Hinta/Verokeskustelu

[Peitsamo]

Yhteiskunnan tulee mielestäni verottaa kansalaisiaan siinä määrin, että kaikki välttämättömimmät perustarpeet saadaan yhtäläisesti tarjottua kansalaisille varallisuuteen ja yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Tähän kuuluu mm. turvallisuus (armeija/poliisi/palokunnat etc), koulutus, perusterveydenhuolto, infran ylläpito, koulutus jne. Ongelman ydin on siinä, että länsimaat ovat luoneet julkisesta sektorista ikiliikkujan, joka paisuu ja paisuu ja vie koko ajan enemmän resursseja. Kreikan tie on se mitä Suomessakin tapahtuu ennen pitkää ellei asioihin osata puuttua ajoissa, jota ei varmasti tule tapahtumaan, valitettavasti.

Suoraan sanottuna keljuttaa, kuinka Suomessakin puhutaan siitä kuinka pitää kerätä veroja enemmän verojen ollessa jo ennestään korkeimpia maailmassa. Kaikista huolestuttavinta tässä asiassa on se, että kansalaiset on aivopesty uskomaan, että meidän elämäntehtävämme on maksaa veroja Yksityisellä sektorilla työskentelevänä olen tottunut mm. termeihin työn tuottavuus, jousto ym. Olisikohan paperinpyörittäjienkin aika tutustua näihin termeihin?

Julkisen sektorin osuus BKT:sta on muuten vakiintunut viime vuosien aikana 50 prosentin yläpuolelle ja olen varma, että jopa Citruuna ja muut palstan blondit tajuavat tilanteen kestämättämyyden. Samalla syömävelkaa otetaan lisää vuosittain lähemmäs 10 miljardin euron vuositahtia. Puhumattakaan suurten ikäluokkien eläkevastuista, joita entistä pienempi määrä tuottavaa työtä tekevä nuori pääsee makselemaan. En nyt mikään tuomiopäivän julistaja ole, mutta tulevina vuosina lukuisien ihmisten tulee tottua siihen ajatukseen, että niitä Lapin reissuja ja rantalomia ei enää tehdäkään niin usein kuin tänä päivänä...

[Peitsamo]

Onko kelllään tietoa mitä tuloja saapi jos on kiinteistöyhtymässä?

No kerroppas nyt hieman lisää ensitöiksesi. Jos sitä yhteisomistuksessa olevaa kämppää/mökkiä ei vuokrata niin ei sieltä nyt mitään tuloja tipu.

[Kain]

Onko kelllään tietoa mitä tuloja saapi jos on kiinteistöyhtymässä?

No kerroppas nyt hieman lisää ensitöiksesi. Jos sitä yhteisomistuksessa olevaa kämppää/mökkiä ei vuokrata niin ei sieltä nyt mitään tuloja tipu.

Yksi pala peltoa ja muutama hehtaari metsää.
Ainoastaan se pelto on vuokrassa.
Eli se taitaa olla ainut tulo mitä saan?

Satuin vain saamaan tuon nuo määpläntit eräästä kuolinpesästä.

[Peitsamo]

Toki voit verotuksessa vähentää alvin moottorisahasta, raivaussahasta, matkakulut metsäpalstalle kohtuullisessa määrin etc. Luultavasti verottajalta on tullut y-tunnukset ym. tarvittavat paperit, jossa selvennetään asioita. Sitten täytellään veroilmoitusta ja harrastetaan muuta kivaa paperityötä. Kuitit toki kannattaa säilyttää useamman vuoden ajan.

Toisaalta taidat olla holhouksen alainen vielä, joten vanhempasi kenties hoitavat nämä asiat.

[Kain]

Toki voit verotuksessa vähentää alvin moottorisahasta, raivaussahasta, matkakulut metsäpalstalle kohtuullisessa määrin etc. Luultavasti verottajalta on tullut y-tunnukset ym. tarvittavat paperit, jossa selvennetään asioita.

Toisaalta taidat olla holhouksen alainen vielä, joten vanhempasi kenties hoitavat nämä asiat.

Sepä se, olen sattumoisin täyttänyt yli 18 vuotta ja isältäni sain tämän määpläntin.
Äitini taasen on muista syistä poissa pelistä. (Elossa kuitenkin.)

[Peitsamo]

Verottajalla on oma infonumero johon voi soitella ja guuglettamallakin selviää moni asia. Ensin kannattaa tietenkin katsastaa läpi ne verottajalta saadut paperit tai odottaa, että ne tulevat niin on asioiden tilasta enempi perillä.

