ÄÄNESTYS: Presidentinvaalit, kierros 2

[lsippu]

Nyt lähden Kouvolan Hansakeskukseen katsomaan Haavistoa livenä. Mikäli esiin tulee sopiva tilaisuus niin aion kysyä hänen mielipidettä ilmastonlämpenemiseen, jos hän uskoo moiseen huuhaahan niin en tule äänestämään kumpaakaan ehdokasta vaan lähden kirkkoveneellä kohti Sulkavaa.

[eskofot]

En tiedä uusliberalismin taustoista kovinkaan paljoa. Pohjautuuko se Locken filosofiaan?

En oikein tiedä, ei ainakaan täysin. Locke ei ollut mikään puhdas minarkisti. Tosiaalta eikö se että mahdollisimman rajoittamattomana yksilön toiminta johtaa hyvinvoinnin kasvuun ja että sosiaaliturva rajoittaa tätä, ole juuri lockemainen ajatus. Minusta kuitenkin uusliberalismi keskittyy ajatukseen siitä, että markkinoilla olisi aivot, ja se on kirotun vaarallinen ajatus, ei markkinoilla ole moraalia eikä etiikkaa. Markkinavapauden nähdään tässä mallissa johtavan yksilön vapautumiseen, eikä mikään evidenssi voi vastaista todistaa: Ongelmissa on aina kyse siitä, että liberalismin aste ei ole ollut täydellinen. Käytännössä uusliberalismin seurauksena on rakenteellinen eriarvoisuus ja tehottoman epätasainen tulonjako, se antaa ahneudelle vapaat kädet. Ahneutta voi taas rajoittaa sääntelyllä: on kilpailulainsäädäntö, konsernilainsäädäntäm, verolainsäädäntö jne Kaikilla niillä voidaan vahvistaa positiivisia oikeuksia, suojella yksilöitä ja rajoittaa ahneuden seurauksia.

Rajoitamme ahneutta säätämällä lakeja? En usko tuon hoituvan lainsäädäntöteitse. Se hoituu vain sisäisen kasvun kautta.

Tässä ehkä kaikkein alastomimmillaan täysin vastakkainen kanta. Näin mieletöntä versiota ei tosin tapaa kuin netissä, mutta se on periaatteessa softina näkyvissä poliittisessa oikeistossa.

[eskofot]

Nyt lähden Kouvolan Hansakeskukseen katsomaan Haavistoa livenä. Mikäli esiin tulee sopiva tilaisuus niin aion kysyä hänen mielipidettä ilmastonlämpenemiseen, jos hän uskoo moiseen huuhaahan niin en tule äänestämään kumpaakaan ehdokasta vaan lähden kirkkoveneellä kohti Sulkavaa.

Kyllä hän uskoo siihen mihin tiedeyhteisökin, Niinistö myös – joskin tietyin varauksin. Ilmastoskeptismi on kyllä mielenkiintoinen osa assault-onreason -konservativismia. Luin juuri miten Soini kertoi että ilmastomuutosta ei ole koska Englannissa oli ennen viinitarhoja! Hehheh. Kukaan järjellinen ei kiistä ilmastonmuutosta, siitä vähemmistö debatoi, onko se ihmisen aiheuttama vai ei. Asiaa lienee hankala todentaa kuin 95 % varmaksi, mutta miksipä ei sen perusteella tehtäisi vastuullisia tekoja, beats me. Sitten se on aika myöhäistä, kun Kiinalle on annettu vapaakirja. Mistä sitten saadaan enää ilmastoskeptisistit kiinni? Ovat kaikki ostaneet veneen.

[adele]

Kerro vielä .. että ihmisrotuja on olemassa

Kerron. Sana rotu voidaan korvata sanalla "populaatio", mutta se ei muuta tosiasiaa, että eri "populaatiossa" on fyysisiä ja psyykkisiä eroja.

Taulukko joistain "populaatioden" peruseroista

Worldwide Average Differences Among Blacks, Whites, and East Asians.jpg

Lähde:
THIRTY YEARS OF RESEARCH ON RACE DIFFERENCES IN COGNITIVE ABILITY
http://www.udel.edu/educ/gottfredson/30 ... 0years.pdf

(eskofotille, Tuo on siis tutkimus, ei mielipide.)

Tutkimuksen lähteet:

