Apple suunnitelee polttokennoja voimalähteeksi

[exlex]

Huhujen mukaan Apple olisi patentoimassa polttokennoihin liittyvää ominaisuutta. Eli Applella voi olla lähitulevaisuudessa olla tulossa polttokennoja laitteisiinsa? Hyvä juttu polttokennoissa olisi niiden järjetön hyötysuhde verrattuna esim. litiumakkuihin. Olishan se siistiä kun läppäriä vois pitää yhteen menoon päällä 3 päivää.

Lähde: http://macmaa.com/2011/12/23/apple-poht ... lahteeksi/



Hyvää Joulua kaikille.

[Tauvo]

^ Luulen, että kyseessä on kuitenkin polttomoottorit?

[Peitsamo]

Tajuatkohan edes yhtään mistä puhut? Firmat ja varsinkin Apple patentoivat kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä saadakseen aikaiseksi oikeuskanteen jotakin toista firmaa vastaan, mutta nuo patentit tosiaan ovat melkok kaukana toteutuksesta.

Ehkä joskus tulevaisuudessa hyvällä tuurilla?

[kallekilponen]

Tajuatkohan edes yhtään mistä puhut?

Onko nyt ihan pakko mennä henkilökohtaisuuksiin huhu-uutisoinnin takia? Vähän joulumieltä kiitos.

[Peitsamo]

No pitäisi kyllä, mutta en ole jouluihmisiä. Tykkään lisäksi palauttaa kunnon fanipoikia maantasalle, vaikka itsekin olen hivenen sellainen

[kallekilponen]

Muistutan kuitenkin, että henkilökohtaisuuksiin menevä kirjoittelu on säännöissä kiellettyä, eikä varoitukselta joulunakaan välty, jos sääntöjä räikeästi rikkoo.

[exlex]

Tajuatkohan edes yhtään mistä puhut? Firmat ja varsinkin Apple patentoivat kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä saadakseen aikaiseksi oikeuskanteen jotakin toista firmaa vastaan, mutta nuo patentit tosiaan ovat melkok kaukana toteutuksesta.

Ehkä joskus tulevaisuudessa hyvällä tuurilla?

Olikohan tämä kenties tarkoitettu minulle? Jos oli niin sinun on hyvä tietää, että olen ammatiltani insinööri ja ymmärrän polttokennon perusidean, kuten ilmeisesti sinäkin.

Tosiaan kirjoitin tuossa ylhäällä pitkälti uutisen perusteella, eli uutiseni perustuu huhuun. Eli itse en ole keksinyt sitä! Ja jos luit tekstini tarkkaan, niin sanoin siinä että Apple on patentoimassa jotain siihen liittyvää ominaisuutta, eli kyse ei ole mistään polttokennonpatentoinnista. Ja jos tiedät, niin luonnonilmiöitä ei voi patentoida ja polttokenno ominaisuutta tuskin edes voi patentoida. Jos olen käsittänyt oikein jo edellisessä työpaikassani, niin polttokenno on jo toimiva ratkaisu, mutta siinä on hieman ongelmia erillaisten asioiden kanssa josta en osaa kertoa enempää. Joten olen ihan varma, että Applekin tekee hurjasti töitä uusien akkutekniikoiden eteen. Joten voihan Apple tehdä oikeastikkin polttokennojen kanssa töitä, eikä ainoastaan pantetoida juttuja huvikseen.

Hyvää ja rauhallista Joulua...

Ps. Kiitos Kilposelle.

[F1.4]

Tajuatkohan edes yhtään mistä puhut? Firmat ja varsinkin Apple patentoivat kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä saadakseen aikaiseksi oikeuskanteen jotakin toista firmaa vastaan, mutta nuo patentit tosiaan ovat melkok kaukana toteutuksesta.

Ehkä joskus tulevaisuudessa hyvällä tuurilla?

Olikohan tämä kenties tarkoitettu minulle? Jos oli niin sinun on hyvä tietää, että olen ammatiltani insinööri ja ymmärrän polttokennon perusidean, kuten ilmeisesti sinäkin.