Mahdolliset metsäpalstasta saadut myyntitulot ym. kannattaa opiskeluvaiheessa ottaa huomioon, koska tulorajojen paukkuessa joutuu makselemaan opintotukea takaisin. Ei mitään kivaa hommaa.

[Peitsamo]

Se vielä pitää mainita, että metsäpalstaan liittyvissä asioissa kannattaa olla yhteydessä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen siinä vaiheessa kun suunnitellaan hakkuita ym.

[Peitsamo]

Niin. Onhan se siten, että jos saa auton ilmaiseksi ei kannata edes miettiä tankkaako itse, vai ostaako kyydin.

Mutta esimerkkiniä Turku-Loviisa 254km. Oma auto kuluttaa n.5,5-6 ltr/100 km dieseliä. Auto maksoi n. 35000€ + käyttövoimavero + huollot + vakuutukset + parkkipaikka + muut satunnaiset menot. Bussilippu yhteen suuntaan samalla reitillä on n.80€. Saahan tuota väliä sahata omalla autolla ihan pirusti, ennen kuin se on itselle voitollista

Kyllähän noita kuluja tulee ja aiheuttaahan se auto noin muutenkin pienoista päänvaivaa. Puhumattakaan menetetystä pääomantuotosta ja auton arvon alenemisesta, jota moni ei tule ajatelleeksi.

Melko surutta käytän taksia silloin tällöin, vaikka hintaa silläkin on Suomessa. Pitemmille reissuille saa auton vuokrattua ihan kelpo hintaan ja silti jää huomattavasti ylimääräistä. Näin pääkaupunkiseudulla julkisten toimiessa hyvin ja etäisyyksien ollessa lyhyitä tämä toki kannattaa, mutta maakunnissa auto kyllä tulee tarpeeseen.

[mikastus]

Jotenkin sitten minäkin kuljettauduin tähän keskusteluun.

Tauvon Turku - Loviisa esimerkissä linja-auton käyttö maksaa kilometriä kohden 31,5 senttiä. Ei kai se oikeasti voi noin paljon olla? Kyseessä oli kai meno-paluu -lippu. Oikea hinta per kilometri matkahuollon hinnastoista olisi kutakuinkin 0,17 snt/km. No, tällä kyydillä ei ilmeisesti pääsisi pihasta-pihaan perille asti, mutta hyvin lähelle ehkä.

Otan muita vaihtoehtoja esiin ja esitän ylimalkaiset laskelmani:

1) Halutaan liikkua itsenäisesti ja milloin tahansa. Ostetaan auto kahden vuoden tarpeisiin.

Ostetaan kymmenen vuotta vanha dieselauto hintaan 5500 €
Huolletaan sitä per vuosi 1000 €, yhteensdä 2000 €
Maksetaan 2 vuoden ajalta rahoituskuluja 1000 €
Maksetaan 2 vuoden ajalta veroluonteisia maksuja 1000 €
Ajetaan 40 000 km / 2v:
Maksetaan polttoaineesta (6l/100km) 3600 €
Kaikki tämä tekee hteensä 13 100 €

Myydään auto tappiolla pois hintaan 3500 €

Kaiken kaikkiaan on ajettu 9600 € edestä, noin 55 kilometriä per päivä. Milloin tahansa ja mihin tahansa, ulkomailla tai kotimaassa.

Hintaa tulee sadalle kilometrille (9600/400) lopulta 24 € (0,24 snt)

2) Vertailua:
Helsinki-Oulu (600 km), Norwegian lentoyhtiö: 20 € (3,3 snt/km)
Helsinki-Oulu (600 km), VR kallein lippu 72 € (12 snt/km)
Oma auto, ylläolevan laskelman mukaan matkahinta (24 snt/km)

Lentäminen halvinta, junailu seuraavaksi halvinta, autoilu kalleinta.

3) Muutama huomio kuitenkin omalla autolla ajamisesta omalla kohdalla: Myös muita on ollut kyydissä, useammin kuin vain joskus. He ovat usein osallistuneet matkakuluihin. Olen myös pystynyt farmariautolla suorittamaan tavarankuljetuksia jotka muutoin olisivat olleet maksullisia jollakin tapaa maksullisia: kaatopaikkareissut, huonekaluostosten kuljetus, omat ja muiden muutot. Peräkärrynkin saan lainaksi yhtä viinipulloa vastaan.

