Walter Isaacson - Steve Jobs

[eskofot]

Eskofot, voitko hieman avata, mitä teit 100 000 mk:n mäkilläsi? Etenkin kiinnostaa, mitä MSDOS olisi tuolloin tarjonnut rinnalle?

Ladottiin, aloitettiin kuvankäsittelyä (mv-strictly!), taitettiin lehtiä ja kirjoja, tehtiin mainoksia ja viestintäkamppiksia ja pikkasen alkeellista multimediaakin. Laskutettiin, tehtiin käsiksiä, kuvitettiin jne. Mutta ennen kaikkea hämmästytettiin asiakkaita. Eikä se Mac tossa maksanut kuin alle neljänneksen. Kyllä se oli se varustelu, 8 bitin hs- ja 24-bit värinäyttö (mikä oli siis ennenkuulumatonta tuolloin) ja siirtokovalevyasema etc. ja kortit mitä ja muistit noi tarvitsi maksoi sikana. Puhumattakaan PS-laserista ja skannerista. Plus softat ja fontit. Noilla pääsi kyllä aika hyvin tekemään jo ihan oikeaa tuotantoa eikä mitään kottaraispöntön MacPaint-ruokintaa. Ps. Hassua kyllä, tuo hinta tuntui tuolloin uskomattoman halvalta. Tuolloin tunti järjestelmässä maksoi + 3000 mk. Järjestelmä = digitaalinen kuvankäsittelysysteemi. Ladelma ja repro yhteen esitteeseen maksoi helposti 25 000 mk. Että ei tuota summaa tule suhteuttaa nykyisiin julkaisukustannuksiin tai niistä maksettuihin korvauksiin, vaan silloisiin.

MS/DOS oli tuolloin siis paljon, paljon halvempi. Mutta äh. Vaikka kuinka yritin, niin kaikki ne Harvard Graphicsit ja muut mitä PC:lle silloin oli, olivat aivan siis hirveää tuubaa. Mä en vain päässyt niihin sisälle, aina piti opetella kaikki uudelleen kun siirtyi ohjelmasta toiseen. Ei Windowsille ollut softiakaan oikein, PageMaker laahasi PC:ssä pahasti perässä ja Quarkia ja Photaria ei ollut ollenkaan, se vaati melkein ATK-asiantuntijan pitämään se systeemi kasassa. Minä halusin, että osaan itse hallita koko ketjua. Ei PC:ssä esim. noin vain fontteja hallittu. Macissäkin oli semmonen hassu Font Da/Mover ennen Suitcasea. Pitkän aikaan 90-luvulle tehtiinkin yleisesti kaikessa salassa niin, että PC-asiakas kun vei PM-taiton painoon, niin se tehtiin Macilla uudelleen, kun ei sieltä PC:stä oikeasti voinut tulostaa.

[theinonen]

Näin myöhäisaikojen macistina ja alan täydellisenä ei-PRO:na olen syvästi hämmästynyt, että Steve Jobs persoonana on ollut eräille jonkinlainen syy tietokoneen hankintaan, kuten joistakin edellä olevista viesteistä käy ilmi.

Ei se nyt niinkään persoonallisuuspiirteistä ollut kyse. Jokainen, joka seurasi tuolloin alaa, tiesi että jokin muuttuu nyt. Vastakkain oli graafinen käyttöliittymä ja MSDOS, sittemmin Windows (3). Silloin ei ollut nettiä, joten kärryillä pysyminen vasti ulkomaisten lehtien seuraamista. Tilasin ja zoomailin niitä vuoden, ennen kuin päädyin ostamaan Macin, innostun jo kumouksellisesta ajatuksesta että eri ohjelmilla on sama käyttöliittymä. Kyllä niissä aviiseissa (olivat muuten hillittömän kokoisia, Macin kultavuosina sivuja saattoi lähemmäs 300 / lehti) Jobs oli hyvin esillä, jos ei nyt rocktähtenä, niin miehenä joka teki Apple IIsta Macin ja jolla oli selvästikin visio. Kun siihen tutustui, kävi ilmi, että minä mietin aika samoin: simplicity + top design = success. Olen aika hämmästynyt jos tällaiset asiat eivät vaikuta siihen mitä investointeja tekee. Kyse ei ollut tuolloin ihan siitä että oo, ostanpas tuosta kulutustuotteen, joka kivalta näyttää ja jolla nettisurffataan. Eka Mac installaationi maksoi yli 100 000 markkaa alennuksineen.

Graafisesta käyttöliittymästä puhuttaessa pitää muistaa myös Digital Researchin GEM, joka oli aikoinaan ihan pätevä graafinen käyttöliittymä CP/M ja DOS alustoille. Applekin oli tuosta aikoinaan niin huolissaan, että haastoi Digital Researchin käyttöliittymän liiallisesta samankaltaisuudesta oikeuteen.

[adele]

Applekin oli tuosta aikoinaan niin huolissaan, että haastoi Digital Researchin käyttöliittymän liiallisesta samankaltaisuudesta oikeuteen.