Tosiaan kirjoitin tuossa ylhäällä pitkälti uutisen perusteella, eli uutiseni perustuu huhuun. Eli itse en ole keksinyt sitä! Ja jos luit tekstini tarkkaan, niin sanoin siinä että Apple on patentoimassa jotain siihen liittyvää ominaisuutta, eli kyse ei ole mistään polttokennonpatentoinnista. Ja jos tiedät, niin luonnonilmiöitä ei voi patentoida ja polttokenno ominaisuutta tuskin edes voi patentoida. Jos olen käsittänyt oikein jo edellisessä työpaikassani, niin polttokenno on jo toimiva ratkaisu, mutta siinä on hieman ongelmia erillaisten asioiden kanssa josta en osaa kertoa enempää. Joten olen ihan varma, että Applekin tekee hurjasti töitä uusien akkutekniikoiden eteen. Joten voihan Apple tehdä oikeastikkin polttokennojen kanssa töitä, eikä ainoastaan pantetoida juttuja huvikseen.

Hyvää ja rauhallista Joulua...

Ps. Kiitos Kilposelle.

Pitää muistaa se seikka että tänä päivänä tehdään patenteilla rahat. Mistä asiasta on myös haittaa kuluttajille hintojen ollessa tapissa sen aikaa kun patentti on yhden valmistajan hallussa.

[Peitsamo]

Ei nyt kannata alkaa niitä patentteja manaamaan, vaikka järjestelmässä kieltämättä olisi kehitettävää. Yritykset kuitenkin panostavat miljardeja tuotekehitykseen ja väärinhän se olisi mikäli toinen firma voisi noin vain varastaa toisen yrityksen kehittämää teknologiaa ilman, että tästä saataisiin korvausta. Mikäli näin ei olisi niin innovointi pysähtyisi seinään.

Yleensä yritykset päätyvät lisensoimaan ristiin patenttejaan, joten kyllä ne innovaatiot tulevat muillekin valmistajille ennen pitkää. Ns. essentiaalipatentit kuten esimerkiksi 3G ym. standardit tulee lisensoida kilpailijoille kohtuullisilla ehdoilla. Oikeuskäsittelyissä voidaan sitten mitätöidä patentteja, määrätä myyntikieltoja, maksuja ym.

Oikeastaan ainoa ala, jossa säilytetään yksinoikeus tuotteeseen on lääketiede. Kun esim. FDA hyväksyy jonkin molekyylin (lääkkeen) myynnin niin firma saa myydä lääkettä määrätyn ajan ilman geneeristä kilpailua. Olikohan tuo aika jotain 15 vuotta?

[L_A_G]

Exlex: Se että jotain yleisesti tunnettua asiaa ei pitäsi pystyä patentoimaan ei ole estänyt m.m Microsoftia patentoimasta hurjaa määrää asioita joilla he nyt yrittävät m.m tehdä Androidin käytöstä kannattamatonta eri valmistajille pakottamalla nämä maksamaan heille rojalteja. USA:ssa on jopa peraatteessa teollisuus joka perustuu siihen että patentoidaan yleisessä tiedossa olevia teknologioita ja pakotetaan ihmiset eri firmat sitten maksamaan rojalteja joko uhkailulla tai oikeusteitse.

Jotain näiden patenttien tasosta kertoo se että ennen kuin Microsoft rupesi kiusaamaan android-laitteiden valmistajia he totesivat Free Software Foundationille että lopettaakaa ton Linuxin kanssa työskentely tai me vedetään teidät oikeuteen meidän patenttien kanssa, ei tosin kerrota että millaisia patentteja meillä on, mutta niitä on paljon. Tämän jälkeen Free Software Foundation vaan totesi että paskat teillä on mitään oikeasti raskauttavia patentteja joiden käyttö ei aiheuttais PR-takaisiniskun ja sanoi että sen kun vedätte oikeuteen, jonka jälkeen Microsoft perui uhkan eikä vetänyt Linux-porukoita oikeuteen.