Myös kilometrirahoja voi saada työmatkoista merkittävästi, taisinpa itsekin saada jopa 3000 € vuodessa ihan vasta: 5 kpl reissu Oulusta eteläsuomeen ja takaisin (45 snt/km). Jonain vuonna summa voi tosin olla vain esim. 1500 €. Taksi- tai bussimatkoja ei tarvitse suorittaa, kuten yleensä lento ja junamatkojen yhteydessä. Tämä kaikki vähentää merkittävästi yllälaskettua kilometrihintaa. Nämä kaikki, myös korvatut työajot, ovat jo laskelman kilometreissä mukana.

Jos huomioin tämän kaiken - ja jätän kuitenkin mukavuustekijän, eli ajankohdasta vapaan liikkumisen pois - niin ehkäpä arviolta 5000 € voi vielä vähentää kuluista jotta vertailu olisi tasapuolinen auton omistamisen ja julkisen kulkuneuvon välillä. Eli vähennä 9600-5000 = 4600 €.

Nyt autollaliikkumisen kilometrihinnaksi jäi enää 11,5 snt/km. Tosin samalla siirryttiin jalkamieheksi.

4) Jos ostaa bensa-auton ja paljon halvemman auton sekä ostaa sen käteisellä, jättää korjaukset ja huollot absoluuttiseen minimiinsä, ja ajaa polttoainetta säästellen, niin pääsee vielä alhaisempiin lukuihin per kilometri. Jopa yllälasketun halpalentoyhtiöön verrattaviin kustannuksiin.

Tapauskohtaista, preferenssikysymys, monimutkainen arvioitava. Kyllä. Autoilu voi olla pahuksen kallista, tai sitten suhteellisen edullista. Aivan älyttömän halpaa se ei oikein enää voi olla, ja jatkossa vielä vähemmän.

Ja vielä väsynyt vuodattava lisäys, johon ei varmaankaan tule ikinä korjausta valtiovallan taholta (pientä pessimismiä ainakin huomaan itsessäni): Vastustan jyrkästi käyttövoimaveron perimistä nykytilanteessa dieselkäyttöisiltä ajoneuvoilta. Bensa ja diesel ovat nyt saman hintaisia.

Törkeää kaksinkertaista verotusta ja tylyn eriarvoista. Törkeä temppu kansalaisia kohtaan jotka ovat valinneet kulkineensa aiempien ajoneuvoverotuksen periaatteiden pohjalta. Paitsi että rankaistaan nykyisen vähän kuluttavan ajoneuvon pelkästä omistamisesta, niin kulkineen jälleenmyyntiarvosta rapsahti edellämainitun tempun vuoksi myös reilu siivu pois. Että kiitos nyt vaan taas.

[redhat]

Päättäjiä ei kiinnosta verotuksesta johtuvat lieveilmiöt.
Uusien autojen verotus tulee laskemaan automyyntiä roimasti. Kun uusia autoja myydään vähemmän, valtion kassaan kertyy vähemmän veroja vaikka verotus on kovempi kuin aikaisemmin.

maanalaisen paikan hyvä tapa kerätä lisää veroja

[tuomas92]

Kyllä tuo välillä sylettää tuo touhu autonomistajana. Kotona Haminassa auto on oikeastaan pakollinen väline kun julkisen liikenteen vuorot ovat niin harvassa. Helsingissähän tilanne on toinen, jos tulen autolla tänne niin se seisoo viikot kämpän parkkipaikalla. Julkisilla pääsee melkein milloin vaan mihin vaan. Opiskelijalle HSL:n kausilippu on erittäin kannattava jos tarvitsee matkustaa läheskään päivittäin - rapiat 20 euroa maksaa kuussa rajaton matkustaminen Helsingin sisällä. Eikä tuonne keskustaan muutenkaan viitsi omalla autolla lähteä sompailemaan.

[arisel]

Kertaakaan en ole saanut oman perheemme matkakuluja julkisilla laskettuna mitenkään edullisemmaksi kuin omalla autolla liikuttaessa. Vakuutukset ja auto ovat jo joka tapauksessa olemassa, eikä niistä aiheutuneita ja aiheutuvia kustannuksia saa mitenkään poistettua, eli niitä ei edes tarvitse laskea tässä vaiheessa kun auto on hankittu ja vakuutussopimus tehty - päinvastoin auton seisottaminen ja julkisten käyttäminen on käytetyn pääoman ja vakuutuksen tuhlaamista, kun auto seisoo tyhjän panttina!

Siinä vaiheessa kun autoa ei ole, voidaan laskea tulevien pääoma- ja vakuutuskustannusten osuus vertailuun julkisten kustannusten kanssa, mutta tämä laskentatapa ei ole mitenkään relevantti tai edes järkevä enää auton hankinnan jälkeen.