Koodi: Valitse kaikki

Bartley, A. L., Jones, D. W., & Weinberger, D. R. (1997). Genetic variability of human brain size and cortical gyral patterns. Brain, 120, 257–269.
Bayley, N. (1965). Comparisons of mental and motor test scores for ages 1–15 months by sex, birth order, race, and geographic location, and education of parents. Child Development, 36, 379–411.
Beals, K. L., Smith, C. L., & Dodd, S. M. (1984). Brain size, cranial morphology, climate, and time machines. Current Anthropology, 25, 301–330.
Bean, R. B. (1906). Some racial peculiarities of the Negro brain. American Journal of Anatomy, 5, 353–432.
Belsky, J., Steinberg, L., & Draper, P. (1991). Childhood experience, interpersonal development, and reproductive strategy: An evolutionary theory of socialization. Child Development, 62, 647–670.
Berry, J. W. (1966). Temne and Eskimo perceptual skills. International Journal of Psychology, 1, 207–222.
Block, N. (1995). How heritability misleads about race. Cognition, 56, 99–128. Bouchard, T. J., Jr. (1996). Behavior genetic studies of intelligence, yesterday and today: The long journey from plausibility to proof (The Galton Lecture). Journal of Bioso-
cial Science, 28, 527–555.
Bouchard, T. J., Jr., & Loehlin, J. C. (2001). Genes, evolution, and personality. Behavior
Genetics, 31, 243–273.
Brazelton, T. B., & Freedman, D. G. (1971). The Cambridge neonatal scales. In G. B. A.
Stoelinga & J. J. van der Werff ten Bosch (Eds.), Normal and abnormal development of
brain and behavior (pp. 104–132). Leiden, the Netherlands: Leiden University Press. Breslau, N., Chilcoat, H. D., Susser, E. S. Matte, T., Liang, K.-Y., & Peterson, E. L. (2001). Stability and change in children’s intelligence quotient scores: A comparison of two socioeconomically disparate communities. American Journal of Epidemiology,
154, 711–717.
Bressler, M. (1968). Sociobiology, biology and ideology. In D. Glass (Ed.), Genetics (pp.
178–210). New York: Rockefeller University Press.
Broca, P. (1873). Sur les craˆnes de la caverne de l’Homme Mort (Loere) [Cranial size in
the deceased]. Revue d’Anthropologie, 2, 1–53.
Broman, S. H., Nichols, P. L., & Kennedy, W. (1975). Preschool IQ: Prenatal and early
developmental correlates. Hillsdale, NJ: Erlbaum.
Broman, S. H., Nichols, P. L., Shaughnessy, P., & Kennedy, W. (1987). Retardation in
young children. Hillsdale, NJ: Erlbaum.
Brown v. Board of Education of Topeka, 347 U.S. 483 (1954).
Bulmer, M. G. (1970). The biology of twinning in man. Oxford, England: Clarendon Press. Carretta, T. R., & Ree, M. J. (1995). Near identity of cognitive structure in sex and ethnic
groups. Personality and Individual Differences, 19, 149–155.
286 RUSHTON AND JENSEN
Cavalli-Sforza, L. L. (2000). Genes, peoples, and languages. Berkeley: University of California Press.
Cavalli-Sforza, L. L., Menozzi, P., & Piazza, A. (1994). The history and geography of human genes. Princeton, NJ: Princeton University Press.
Chakraborty, R., Kamboh, M. I., Nwankwo, M., & Ferrell, R. E. (1992). Caucasian genes in American Blacks. American Journal of Human Genetics, 50, 145–155.
Chan, J., & Lynn, R. (1989). The intelligence of six-year-olds in Hong Kong. Journal of Biosocial Science, 21, 461–464.
Chisholm, J. S. (1999). Death, hope, and sex: Steps to an evolutionary ecology of mind and morality. Cambridge, England: Cambridge University Press.
Clark, E. A., & Hanisee, J. (1982). Intellectual and adaptive performance of Asian children in adoptive American settings. Developmental Psychology, 18, 595–599.
Cohn, S. J., Cohn, C. M. G., & Jensen, A. R. (1988). Myopia and intelligence: A pleiotropic relationship? Human Genetics, 80, 53–58.
Coleman, J. S. (1990–1991). The Sidney Hook Memorial Award Address: On the self-suppression of academic freedom. Academic Questions, 4, 17–22.
Coleman, J. S., Campbell, E. Q., Hobson, C. J., McPartland J., Mood, A. M., Weinfeld, F. D., & York, R. L. (1966). Equality of educational opportunity. Washington, DC: U.S. Department of Health, Education, and Welfare.
Cooley, C. H. (1897). Genius, fame, and the comparison of races. Annals of the American Academy of Political and Social Science, 9, 317–358.
Cronbach, L. J. (1957). The two disciplines of scientific psychology. American Psychol- ogist, 12, 671–684.
Crow, J. F. (2002, Winter). Unequal by nature: A geneticist’s perspective on human differences. Daedalus, 131(1), 81–88.
Currie, J., & Thomas, D. (1995). Does Head Start make a difference? American Economic Review, 85, 341–364.
Darwin, C. (1859). The origin of species. London: Murray.
Darwin, C. (1871). The descent of man. London: Murray.
Davenport, R. K. (1946). Implications of military selection and classification in relation to
universal military training. Journal of Negro Education, 15, 585–594.
Deary, I. J. (2000). Looking down on human intelligence: From psychometrics to the
brain. Oxford, England: Oxford University Press.
Degler, C. N. (1991). In search of human nature. New York: Oxford University Press. Devlin, B., Feinberg, S. E., Resnick, D. P., & Roeder, K. (1997). (Eds.). Intelligence,
genes, and success: Scientists respond to The Bell Curve. New York: Springer-
Verlag.
Dickens, W. T., & Flynn, J. R (2001). Heritability estimates versus large environmental
effects: The IQ paradox resolved. Psychological Review, 108, 346–369.
Dickens, W. T., & Flynn, J. R. (2002). The IQ paradox is still resolved: Reply to Loehlin
(2002) and Rowe and Rodgers (2002). Psychological Review, 109, 764–771. Dolan, C. V. (1997). A note on Scho ̈nemann’s refutation of Spearman’s hypothesis.
Multivariate Behavioral Research, 32, 319–325.
Dolan, C. V. (2000). Investigating Spearman’s hypothesis by means of multi-group
confirmatory factor analysis. Multivariate Behavioral Research, 35, 21–50.
Dolan, C. V., & Hamaker, E. L. (2001). Investigating Black–White differences in psychometric IQ: Multi-group confirmatory factor analyses of WISC–R and K–ABC and a critique of the method of correlated vectors. In F. Columbus (Ed.), Advances in
psychology research (Vol. 6, pp. 30–59). Huntington, NY: Nova Science.
Eveleth, P. B., & Tanner, J. M. (1990). Worldwide variation in human growth (2nd ed.).
Cambridge, England: Cambridge University Press.
Eyferth, K. (1961). Leistungen verscheidener Gruppen von Besatzungskindern in Ham-
RACE DIFFERENCES IN COGNITIVE ABILITY 287
burg-Wechsler Intelligenztest fu ̈r Kinder (HAWIK) [Achievement of children on the Hamburg-Wechsler Intelligence Scale for Children]. Archiv fu ̈r die gesamte Psy- chologie, 113, 222–241.
Eyferth, K., Brandt, U., & Hawel, W. (1960). Farbige kinder in Deutschland [Colored children in Germany]. Munich: Juventa Verlag.
Eysenck, H. J. (1971). The IQ argument. New York: Library Press.
Eysenck, H. J. (1984). The effect of race on human abilities and mental test scores. In C. R. Reynolds & R. T. Brown (Eds.), Perspectives on bias in mental testing (pp.
249–291). New York: Plenum.
Eysenck, H. J. (1991). Race and intelligence: An alternative hypothesis. Mankind Quar-
terly, 32, 133–136.
Fahrmeier, E. D. (1975). The effect of school attendance on intellectual development in
northern Nigeria. Child Development, 46, 281–285.
Feuerstein, R. (1980). The dynamic assessment of retarded performers. Glenview, IL:
Scott, Foresman.
Fisch, R. O., Bilek, M. K., Deinard, A. S., & Chang, P. N. (1976). Growth, behavioral, and
psychologic measurements of adopted children: The influences of genetic and socio-
economic factors in a prospective study. Behavioral Pediatrics, 89, 494–500. Fisher, R. A. (1918). The correlation between relatives on the supposition of Mendelian
inheritance. Transactions of the Royal Society of Edinburgh, 52, 399–433.
Flynn, J. R. (1980). Race, IQ and Jensen. London: Routledge & Kegan Paul.
Flynn, J. R. (1984). The mean IQ of Americans: Massive gains 1932 to 1978. Psycho-
logical Bulletin, 95, 29–51.
Flynn, J. R. (1987). Massive IQ gains in 14 nations: What IQ tests really measure.
Psychological Bulletin, 101, 171–191.
Flynn, J. R. (1999). Searching for justice: The discovery of IQ gains over time. American
Psychologist, 54, 5–20.
Frydman, M., & Lynn, R. (1989). The intelligence of Korean children adopted in Belgium.
Personality and Individual Differences, 10, 1323–1326.
Galton, F. (1869). Hereditary genius. London: Macmillan.
Galton, F. (1883). Inquiries into human faculty and its development. London: Macmillan. Gignac, G. E., Vernon, P. A., & Wickett, J. C. (2003). Factors influencing the relationship
between brain size and intelligence. In H. Nyborg (Ed.), The scientific study of
general intelligence: Tribute to Arthur R. Jensen (pp. 93–106). London: Elsevier. Glewwe, P., & Jacoby, H. (1992). Estimating the determinants of cognitive achievement
in low-income countries. Washington, DC: World Bank.
Gordon, H. L. (1934). Amentia in the East African. Eugenics Review, 25, 223–235. Gordon, R. A. (1997). Everyday life as an intelligence test: Effects of intelligence and
intelligence context. Intelligence, 24, 203–320.
Gottfredson, L. S. (1997). Why g matters: The complexity of everyday life. Intelligence,
24, 79–132.
Gottfredson, L. S. (2000). Pretending that intelligence doesn’t matter. Cerebrum, 2,
75–96.
Gould, S. J. (1996). The mismeasure of man (2nd ed.). New York: Norton.
Grieve, K. W., & Viljoen, S. (2000). An exploratory study of the use of the Austin Maze
in South Africa. South African Journal of Psychology, 30, 14–18.
Haier, R. J., Chueh, D., Touchette, P., Lott, I., Buchsbaum, M., Macmillan, D., et al. (1995). Brain size and cerebral glucose metabolic rate in nonspecific mental retar-
dation and Down syndrome. Intelligence, 20, 191–210.
Harvey, I., Persaud, R., Ron, M. A., Baker, G., & Murray, R. M. (1994). Volumetric MRI
measurements in bipolars compared with schizophrenics and healthy controls. Psy- chological Medicine, 24, 689–699.
288 RUSHTON AND JENSEN
Herrnstein, R. J. (1990). Still an American dilemma. Public Interest, 98, 3–17. Herrnstein, R. J., & Murray, C. (1994). The bell curve. New York: Free Press.
Hills, J. R., & Stanley, J. C. (1970). Easier test improves prediction of Black students’
college grades. Journal of Negro Education, 39, 320–324.
Ho, K. C., Roessmann, U., Straumfjord, J. V., & Monroe, G. (1980). Analysis of brain
weight: I and II. Archives of Pathology and Laboratory Medicine, 104, 635–645. Hoberman, J. M. (1997). Darwin’s athletes: How sport has damaged Black America and
preserved the myth of race. New York: Houghton Mifflin.
Howells, W. W. (1993). Getting here: The story of human evolution. Washington, DC:
Compass Press.
Jencks, C., & Phillips, M. (Eds.). (1998). The Black–White test score gap. Washington,
DC: Brookings Institution Press.
Jensen, A. R. (1969). How much can we boost IQ and scholastic achievement? Harvard
Educational Review, 39, 1–123.
Jensen, A. R. (1973). Educability and group differences. London: Methuen.
Jensen, A. R. (1974). Cumulative deficit: A testable hypothesis? Developmental Psychol-
ogy, 10, 996–1019.
Jensen, A. R. (1977). Cumulative deficit in IQ of Blacks in the rural South. Developmental
Psychology, 13, 184–191.
Jensen, A. R. (1980). Bias in mental testing. New York: Free Press.
