa. Ei sillä ole mitään tekemistä netin kanssa. Toisaalta, laatuongelmiinhan se johti, käännöksiä ei ehditty viimeistellä.adele kirjoitti:Hyvä esimerkki oli Jobsin elämäkerta. Se on joka paikassa myynnissä samanaikaisesti, käytännössä omalla kielellä luettavissa. Lykkäämällä Euroopassa ja Aasiassa tuota julkaisua viisi vuotta, ja nostamalla kirjan hinta tuplaksi olisi varmasti saatu aikaan valtavat piratti-"markkinat" teoksen ympärillä, jota sitten paikalliset alaspäät ja eskofotit olisivat voineet loputtomiin kauhistella.
Tämän voisi ehkä julistaa neljänneksi harhaksi. Jokin kummallinen ajatus tästä ajasta, jonka taju on vain kähveltäjällä. Tyhjät tynnyrit... Ei ole olemassa markkinatalouden kanssa kilpailevaa tuotantojärjestelmää, digitaalinen maolaisuus ei ole sitä.adele kirjoitti:Valtaosin piratismi on vain seurausta maailman muuttumisesta, johon hitaat, kankeat ja haluttomat suuryritykset, pihalla olevine johtajieen, eivät ole kyenneet vastaamaan. Maailman ja elämä menee aivan jossain muualla, kun monet ymmärtävät. Sitten realimaailma pakoittaa muutokseen.
Kyllä niistä lehdet esimerkiksi ovat erittäin käärmeissään. Näin lievästi sanottuna. Tämä hivemind-ilmiö johtaa ikävällä tavalla valtavien korporaatioiden kasvuun, se on sisäänrakennettu ilmiö. Apple rahastaa nyt pienten maiden lehtien ja kirjojen katteet ja määrää sisällöt. Tämä on kasvava ongelma, mainitsemni järjen ääni Lanier hämmästelee asiaan liittyvää kritiikittömyyttä. Ikäänkuin maailmanlaajuinen verkko tuottaisi vain hyvää, Sampo. On vaarana että pilvipalveluiden nykyiset parhaat toteutuksen sulkevat ikkunan muilta.adele kirjoitti:Huvittavaa on, että kukaan ei kritisoi iOS laitteisiin tarjottujen ohjelmien hintoja ja jakelukanavia. 8€:lla voit hankkia laitteeseesi loistavan projektinhallintaohjelman laskutuksineen., josta vastaavasta olisi joutunut maksamaan 800€ tai 8000€ kun ja jos se olisi ostettu tietokoneeseen tai 5 vuotta sitten yritykseen. Alle eurolla saat pelin, joka aiemmin olisi tietokoneeseen maksanut kevyet 40€. 10€:lla voit hankkia merikartat, jotka (identtiset) maksavat 240€ plotteriin.
Toivotaan että uusia pystyttävät edes piirun kriittisemmät.adele kirjoitti:anhat rakenteet kaatuvat.
