"Mitä amis sanoi lukiolaiselle?" -juttu pätee. Amiksen ja AMK:n kautta nyt vaan työllistyy "oikeisiin töihin" paremmin. Tietty myös lukion ja AMK:n, mutta ennen sitä AMK:hon pääsemistä ei sitten löydykään oikeita töitä ja se jouten oleminen on persiistä. Lukio-Lipasto -linja onkin sitten se viimeinen virhe. Tai sitten pitää olla tosissaan motivoitunut ja suhteita työelämään.
Nämä on tietty niitä henkilökohtaisia valintoja. Kuten aiemmin mainittiin, ei pidä ikinä ottaa huomioon vanhempien mielipidettä näissä asioissa, vaan miettikää mitä itse oikeasti haluatte.
Jos vähääkään aikoo tulevaisuudessa työskennellä ohjelmoinnin/tekniikan parissa, niin valitse pitkä matikka ja fysiikka, kävit sitten lukion tai ammattikoulun. Vaikka eihän se lukion pitkä matikka/fysiikka mitään erikoista ole, niin kyllä se aina amis-matikan voittaa.
Itsellä Metalli-amis + pitkä matematiikka ja fysiikka.
Integraaleilla on kiva hämätä "luovaa" ja "talous"-sakkia. Oikeastaan olen tässä ihmetellyt, miten huonoa ekonomien laskenta-osaaminen on.
Parasta on opiskella sellaista alaa mikä kiinnostaa, ja johon on lahjoja. Ihmiset ovat erilaisia ja kaikki ovat eri aloilla lahjakkaita. Yleisneroja oli viimeksi keskiajalla. Tärkeintä on löytää se oma juttu tai intohimo. Muuten työelämästä tulee tuskaisaa. Lisäksi näyttäisi siltä, että se oma ala voi vaihtua elämän aikana useampaan kertaan. Siksi kannattaa huolehtia kunnolla omasta pohjakoulutuksestaan. Lukio ja ammattikoulu, yliopisto tai mikä hyvänsä koulutus niin pitkälle kuin lukuhaluja tai älyä riittää on hyväksi. Se on yleissivistävää ja antaa valmiuksia toimia mahdollisimman monipuolisesti. Ikinä nimittäin ei voi etukäteen tietää mistä sitä itsensä löytää.
Mac mini M2, 16 Gt, MacOS Sonoma 14.3.1, Magic Mouse, Magic Trackpad ja 24" Eizo ColorEdge CG2420, iPhone SE 64G, iOS 17.0.2 sekä iPad A16 128G, iOS 18.5.
Muuten olen kyllä täysin samaa mieltä Mikaelin kanssa, mutta ei tuo ihmisen älykkyys tai luontainen tiedonhalu ole mihinkään kadonnut. Nykyään on tietysti 'hieman' haastavampaa olla tieteen yleismies, mutta ei tästä nyt niin kauan ole kun kaveri saattoi väitellä fysiikasta, innostua sitten kovasti psykologiasta, ryhtyen kuitenkin lopulta menestyksekkäästi sosiologiksi.
Itselläni on jonkinlainen akateeminen arvosana seitsemästä eri tiedekunnasta, sisältäen matematiikkaa, luonnontieteitä, insinööritieteitä, kauppatieteitä, oikeustieteitä, yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä. Viittä ensin mainittua olen päässyt soveltamaan ihan riittämiin työtehtävissä, ja paria niistä olen myös ainakin yrittänyt opettaa muille. Iän myötä noi humpuukkiaineet ovat kuitenkin alkaneet taas kiinnostaa enemmän...
iMies kirjoitti:Muuten olen kyllä täysin samaa mieltä Mikaelin kanssa, mutta ei tuo ihmisen älykkyys tai luontainen tiedonhalu ole mihinkään kadonnut. Nykyään on tietysti 'hieman' haastavampaa olla tieteen yleismies, mutta ei tästä nyt niin kauan ole kun kaveri saattoi väitellä fysiikasta, innostua sitten kovasti psykologiasta, ryhtyen kuitenkin lopulta menestyksekkäästi sosiologiksi.
Ilmaisin ajatuksen kenties hieman töksähtävästi mutta viittasin lähinnä siihen, että tiedon määrä on lisääntynyt niin paljon ettei kenelläkään ole mahdollisuuksia hallita sitä samalla tavoin kuin joskus menneinä aikoina. Jonkinlaista rajausta on tässä suhteessa tehtävä. Tosin ongelmana on se, että yhdellä alalla ei kenties voi tehdä töitä koko elämäänsä samalla tavoin kuin esimerkiksi minun vaarini teki. Hän oli tietääkseni sahalla töissä koko elämänsä ja hänen ei tarvinnut tehdä muita töitä. Nykyisin lienee toisin.