Jensen, A. R. (1992). Spearman’s hypothesis: Methodology and evidence. Multivariate
Behavioral Research, 27, 225–234.
Jensen, A. R. (1993). Spearman’s hypothesis tested with chronometric information pro-
cessing tasks. Intelligence, 17, 47–77.
Jensen, A. R. (1994). Psychometric g related to differences in head size. Personality and
Individual Differences, 17, 597–606.
Jensen, A. R. (1997). The puzzle of nongenetic variance. In R. J. Sternberg & E. L.
Grigorenko (Eds.), Intelligence, heredity, and environment (pp. 42–88). Cambridge,
England: Cambridge University Press.
Jensen, A. R. (1998a). Adoption data and two g-related hypotheses. Intelligence, 25, 1–6. Jensen, A. R. (1998b). The g factor. Westport, CT: Praeger.
Jensen, A. R. (2000). Testing: The dilemma of group differences. Psychology, Public
Policy, and Law, 6, 121–127.
Jensen, A. R., & Johnson, F. W. (1994). Race and sex differences in head size and IQ.
Intelligence, 18, 309–333.
Jensen, A. R., & Reynolds, C. R. (1982). Race, social class and ability patterns on the
WISC–R. Personality and Individual Differences, 3, 423–438.
Jensen, A. R., & Whang, P. A. (1994). Speed of accessing arithmetic facts in long-term memory: A comparison of Chinese-American and Anglo-American children. Con-
temporary Educational Psychology, 19, 1–12.
Kamin, L. (1974). The science and politics of IQ. Hillsdale, NJ: Erlbaum.
Kendall, I. M., Verster, M. A., & von Mollendorf, J. W. (1988). Test performance of
Blacks in Southern Africa. In S. H. Irvine & J. W. Berry (Eds.), Human abilities in
cultural context (pp. 299–339). Cambridge, England: Cambridge University Press. Klitgaard, R. (1986). Elitism and meritocracy in developing countries: Selection policies
for higher education. Baltimore: Johns Hopkins University Press.
Lakatos, I. (1970). Falsification and the methodology of scientific research programmes. In I. Lakatos & A. Musgrave (Eds.), Criticism and the growth of knowledge (pp.
91–195). Cambridge, England: Cambridge University Press.
Lakatos, I. (1978). The methodology of scientific research programs. Cambridge, En-
gland: Cambridge University Press.
RACE DIFFERENCES IN COGNITIVE ABILITY 289
Levin, M. (1994). Comment on Minnesota Transracial Adoption Study. Intelligence, 19, 13–20.
Levin, M. (1997). Why race matters. Westport, CT: Praeger.
Lewontin, R. C., Rose, S., & Kamin, L. J. (1984). Not in our genes. New York: Pantheon. Loehlin, J. C. (2000). Group differences in intelligence. In R. J. Sternberg (Ed.), Hand-
book of intelligence (pp. 176–193). Cambridge, England: Cambridge University
Press.
Loehlin, J. C. (2002). The IQ paradox: Resolved? Still an open question. Psychological
Review, 109, 754–758.
Loehlin, J. C., Lindzey, G., & Spuhler, J. N. (1975). Race differences in intelligence. San
Francisco: Freeman.
Loehlin, J. C., Vandenberg, S. G., & Osborne, R. T. (1973). Blood group genes and
Negro–White differences. Behavioral Genetics, 3, 263–270.
Loury, G. C. (2002). The anatomy of racial inequality. Cambridge, MA: Harvard Uni-
versity Press.
Lynn, R. (1977). The intelligence of the Japanese. Bulletin of the British Psychological
Society, 30, 69–72.
Lynn, R. (1978). Ethnic and racial differences in intelligence: International comparisons.
In R. T. Osborne, C. E. Noble, & N. Weyl (Eds.), Human variation: The biopsy-
chology of age, race, and sex (pp. 261–286). New York: Academic Press.
Lynn, R. (1982, May 20). IQ in Japan and the United States shows a growing disparity.
Nature, 297, 222–223.
Lynn, R. (1990). The role of nutrition in secular increase in intelligence. Personality and
Individual Differences, 11, 273–285.
Lynn, R. (1991). Race differences in intelligence: A global perspective. Mankind Quar-
terly, 31, 255–296.
Lynn, R. (1994). Some reinterpretations of the Minnesota Transracial Adoption Study.
Intelligence, 19, 21–27.
Lynn, R. (1996). Racial and ethnic differences in intelligence in the United States on the
Differential Ability Scale. Personality and Individual Differences, 20, 271–273. Lynn, R. (2002). Skin color and intelligence in African Americans. Population and
Environment, 23, 365–375.
Lynn, R., & Hattori, K. (1990). The heritability of intelligence in Japan. Behavior
Genetics, 20, 545–546.
Lynn, R., & Holmshaw, M. (1990). Black–White differences in reaction times and
intelligence. Social Behavior and Personality, 18, 299–308.
Lynn, R., & Owen, K. (1994). Spearman’s hypothesis and test score differences between
Whites, Indians, and Blacks in South Africa. Journal of General Psychology, 121,
27–36.
Lynn, R., & Vanhanen, T. (2002). IQ and the wealth of nations. Westport, CT: Praeger. MacArthur, R. S. (1968). Some differential abilities of northern Canadian native youth.
International Journal of Psychology, 3, 43–51.
Mall, F. P. (1909). On several anatomical characters of the human brain, said to vary
according to race and sex, with special reference to the weight of the frontal lobe.
American Journal of Anatomy, 9, 1–32.
Masters, R. (1997). Brain biochemistry and social status: The neurotoxity hypothesis. In
E. White (Ed.), Intelligence, political inequality, and public policy (pp. 141–183).
Westport, CT: Praeger.
McGue, M., Bouchard, T. J., Jr., Iacono, W. G., & Lykken, D. T. (1993). Behavioral
genetics of cognitive ability: A life-span perspective. In R. Plomin & G. E. McClearn (Eds.), Nature, nurture, and psychology (pp. 59–76). Washington, DC: American Psychological Association.
290 RUSHTON AND JENSEN
Mealey, L. (1990). Differential use of reproductive strategies by human groups? Psycho- logical Science, 1, 385–387.
Miele, F. (1995). For whom the bell curve tolls: An interview with [the author of The Bell Curve] Charles Murray, on IQ, race, class, Gould, Gardner, and the Clintons. Skeptic, 3(2), 34–41.
Miele, F. (2002). Intelligence, race, and genetics: Conversations with Arthur R. Jensen. Boulder, CO: Westview Press.
Miller, E. M. (1994). Intelligence and brain myelination: A hypothesis. Personality and Individual Differences, 17, 803–832.
Moore, E. G. J. (1986). Family socialization and the IQ test performance of traditionally and transracially adopted Black children. Developmental Psychology, 22, 317–326.
Morton, S. G. (1849). Observations on the size of the brain in various races and families of man. Proceedings of the Academy of Natural Sciences, Philadelphia, 4, 221–224.
Myrdal, G. (1944). An American dilemma. New York: Harper & Row.
Naglieri, J. A., & Jensen, A. R. (1987). Comparison of Black–White differences on the
WISC–R and K–ABC: Spearman’s hypothesis. Intelligence, 11, 21–43.
Nagoshi, C. T., Johnson, R. C., DeFries, J. C., Wilson, J. R., & Vandenberg, S. G. (1984). Group differences and first principal-component loadings in the Hawaii Family Study of Cognition: A test of the generality of “Spearman’s hypothesis.” Personality and
Individual Differences, 5, 751–753.
Nei, M., & Roychoudhury, A. K. (1993). Evolutionary relationships of human populations
on a global scale. Molecular Biology and Evolution, 10, 927–943.
Neisser, U. (1997). Never a dull moment. American Psychologist, 52, 79–81.
Neisser, U., Boodoo, G., Bouchard, T. J., Jr., Boykin, A. W., Brody, N., Ceci, S. J., et al.
(1996). Intelligence: Knowns and unknowns. American Psychologist, 51, 77–101. Nell, V. (2000). Cross-cultural neuropsychological assessment: Theory and practice.
Mahwah, NJ: Erlbaum.
Nisbett, R. E. (1998). Race, genetics, and IQ. In C. Jencks & M. Phillips (Eds.), The
Black–White test score gap (pp. 86–102). Washington, DC: Brookings Institute. Nott, J. C., & Glidden, G. R. (1854). Types of mankind. Philadelphia: Lippincott. Nyborg, H. (1994). Hormones, sex, and society: The science of physicology. Westport,
CT: Praeger.
Nyborg, H., & Jensen, A. R. (2000). Black–White differences on various psychometric
tests: Spearman’s hypothesis tested on American Armed Services veterans. Person-
ality and Individual Differences, 28, 593–599.
Ogbu, J. U. (2002). Cultural amplifiers of intelligence: IQ and minority status in cross-
cultural perspective. In J. M. Fish (Ed.), Race and intelligence: Separating science
from myth (pp. 241–278). Mahwah, NJ: Erlbaum.
Osborne, R. T. (1980). Twins: Black and White. Athens, GA: Foundation for Human
Understanding.
Osborne, R. T., & McGurk, F. C. J. (Eds.). (1982). The testing of Negro intelligence: Vol.
2. Athens, GA: Foundation for Human Understanding.
Owen, K. (1992). The suitability of Raven’s Standard Progressive Matrices for various
groups in South Africa. Personality and Individual Differences, 13, 149–159. Papiernik, E., Cohen, H., Richard, A., de Oca, M. M., & Feingold, J. (1986). Ethnic
differences in duration of pregnancy. Annals of Human Biology, 13, 259–265. Parra, E. J., Marcini, A., Akey, J., Martinson, J., Batzer, M. A., Cooper, R., et al. (1998). Estimating African American admixture proportions by use of population specific
alleles. American Journal of Human Genetics, 63, 1839–1851.
Pearl, R. (1934, May 11). The weight of the Negro brain. Science, 80, 431–434. Pennington, B. F., Filipek, P. A., Lefly, D., Chhabildas, N., Kennedy, D. N., Simon, J. H.,
RACE DIFFERENCES IN COGNITIVE ABILITY 291
et al. (2000). A twin MRI study of size variations in the human brain. Journal of
Cognitive Neuroscience, 12, 223–232.
Peoples, C. E., Fagan, J. F., III, & Drotar, D. (1995). The influence of race on 3-year-old
children’s performance on the Stanford–Binet: Fourth edition. Intelligence, 21,
69–82.
Platt, J. R. (1964, January 24). Strong inference. Science, 146, 347–353.
Plomin, R., & Daniels, D. (1987). Why are children in the same family so different from
one another? Behavioral and Brain Sciences, 10, 1–60.
Plomin, R., DeFries, J. C., & Loehlin, J. C. (1977). Genotype–environment interaction
and correlation in the analysis of human behavior. Psychological Bulletin, 84,
309 –322.
Plomin, R., DeFries, J. C., McClearn, G. E., & McGuffin, P. (2001). Behavioral genetics
(4th ed.). New York: Freeman.
Polednak, A. P. (1989). Racial and ethnic differences in disease. Oxford, England: Oxford
University Press.
Post, R. H. (1982). Populational differences in visual acuity: A review, with speculative
notes on selection relaxation. Social Biology, 29, 319–343.
Posthuma, D., De Geus, E. J. C., Baare, W. F. C., Pol, H. E. H., Kahn, R. S., & Boomsma,
D. I. (2002). The association between brain volume and intelligence is of genetic
origin. Nature Neuroscience, 5, 83–84.
Raven, J. (2000). The Raven’s Progressive Matrices: Change and stability over culture and
time. Cognitive Psychology, 41, 1–48.
Raven, J., Raven, J. C., & Court, J. H. (1998). Manual for Raven’s Standard Progressive
Matrices (1998 ed.). Oxford, England: Oxford Psychologists Press.
Raven, J., Summers, B., Birchfield, M., Brosier, G., Burciaga, L., Byrkit, B., et al. (1990). Manual for Raven’s Progressive Matrices and Vocabulary Scales—Research supple- ment: No. 3. American and international norms (2nd ed.). Oxford, England: Oxford
Psychologists Press.
Redding, R. E. (2001). Sociopolitical diversity in psychology: The case for pluralism.
American Psychologist, 56, 205–215.