Eri asia on se, että pitkää matkaa on mukavampi tehdä esimerkiksi junan makuuvaunussa kuin autossa - mutta toisaalta ei sekään niin herkkua ole kuin saattaa kuvitella; tuore kokemus viime kesältä vahvistaa asian. Ja joka tapauksessa junalle joutuu menemään autolla - joko omalla, taksilla tai bussilla (jolle pääsykin on usein oman matkansa päässä). Julkisilla matkustaminen siis saattaa olla sekä vaivattomampaa että vaivalloisempaa, riippuen lähtöpaikasta, reiteistä, määränpäästä ja etenkin mukana kuljetettavasta tavarasta. Missään tapauksessa julkisilla kulkemista ei voi pitää edullisena; paitsi ehkä tiettyjä lentomatkoja nykyisin.

Pääkaupunkiseudulla ja sieltä yleisiin tunnettuihin kohteisiin matkustaminen on paljon helpompaa kuin pienemmistä paikoista mihinkään toiseen pienempään paikkaan liikkuminen. Jokainen voi laskeskella miten julkisilla onnistuu matkustamiseni Valkeakoskelta isää morjestamaan Sallan peräkyliin. Toki kotoa lähtiessä bussipysäkille on matkaa alle kilometri. Tavoitteena siis mahdollisimman edullinen matka yhden aikuisen normaalihinnoin ilman alennuksia, huomioonottaen myös matka-aika ja vaatimuksena ehdottomasti alle kilometrin kassinraahausmatkat.

Mikastuksen kanssa olen samaa mieltä siitä, että dieselin ostajia on kusetettu pahemman kerran; kyse on suornaisesta vääryydestä, joka olisi ehdottomasti korjattava. Selvyyden vuoksi: kaikki autoni ovat olleet bensiinikäyttöisiä.

[Peitsamo]

Kyllähän auton suhteellinen kannattavuus kasvaa moninkertaisesti siinä vaiheessa, kun useampi ihminen on jakamassa kustannuksia. Yksin elävälle se on Suomessa melkoinen kuluerä.

[M.P.T]

Autoilusta
Tonnilla saa jo auton monen vuoden tarpeisiin ja kun panostetaan se 2000€ niin siinä on autoa jo 10 vuodeksi ja mukana varamoottori, jos oma kone leipoo kiinni. Julkinen ei tule vain koskaan toimimaan tässä maassa. Eipä tarvitse mennä kuin jonnekkin kirkkonummelle niin ollaan jo ongelmissa liikkumisen kanssa. Asut vaikka Lommilassa espoossa. Ei sielläkään se julkisella liikkuminen ole niin helppoa. Itse vietin viikon siellä tai olen viettänyt ja revin pelihousuni monesti. Sama oli kirkkonummella, mutta toimiiko tuo edes vaikka asuisit kampinkeskuksessa? Kohta meillä on viherpiipertäjät vallassa ja yksityisautoilu tulee loppumaan, mutta niin tulee myös minun työnteko. Ei olisi mitään motovaatiota tehdä töitä, jos jossain keskustassa pitäisi asua. Toimiiko julkiset missään kunnolla? Ei taida edes tokiossa toimia tarpeeksi hyvin minun makuuni ellei niitä koppeja saada minuutin välein liikkelle. Jos minä kulkisin nyt julkisilla niin työmatkat pitenisivät monin kertaisiksi ja tulisi yksi vaihto matkalle ja kävelyä päätepysäkiltä töihin 1400metriä. Kotoa pysäkille taas vuorosta johtuen 100m-500m. Aamuvuoroon en pääsisi enkä iltavuorosta kotiin. Päivävuoroon siirtymällä pääsisin julkisilla, mutta työmatka olisi 20-30min sijaan se 60-75min. Olen valmis maksamaan 120€ kuussa bussikortista, jos se veisi minut töihin ja takasin toimivasti. 200€ on ehdoton maksimi. Minulle on lähetetty kysely miksi en käytä julkisia. Minut valittiin tutkimukseen meidän työpaikalta ja tuskin sillä on mitään vaikutusta seutulippujen suunnitteluun. Turhaan osallistuin vaikka suunnittelin reitin millä bussi olisi AINA täynä.