Tuota en ymmärtänyt lainkaan. Olihan fontti vaihdettu. Samoin kenojen suunta ja aktiivisen ikkunan viivoitus vaihdettu pisteisiin. Ihan eri jutusta kyse.

[lsippu]

Kyllä se mykistys tuli graafisiin piireihin vasta Macintoshin, PageMakerin ja LaserWriterin combolla. HW+SF.

Saattoi tulla koko teollisuudenalalle, mutta minut tuo Lisa jo mykisti, koska sillä sai tehtyä ympyröitä ym. muotoja sekä kaikenlaisia vapaita kuvioita jotka olivat tuon ajan valolatomokoneille mahdottomuuksia.
Ensimmäisen mäcin tosin hommasin Israelilaisen Scitex-kuvankäsittelyjärjestelmän rinnalle vasta v.1987. Tämä mäcci oli kytketty erillisellä Visionar-työasemalla Scitexiin,mihin täten saatiin syötetty mäciltä tekstejä, logoja ym. viivapiirroksia. Aika kömpelöä ja hidastahan tuo touhu oli mutta kyllä silläkin sivuja saatiin aikaiseksi. Prossutehot kun olivat mitä olivat (muistaakseni 8Mhz) niin lopullinen prosessointikin tehtiin vasta ns. tausta-ajona ja tämän jälkeen tulostus rumputulostimella filmille aina A0 kokoon asti.

[eskofot]

Graafisesta käyttöliittymästä puhuttaessa pitää muistaa myös Digital Researchin GEM, joka oli aikoinaan ihan pätevä graafinen käyttöliittymä CP/M ja DOS alustoille. Applekin oli tuosta aikoinaan niin huolissaan, että haastoi Digital Researchin käyttöliittymän liiallisesta samankaltaisuudesta oikeuteen.

Niin, se oli tosiaan vain käyttöliittymä, ei itsenäinen käyttis. Mäkin etu oli se että se oli moderni käyttis ja käyttöliittymä, rakennettu yhteen from scratch. GEM ei ollut, ja sen ohjelmatarjonta jäi olemattomaksi, siksi se katosi kun Windows 1.0 ilmestyi. Ja muistaisin, että Apple ei edes haastanut Digital Researchia, vaan että GEMia muutettiin niin, että se ei ollut niin suora kopio ja näin haasteilta vältyttiin.

Ensimmäisen mäcin tosin hommasin Israelilaisen Scitex-kuvankäsittelyjärjestelmän rinnalle vasta v.1987. Tämä mäcci oli kytketty erillisellä Visionar-työasemalla Scitexiin,mihin täten saatiin syötetty mäciltä tekstejä, logoja ym. viivapiirroksia. Aika kömpelöä ja hidastahan tuo touhu oli mutta kyllä silläkin sivuja saatiin aikaiseksi.

Respect. Scitex ei ollut ihan mikään pieni investointi. Lisa ja Apple II ovat minulle tuntemattomia. Tai siis oli mulla 90-luvulla Apple II, huvikseni ostin, mutta en ymmärtänyt kyllä mitään siitä.

[theinonen]

Niin, se oli tosiaan vain käyttöliittymä, ei itsenäinen käyttis. Mäkin etu oli se että se oli moderni käyttis ja käyttöliittymä, rakennettu yhteen from scratch. GEM ei ollut, ja sen ohjelmatarjonta jäi olemattomaksi, siksi se katosi kun Windows 1.0 ilmestyi. Ja muistaisin, että Apple ei edes haastanut Digital Researchia, vaan että GEMia muutettiin niin, että se ei ollut niin suora kopio ja näin haasteilta vältyttiin.

Kyllähän niitä ohjelmia oli silti jonkin verran.

Pitää muistaa, että muun muassa Atarin TOS käyttöjärjestelmän graafisena käyttöliittymänä on GEM. Atari ST dominoi aikoinaan suvereenisti musiikki puolella, ja sitä ja sen seuraajia käytettiin myös DTP ja CAD hommeleihin jonkin verran. Esimerkiksi TT:n mustavalkonäyttö pystyi 1280x960 resoluution 70 Hz:n virkistystaajuudella, mikä oli aikalaisekseen melko hyvä tarkkuus.

[L_A_G]

Eniten ihmetyttää se kun Jobs ei sadoista miljoonistaan huolimatta koskaan innostunut 5000 taalaa enempää hyväntekeväisyyteen, toisin kuten hänen kolleegansa Gates, joka on yksi maailman suurimmista lahjoittajista. http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/36149- ... ehittelyyn

Jaa... Bono kuulemma lipsautti haastattelussa jonkin aikaa sitten vahingossa että kyllä se Jobskin antaa suuria summia hyväntekeväisyyteen, mutta toisin kuten Gates ja muut suurmiljardöörit, niin hän tekee sen anonyymisti. Jos tämä on totta, niin sanoisin että se sitten paljon arvostettavempaa kuin m.m Bill Gatesin ja Warren Buffetin tyyli jolla yritetään saada lahjoituksille niin paljon huomiota kuin mahdollista.