Ree, M. J., & Carretta, T. R. (1995). Group differences in aptitude factor structure on the
ASVAB. Educational and Psychological Measurement, 55, 268–277.
Risch, N., Burchard, E., Ziv, E., & Tang, H. (2002). Categorization of humans in
biomedical research: Genes, race, and disease. Genome Biology, 3(7), 1–12.
Roth, P. L., Bevier, C. A., Bobko, P., Switzer, F. S., III, & Tyler, P. (2001). Ethnic group differences in cognitive ability in employment and educational settings: A meta-
analysis. Personnel Psychology, 54, 297–330.
Rowe, D. C. (1994). No more than skin deep. American Psychologist, 49, 215–216. Rowe, D. C. (2002). IQ, birth weight, and number of sexual partners in White, African
American, and mixed race adolescents. Population and Environment, 23, 513–524. Rowe, D. C., & Cleveland, H. H. (1996). Academic achievement in Blacks and Whites:
Are the developmental processes similar? Intelligence, 23, 205–228.
Rowe, D. C., & Rodgers, J. L. (2002). Expanding variance and the case of historical changes in IQ means: A critique of Dickens and Flynn (2001). Psychological Review,
109, 759–763.
Rowe, D. C., Vazsonyi, A. T., & Flannery, D. J. (1994). No more than skin deep: Ethnic
and racial similarity in developmental process. Psychological Review, 101, 396 – 413. Rowe, D. C., Vazsonyi, A. T., & Flannery, D. J. (1995). Ethnic and racial similarity in developmental process: A study of academic achievement. Psychological Science, 6,
33–38.
Rushton, J. P. (1989). Japanese inbreeding depression scores: Predictors of cognitive
differences between Blacks and Whites. Intelligence, 13, 43–51.
292 RUSHTON AND JENSEN
Rushton, J. P. (1991). Mongoloid–Caucasoid differences in brain size from military samples. Intelligence, 15, 351–359.
Rushton, J. P. (1992). Cranial capacity related to sex, rank, and race in a stratified random sample of 6,325 U.S. military personnel. Intelligence, 16, 401–413.
Rushton, J. P. (1993). Corrections to a paper on race and sex differences in brain size and intelligence. Personality and Individual Differences, 15, 229–231.
Rushton, J. P. (1994). Sex and race differences in cranial capacity from International Labour Office data. Intelligence, 19, 281–294.
Rushton, J. P. (1997). Cranial size and IQ in Asian Americans from birth to age seven. Intelligence, 25, 7–20.
Rushton, J. P. (1999). Secular gains in IQ not related to the g factor and inbreeding depression—unlike Black–White differences: A reply to Flynn. Personality and Individual Differences, 26, 381–389.
Rushton, J. P. (2000). Race, evolution, and behavior: A life history perspective (3rd ed.). Port Huron, MI: Charles Darwin Research Institute.
Rushton, J. P. (2001). Black–White differences on the g factor in South Africa: A “Jensen effect” on the Wechsler Intelligence Scale for Children—Revised. Personality and Individual Differences, 31, 1227–1232.
Rushton, J. P. (2002). Jensen effects and African/Coloured/Indian/White differences on Raven’s Standard Progressive Matrices in South Africa. Personality and Individual Differences, 33, 1279–1284.
Rushton, J. P., & Ankney, C. D. (1996). Brain size and cognitive ability: Correlations with age, sex, social class, and race. Psychonomic Bulletin and Review, 3, 21–36.
Rushton, J. P., Brainerd, C. J., & Pressley, M. (1983). Behavioral development and construct validity: The principle of aggregation. Psychological Bulletin, 94, 18–38. Rushton, J. P., & Jensen, A. R. (2003). African–White IQ differences from Zimbabwe on the Wechsler Intelligence Scale for Children—Revised are mainly on the g factor.
Personality and Individual Differences, 34, 177–183.
Rushton, J. P., & Osborne, R. T. (1995). Genetic and environmental contributions to
cranial capacity in Black and White adolescents. Intelligence, 20, 1–13.
Rushton, J. P., & Skuy, M. (2000). Performance on Raven’s Matrices by African and
White university students in South Africa. Intelligence, 28, 251–265.
Rushton, J. P., Skuy, M., & Fridjhon, P. (2002). Jensen effects among African, Indian, and White engineering students in South Africa on Raven’s Standard Progressive Matri-
ces. Intelligence, 30, 409–423.
Rushton, J. P., Skuy, M., & Fridjhon, P. (2003). Performance on Raven’s Advanced
Progressive Matrices by African, East Indian, and White engineering students in
South Africa. Intelligence, 31, 123–137.
Scarr, S. (1996). How people make their own environments: Implications for parents and
policy makers. Psychology, Public Policy, and Law, 2, 204–228.
Scarr, S., & McCartney, K. (1983). How people make their own environments: A theory
of genotype–environment effects. Child Development, 54, 424–435.
Scarr, S., Pakstis, A. J., Katz, S. H., & Barker, W. B. (1977). Absence of a relationship between degree of White ancestry and intellectual skills within a Black population.
Human Genetics, 39, 69–86.
Scarr, S., & Weinberg, R. A. (1976). IQ test performance of Black children adopted by
White families. American Psychologist, 31, 726–739.
Scarr-Salapatek, S. (1971, December 24). Race, social class, and IQ. Science, 174,
1285–1295.
Schmidt, F. L., & Hunter, J. E. (1998). The validity and utility of selection methods in
personnel psychology: Practical and theoretical implications of 85 years of research findings. Psychological Bulletin, 124, 262–274.
RACE DIFFERENCES IN COGNITIVE ABILITY 293
Scho ̈nemann, P. H. (1992). Extension of Guttman’s result from g to PC1. Multivariate Behavioral Research, 27, 219–224.
Schoenemann, P. T., Budinger, T. F., Sarich, V. M., & Wang, W. S. Y. (2000). Brain size does not predict general cognitive ability within families. Proceedings of the National Academy of Sciences USA, 97, 4932–4937.
Shigehisa, T., & Lynn, R. (1991). Reaction times and intelligence in Japanese children. International Journal of Psychology, 26, 195–202.
Shuey, A. M. (1958). The testing of Negro intelligence. Lynchburg, VA: J. P. Bell. Shuey, A. M. (1966). The testing of Negro intelligence (2nd ed.). New York: Social
Science Press.
Simmons, K. (1942). Cranial capacities by both plastic and water techniques with cranial
linear measurements of the Reserve Collection: White and Negro. Human Biology,
14, 473–498.
Skuy, M., Gewer, A., Osrin, Y., Khunou, D., Fridjhon, P., & Rushton, J. P. (2002). Effects
of mediated learning experience on Raven’s Matrices scores of African and non-
African university students in South Africa. Intelligence, 30, 221–232.
Skuy, M., Hoffenberg, S., Visser, L., & Fridjhon, P. (1990). Temperament and cognitive modifiability of academically superior Black adolescents in South Africa. Interna-
tional Journal of Disability, Development, and Education, 37, 29–44.
Skuy, M., Schutte, E., Fridjhon, P., & O’Carroll, S. (2001). Suitability of published neuropsychological test norms for urban African secondary school students in South
Africa. Personality and Individual Differences, 30, 1413–1425.
Skuy, M., & Shmukler, D. (1987). Effectiveness of the Learning Potential Assessment Device with Indian and Colored adolescents in South Africa. International Journal of
Special Education, 12, 131–149.
Snyderman, M., & Rothman, S. (1987). Survey of expert opinion on intelligence and
aptitude testing. American Psychologist, 42, 137–144.
Snyderman, M., & Rothman, S. (1988). The IQ controversy, the media, and public policy.
New Brunswick, NJ: Transaction Books.
Sowell, T. (1994). Race and culture. New York: Basic Books.
Spearman, C. (1927). The abilities of man: Their nature and measurement. New York:
Macmillan.
Stanley, J. C., & Porter, A. C. (1967). Correlation of Scholastic Aptitude Test scores with
college grades for Negroes versus Whites. Journal of Educational Measurement, 4,
199 –218.
Steele, C. M. (1997). A threat in the air: How stereotypes shape intellectual identity and
performance. American Psychologist, 52, 613–629.
Sternberg, R. J. (2000). (Ed.). Handbook of intelligence. Cambridge, England: Cambridge
University Press.
Sternberg, R. J., Nokes, C., Geissler, P. W., Prince, R., Okatcha, F., Bundy, D. A., &
Grigorenko, E. L. (2001). The relationship between academic and practical intelli-
gence: A case study in Kenya. Intelligence, 29, 401–418.
Stringer, C., & McKie, R. (1996). African exodus. London: Cape.
Tate, C., & Audette, D. (2001). Theory and research on “race” as a natural kind variable
in psychology. Theory and Psychology, 11, 495–520.
te Nijenhuis, J., Voskuijl, O. F., & Schijve, N. B. (2001). Practice and coaching on IQ
tests: Quite a lot of g. International Journal of Selection and Assessment, 9, 302–308. Thompson, P. M., Cannon, T. D., Narr, K. L., Erp, T. V., Poutanen, V. P. Huttunen, M., et al. (2001). Genetic influences on brain structure. Nature Neuroscience, 4, 1253–
1258.
Tizard, B. (1974, February 1). IQ and race. Nature, 247, 316.
294 RUSHTON AND JENSEN
Todd, T. W. (1923). Cranial capacity and linear dimensions, in White and Negro. American Journal of Physical Anthropology, 6, 97–194.
Urbach, P. (1974a). Progress and degeneration in the “IQ debate” (I). British Journal of the Philosophy of Science, 25, 99–135.
Urbach, P. (1974b). Progress and degeneration in the “IQ debate” (II). British Journal of the Philosophy of Science, 25, 235–259.
Vernon, P. A., Wickett, J. A., Bazana, G., & Stelmack, R. M. (2000). The neuropsychol- ogy and psychophysiology of human intelligence. In R. J. Sternberg (Ed.), Handbook of intelligence (pp. 245–264). Cambridge, England: Cambridge University Press.
Vernon, P. E. (1965). Ability factors and environmental influences. American Psycholo- gist, 20, 723–733.
Vernon, P. E. (1979). Intelligence: Heredity and environment. San Francisco: Freeman. Vernon, P. E. (1982). The abilities and achievements of Orientals in North America. New
York: Academic Press.
Vint, F. W. (1934). The brain of the Kenya native. Journal of Anatomy, 48, 216–223. Waldman, I. D., Weinberg, R. A., & Scarr, S. (1994). Racial-group differences in IQ in
the Minnesota Transracial Adoption Study: A reply to Levin and Lynn. Intelligence,
19, 29–44.
Watson, J. B. (1924). Behaviorism. Chicago: University of Chicago Press.
Weinberg, R. A., Scarr, S., & Waldman, I. D. (1992). The Minnesota Transracial
Adoption Study: A follow-up of IQ test performance at adolescence. Intelligence, 16,
117–135.
Wigdor, A. K., & Garner, W. R. (Eds.). (1982). Ability testing: Uses, consequences, and
controversies. Part 1: Report of the Committee. Part 2: Documentation section.
Washington, DC: National Academy Press.
Willerman, L., Naylor, A. F., & Myrianthopoulos, N. C. (1974). Intellectual development
of children from interracial matings: Performance in infancy and at 4 years. Behav-
ioral Genetics, 4, 84–88.
Wilson, E. O. (1978). On human nature. Cambridge, MA: Harvard University Press. Winick, M., Meyer, K. K., & Harris, R. C. (1975, December 19). Malnutrition and
environmental enrichment by early adoption. Science, 190, 1173–1175.
Zaaiman, H., van der Flier, H., & Thijs, G. D. (2001). Dynamic testing in selection for an educational programme: Assessing South African performance on the Raven Pro-
gressive Matrices. International Journal of Selection and Assessment, 9, 258–269. Zindi, F. (1994). Differences in performance. The Psychologist, 7, 549–552.

