Arvon mekin ansaitsemme?

[adele]

Eiköhän jokainen veteraani ole sankari?

Miten niin?
Jokainen rintamakarkuri? Jokainen tiukassa paikassa toimimaan kykenemätön, joka jättää kaverit oman onnensa nojaan? Kaikki ovat sankareita, jotka ovat olleet samassa sateessa jonkun kanssa joskus?

Ymmärtääkseni tuollaisen normikivääriryhmän, jossa on 6 henkeä, dynamiikkaa tutkittaessa on todettu, että käytännössä tiukassa tilanteessa 4 keskittyi suojaamaan itsenään pystymättä järkevään toimintaan, yksi ammuskeli sinne tänne, ja yksi pystyi organisoituun toimintaa tuhoten yli 80% ryhmän tuhoamista vihollisista.

Sankarit ovat sitten ihan erikseen. Osa heistä, taisi olla 181 tai 191 sai jopa tunnustuksena mitalin, jotkut jopa kaksi. Itsellä on ollut onni tuntea yksi sankari, joka lopulta sai mitalin. Ansioita olisi hänellä tekojen puolesta riittänyt kahteenkin, mutta se yksikään mitali ei millään meinannut irrota, koska arjessa hän oli ... miten sen nyt sanoisi.. omat säännöt ja oman toimintatavan luonut henkilö, joka ei kumarrellut kuvia. No, toisella esityskerralla onnisti.

Gregorius ekholm.gif

Niin, kaipa se oli pakko antaa tuon toisen esityksen jälkeen, jossa mies omin käsin (kaiken muun lisäksi) tuhosi 7 tankkia, joista 4 oli raskainta mallia.

Hän myös tiesi syyllisen koskaan selviämättä jääneeseen Lauttasaaren mystiseen murhaan, jossa 1944 ammuttiin Neuvostoliittolainen talouskapteeni Ivan Belov, jota selvitettäessä kaikki kannot ja kivet käännettiin.

[Anniel]

Taidat olla entinen koulukiusaaja ja harrastat työpaikallasi sitä samaa.

Jatka vain aivan vapaasti tällaisten valheellisten kuvitelmien rakentelua, jos se sinua helpottaa. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa että monissa kirjoittamissasi viesteissäsi olet halunnut vahingoittaa ihmisiä tai heidän omaisuuttaan.

Alkuperäisen viestini oli tarkoitus oli kehottaa kaikkia pitämään kirjoittelu asiallisena sekä muistuttaa foorumin linjasta. Jos asiallinen huomauttaminen on mielestäsi kiusaamista niin suosittelen peiliin katsomista ja pikaista asennemuutosta.

[Mikael K.]

Eiköhän jokainen veteraani ole sankari?

Miten niin?

Me kaikkihan olemme sankareita. Mikä tässä on ongelmana?

[Kauppalopo]

...
Hän myös tiesi syyllisen koskaan selviämättä jääneeseen Lauttasaaren mystiseen murhaan, jossa 1944 ammuttiin Neuvostoliittolainen talouskapteeni Ivan Belov, jota selvitettäessä kaikki kannot ja kivet käännettiin.

OT: Risto Niku on kirjoittanut kirjan "Kuka ampui kapteeni Ivan Belovin?", jossa kerrotaan Gregorius Ekholmin osuudesta murhaajan (vai surmaajan) jälkien peittelyyn. Niku on arkistojen kautta löytänyt henkilön, joka ilmeisesti syyllistyi tekoon, mutta käyttää tästä kirjassa keksittyä nimeä. Sota-arkistosta löytää halutessaan oikeat päävartion rangaistuskirjan sivut surmayöltä ja sieltä myös surmaajan oikean nimen, jos tällä on enää kenenkään kannalta mitään merkitystä. Oli tai ei, Nikun kirja on mielenkiintoista luettavaa, koska surmatapauksesta on vaiettu tutkimusten päätyttyä niin tehokkaasti, että siitä ei juuri ole kirjoitettu. Ehkä siksikin, että teko ei ollut poliittinen provokaatio, vaan juopuneen päähänpisto.

Mutta kaikki kunnia Greko Ekholmille ja muille ritareille, kuten myös muille sodissamme kunnostautuneillle.

[KunkkuJ]

Piti ihan tarkistaa netistä, kuka on sankari: "Sankari eroaa tavallisesta hahmosta poikkeuksellisten kykyjensä, onnensa tai rohkeutensa vuoksi, joiden avulla hän yltää sankarillisiin tekoihin." Eli missään tapauksessa jokainen ei voi olla sankari. Sankari on tavallisesta poikkeava ihminen ominaisuuksiensa ja tekojensa ansiosta. Näin ollen on turha alkaa romantisoida esimerkiksi kaikki sodan kokeneita, tai rintamalla olleita. Siellä juoksuhaudoissa ja metsien kätköissä oli varmasti monta sellaista, jotka eivät peloltaan kyenneet minkäänlaisiin sankariteoiksi luokiteltaviin suorituksiin. Siitä huolimatta kunnia heille kaikille.
Samalla voisi vähän pohtia sitäkin, mitä tarkoittaa ilmaisu arjen sankari? Taitaa olla nykyään niin, että tavallinen jokapäiväisistä haasteista selviytyminen alkaa näyttää suorastaan sankariteolta, etenkin jos sitä katsoo nuoren vellihoususukupolven silmin. Vai miten se meni?