Juuri tämän takia USA sääti America Invents Act-lain joka reformoi Amerikan patenttijärjestelmää ja tekee turhien patenttien eroon hankkimisesta paljon helpompaa.

[Peitsamo]

Eikä niillä patenteilla sitä rahaa tehdä suoraan kovinkaan paljoa. Hyöty haetaan pääasiassa parempana hinnoitteluvoimana ja houkuttelevampana tuotteena. Pääasiallisesti yritykset tekevät vaihtokauppaa toistensa kanssa tyyliin "sulle ja mulle", jossa annetaan toiselle firmalle oikeus käyttää innovaatiota.

IBM on viimeiset pari vuosikymmentä kirjannut eniten patentteja. Lisenssimaksuja firma tienaa vuosittain toista miljardia dollaria

[eskofot]

:

Muistutan kuitenkin, että henkilökohtaisuuksiin menevä kirjoittelu on säännöissä kiellettyä, eikä varoitukselta joulunakaan välty, jos sääntöjä räikeästi rikkoo.

Minusta on oikein että ylläpito puuttuu sääntöjen rikkomukseen, mutta ei ole räikeästi henkilökohtaisuuksiin menevää, jos toinen kirjoittaja epäilee ettei toinen ymmärrä mistå puhuu. Tyyli oli toki epäkohtelias, sikäli ihan oikein. Mutta en tiedä mitä säännöissä siitä sanotaan.

Mutta asiaan. Mielenkiintoinenhan avaus. Avaaja sanoi kyseessä olevan huhun joka kenties johtaa lähitulevaisuudessa johonkin. Eihän tuo huhu ole, vaan olemassaoleva plani. Mutta johtaako se johonkin ja milloin niin, kuka tietää, suuri osa patenteista ei johda mihinkään. Lähtitulevaisuudessa ei ainakaan tapahdu. iPad-patenttienkin toteuttaminen kesti melkein 10 vuotta.
http://www.appleinsider.com/articles/11 ... books.html
Kuten hakemuksessa todetaan, jos tämä kehitelmä pääsisi tuotantoon, tällä olisi kyllä vaikutusta sen yli että kannettavani akku kestää pidempään. Pidetään peukkuja.

[JHA]

Tajuatkohan edes yhtään mistä puhut?

Onko nyt ihan pakko mennä henkilökohtaisuuksiin huhu-uutisoinnin takia? Vähän joulumieltä kiitos.

Tuota.. Jos samassa lauseessa ja asiayhteydessä käytetään termejä polttokenno ja virranvarauskyky sulavasti ristiin niin kysymys siitä onko perusasiat ymmärrettynä ei ole kyllä IMHO henkilökohtaisuuksiin menemistä vaan melko tervettä kritiikkiä..

[exlex]

Tajuatkohan edes yhtään mistä puhut?

Onko nyt ihan pakko mennä henkilökohtaisuuksiin huhu-uutisoinnin takia? Vähän joulumieltä kiitos.

Tuota.. Jos samassa lauseessa ja asiayhteydessä käytetään termejä polttokenno ja virranvarauskyky sulavasti ristiin niin kysymys siitä onko perusasiat ymmärrettynä ei ole kyllä IMHO henkilökohtaisuuksiin menemistä vaan melko tervettä kritiikkiä..

Empä olisi uskonut, että tälläinen pilkunviilauskeskustelu syntyy tästä taas. Eli täydennetäämpä vähän:

Tottahan on, että polttokennoihin ei virallisesti ole varastoitu virtaa, mutta peritaatteellisella tasolla "maallikonkielellä" voidaan näin puhua, vaikka kyseessä on hapettumis-pelkistymisreaktiosta, kuten periaatteessa normaaliparistoissakin. Tässä vaikka polymerikennon toiminta, jos jotakin kiinostaa:

Polttokenno koostuu kahdesta elektrodista, anodista ja katodista, sekä niitä erottavasta elektrolyytistä. Vety syötetään polttokennon anodille, jossa se hajoaa protoneiksi ja elektroneiksi. Protonit läpäisevät elektrolyyttikalvon ja kulkeutuvat katodille. Elektronit kulkevat katodille ulkoisen virtapiirin kautta, jolloin syntyy sähkövirta. Katodilla protonit, elektronit ja katodille syötettävä happi reagoivat keskenään muodostaen vettä. Reaktiossa vapautuu myös lämpöä. Elektrodien reaktiot ja kokonaisreaktiot on koottu alle.

anodireaktio: H2 -> 2H+ + 2e-
katodireaktio: ½O2 + 2H+ + 2e- -> H2O + lämpöä
kokonaisreaktio: H2 + ½O2 -> H2O + lämpöä

Jos jotakin kiinnostaa aihe lisää teknilliseltä / kemialliselta / fysiikalliseltatasolta katsottuna niin tässä linkki Helsingin TKK:n sivuille jossa asia kerrotaan hyvin selkeästi: http://tfy.tkk.fi/aes/AES/projects/rene ... index.html
http://tfy.tkk.fi/aes/AES/projects/rene ... index.html

Eli pyytäisin että lopetettaisiin tämä viilailu, koskien tekstini muotuiluani. Jos se loukkasi jotakin, niin voi voi mutta pyritään pysymään aiheessa. KIITOS!

[kallekilponen]

:

Muistutan kuitenkin, että henkilökohtaisuuksiin menevä kirjoittelu on säännöissä kiellettyä, eikä varoitukselta joulunakaan välty, jos sääntöjä räikeästi rikkoo.

Minusta on oikein että ylläpito puuttuu sääntöjen rikkomukseen, mutta ei ole räikeästi henkilökohtaisuuksiin menevää, jos toinen kirjoittaja epäilee ettei toinen ymmärrä mistå puhuu. Tyyli oli toki epäkohtelias, sikäli ihan oikein. Mutta en tiedä mitä säännöissä siitä sanotaan.

Lähinnä kyseessä oli ennakkovaroitus, tuommoinen kun helposti lähtee etenemään ikävään suuntaan. Muistutan myös, että sääntöjen puitteissa moderaattoreilla on oikeus ja velvollisuuskin käyttää harkintaansa potentiaalisten häiriöiden toruntaan mahdollisimman varhain. Eli yksittäisen asian ei tarvitse olla erikseen säännöissä mainittuna, että moderaattorit voivat siihen puuttua.

Tarkoituksena on ylläpitää ystävällinen ja auttava ilmapiiri koko foorumilla.

[eskofot]

[Tottahan on, että polttokennoihin ei virallisesti ole varastoitu virtaa, mutta peritaatteellisella tasolla "maallikonkielellä" voidaan näin puhua, vaikka kyseessä on hapettumis-pelkistymisreaktiosta, kuten periaatteessa normaaliparistoissakin.

Tässä taas vielä simppelimmin selitetty koko juttu ja myös pointti että kehitteillä on polttokennotekniikka, jota ladataan kuin akkua.
http://mikropc.net/nettilehti/pdf/2509200355.pdf
Apple ei ole ainoa joka kehittää tätä, mutta käytännön sovelluksille tulee varata aikaa: Toshiban kerrotaan saavan kaupallisen version valmiiksi sylimikroihin jo ensi vuonna! Juttu on kirjoitettu vuonna 2003.

[Hepo]

Tuollainen polttokenno olisi kovasana esim. ulkona käytettävään valvontakameraan. Jonnekkin mökille laittaisi ja striimaisi kuvaa 3G:n kautta.

[apsev]

... Hyvä juttu polttokennoissa olisi niiden järjetön hyötysuhde verrattuna esim. litiumakkuihin. ...