[Mikael K.]

Ahneus

Ahne

ahneuden

Rajoitamme ahneutta säätämällä lakeja? En usko tuon hoituvan lainsäädäntöteitse. Se hoituu vain sisäisen kasvun kautta. Sisäinen kasvu taasen vaatii tietoisuuden siitä, että itsellä on ongelma ja halun tehdä tälle ongelmalle jotain.

Tietoisuus taasen vaatii älykkyyttä, joten aika moni jää asemalle kapasiteettinsa takia ja on tuomittu ikuiseen kärsimykseen ahnehtimaan ja kadehtimaan. He siis eivät koskaan ymmärrä, että vikaa on heissä itsessä.

Onko ainoa vaihtoehto kyllä tai ei, on/off? Kärjistät liikaa. Tässäkin pätee se, että pitäisi nähdä sekä-että-vaihtoehto. Toisin sanoen lakeja tarvitaan, niin että yhteiset toiminnan rajat olisivat tiedossa. Jalkapallossa linjamies heiluttaa lippua ja tuomari puhaltaa pilliin jos pallo menee yli rajojen. Normaalisti jo lapset osaavat jalkapallon säännöt, joten ei niiden noudattamisessa kovin suuria ponnistuksia vaadita. Sama pätee myös yhteiskunnassa muutettavat muuttaen.

Ahneuden huipentumat näkyvät mm. Nigerian rannikolla öljy-yhtiöiden toiminnassa tai suuressa Enronin huijauksessa. Juuri tällaisissa ja pienemmissä tapauksissa tarvitaan sääntelyä tai lakeja, niin että ahneus olisi karsinoitu riittävän tukevasti. Ilman riittäviä sääntöjä yhteiskunnat eivät voisi toimia kunnolla. Saapa nähdä mitä Suomessa tapahtuu, kun poliisivoimat hiipuvat ja rikoksia ei tutkita.

[adele]

Rajoitamme ahneutta säätämällä lakeja? En usko tuon hoituvan lainsäädäntöteitse. Se hoituu vain sisäisen kasvun kautta.

Tässä ehkä kaikkein alastomimmillaan täysin vastakkainen kanta. Näin mieletöntä versiota ei tosin tapaa kuin netissä,

Jos hyväksytään peruslähtökohdaksi, että valtaosa ihmisistä haluaisi elää onnellisen elämän (juu, juu tiedän moni valitsee kärsimyksen). Sitten tiedetään, että onnellinen elämä ei tule rahasta, eikä älykkyydestä, ja että onnellisuus on pohjimmiltaan valinta. Tiedetään myös, että onnellisuuden valinnan esteenä on ihmisen väärät arvot (esim ahneus), niin miten tämä voitaisiin hoitaa kuntoon lakeja säätämällä?

Jos lailla kielletään ahneus, niin miten sitä valvottaisiin? Jollain O-mittarilla? Julistetaan onnellinen elämä pakoksi, sitten mitataan viivottimella hymyn leveys ja rankaistaan, jos mitat eivät täyty? Ei, kaikki lähtee ihmisestä itsestään ja hänen tekemästä matkasta.