[maccivaari]

Foorumikiukuttelu pitää mielen virkeänä vanhoilla päivillä. Kun vetää itseriittoisuuden ja ylemmyydentunteen tappiin asti, niin kuka tahansa voi viihtyä foorumilla kuin foorumilla.

Tämä jäi mietittymään . .

[KunkkuJ]

Tämä jäi mietittymään . .

Olisikohan ollut lihapipo, joka tuon joskus sanaili. Se ei tainnut edes olla suunnattu minulle, mutta sointui niin kauniisti, että pyysin luvan käyttää sitä allekirjoituksenani.

[Jussi68]

Etkö allekirjoita allekirjoitustasi?

[KunkkuJ]

Allekirjoita?! Tuollaista? No en varmasti, sehän on ihan pöljästi sanottu!

[Mikael K.]

Odotatko soittoa Talvivaaran johtokunnalta? Sietä luultavasti soitetaan lähipäivinä. Muista sitten pyytä tarpeeksi isoa palkkaa, että voit eläkeläisenä pelata golfia jossakin etelän lämmössä.

[M.P.T]

Foorumikiukuttelu pitää mielen virkeänä vanhoilla päivillä. Kun vetää itseriittoisuuden ja ylemmyydentunteen tappiin asti, niin kuka tahansa voi viihtyä foorumilla kuin foorumilla. Tämä jäi mietittymään . .

Toimii oikeassa elämässä vielä paremmin. Väittely päivässä pitää mielen virkeänä. Ruokatauostakin saa mielyttävän kun väittelee kumpi liima on parempaa ja mikä sauma kestää paremmin. Ratkaisuhan tulee sitten kun asia selvitetään tutkijoilla joita omasta puljusta löytyy. Netissä on turha kokeilla tätä, koska hymiöiden turvinkaan asiaa ei saa perille

Miten niin? Jokainen rintamakarkuri? Jokainen tiukassa paikassa toimimaan kykenemätön, joka jättää kaverit oman onnensa nojaan? Kaikki ovat sankareita, jotka ovat olleet samassa sateessa jonkun kanssa joskus?

Pappani oli sodassa ja sai kunniamitallin. Hän joutui kranaattikeskitykseen sodan vaiheissa ja heitettiin ruumiiden joukkoon kun hänet luultiin kuolleekis. Sieltä se vaan sitten heräsi ja jatkoi hoidon jälkeen sotaansa. Jokainen rintamalla ollut on sankari. Nämä myös rakensivat tämän maan nykyisille pullamössöille. Kaikkien kantti ei siellä kestänyt, mutta silti nekin on sankareita. Vanhukset ovat myös sankareita ja heille pitää sentään oikeudet turvata. Heitä kohdellaan kuitenkin kuin jätesäkkejä. Kokeile itse maata viikko ulosteet housussa yli puolet päivästä kun hoitajat eivät ehdi vaihtamaan. Kannattaa käydä siellä vanhainkodissa ja terveyskeskuksessa katsomassa menoa. Kaikkia vanhuksia ei niihin hyviin paikkoihin saada, että minkäs teet.

monissa kirjoittamissasi viesteissäsi olet halunnut vahingoittaa ihmisiä tai heidän omaisuuttaan. .

Se taas ei ole kiellettyä foorumin säännöissä (näytä pykälä) eikä myöskään Suomen laissa. Haluta saa vaikka mitä ja sitä ei voi kieltää, ellei George Orwellin tarinat käy toteen. Toiseksi esimerkiksi Arielin kirjoitus tässä topicissa on paljon väkivaltaisempi kuin minun. Vaati kuolemantuomiota. Eikö se muka ole väkivaltaista?

En näe siinä Pihtiputaan muksinnassa mitään väärää. Aika moni täällä hyväksyy naapuripitäjän toiminnan. Tiedän yhden toisenkin vastaavan tapauksen ja siitä ei poliisia soitettu. Tämä maailma on mennyt kukkahattu tätien ja julmien ukkojen maaksi. Mitä pahaa on toivoa läksytystä näille kriminaaleille? Varkaat, koulukiusaajat yms eivät opi sakotuksella tai puhuttelulla. Se on vaan höpö höpö puhetta ja ammattitaidottomien lastenkasvattajien ajatuksia. Pullamössöjen linja pitää lopettaa. Sinun mielestä varmaan lapsen ruumiillinen kurittaminenkin on pahasta? Ikävä kyllä opettajakaan ei saa enää lasta kurittaa nössölandiassa. Kuolemantuomiota en hyväksyisi edes Mussoliinille, jos elossa olisi, mutta kurituksen kylläkin. Olisi älytöntä, jos nettiin pääsy suljettaisiin sen takia. Et näköjään sitten banaanilaivaan päästänyt. Ihmettelen vain kun et tunnu kantavan huolta tärkeämmistä asioista.