Mac mini M2, 16 Gt, MacOS Sonoma 14.3.1, Magic Mouse, Magic Trackpad ja 24" Eizo ColorEdge CG2420, iPhone SE 64G, iOS 17.0.2 sekä iPad A16 128G, iOS 18.5.
Tuomaril, älä ainakaan usko mitään "juttuja" näihin asioihin liittyen mitä täällä kirjoitellaan, tai kaverit kertoo, tai "kaduilla" muuten kuulee. Suurin osa ihmisistä on täysiä törppöjä, jotka hölöttävät mitä sattuu ja se hölötys kannattaa tosiaan päästää toisesta korvasta suoraan ulos. Kaikki se väärä informaatio hämärtää vain fokustasi, jollainen sinun tulee kehittää ja jota sinun tulee seurata mahdollisimman hyvin saavuttaaksesi itsellesi asettamasi tavoitteet.
Äläkä usko minuakaan, mutta ota vaari kirjoituksestani.
Muutama fakta.
1) Koulutustasolla ja ansiotasolla, sekä työllistymistasolla on korrelaatio. Korkea koulutus siis takaa todennäköisemmin korkean palkan ja työllistymisen, kuin matala koulutus. Tähän on kuitenkin tehtävä lisähuomioita.
a) Korkea koulutus tulee olla aloilta: tekniikka, lääketiede, kauppatiede, oikeustiede, ehkä biogenetiikka ja valtiotiede. Nämä nyt ainakin tulevat mieleen.
b) Mutta, jos työllistyminen tai ansiotaso eivät ole sinulle tärkeitä asioita voit valita minkä tahansa muunkin alan. Asia on henkilökohtaisista preferensseistä kiinni.
2) Voit työllistyä ja saavuttaa kohtuullisen ansiotason nopealla aikavälillä menemällä suoraan ammattikouluun ja opiskelemalla jonkin "kovan" ammattitaidon. Esim. joku sähkömies, putkimies, muurari... Jopa parturikampaajat, jotkut ainakin, tienaavat hyvin. Sivistyspuoli sitten jää oman harrastuneisuuden varaan. Duunari-työpaikalla suosittuja keskustelunaiheita ovat esim. ryyppäminen, urheilu ja erilaiset seksuaalielämään liittyvät jutut. Tosin varsinaista sivistystä ei takaa edes korkeakoulututkinto. Nykyään on akateemisia, joiden yleissivistys on, noh sitä ei ole. Voit myös ammattikoulun käymisen ja mahdollisen kysynnällä varustetun ammattitaidon omaksumisen jälkeen perustaa oman yrityksen, jonka jälkeen periaatteessa vain taivas on kattona.
3) Datanomien työllisyystilanne on.. heikko ja ansiotaso.. noh heikko. Jos haluat kuitenkin ensin opiskella datanomiksi ja sitten käydä taas jonkun koulun niin on sekin vaihtoehto.
4) Jos päätät käydä "korkeakoulun" niin käy sitten korkeakoulu ja älä harkitse ammattikorkeakoulua. Joudut ammattikorkeassa istumaan sen 4 vuotta, joten voit aivan hyvin istua myös yliopistossa sen 5 vuotta. Tosin yliopistossa voit suorittaa tutkinnon halutessasi jopa parissa vuodessa. Vaatii tosin perslihaksia.
Lukion kyllä pääsee läpi. Itse en tainnut kahta kertaa useammin koululaukkuani aukaista ja kirjoituksiinkaan en lukenut juuri mitään. Menestyskään ei ollut hääviä. Hyvät yo-paperit helpottavat olennaisesti urakkaasi päästä korkeakouluun, mutta ainakin vielä toistaiseksi on sinne mahdollista päästä ihan pelkän pääsykokeen perusteella, jolloin heikoilla yo-papereilla voi pyyhkiä...
Mitä tahansa päätätkin tehdä niin onnea pyrkimyksillesi.
mikaw_ kirjoitti:Tuomaril, älä ainakaan usko mitään "juttuja" näihin asioihin liittyen mitä täällä kirjoitellaan, tai kaverit kertoo, tai "kaduilla" muuten kuulee. Suurin osa ihmisistä on täysiä törppöjä, jotka hölöttävät mitä sattuu ja se hölötys kannattaa tosiaan päästää toisesta korvasta suoraan ulos. Kaikki se väärä informaatio hämärtää vain fokustasi, jollainen sinun tulee kehittää ja jota sinun tulee seurata mahdollisimman hyvin saavuttaaksesi itsellesi asettamasi tavoitteet.