Muusta Polttoaineen nostaminen alkaa olemaan jo sairasta. 30centin korotus dieselin hintaan tulee näkymään ruuan kuin monen muunkin tuotteen hinnassa. Miksemme nosta bensaa 1€ litra ja se ei näkyisi yhtään missään. Minkään hinta ei tulisi nousemaan tai en ainakaan keksi. Kohta varmaan verotetaan puunpoltosta ja kaikesta muustakin. Taas kerran se neukkukuutio kutsuu ja rommari rommalsonit taputtaa käsiään. Helsinkiläiset ovat muutenkin kadottaneet ymmärryksen elämästä. Sieltähän nämä veronkorotukset tulevat.

Miksi emme nosta alkoholin hintaa? Ruuan hintaa kyllä nostetaan noin vain. Miksi vissyssä on sokerivero, mutta yogurtissa ei ole? Kummassakohan on sokeria ja kumpi on terveellisempää? Kysyn vain. Miksi ansio ja pääomatuloja ei voida verottaa samalla prosentilla? Miksi rikkaita ei saisi verottaa? Heillä olisi varaa maksaa veroja ja mihin sitä rahaa muka loputtomasti tarvitaan? Itse olisin iloinen, jos saisin nyt 1700€ nettona kuussa ja palkka nousisi 20€/kk joka kolmas vuosi. Tuollahan eläisi kuin kroisos tai minä eläisin. Voisi käydä kerran vuodessa jopa etelässä.

[jomppa]

Ongelman ydin on siinä, että länsimaat ovat luoneet julkisesta sektorista ikiliikkujan, joka paisuu ja paisuu ja vie koko ajan enemmän resursseja.

Et ole kuullut valtion tuottavuusohjelmasta, joka leikkaa automaattisesti työpaikkoja. Tämän seurauksena monessa instanssissa (kela, valvira, ...) juttujen käsittelyajat ovat venyneet jo vuosikausiksi. Julkinen sektori (varsinkin kuntatalous) on kasvanut lähinnä kahteen suuntaan: a) palkkakustannukset ovat nousseet yleisen palkkakehityksen osana ja b) valtiolta on tullut uusia pakollisia tehtäviä, kun joku edustaja on päättää varmistaa äänestäjiensä tuen seuraavalle kaudelle.

Yksityisellä sektorilla työskentelevänä olen tottunut mm. termeihin työn tuottavuus, jousto ym. Olisikohan paperinpyörittäjienkin aika tutustua näihin termeihin?

Esim. Suomen julkinen terveydenhoito on tehokkuudeltaan Euroopan kärkikastia (puhumattakaan USA:n yksityisestä räpellyksestä). Harva (yksikään) yksityinen ei ole pärjännyt julkisella alalla ilman tukea tai hintojen rajua korotusta (vertaa britten raideliikenne). Joustoilla viittaat ilmeisesti siihen, että työntekijän täytyy huonontaa olojaan (ja palkkaansa), jotta yksityinen yritys saisi kerättyä omistajilleen riittävän osingon ja maksaa johtajien palkkiot. On muuten aika naurettavaa väittää, ettei julkisen alan työntekijä (siis se taso, joka oikeasti tekee töitä) joustaisi yhtään, kun vuosittain työmäärä kasvaa työntekijämäärän laskiessa. Jos taas puhut "paperinpyörittäjistä" (eli johtotasosta) niin kyllähän sekin taso joustaa lähinnä golf-kentälle.

Samalla syömävelkaa otetaan lisää vuosittain lähemmäs 10 miljardin euron vuositahtia.

Tuo nykyinen velanottosumma vastaa muuten aika tarkkaan viime vuosien veronalennussummaa. Eli Suomi pelaisi nollasummapeliä, ellei joku olisi kiihkoissaan päättänyt, että veroja on alennettava, koska se on kivaa. Esim. Kokoomuksen ajama Kela-maksun poisto rahoitettiin ensin velkarahalla, sitten energiamaksuja (sähkö, bensa) korottamalla. Turha siis syyttää viherpiipertäjiä siitä, että bensan verotus nousee vuosittain.

[KunkkuJ]

Esim. Suomen julkinen terveydenhoito on tehokkuudeltaan Euroopan kärkikastia (puhumattakaan USA:n yksityisestä räpellyksestä)..

