Ladottiin, aloitettiin kuvankäsittelyä (mv-strictly!), taitettiin lehtiä ja kirjoja, tehtiin mainoksia ja viestintäkamppiksia ja pikkasen alkeellista multimediaakin. Laskutettiin, tehtiin käsiksiä, kuvitettiin jne. Mutta ennen kaikkea hämmästytettiin asiakkaita. Eikä se Mac tossa maksanut kuin alle neljänneksen. Kyllä se oli se varustelu, 8 bitin hs- ja 24-bit värinäyttö (mikä oli siis ennenkuulumatonta tuolloin) ja siirtokovalevyasema etc. ja kortit mitä ja muistit noi tarvitsi maksoi sikana. Puhumattakaan PS-laserista ja skannerista. Plus softat ja fontit. Noilla pääsi kyllä aika hyvin tekemään jo ihan oikeaa tuotantoa eikä mitään kottaraispöntön MacPaint-ruokintaa. Ps. Hassua kyllä, tuo hinta tuntui tuolloin uskomattoman halvalta. Tuolloin tunti järjestelmässä maksoi + 3000 mk. Järjestelmä = digitaalinen kuvankäsittelysysteemi. Ladelma ja repro yhteen esitteeseen maksoi helposti 25 000 mk. Että ei tuota summaa tule suhteuttaa nykyisiin julkaisukustannuksiin tai niistä maksettuihin korvauksiin, vaan silloisiin.mcpekkis kirjoitti:Eskofot, voitko hieman avata, mitä teit 100 000 mk:n mäkilläsi? Etenkin kiinnostaa, mitä MSDOS olisi tuolloin tarjonnut rinnalle?
MS/DOS oli tuolloin siis paljon, paljon halvempi. Mutta äh. Vaikka kuinka yritin, niin kaikki ne Harvard Graphicsit ja muut mitä PC:lle silloin oli, olivat aivan siis hirveää tuubaa. Mä en vain päässyt niihin sisälle, aina piti opetella kaikki uudelleen kun siirtyi ohjelmasta toiseen. Ei Windowsille ollut softiakaan oikein, PageMaker laahasi PC:ssä pahasti perässä ja Quarkia ja Photaria ei ollut ollenkaan, se vaati melkein ATK-asiantuntijan pitämään se systeemi kasassa. Minä halusin, että osaan itse hallita koko ketjua. Ei PC:ssä esim. noin vain fontteja hallittu. Macissäkin oli semmonen hassu Font Da/Mover ennen Suitcasea. Pitkän aikaan 90-luvulle tehtiinkin yleisesti kaikessa salassa niin, että PC-asiakas kun vei PM-taiton painoon, niin se tehtiin Macilla uudelleen, kun ei sieltä PC:stä oikeasti voinut tulostaa.