Äläkä usko minuakaan, mutta ota vaari kirjoituksestani.
Olen suositellut lapsilleni ammattikoulua jos on ollut ala selvillä peruskoulun päättyessä. Lukio on 1 vaihtoehto jos meinaa jatkaa siitä vielä eteenpäin lukemista. Minua miellyttääkseen ei tarvitse lukioon mennä.
iDock kirjoitti:
Tämä on totta. Myös putkimiehille tulee löytymään töitä lähitulevaisuudessa. Mutta myös esimerkiksi hammaslääkäreille sekä yleislääkäreille.
Kuka hullu haluaisi lääkäriksi? Toimimaan kumileimasimena, kun mummot kerjäävät reseptejä? Valvomaan yöt ja saamaan ensimmäisenä kaikki tarttuvat taudit? Tai hammaslääkäriksi pyyhkimään aamusta iltaan toisten sylkeä omalta naamalta? YÄK!
No ehkäpä ne, jotka haluavat rikastua työnteolla. Yleensä lääkärit ovat keikkuneet tuolla verotietolistojen kärjessä. Erikoistumalla johonkin mielenkiintoiseen haaraan pääsee varsin kauaksi mummoista ja taudeista. Itseasiassa voi kohtuullisen helposti päästä jopa sellaiseen asemaan, jossa varsinaista potilasta ei tarvitse nähdä muuten kuin tietokoneen ruudulta.
iPad Pro 10.5"/256GB
6xiPod +iPhone 3GS (M32)+iPhone 8
iPad (V32, 7 gen) | AppleTV
Apple Watch S7
tuomaril kirjoitti:
Oli. Esim Media-assistentin kohdalla luki että työllistymistilanne on keskivertoa huonompi.
Eli ne on siis todella kaunisteltuja. Mitä kuulee media-alalta on se, että työpaikkoja työntekijöihin on suhteessa 1:1000.
Riippuu mistä roikkuu. Monet koulut puskee pihalle media-assareita joiden osaamisen taso on luokkaa "tää pallo pomppii ruudun läpi, tein flässillä".
Tälläisiä kouluja, tai ainakin sellainen kuva siitä koulusta jäi, on juurikin Espoon Omnia.
Osaajille riittää aina töitä, tuntuu olevan koulutusmääristä huolimatta osaajat aika kortilla.
Jos ihminen olisi tarkoitettu etenemään juoksemalla, ei evoluutio olisi kehittänyt meille liikkumista varten polttomoottorikäyttöisiä kulkimia, eikä fossiilisia polttoaineita. - Hatey http://sisainenaani.com
kerabit kirjoitti:Olen suositellut lapsilleni ammattikoulua jos on ollut ala selvillä peruskoulun päättyessä. Lukio on 1 vaihtoehto jos meinaa jatkaa siitä vielä eteenpäin lukemista. Minua miellyttääkseen ei tarvitse lukioon mennä.
Samaa aion itse tehdä (vanhempi lapsi tosin on vasta siirtymässä yläkouluun). Jos haluaa tehdä käsillään jotain niin ammattikoulu on varmaan mukavin jatkopaikka. Jos taas haluaa oppia eri aloista ja yleissivistää itseään (ns. "tiedonjano") niin amis voi pidemmän päälle tuntua varsin tylsältä. Lisäksi (kuten tuossa aikaisemmin tulikin täällä ilmi) amislaisen ja lukiolaisen (ja varsinkin akateemisen koulutuksen saaneen) kiinnostus- ja juttukohteet eroavat toisistaan varsin paljon.
Itse olen käynyt varsin pitkän koulutien, jota jatkan oikeastaan vieläkin, tosin nyt enemmänkin laajentaen koulutustasoa kuin korottaen sitä (se tie on jo kuljettu loppuun). Näin siksi, koska maailmassa on paljon mielenkiintoisia asioita ja haluan oikeastaan tietää "kaikesta kaiken". Omalla kohdallani lukiovalinta joskus 80-luvulla ja korkeakoulu 90-luvulla oli siis varsin oikeaan osunut.
iPad Pro 10.5"/256GB
6xiPod +iPhone 3GS (M32)+iPhone 8
iPad (V32, 7 gen) | AppleTV
Apple Watch S7
Thoth kirjoitti:
Jos tärkeimpänä tavoitteena on alkaa mahdollisimman pian tienata rahaa ja päästä töihin, niin lukio tai yliopisto ei ehkä ole se ensimmäinen vaihtoehto. Toisaalta nuori ihminen ei välttämättä vielä tiedä, mitä oikeasti tahtoo elämältään. Jos kuitenkin on enemmän ajattelevaa tyyppiä, niin suosittelen kyllä lukiota tai yliopistoa. On ainakin mahdollisuus kehittää omaa ajatteluaan, pääsee ehkä mielenkiintoisempiin tehtäviin ja tapaa ehkä mielenkiintoisempia ihmisiä.