Mitä tässä tarkoitetaan hyötysuhteella?
Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Akku ) kertoo akuille hyötysuhteen laskettavan: 'Latauksen/purkautumisen hyötysuhde (%)' ja että litium:lla se olisi jopa 99,9%
Ja polttokennoista wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokenno ) sanoo: 'Vetypolttokennojen sähköinen hyötysuhde on yleensä noin 50 %, mutta kokonaishyötysuhde on nostettavissa yli 90 % mikäli polttokennon käytössä syntyvä lämpö hyödynnetään. Merkittävin ero perinteiseen akkuun on polttokennon helppo ja nopea lataus, sekä mahdollisesti pidempi toiminta-aika tasaisella virransyötöllä.'
TKK:n sivuilla: http://tfy.tkk.fi/aes/AES/projects/rene ... uvaus.html on myös hyötysuhdeasiaa.

[jjpeltola]

Mitä tässä tarkoitetaan hyötysuhteella?
Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Akku ) kertoo akuille hyötysuhteen laskettavan: 'Latauksen/purkautumisen hyötysuhde (%)' ja että litium:lla se olisi jopa 99,9%
Ja polttokennoista wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokenno ) sanoo: 'Vetypolttokennojen sähköinen hyötysuhde on yleensä noin 50 %, mutta kokonaishyötysuhde on nostettavissa yli 90 % mikäli polttokennon käytössä syntyvä lämpö hyödynnetään. Merkittävin ero perinteiseen akkuun on polttokennon helppo ja nopea lataus, sekä mahdollisesti pidempi toiminta-aika tasaisella virransyötöllä.'
TKK:n sivuilla: http://tfy.tkk.fi/aes/AES/projects/rene ... uvaus.html on myös hyötysuhdeasiaa.

Eihän niitä hyötysuhteita voi verrata toisiinsa, kun akku vain varastoi sähköä ja polttokenno tekee vedystä (ja hapesta) sähköä (ja lämpöä).

[apsev]

Mitä tässä tarkoitetaan hyötysuhteella?
Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Akku ) kertoo akuille hyötysuhteen laskettavan: 'Latauksen/purkautumisen hyötysuhde (%)' ja että litium:lla se olisi jopa 99,9%
Ja polttokennoista wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokenno ) sanoo: 'Vetypolttokennojen sähköinen hyötysuhde on yleensä noin 50 %, mutta kokonaishyötysuhde on nostettavissa yli 90 % mikäli polttokennon käytössä syntyvä lämpö hyödynnetään. Merkittävin ero perinteiseen akkuun on polttokennon helppo ja nopea lataus, sekä mahdollisesti pidempi toiminta-aika tasaisella virransyötöllä.'
TKK:n sivuilla: http://tfy.tkk.fi/aes/AES/projects/rene ... uvaus.html on myös hyötysuhdeasiaa.

Eihän niitä hyötysuhteita voi verrata toisiinsa, kun akku vain varastoi sähköä ja polttokenno tekee vedystä (ja hapesta) sähköä (ja lämpöä).

Eikös hyötysuhde määritellä siten, että katsotaan mitä (ja missä muodossa) laitetaan sisään ja mitä (ja missä muodossa) saadaan ulos - ja nythän puhutaan energiasta. Ei ole merkitystä missä muodossa energia on.
Akkuun laitetaan sähköenergiaa latauksessa ja akusta käytetty enregia on myös sähköä, siinä ei tarvita energia muunnoksia. Polttokennoon laitetaan vetyä tai muuta ainetta sisään ja polttokenno muuttaa sen sähköksi ja tokihan tiedetään sisäänmenevän aineen energiamäärä niin siitä saadaan laskettua (sähköä koskeva) hyötysuhde. Samalla tavallahan lasketaan polttomoottorin hyötysuhde: sisään bensaa tai dieseliä ja mekaaninen energia saadaan kampiakselilta, siinäkin tarvitaan tietää bensan/dieselin energiamäärä.

Energiatiheys on sitten toinen asia.

[JHA]

Tajuatkohan edes yhtään mistä puhut?

Onko nyt ihan pakko mennä henkilökohtaisuuksiin huhu-uutisoinnin takia? Vähän joulumieltä kiitos.

