Sinä toit asian esille, ja minä kysyin sinulta ratkaisuja muiden tarjoamien ratkaisujen lisäksi.KunkkuJ kirjoitti:Miten minulle tulee tunne, että sinä et osaa tai halua järkevää keskustelua? Jos toinen esittää vaikean kysymyksen, sinä oletat, että kysyjällä on myös vastaus. Entä jos se kysyjä odottaa saavansa toisilta vastauksia?Le Corbusier kirjoitti:Mikä on vastauksesi? Täysi terveydenhuolto viiteenkymppiin asti ja siitä raju leikkaus nollaan?KunkkuJ kirjoitti: Jos ei hoitomenetelmien kustannuksia saada kuriin, kohta meillä ei ole varaa hoitaa ketään, kun rahat ovat menneet lääkefirmoille uusien ja huippukalliiden lääkkeiden käytön ansiosta. Kun tässä keskustelussa on jauhettu loputtomiin tyhjänpäiväisiäkin asioita, eikö kannattaisi miettiä myös sitä, onko tällä yhteiskunnalla varaa yrittää pitää kaikki kansalaisensa hengissä mahdollisimman pitkään, vaikka se sitten tarkoittaisikin kymmenen vuoden makuuttamista huippukalliissa tehohoidossa?
Juuri tämän elämänlangan pitenemisen vuoksi yritetään nostaa sitä eläkkeelle siirtymisen ikää hiukan. Onko mitään järkevämpää tarjota rinnalle?
Tässä keskustelussa on käsitelty paljon erilaisia arvoja niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Esittämäni ajatukset liittyivät tähän samaan teemaan. Vaikka nyky-yhteiskuntamme tarjoaakin todella paljon hyvää, se on samalla ajautumassa kohti umpikujaa. Ongelma ei ole viisikymppisten aiheuttamat kulut terveydenhuollolle, ei eläkeikä, vaan ne viimeiset vuosikymmenet, joita moni viettää laitoksissa saaden todella kallista hoitoa.
Useimpien nykyihmisten ajattelumalli elämästä ja kuolemasta on täysin kieroutunut ja epärealistinen. Ei osata elää niin, että oltaisiin valmiita myös luopumaan elämästä. Halutaan kynsin ja hampain keinoja ja kustannuksia kaihtamatta takertua kiinni elämään, josta kuitenkin on pakko luopua. Meidän pitäisi kiireesti pystyä sopimaan yhteisistä arvoista, jotka olisivat kestäviä myös kustannusten osalta. Olemmeko me oikeasti sitä mieltä, että haluamme mahdollisimman pitkän elämän, vaikka se merkitsisi vuosien makaamista laitoksessa toisten armoilla?
Minä en usko tämän nykymenon mielekkyyteen. Täytyy olla olemassa vaihtoehto, joka on yhteiskunnalle kevyempi ja vanhukselle inhimillisempi ilman, että se jotenkin rajoittaisi elämästä hyvää elämää.
Tästä aiheesta voisi käydä todellista arvokeskustelua, myös presidenttiehdokkaat voisivat osallistua siihen. Nyt keskustelu etenkin täällä on ajautunut näpertelyksi ja kinaamiseksi asioista, joiden kanssa presidentillä ei ole mitään tekemistä.
Esitäppä Le Corbusier viisastelujen sijaan jonkinlainen ratkaisumalli tähän ongelmaan.
Et pystynyt keksimään mitään, mutta kirjoitit silti 100 riviä alkaen ja lopettaen haukkumalla muita.
Loistavaa shittiä.