Ja tuo "kiire tienaamaan" argumentti on nähdäkseni se huonoin mahdollinen jatko-opintoja pohdittaessa sillä vaikka parin-kolmen vuoden jakso saattaa tuntua valintaa tekevästä 16v jantterista piiiitkältä niin se on loppupeleissä silmänräpäykseen rinnastuva hetki jos vertaa siihen edessä häämöttävään kohta 6 vuosikymmenen mittaiseen työuraan jonka sisältöön ja mielekkyyteen tuolla parin vuoden päätöksellä on melkoisen suuria vaikutuksia..
Aika harvassa taitavat olla ne työtehtävät joihin oikeasti vaadittaisiin datanomin koulutus, tai joissa siitä olisi edes jotain erityistä etua.
Jos ei halua mennä lukioon, tai ei sinne pääse, niin kannattaa harkita vakavasti vaikka ammattikoulun sähköpuolta. Koulutuksesta saa oikean ammattipätevyyden sekä nipun tietoja ja taitoja, joista on aivan varmasti hyötyä myös monissa ICT-puolen hommissa. Jälkimmäiseen noin muuten kuuluvia kädentaitoja voi sitten varsin helposti kartuttaa ihan omalla harrastustoiminnalla.
Ja jos jatko-opiskelu alkaa sitten myöhemmin kiinnostamaan, niin tuosta voi aina jatkaa sähkö-, tele- tai tietotekniikkainsinööriksi.
Pahaksi onneksi nämä nuorukaiset eivät ymmärrä, että useimmissa tapauksissa henkensä uhraaminen kenties on helpoin kaikista uhreista ja esimerkiksi viiden, kuuden vuoden uhraaminen nuoruutta kuohuvasta elämästä raskaaseen ja vaikeaan opiskeluun, tieteelle, vaikka vain sen vuoksi, että heidän voimansa kymmenkertaistuisivat juuri sen totuuden palvelemiseksi ja sen urotyön tekemiseksi, mihin he ovat mieltyneet ja minkä he ovat ottaneet suorittaakseen, -- sellainen uhri on monille heistä melkein ylivoimainen
.
Mac mini M2, 16 Gt, MacOS Sonoma 14.3.1, Magic Mouse, Magic Trackpad ja 24" Eizo ColorEdge CG2420, iPhone SE 64G, iOS 17.0.2 sekä iPad A16 128G, iOS 18.5.
iDock kirjoitti:^Datanomi? Eikö sillä ole vähän heikko työllisyystilanne tulevaisuudessa? Näin ainakin kuulin opolta.
EDIT: Täällä joko lentokoneasentajaksi taikka lukioon.
Minä taas luin jostain Koulutusopas 2012:sta, että datanomeilla on ihan hyvä työllisyystilanne koska tehtäviä on paljon ja koulutus monipuolinen.
Oliko koulutusoppaassa yhtään ammattia jossa olisi kerrottu kuvauksessa toista
Oli. Esim Media-assistentin kohdalla luki että työllistymistilanne on keskivertoa huonompi.
Media-assistentti = Kahvinkeittäjä.
Jos ihmiset saisivat sateenkaaren eläintarhaan, niin he tekisivät sen.
mikaw_ kirjoitti:Tuomaril, älä ainakaan usko mitään "juttuja" näihin asioihin liittyen mitä täällä kirjoitellaan, tai kaverit kertoo, tai "kaduilla" muuten kuulee. Suurin osa ihmisistä on täysiä törppöjä, jotka hölöttävät mitä sattuu ja se hölötys kannattaa tosiaan päästää toisesta korvasta suoraan ulos. Kaikki se väärä informaatio hämärtää vain fokustasi, jollainen sinun tulee kehittää ja jota sinun tulee seurata mahdollisimman hyvin saavuttaaksesi itsellesi asettamasi tavoitteet.
Äläkä usko minuakaan, mutta ota vaari kirjoituksestani.
...
Olipa taas alustus.