Millä mittareilla mitattuna? Oikeasti terveydenhuoltoala takertelee nykyään pahasti. Yhtenä syynä ovat epäonnistuneet ja huonosti kohdistetut säästötoimet, toisena pahasti pieleen menneet yritykset hyödyntää uutta tietotekniikkaa. Rahaa on käytetty miljoonia ja taas miljoonia erilaisiin potilastietojärjestelmäuudistuksiin, jotka ovat epäonnistuneet. Niiden seurauksena lääkärit/sairaanhoitajat käyttävät ehkä kolmasosan työajastaan tietokoneen ääressä ja se aika on poissa asiakkailta. Tästä huolimatta sähköiset reseptit ja yhteiset potilastietojärjestelmät ovat edelleen monella alueella vain kaunis haave.
Samoja ongelmia on laajalti valtion hallinnossa. Työ on tehotonta ja kaiken aikaa rahaa valuu suuria summia erilaisille ohjelmistotaloille ja tiedonhallinnan kehittelyyn. Ei voi kuin ihmetellä, miten Suomi on jäänyt tässä suhteessa kehitysmaaksi.

[Peitsamo]

Et ole kuullut valtion tuottavuusohjelmasta, joka leikkaa automaattisesti työpaikkoja. Tämän seurauksena monessa instanssissa (kela, valvira, ...) juttujen käsittelyajat ovat venyneet jo vuosikausiksi. Julkinen sektori (varsinkin kuntatalous) on kasvanut lähinnä kahteen suuntaan: a) palkkakustannukset ovat nousseet yleisen palkkakehityksen osana ja b) valtiolta on tullut uusia pakollisia tehtäviä, kun joku edustaja on päättää varmistaa äänestäjiensä tuen seuraavalle kaudelle.

Mikäli olet tutustunut yhtään valtion tuottavuusohjelmaan niin se oli jo täysi susi syntyessään. Jopa herrat itse ovat myöntäneet tämän

Julkisen sektorin palkkakehitys on karannut täysin käsistä. Viime vuosina, kun vientisektorin työntekijöiden palkkasumma on tippunut reippaasti, on julkisen sektorin palkat nousseet lähes tulkoon nopeammin kuin koskaan. Kestävää kehitystä...

Yksityisellä sektorilla työskentelevänä olen tottunut mm. termeihin työn tuottavuus, jousto ym. Olisikohan paperinpyörittäjienkin aika tutustua näihin termeihin?

Esim. Suomen julkinen terveydenhoito on tehokkuudeltaan Euroopan kärkikastia (puhumattakaan USA:n yksityisestä räpellyksestä). Harva (yksikään) yksityinen ei ole pärjännyt julkisella alalla ilman tukea tai hintojen rajua korotusta (vertaa britten raideliikenne). Joustoilla viittaat ilmeisesti siihen, että työntekijän täytyy huonontaa olojaan (ja palkkaansa), jotta yksityinen yritys saisi kerättyä omistajilleen riittävän osingon ja maksaa johtajien palkkiot. On muuten aika naurettavaa väittää, ettei julkisen alan työntekijä (siis se taso, joka oikeasti tekee töitä) joustaisi yhtään, kun vuosittain työmäärä kasvaa työntekijämäärän laskiessa. Jos taas puhut "paperinpyörittäjistä" (eli johtotasosta) niin kyllähän sekin taso joustaa lähinnä golf-kentälle.

Kyllä. Vaikka paljon on parannettavaa niin tehokkuudessa se pärjää muille ihan hyvin. Ongelmahan esim. kuntasektorilla on siinä, että keskijohto paisuu ja suorittavaa työtä tekevät työpaikat jäävät jälkeen. Esim. hoitajat. Tullut seurattua kehitystä melko pitkään esim. Oulussa.

Tuo nykyinen velanottosumma vastaa muuten aika tarkkaan viime vuosien veronalennussummaa. Eli Suomi pelaisi nollasummapeliä, ellei joku olisi kiihkoissaan päättänyt, että veroja on alennettava, koska se on kivaa. Esim. Kokoomuksen ajama Kela-maksun poisto rahoitettiin ensin velkarahalla, sitten energiamaksuja (sähkö, bensa) korottamalla. Turha siis syyttää viherpiipertäjiä siitä, että bensan verotus nousee vuosittain.

Nyt sitä urlia kehiin äkkiä. Tuloveroa on laskettu, mutta se on melko tehokkaasti kerätty takaisin arvonlisäveron ym. ympäristöverojen muodossa. Kokonaisvaikutus ehkä muutama miljardi maksimissaan näin ulkomuistista, joten siitä jää vielä puolen tusinaa miljardia korvattavaa. Lähden nyt töihin, joten joku muu voi tarkastaa budjetin veronalennukset mikäli kiinnostaa/ehtii

[KunkkuJ]

Lähden nyt töihin, joten joku muu voi tarkastaa budjetin veronalennukset mikäli kiinnostaa/ehtii

Töihin?! Miten täällä voisi suhtautua vakavasti keskustelijaan, joka tärkeällä hetkellä pakenee ja ilmoittaa sen syyksi jonkun niin turhan ja tuottamattoman kuin työn tekemisen?