Tuota.. Jos samassa lauseessa ja asiayhteydessä käytetään termejä polttokenno ja virranvarauskyky sulavasti ristiin niin kysymys siitä onko perusasiat ymmärrettynä ei ole kyllä IMHO henkilökohtaisuuksiin menemistä vaan melko tervettä kritiikkiä..

Empä olisi uskonut, että tälläinen pilkunviilauskeskustelu syntyy tästä taas. Eli täydennetäämpä vähän:

Kommunikaation perusluonteeseen kuuluu useimmiten se että viestistä välittyy se mitä siinä on sanottu, ei se mitä siinä on ajateltu sanoa ja jos siihen ensimmäiseksi mainittuun sisältyy selkeitä asia- ja käsitevirheitä on ei niiden pointtaaminen muiden lukijoiden huomioitavaksi liene pilkunviilausta vaan asioiden oikaisemista...

Ja mitä loukkaantumisiin tulee niin jotenkin tuntuu siltä että tästä säikeestä löytyy kommenttien ja sanamuotojen perusteella vain yksi jolla palkokasvin siemen on päässyt kuristamaan hengitystiehyeitä

Mutta palataaksemme otsikon mukaiseen polttokennokeskusteluun niin tuon lainatun mikropuuceen artikkelin ingressi kertonee myös sen miksi mobiililaitteiden polttokennoista on muodostunut hiljalleen fuusion kaltainen "sen ensivuosikymmenen" juttu.

Läppäri jonka akku kestää koko työpäivän oli tosiaan tuolloin aikanaan se tavoittelemisen arvioinen juttu mutta kuluneen 9v aikana osoittautui että akkuteknologian kehitys pääsi siihen tavoitteeseen polttokennoa helpommin ja käyttäjäystävällisemmin kuin mitä vuonna 2003 kuviteltiin.

Ja en suoraansanottuna usko että kehitys tuosta muuttuu. Mistä tahansa pistorasiasta ladattavissa olevan akun käyttäminen on aina helpompaa kuin laitteen tankkaaminen säännöllisin väliajoin jollain polttoaineella X jota täytyy aina vartavasten käydä ostamassa jostain kaupasta ja jota ei ole jatkuvasti kotona tarjolla. Tämän lisäksi sen editoidusti peräänkuulutetun hyötysuhteen osalta akku on paljon energiatehokkaampi ratkaisu kuin polttokenno jossa ensin todennäköisimmin kennon tarvitsema polttoaine täytyy erikseen tuottaa* ulkopuolista energiaa käyttämällä hyötysuhteella X ennenkuin se voidaan taas hapettaa kennossa jolloin hävikkiä syntyy jo kahdessa vaiheessa.

Polttokennoilla on toki käyttökohteensa ja paikkansa siellä missä verkkosähköä ei ole kädenkäänteessä tarjolla* (erämaa, kolmannet maailmat) tai varastoitavaa energiaa tarvitaan suhteessa paljon (esim auton tankkaaminen huoltoasemalla vedyllä tai metaanilla) mutta nykyisellään en pidättelisi hengitystä odotellessa arkielämän mobiilililaitetta jossa ladattava akku olisi korvattu polttoainepullon kanssa leikkimisellä

*)esim: http://www.powertrekk.com/

[Jamac]

Mitä tässä tarkoitetaan hyötysuhteella?
Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Akku ) kertoo akuille hyötysuhteen laskettavan: 'Latauksen/purkautumisen hyötysuhde (%)' ja että litium:lla se olisi jopa 99,9%
Ja polttokennoista wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokenno ) sanoo: 'Vetypolttokennojen sähköinen hyötysuhde on yleensä noin 50 %, mutta kokonaishyötysuhde on nostettavissa yli 90 % mikäli polttokennon käytössä syntyvä lämpö hyödynnetään. Merkittävin ero perinteiseen akkuun on polttokennon helppo ja nopea lataus, sekä mahdollisesti pidempi toiminta-aika tasaisella virransyötöllä.'
TKK:n sivuilla: http://tfy.tkk.fi/aes/AES/projects/rene ... uvaus.html on myös hyötysuhdeasiaa.