Jos joku ulkopuolinen ihminen toimii ahneudensa takia väärin, niin jos valitsen voida hänen toiminnastaan pahoin, luovutan samalla mielenrauhani tuon ihmisen haltuun. Miksi ihmeessä haluaisin luovuttaa mielenrauhani jonkun toisen haltuun ja kärsiä?

[mikaw_]

Nyt lähden Kouvolan Hansakeskukseen katsomaan Haavistoa livenä. Mikäli esiin tulee sopiva tilaisuus niin aion kysyä hänen mielipidettä ilmastonlämpenemiseen, jos hän uskoo moiseen huuhaahan niin en tule äänestämään kumpaakaan ehdokasta vaan lähden kirkkoveneellä kohti Sulkavaa.

Teet kysymykselläsi itsestäsi idiootin ja jos Haavisto vastaa "uskon" niin sitten hänkin on idiootti, tai ainakin esittää sellaista pöljälle vaalikarjalle. Se lämpeneekö ilmasto on tieteellinen ei uskonnollinen kysymys. Ilmasto voi lämmetä, tai olla lämpeämättä, mutta ei sitä uskolla muutetan suuntaan taikka toiseen. Luultavasti haet vastausta kysymykseen: "mikä on näkemyksesi ihmisen toiminnan osuuteen ilmaston mahdollisessa lämpenemisessä ja jos näkemyksesi mukaan ihmisen vaikutus on merkittävä, mitä toimenpiteitä ehdotat?" Toisekseen, jos ilmasto muuttuu onko se välttämättä negatiivista muuttumista? Maapallo on aina muuttunut.

[Jukava]

Ei kyse ole siitä, vaan yrityksen yksituisen sairasvakuutuksen vähennysoikeudesta, tämä on ehkä merkitävin tuki ja siitä on luovuttu mm. Tanskassa. Köyhät tavallaan maksavat siinä rikkaiden hoitoja. Eli systeemi menee niin, että voitosta saa vähentää nämä kalliit vakuutukset, jotka tuovat verohyötynä ainakin yhteisöveron verran. Joka kerta kun vakuutusyhtiölle lähtee lasku toimarin lääkärikäynnistä, niin siinä ei ole hyvitystä vain Kela-osuuden verran vaan myös tämä tuki. Ja Jukav tietää tämän aivan hyvin, mutta ei vahingossakaan kerro.

Köyhät maksavat rikkaiden hoitoja

Juu, tunnetustihan ne köyhät ovat maamme nettoveronmaksajia ja rikkaat saajia.
Totta hitossa työterveyskulut saa vähentää voitosta, se on lakisääteinen ja pakollinen menoerä työantajalle. Äsken työnantaja riisti työntekijöitä ja repi selkänahkaa, nyt ne taas antavat liikaa etuja. Ihmettelen myös miksi työnantajat niin intopiukeana ostavat yksityiseltä työterveyspalveluja, kun eskofothan kertoi kuinka samat olisi saatavissa 6x halvemmalla julkiselta, niin jäisi enemmän osinkoa maksettavaksi.

Siltä osin kun hoitomaksut ylittävät tuotantokulut, näkyy maksettu maksu työterveysyrityksen voittona, josta se yhteisövero sitten peritään.

Työterveyshuollon kuluista KELA korvaa työnantajalle 50% kohtuullisista kostannuksista, max. yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksista 117,55€ per työntekijä(2011). Olettaen että yhtiö on voitollinen, palautuu tästä tietysti 24,5% sitten yhteisöverona takaisin.

Yksittäisten ihmisten käyntien suhteen jokainen voi miettiä ihan itse, kuinka kovasti uskoo eskofotin väitteeseen siitä, että vuonna 1989 viimeksi korotetut Kelan terveydenhuoltotaksat vastaavat nykyisin moninkertaisesti terveyspalvelujen tuotantokuluja.

[adele]

Ahneuden huipentumat näkyvät mm. Nigerian rannikolla öljy-yhtiöiden toiminnassa

Juu, Selvästi Afrikan kurjuus on suuryritysten ahneuden vika. Suuryritykset ovat viekkaudella ja vääryydellä kiristäneet Arfikan leopardihattua ottamaan lahjuksia ja pistämään ne Sveitsiin tilille!

Lisäksi lieventävän seikkana on muistettava, että siirtomaat ovat olleet keskimäärin vasta yli 50 vuotta itsenäisiä, joka on aivan liian lyhyt aika tehdä mitään yhteiskunnallisia muutoksia parempaan, koska "suuryritysten ahneus", "orjuuus" ja "valkoisen miehen pakkovalta". Eihän maamme Suomikaan ole ollut kuin 90 vuotta itsenäinen ja mitään muutosta parempaan ei ole tuossa ajassa saatu, koska olimme niin pitkään siirtomaavallan alla.

Siten maamme, kuten Afrikan huono tilanne selittyy suuryritysen ahneuden lisäksi, orjuudella ja siirtomaavallalla. Orjuuttahan oli kaikkialla 1800-luvulle asti ja pelkästään 1500- ja 1800-luvun välisenä aikana Pohjois-Afrikan muslimimaihin kaapattiin orjiksi yli miljoona eurooppalaista (kaappausretket ulottuivat aina Islantiin saakka), joka sittemmin esti myöhemmin koko Euroopan kehityksen ja siksi mekin jäimme tänne kehitysmaaksi kurjistumaan.

Hmmm.... ilveksen tappamalla voisi saada aika nätin hatun.

[eskofot]

(eskofotille, Tuo on siis tutkimus, ei mielipide.)

Adele, käääh, touhusi menee jo parodiaksi webrollista. Toihan on se Lynnin Pioneerfundin pseudotieteeksi todennettu rasismo-opus. Joo, neekerit on tosiaan "aggressiivisia" ja se on tutkittu. Sulta puuttuu kyllä kaikki lähdekritiikki, ihan kaikki. Olin aivan varma, että kannoillasi on yhteys tuohonkin settiin. Kuten olikin. Olet ostanut koko paketin, jöötiä.

[adele]

Haavistoa livenä....aion kysyä hänen mielipidettä ilmastonlämpenemiseen, jos hän uskoo moiseen huuhaahan niin en tule äänestämään kumpaakaan ehdokasta vaan lähden kirkkoveneellä kohti Sulkavaa.

Teet kysymykselläsi itsestäsi idiootin ja jos Haavisto vastaa "uskon" niin sitten hänkin on idiootti, tai ainakin esittää sellaista pöljälle vaalikarjalle. Se lämpeneekö ilmasto on tieteellinen ei uskonnollinen kysymys.

Aivan. Epäselväksi jäi, minne kirkkovene ilmaantuu (äänestyslippuun?), jos Haavisto vastaa; "En usko, vaan tiedän"

[Mikael K.]

Ahneuden huipentumat näkyvät mm. Nigerian rannikolla öljy-yhtiöiden toiminnassa

Juu, Selvästi Afrikan kurjuus on suuryritysten ahneuden vika. Suuryritykset ovat viekkaudella ja vääryydellä kiristäneet Arfikan leopardihattua ottamaan lahjuksia ja pistämään ne Sveitsiin tilille!

En kirjoittanut mistään Afrikan kurjuudesta vaan nimenomaan Nigerian suistoalueen öljytuhoista. Siinä jos missä näkyvät ahneuden konkreettiset vaikutukset.

oil.jpg

[adele]

Adele, käääh, touhusi menee jo parodiaksi webrollista. Toihan on se Lynnin Pioneerfundin pseudotieteeksi todennettu rasismo-opus. Joo, neekerit on tosiaan "aggressiivisia" ja se on tutkittu. Sulta puuttuu kyllä kaikki lähdekritiikki, ihan kaikki.

Humanistina varmasti autat tietämätöntä mäessä ja kerrot keskeiset tietosi validista kritiikistä tutkimusta kohtaan. Vai oliko tuo kirjottamasi se kritiikki, jolla tutkimus todetaan "pseudotieteelliseksi rasismi-oppaaksi" ?

Tuohon tutkimukseen on Googlessa 115000 tieteellistä viittausta, joten varmasti löydät sieltä jotain. Jään odottamaan.
http://scholar.google.com/scholar?q=THI ... i=scholart

ps. huomasin juuri, että tieto-googlessa ensimmäinen linkki, joka jakaa tuota "pseudotieteellistä rasismi-opasta" on Harvard.

[Jukava]

Kansantaloustieteijilä Eskofot vastaa: Ei mikään. Minähän juuri esitän, että hintajousto olisi negatiivinen kysynnässä, kuten aina! Ymmärrätkö termin? Tarjonnan jousto samoin: Ehkä helpommin saisi lääkeäreitäkin terveyskeskuksiin töihin normaalilla hinnalla, kun tämä keinotekoinen tuki poistettaisiin. Siitä tulisi siis myös tuottoa.