[arisel]

Sivistyksen tunarit

Amerikkalainen filosofi Martha Nussbaum näkee yhteyden koulutuspolitiikan ja talouskasvusta kohkaavan eliitin välillä. Länsimainen koulu on yhä useammin alistettu kasvutalouden palvelukseen. Koulusta on kiire tuottamaan – ja on ihan sama, mitä tuotetaan, kunhan tuotetaan!

[Tauvo]

Tauvon Turku - Loviisa esimerkissä linja-auton käyttö maksaa kilometriä kohden 31,5 senttiä. Ei kai se oikeasti voi noin paljon olla? Kyseessä oli kai meno-paluu -lippu. Oikea hinta per kilometri matkahuollon hinnastoista olisi kutakuinkin 0,17 snt/km. No, tällä kyydillä ei ilmeisesti pääsisi pihasta-pihaan perille asti, mutta hyvin lähelle ehkä.

Piti oikein tarkistaa. Suoraa yhteyttähän ei ole, mutta näin se menee:

Tku-Hki 30,50€ (meno-paluu 54,90€)
Hki-Lov 21,30€ (meno-paluu 38,40€)

menoliput yhdelle henkilölle: 51,80€
meno-paluu yhdelle henkilölle 93,30€

Ei ole mikään halpa harrastus nuo pitkät bussimatkat.

[kerabit]

Asia joka ei minulle ole koskaan auennut tässä suomen veropolitiikassa on tuo sivutulokortti. Miksi jos joku on joutunut puolipäivä työläiseksi tai muuten vaan on innokas. Iltaisin tai viikonloppuisin haluaisi nostaa elintasoaan. Menee toisiin töihin tai omalla nimellä tekisi verokortille töitä. Niin sivuverokortillla sitten rupeat hommiin. Itse ollut joskus töissä omassa firmassa. 3000€ tienestistä jää urhealle raatajalle 500€ käteen. Sitten ihmetellään lehdissä harmaantalouden kasvua. Eikö olisi parempi kun itse arvioisi vuositulonsa josta laskettaisiin prosentti ja tekisi vaikka 5 työtä samalle kortille jos intoa riittää.Tapetaan kaikki yrittäminen. Tere tere kansasta en jaksa sanoa mitään olen anatautunut ylivoiman alla.

[jomppa]

Esim. Suomen julkinen terveydenhoito on tehokkuudeltaan Euroopan kärkikastia (puhumattakaan USA:n yksityisestä räpellyksestä)..

Millä mittareilla mitattuna?

OECD julkistaa vuosittain raportteja tilanteesta (Health at a Glance). Nämä tosin kulkevat hiukan jäljessä, joten viimeisimmät tilastotiedot ovat parin vuoden takaisia. Tilastoista nähdään kuitenkin kohtuullisen selvästi, että Suomen terveydenhuollon osuus BTK:stä on alin näistä perinteisistä EU-maista (pohjoismaat, Saksa, Ranska...) ja on köyhien (kreikka, slovenia, ...) maiden kärjessä. Vuosittainen kasvukin on alle EU:n keskiarvon. En tunne alaa niin paljon, että osaisin sanoa parhaimman indikaattorin kuvaamaan itse tehokkuutta ja tällä eeepc:llä isomman dokumentin selaaminen on aika tuskallista.

[jomppa]

Asia joka ei minulle ole koskaan auennut tässä suomen veropolitiikassa on tuo sivutulokortti

Eihän sen tarkoitus ole muuta kuin pitää ikävät veromätky-yllätykset poissa. Koska veroprosenttisi on laskettu tietyn tulotason mukaan, tätä suuremmat tulot tarvitsisivat normikorttia suuremman veroprosentin. Tätä on kompensoitu kohtuullisen suurella veroprosentilla sivutuloista. Lopullisessa verotuksessa tällä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä ja lisätyön määrästä riippuen saat veronpalautusta (vähän lisätöitä, jolloin olit maksanut liikaa veroja) tai mätkyjä (sivutuloprosentti oli liian alhainen kokonaisveroasteeseen nähden).

[Citruuna]

Lisäksi on henkilöitä, joilla on pelkkä sivutuloverokortti, kortissa on silloin maininta että henkilöllä ei ole lainkaan päätuloverokorttia vaan käytetään sivululojen korttia. Jollain voi olla myös ainakin kaksi päätuloverokorttia eri työnantajia varten. Näitä saa pyynnöstä.