Alustus ihan vain siksi, että Kunkun kommentit: "Ikävä kyllä karu tosiasia on, että hyvällä koulumenestyksellä ja elämässä pärjäämisellä tuntuu olevan kovin vähän tekemistä keskenään", ja Ernon "lukio-lipasto-suhteita työelämään" -kauhukuvat tuomaril ja kaikki muut samassa tilanteessa olevat tajuaisivat päästää nämä kommentit suoraan toisesta korvasta ulos. Olen läpi nykyisen elämäni kuullut tämäntyyppisiä huuteluja, eikä niistä ole ikinä ollut mitään hyötyä. Kannattaa ainoastaan tutkia tilastoja ja faktoja ja tehdä johtopäätökset niiden pohjalta. Se, ettei koulumenestys takaa "elämässä pärjäämistä" on maanalaisen paikan huono syy lähteä lukemaan datanomiksi, tai jäädä vaikka kotiin makaamaan. keljuttaa, että tällaisella negatiivisella paskalla myrkytetään nuorten mieliä ja luodaan jo valmiiksi tappiomielialaa. Olen joutunut itsekin tällaisen "kielenkäytön" uhriksi. Mutta se siitä.
Niin; onhan lukiossakin se hyvä puoli, että ei tarvitse sulkea ovia mihinkään suuntaan. Ammattikoululinjalle meneminen sulkee ainakin jonkin verran jatko-opiskeluvaihtoehtoja. Ja jos se aloitettu opiskeluala ei kiinnostakaan...?
Lukiossa ottamalla vaikka pitkän matikan voi pitää lukion päätyttyä ovet eri suuntiin avoinna. Eipähän ainakaan sulje mitään. Lisäksi lukiossa on aikaa miettiä lisää jatko-opiskelua, jos ei peruskoulun päättyessä osaa sitä vielä sanoa.
Pääseehän ammattikouluun ylioppilaslinjalle vaikka lukion päättyessä jos niin haluaa. Mutta samalla on mahdollisuudet vaikka ammattikorkeakouluihin yliopistoihin...
Eli lukiossa on hyvää aikaa miettiä lisää. Eikä siis sulje ovia mihinkään pois.
- MacBook Pro 13" 2.3 Ghz i5, 16 Gt RAM, 500 Gt - Mid 2018
- iPhone 12 Pro - 128 Gt
- iPad Pro 2. gen - 128 Gt - WiFi
^^jos pitäisi ensin suorittaa amis tai lukio, niin amis olisi järkevämpi vaihtoehto. Muutenhan tuolla ei ole väliä, koska molemmilta puolilta voi valmistuttuaan vaihtaa toiselle.
Mailia kirjoitti:
Kuulemma datanomit ei edes tiedä bitin ja byten eroja.
Oisitpa nähnyt, kun heidän piti tehdä jotakin luovaa työtä.
Ei tuo ole vielä mitään. Kaveri kertoi, että arkkitehti opiskelijat eivät erota lautaa lankusta. Noita löytyy jokaisesta ammattiryhmästä. Tuntuu, että osa ei erota klapia halosta. Tästäkin on kokemusta kun halkoja pyydettiin ja sellaisia toimitin. Olisittepa nähneet hänen naaman.
Tallissa yksi traktori ja Borgward Isabella. Tuvan pöydällä iMac (Mid 2011) Onnellinen Japanilaisesta vaimostaan. Työpaikkoja takana +30kpl. Olin Apple-käyttäjät ry:n jäsen.
arttula kirjoitti:Minusta kannattaa mennä opiskelemaan sellaista alaa, josta on kiinnostunut. Oliko vielä muita kommentteja ?
Mutta jos olisi tilanne ettei osaisi päättää?
Silloin lukio antaa 3 vuotta lisää aikaa miettiä ja kypsytellä. Ammattikoulu ohjaa suoraan jollekin uralle. Mutta kuinka vaan. Ainahan toki voi vaihtaa, jos ei tunnu omalta alalta.
Maailmassa on vain kolmenlaisia ihmistyyppejä:
Sellaisia, jotka osaavat laskea, ja sellaisia, jotka eivät osaa.
M.P.T kirjoitti:
Ei tuo ole vielä mitään. Kaveri kertoi, että arkkitehti opiskelijat eivät erota lautaa lankusta. Noita löytyy jokaisesta ammattiryhmästä. Tuntuu, että osa ei erota klapia halosta. Tästäkin on kokemusta kun halkoja pyydettiin ja sellaisia toimitin. Olisittepa nähneet hänen naaman.
MIksi pitäisi olettaa, että nykyihmiset automaattisesti tuntisivat nuo käsitteet? Elämä on erilaista kuin ennen...
Tämän foorumin Mikael K. ja häntä hännystelevä Kunkku ovat eräänlaisia nykyajan käärmeöljykauppiaita tällä "torilla". Heidän sanomisiaan on kaikilla oikeus kommentoida - Hanttapuli