Mutta, dear Jukava, minusta vaikuttaa että et tunnu ymmärtävän mitä sinulle kerrotaan (joka kerran joudun korjaamaan käsityksiäsi, en jaksa enää miettiä ovatko ne tahallisia vai hatattomia väärintulkintoja) ideologisen kehyksesi vahvuudesta johtuen, niin menee hieman mielenkiinnottomaksi tämä.

Esitit, että hinta pysyisi samana tuen poistamisesta huolimatta, etkä puhunut tarjonnan muutoksestakaan mitään.

Todellinen seuraus tuosta olisi, että tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle, ja uusi tasapainopiste löytyy korkeammasta hinnasta (kuluttajan näkökulmasta) ja vähäisemmästä palvelun käytöstä.
Melkoisessa utopiassa elät, jos luulet että tuki ei vaikuta palvelun hintaan.

Mutta jokatapauksessa, tämä oikeistofasistikonservatiiviradikaali alkaa olla pitkästynyt tähän keskusteluun, ja siirtyy jonkun helpomman aiheen pariin, vaikkapa vakuutteleemaan kaikkia Homppulaisia Windowsin käyttäjiksi. Sovitaan että sinä voitit, ja vasemmisto pelastaa maailman tehottomalta kapitalismilta.

[Mikael K.]

ps. huomasin juuri, että tieto-googlessa ensimmäinen linkki, joka jakaa tuota "pseudotieteellistä rasismi-opasta" on Harvard.

Myytkö pesuainetta? Paljonko saat provisiota? Ainakin mainoksien mukaan asiantuntijat sanovat juuri XXX-merkkisen pesuaineen olevan tehokkainta. Huomaatko ongelman? Sehän on maailman vanhin myyntikikka, joka on muotoiltu tarkoituksella harhauttavaksi. Kyseessä on argumentaatiovirhe. Tässä tapauksessa asiaton auktoriteettiin vetoaminen. Väite on siis vain huulien liikettä ja toisten ajan kuluttamista.

[adele]

En kirjoittanut mistään Afrikan kurjuudesta vaan nimenomaan Nigerian suistoalueen öljytuhoista. Siinä jos missä näkyvät ahneuden konkreettiset vaikutukset.

Luin artikkelin.

Artikkelista selvästi käy ilmi, että vuotoihin on Nigeriassa neljä pääsyytä;

• sabotaasi,
  varkaudet,
  huolimattomuus,
  ikääntyvät putket

Kysymys missä suhteessa näihin vuodot syntyvät, jää artikkelissa avoimeksi. Se kävi selväksi, että asia on kontroversiaali.

Shellin edustajan mukaan 2% vuodoista olisi huolimattomuuden ja ikääntyvän kaluston syy. Eli kääntäen 98% tulisi Nigerian neekerin sabotaasin ja varkauksien takia. Shellin edustaja myös sanoi, että Nigeria on toimipaikkana "haastava" vallitsevan turvattomuuden ja laittomuuden takia.

Vaikka Shellin edustaja valehtelisi prosenteista, niin tuskin heillä olisi pokkaa väittää että todellisuus olisi ihan päinvastainen, eli 98% olisi Shellin piittaamattomuuden syy (huolimattomuus ja ikääntyvän kalusto) ja vain 2% menisi Nigerian neekerin piikkiin. Jos näin olisi, silloin voitaisiin todella puhua Shellin ahneudesta.

Ulkopuolinen konsultti virkkoi, että Nigeriassa putket hajovat monta kertaa enemmän kuin muualla, ottamatta kantaa miksi. Hänen mukaan jopa Shell myöntää, että melkein joka vuosi luontoon pääsee öljyä korroosion takia pettäneestä putkesta. Mielestäni tämä ei voi mitenkään selittää tilanteen kurjuutta. Enkä voi mitenkään käsittää miksi kukaan, oli sitten kyseessä öljy-yhtiö tai yksittäinen ihminen, haluaisi tänään laskea raaka-öljyä luontoon, koska se on niin arvokasta?

Jos Shellin edustajan prosentit ovat edes sinnepäin, on kyse Nigerian neekerin ahneudesta, ei suuryhtiön.

Pätkiä artikkelista

How much of the spillage is due to oil thieves or to sabotage linked to the militant movement active in the Niger Delta, and how much stems from poorly maintained and aging pipes, is a matter of fierce dispute among communities, environmentalists and the oil companies.

Caroline Wittgen, a spokeswoman for Shell in Lagos, said, “We don’t discuss individual spills,” but argued that the “vast majority” were caused by sabotage or theft, with only 2 percent due to equipment failure or human error.

“We do not believe that we behave irresponsibly, but we do operate in a unique environment where security and lawlessness are major problems,” Ms. Wittgen said.

Richard Steiner, a consultant on oil spills, concluded in a 2008 report that historically “the pipeline failure rate in Nigeria is many times that found elsewhere in the world,” and he noted that even Shell acknowledged “almost every year” a spill due to a corroded pipeline.

Olen vieraillut aika monta kertaa Afrikassa. Pohjoisessa, idässä ja etelässä. Menkään käymään, katsotte maailmaa ja luette uutisia matkan jälkeen aivan eri silmin.

[adele]

Kyseessä on argumentaatiovirhe. Tässä tapauksessa asiaton auktoriteettiin vetoaminen.

Kyllä ja ei.

Jos käyttäisin sitä, että Harvard jakaa tuota tutkimusta, merkkinä tutkimuksen validiudesta, olisi kyseessä argumentaatiovirhe. Tiedän hyvin tarkkaan, että väitteen lausujan perusteella, lause ei muutu todeksi eikä epätodeksi. Tiesin tuon vaaran laittaessani huomautuksen.
En pyri argumentoimaan tutkimuksen validiteettia tuolla, pidin vain mielenkiintoisena havaintoa, että Harvard jakaa tuota "pseudotieteeksi todennettua rasismo-opusta"

[paulaw]

Nyt lähden Kouvolan Hansakeskukseen katsomaan Haavistoa livenä. Mikäli esiin tulee sopiva tilaisuus niin aion kysyä hänen mielipidettä ilmastonlämpenemiseen, jos hän uskoo moiseen huuhaahan niin en tule äänestämään kumpaakaan ehdokasta vaan lähden kirkkoveneellä kohti Sulkavaa.

Kyllä hän uskoo siihen mihin tiedeyhteisökin, Niinistö myös – joskin tietyin varauksin. Ilmastoskeptismi on kyllä mielenkiintoinen osa assault-onreason -konservativismia. Luin juuri miten Soini kertoi että ilmastomuutosta ei ole koska Englannissa oli ennen viinitarhoja! Hehheh. Kukaan järjellinen ei kiistä ilmastonmuutosta, siitä vähemmistö debatoi, onko se ihmisen aiheuttama vai ei. Asiaa lienee hankala todentaa kuin 95 % varmaksi, mutta miksipä ei sen perusteella tehtäisi vastuullisia tekoja, beats me. Sitten se on aika myöhäistä, kun Kiinalle on annettu vapaakirja. Mistä sitten saadaan enää ilmastoskeptisistit kiinni? Ovat kaikki ostaneet veneen.

Keskiajan lämmin jakso on ihan tosijuttu. Ongelma vain on, että se ei voinut johtua ihmisen toimista. Niinpä siitä, että nyt ilmasto muuttuu, ei voida tämän perusteella pitää osoituksena ihmisen toiminnasta. Ilmasto kun on aina muuttunut ihmisestä riippumatta.

[Mikael K.]

En kirjoittanut mistään Afrikan kurjuudesta vaan nimenomaan Nigerian suistoalueen öljytuhoista. Siinä jos missä näkyvät ahneuden konkreettiset vaikutukset.

Luin artikkelin.

Artikkelista selvästi käy ilmi, että vuotoihin on Nigeriassa neljä pääsyytä;

• sabotaasi,
  varkaudet,
  huolimattomuus,
  ikääntyvät putket

Kysymys missä suhteessa näihin vuodot syntyvät, jää artikkelissa avoimeksi. Se kävi selväksi, että asia on kontroversiaali.

Shellin edustajan mukaan --

Eikö tuostakin näy selvästi, että kyse on ahneudesta? Toki taustalla on varmasti muitakin syitä mutta ahneus näkyy kyllä selvästi. Mikä siinä on ongelmana jos et näe sitä? Oletko Shellillä tai Exxonilla töissä?

Oil companies also contend that they clean up much of what is lost. A spokesman for Exxon Mobil in Lagos, Nigel A. Cookey-Gam, said that the company’s recent offshore spill leaked only about 8,400 gallons and that “this was effectively cleaned up.”