[arisel]

Asia joka ei minulle ole koskaan auennut tässä suomen veropolitiikassa on tuo sivutulokortti. Miksi jos joku on joutunut puolipäivä työläiseksi tai muuten vaan on innokas. Iltaisin tai viikonloppuisin haluaisi nostaa elintasoaan. Menee toisiin töihin tai omalla nimellä tekisi verokortille töitä. Niin sivuverokortillla sitten rupeat hommiin. Itse ollut joskus töissä omassa firmassa. 3000€ tienestistä jää urhealle raatajalle 500€ käteen. Sitten ihmetellään lehdissä harmaantalouden kasvua. Eikö olisi parempi kun itse arvioisi vuositulonsa josta laskettaisiin prosentti ja tekisi vaikka 5 työtä samalle kortille jos intoa riittää.Tapetaan kaikki yrittäminen. Tere tere kansasta en jaksa sanoa mitään olen anatautunut ylivoiman alla.

Ennakonpidätyksestä pitää muistaa, että se on vain ennakonpidätys - lopullinen verotus on eri asia.

Tuollaisen verokortin saa halutessaan, mutta tulorajan ylittämisen jälkeen käteen jää selvästi vähemmän - mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että niistä tuloista sinänsä maksaisit enemmän veroa kuin alkuvuoden tuloista.

Loppujen lopuksi kaikista saman vuoden palkkatuloista maksat saman verran veroa - mutta normikansalaiselle on paljon helpompaa maksaa se työnantajan perimänä ennakonpidätyksenä kuin mätkyinä seuraavan vuoden joulukuussa ja pahimmassa tapauksessa vielä sitä seuraavan vuoden joulukuussa. Esimerkiksi nyt maaliskuussa 2012 maksamatta jäävät ennakonpidätykset maksetaan vasta ajalla joulukuu 2013 - helmikuu 2014.

Vastaava "ongelma" on ylitöissä - jotkut ilmoittavat etteivät tee ylitöitä, koska niistä joutuu maksamaan veroa - eivät sitten varmaan halua palkankorotustakaan, kun siitäkin pitää maksaa veroa...

Ja vielä bonuksena - vaikka tämä nyt ei suoraan asiaan kuulukaan - jotkut näistä "veronkiertäjistä" käyttävät ison osan verotetuista tuloistaan tupakointiin...

Sivutulon verokortti
Ennakonpidätyksen toimittaminen

4.3. Päätulon verokortissa kaksi vaihtoehtoista ennakonpidätyksen toimittamistapaa

Palkan päätulon perusverokortissa on kaksi ennakonpidätyksen toimittamistapaa, palkkakausikohtaiseen tulorajaan perustuva vaihtoehto (A) ja vuositulorajaan perustuva vaihtoehto (B). Pidätysprosentit ovat kummassakin samat. Palkansaaja voi valita kumpaa laskentatapaa työnantaja noudattaa eli laskeeko työnantaja ennakonpidätyksen palkkakausikohtaisia tulorajoja vai pelkästään vuositulorajaa käyttäen. Palkansaaja merkitsee valinnan verokortille rastittamalla haluamansa vaihtoehdon. Valintaa ei voi vaihtaa kesken vuoden, ei edes silloin, kun työnantaja vaihtuu. Jos palkansaaja ei merkitse rastia kumpaankaan ruutuun, työnantaja käyttää palkkakausikohtaisia tulorajoja eli vaihtoehtoa A.

Vaihtoehdossa A verokortissa olevaa palkkakausikohtaista tulorajaa seurataan palkanmaksukausikohtaisesti. Perusprosenttia sovelletaan siihen palkkakauden aikana maksettavaan palkan määrään, joka on enintään palkanmaksukauden tulorajan suuruinen. Jos palkan määrä palkanmaksukauden aikana ylittyy, niin ylittävästä palkan määrästä ennakonpidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan.

Vaihtoehdossa B tulorajaa seurataan vuositasolla. Ennakonpidätys toimitetaan perusprosentin mukaan kaikista palkoista, joiden määrä ei vuositasolla ylitä perusprosentin tulorajaa. Jos perusprosentin tuloraja vuositasolla ylittyy, työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen lisäprosentin mukaan koko loppuvuoden palkan määrästä.

Välttyäkseen loppuvuoden nettotulojen alenemalta palkansaajan on vaihtoehtoa B valitessaan huolehdittava siitä, että verokortin vuosituloraja vastaa hänen vuosituloaan lomaraha mukaan lukien.