Eihän niitä hyötysuhteita voi verrata toisiinsa, kun akku vain varastoi sähköä ja polttokenno tekee vedystä (ja hapesta) sähköä (ja lämpöä).

Kummassakin tapauksessa kyseessä on sähkön varastointi, oli kyseessä vety tai sitten akku. Vetyä ei ole missään tai mistään saatavilla, se ei ole energian lähde, vaan vety on energiankäytön suhteen ainoastaan siirto- ja säilytysmuoto.

Käytännössä ainut tapa saada vetyä, vaikka läppäriin tai kännykkään, on tehdä sitä vetyä ensin sähkön avulla joko vedestä tai jostain fossiilisesta raaka-aineesta, kuten öljystä tai maakaasusta (nämähän on kemiallisesti ns. hiilivetyjä). Vedyn valmistaminen sähköllä on muistaakseni "luokiteltu" aika huonoksi hyötysuhteeltaan. Periaatteessa on aina tyhmää muuttaa sähkö toiseksi energiansiirtotavaksi ja sitten taas muuttaa se takaisin sähköksi, koska aina noissa välivaiheissa energiaa menee harakoille. Vedyn ainut etu vaikka läppärissä tai kännykässä voisi olla mahdollinen pitkä toiminta-aika – jos sellainen tekniikka keksitään, että vetyä saadaan pysymään jossain muodossa pienessä ja kevyessä säiliössä. Vetyhän on niin "ohutta" kaasua, että se tuppaa menemään ja vuotamaan metallistakin läpi. Lisäksi vety on tietysti mahdollisen vuodon seurauksena vaarallinen kaasu.

Itse en missään nimessä laittaisi vetyyn rahojani. Vetybisnes on mulla suoraan seuraavana ikiliikkujien jälkeen.

[JHA]

Itse en missään nimessä laittaisi vetyyn rahojani. Vetybisnes on mulla suoraan seuraavana ikiliikkujien jälkeen.

Kyllä ja ei.. toisaalta meillähän on neniemme edessä riittävästi proof of consepteja siitä että vesi on pilkottavissa suoraan auringonvalolla vedyksi ja hapeksi joten vetytalouden vertaaminen ikiliikkujaan ei kestä paljoakaan vertailua. Jälkimmäinen on nykyfysiikan valossa mahdotonta, ensiksimainittu toteutuu jatkuvasti.

Mutta mittakaavallisesti näkisin vedyn korkeintaan isohkojen laitteiden (autot tms) polttoaineena ihan vain siksi että auton kokoiseen esineeseen on tehtävissä kaasujen käsittelyyn ja säilyttämiseen sopivat ratkaisut paria dekadia helpommin voimainponnistuksin kuin mihinkään mobiiliin sovellukseen jossa osissa mentäisiin jo melkoiseen hienomekaniikkaan.

[Jamac]

Meidän elinaikana autoilu menee tuohon uuteen hybridiajatteluun, jossa sähköllä mennään se max 20-40 kilometriä ja loppu bensalla tai maakaasulla. Tää on se autoilun tulevaisuus joka on minusta järkevä, ja pureutuu juuri kaupunki- ja työajojen päästöhaittoihin. Vety jää sellaiseksi mikä se on nytkin – tiedetään, tunnetaan ja ymmärretään, mutta ei voida massatuotteena käyttää.

[eskofot]

Meidän elinaikana autoilu menee tuohon uuteen hybridiajatteluun, jossa sähköllä mennään se max 20-40 kilometriä ja loppu bensalla tai maakaasulla. Tää on se autoilun tulevaisuus joka on minusta järkevä, ja pureutuu juuri kaupunki- ja työajojen päästöhaittoihin. Vety jää sellaiseksi mikä se on nytkin – tiedetään, tunnetaan ja ymmärretään, mutta ei voida massatuotteena käyttää.

Erityisesti kaupunkin päästöjä toi leikkaisi huiomattavasti. Mun ajomatkat esim harvoin on yli 30 km.