But many experts and local officials say the companies attribute too much to sabotage, to lessen their culpability. Richard Steiner, a consultant on oil spills, concluded in a 2008 report that historically “the pipeline failure rate in Nigeria is many times that found elsewhere in the world,” and he noted that even Shell acknowledged “almost every year” a spill due to a corroded pipeline.

[eskofot]

Humanistina varmasti autat tietämätöntä mäessä ja kerrot keskeiset tietosi validista kritiikistä tutkimusta kohtaan. Vai oliko tuo kirjottamasi se kritiikki, jolla tutkimus todetaan "pseudotieteelliseksi rasismi-oppaaksi" ? Tuohon tutkimukseen on Googlessa 115000 tieteellistä viittausta, joten varmasti löydät sieltä jotain. Jään odottamaan.
http://scholar.google.com/scholar?q=THI ... i=scholart
ps. huomasin juuri, että tieto-googlessa ensimmäinen linkki, joka jakaa tuota "pseudotieteellistä rasismi-opasta" on Harvard.

Teet minut hulluksi. Jos haet tuollaista tekstiriviä, Google antaa hittejä jokaisesta sanasta, ei niiden yhteisesiintymästä, siellä saattaa olla 4000 viitettä, kritiikkiä. Ja kyllä, tämä kuulu ja kiistelty artikkeli on julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä, mutta se kirja ja tutkimus, mihin se pohjaa on Race, Evolution, and Behavior, joskus 1990-luvun puolivälissä ja siihen viitataan lähes kaikessa alan debatissa koska sitä vastustetaan. Tuota keskustelua seuranneille ei ole jäänyt huomaamatta, miten vähäiseksi sen puolustus jäi. Wikipediassakin on (* artikkeli jossa sen kritiikistä puhutaan. Sen on aika laaja keskustelu, ihmettelen jos et ole törmännyt kun asia selvästi kiinnostaa, ehkä valikoit vain informaatiota joka jotenkin vastaa ennakkoluulojasi. Ehkä seuraat blogia, joka esittelee vain tätä kapeaa ja asenteellista näkökulmaa.

Suomessa hieman samankaltainen keskustelu tunnetaan Töttö-Roos-Vanhasena.

(* Controversial book....The book was generally received negatively, its methodology and conclusions being criticized by many experts. The aggressive marketing strategy also received a lot of criticism. The book received positive reviews by some researchers, many of whom were personally associated with Rushton and with the Pioneer Fund which funded much of Rushton's research

Esitit, että hinta pysyisi samana tuen poistamisesta huolimatta, etkä puhunut tarjonnan muutoksestakaan mitään.

Siis jos tuki poistuu, negatiivisen hintajouston tilanteessa palveluntarjoaja joutuu luultavasti alentamaan hintaansa (hintajousto -3 esim.), se ei tarkoita että hintajousto on nolla. Se voi tarkoittaa sen sijaan, että tuki ei ole tuottavaa.Tarjonnan muutosta en osaa ennakoida, luultavasti osa lääkäreistä tuntisi tämän jälkeen houkuttelevammaksi terveyskeskusduunin, se ei ihan suoraan liity tähän, mutta oikeinhan se olisi: yhteiskunnan rahoilla kun ovat koulutettuja, niin terkkariduuni olisi oikeastaan syytä pakollistaa, velvoittaa siihen, mutta se lienee liikaa.

Ydin tässä keskustelussani kanssasi on ollut, että you can fool some people some time, but not every people all the time. Minä olen lukenut kansista ja minua korpeaa kaltaisesi ekonomiatermeillä briljeeraajat laitasumuttajat. En nyt tarkoita vain sinua, mutta tavallisista kansalaista on perin helppo hämätä esittämällä valikoituja talouslukuja tarkoitushakuisesti tulkittuna. Se on kuitenkin pelkkä mielipide, ja sen hataruuden osoitin ja arvosisällön kaivoin esiin huvikseni. Eipä mulla muuta just nyt.

[Mikael K.]

Kyseessä on argumentaatiovirhe. Tässä tapauksessa asiaton auktoriteettiin vetoaminen.

Kyllä ja ei.

Jos käyttäisin sitä, että Harvard jakaa tuota tutkimusta, merkkinä tutkimuksen validiudesta, olisi kyseessä argumentaatiovirhe. Tiedän hyvin tarkkaan, että väitteen lausujan perusteella, lause ei muutu todeksi eikä epätodeksi. Tiesin tuon vaaran laittaessani huomautuksen.
En pyri argumentoimaan tutkimuksen validiteettia tuolla, pidin vain mielenkiintoisena havaintoa, että Harvard jakaa tuota "pseudotieteeksi todennettua rasismo-opusta"

Tästä seuraa mielenkiintoinen jatkokysymys. Aiemmat sanasi osoittavat, että pidät järkeä ja sen käyttöä olennaisina. Jopa siinä määrin, että halveksit kriteereitäsi täyttämättömiä ihmisiä. Kaikki linkkisi viittaavat samaan suuntaan. Huomaatko tässä mitään eettisiä ongelmia?

[eskofot]

Keskiajan lämmin jakso on ihan tosijuttu. Ongelma vain on, että se ei voinut johtua ihmisen toimista. Niinpä siitä, että nyt ilmasto muuttuu, ei voida tämän perusteella pitää osoituksena ihmisen toiminnasta. Ilmasto kun on aina muuttunut ihmisestä riippumatta.

Tosiasiassa keskiajan lämpökautta ei voi verrata nykyiseen, kyse on ihan eri asteen vaihtelusta, eikö kannattaisi hieman tarkistaa mitä nuo kauppiaat myyvät?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan_lämmin_kausi
Huvittavinta Soinin lausunnossa on se, että hän ei katolisena tiedä, että viininviljely loppui englannissa siihen että luostarilaitos lakkautettiin. Arvaa miksi? Koska hän on lukenut tämän pointin ilmastoskeptikkojen propagandablogista ja pitänyt sitä hyvänä.

[eskofot]

Kyseessä on argumentaatiovirhe. Tässä tapauksessa asiaton auktoriteettiin vetoaminen.

Kyllä ja ei.

Jos käyttäisin sitä, että Harvard jakaa tuota tutkimusta, merkkinä tutkimuksen validiudesta, olisi kyseessä argumentaatiovirhe. Tiedän hyvin tarkkaan, että väitteen lausujan perusteella, lause ei muutu todeksi eikä epätodeksi. Tiesin tuon vaaran laittaessani huomautuksen.
En pyri argumentoimaan tutkimuksen validiteettia tuolla, pidin vain mielenkiintoisena havaintoa, että Harvard jakaa tuota "pseudotieteeksi todennettua rasismo-opusta"

Tästä seuraa mielenkiintoinen jatkokysymys. Aiemmat sanasi osoittavat, että pidät järkeä ja sen käyttöä olennaisina. Jopa siinä määrin, että halveksit kriteereitäsi täyttämättömiä ihmisiä.

No sehän tässä ristiriitaista ja kenties ärsyttävintä onkin, mies kirjoittaa näppis kuhmilla aivan puuta heinää ja korostaa järjen sanomaa, vaikka ymmärrys tiedon edellytyksistä puuttuu aivan kokonaan. Naturalistinen virhepäätelmä -rock.

[Le Corbusier]

Kerron. Sana rotu voidaan korvata sanalla "populaatio", mutta se ei muuta tosiasiaa, että eri "populaatiossa" on fyysisiä ja psyykkisiä eroja.

Taulukko joistain "populaatioden" peruseroista

Worldwide Average Differences Among Blacks, Whites, and East Asians.jpg

Lähde:
THIRTY YEARS OF RESEARCH ON RACE DIFFERENCES IN COGNITIVE ABILITY
http://www.udel.edu/educ/gottfredson/30 ... 0years.pdf

(eskofotille, Tuo on siis tutkimus, ei mielipide.)

Yksi näkemys muiden joukossa.

Uudempiakin tutkimuksia on tehty, jotka eivät ole linjassa vaan osa jopa päinvastaisia.

Tuolta noita voi lukea:
http://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_intelligence

(en viitsi pönkittää copy-pasteamalla 500 riviä lähteitä tähän, koska tiedot löytyvät sivuilta - for your convenience).

Ps. Adelen tutkimus on mainittu tuolla yhtenä kymmenien muiden joukossa.

[mikaw_]

Arkikokemus selvästi todistaa tuon rotututkimuksen puolesta. Vaikkei arkikokemuksella voikaan argumentoida. Kukaan ei hämmästele, jos pamauttaa julkisesti että mustat miehet ne vaan ovat ylivoimaisia juoksussa, sen sijaan kahvit menevät väärään kurkkuun, kun pamauttaa että mustat miehet ne vaan ei pärjää älykkyyttä vaativissa hommissa. Individualisti huomaa ristiriidan, lammas ei. Itsekin vihaan poliittista korrektiutta über alles!