[mercury]

monissa kirjoittamissasi viesteissäsi olet halunnut vahingoittaa ihmisiä tai heidän omaisuuttaan. .

Se taas ei ole kiellettyä foorumin säännöissä (näytä pykälä)

"Käyttäjäksi rekisteröitymällä ja tätä foorumia käyttämällä osoitat hyväksyneesi seuraavat säännöt:
- Et esitä mitään loukkaavaa, vihamielistä, rasistista tai muuten lainvastaista sisältöä.[...]"

Sinua on pyydetty lopettamaan väkivaltainen vihjailu foorumin keskusteluissa jo vähintään kaksi kertaa aiemmin moderaattorin toimesta. Onko tämä nyt herralle selvä vai pitääkö vääntää rautalangasta?

[M.P.T]

Miksi sitten Arisel ei saanut huomautusta? Eikö kuolemantuomion vaatiminen ole väkivaltaa? Pitää vääntää rautalangasta. En tajua vieläkään näiden eroa. Rasismia ei ollut eikä lainvastaista. Annatko sinä sitten banaanilaivaan liput? Mitä väkivaltaista siinä on, jos sanoo "Että parempi, että tulee se pidempi, että ylttää lyömään kiveksille" Tapahtumaa ei ole tapahtunut. Edelleen en ymmärrä. Onhan kuolemantuomio loukkaavaa? Maalaisjuntiksi on sanottu. Se on rasismia. Eikö säännöt ole kaikille samat? TÄH? Tätä ei kyllä ole esiintynyt muilla foorumeilla. Vain täällä ja sitä ihmetellään muuallakin (on oma topic muutamalla foorumilla)

[mercury]

Etkö tosiaan tajua eroa? Kuolemantuomion hyväksyttävyydesta/tarpeellisuudesta keskusteleminen on normaalia, ja perusteltuna jopa ihan fiksua. Milloin minkäkin yhteiskunnan tahon esittäminen turpiinvedon tai saunan takana ampumisen kohteeksi, poliiseista kauppiaisiin, ei ole normaalia, vaan mieletöntä väkivallalla uhoamista, eikä kuulu tälle foorumille.

[M.P.T]

Eli lopetan offtopicin niin ei tarvitse tapella mielipiteiden kanssa. En tajua eroa ja näin on parempi, että keskitän kirjoituksen muille alueille. Offari saa siis jäädä.

[theinonen]

Kun nyt oli puhe veteraaneista ja sotasankareista, niin ei taida olla yhtäkään joka ei olisi oikeasti pelännyt siellä rintamalla. Pelko on luonnollinen asia joka auttaa ihmistä selviytymään tiukoissa paikoissa. Koulutuksella voidaan sitten nostaa vähän sitä toimintakykyä eri tilanteissa, mutta tuskinpa päästään kuitenkaan lähellekään siihen mihin ihmisellä olisi edellytyksiä stressittömässä ympäristössä.

Semmoinen vanha mustavalkoinen klassikkoelokuva, kuin Red Badge Of Courage antaa luultavasti melko todenmukaisen kuvan sodasta. Siinä alussa ensimmäisen tiukan paikan tullen kaveri ottaa jalat alleen, mutta palaa sitten myöhemmin häpeissään toisen joukon mukana takaisin rintamalle ja päätyy lopulta yhteen vanhan ryhmänsä kanssa. Siinä lopussa sitten hyökkäyksessä, kun muut jäävät paikoilleen tämä kaveri haluaa hyvittää tekonsa ja nappaa kaatuneelta lipunkantajalta lipun ja lähtee yksin juoksemaan kohti vihollista jolloin muut seuraavat perässä ja taistelu voitetaan. Kyseinen kaveri saa tempauksestaan kunniamerkin, mutta tunnustaa sitten myöhemmin toverilleen jolle on valehdellut aiemmista tapahtumista olleensa pelkuri ja paenneensa eikä ansaitsevansa mitään mitalia. Tähän sitten se toveri vastaa, että he kaikki muutkin lähtivät pakoon ja se kunniamerkki oli ansaittu siinä taistelussa.

Muistaakseni elokuva tuli YLE Teemalta noin pari vuotta sitten jolloin katsoin sen, mutta elokuvan pohjana ollut kirja muuten tuli englannin kielisenä erään Yhdysvaltojen sisällissodasta kertovan tietokonepelin mukana kylkiäisenä ja on yhä jossain kaapin perällä. (SSI, No Greater Glory)

[Mikael K.]

Kun nyt oli puhe veteraaneista ja sotasankareista, niin ei taida olla yhtäkään joka ei olisi oikeasti pelännyt siellä rintamalla. --

Olen tavannut erinäisistä syistä johtuen useita kymmeniä veteraaneja ja kuullut heidän tarinoitaan. Näin rauhan aikana on helppo moralisoida ja syytellä pelkuruudesta. Jokainen pelkää henkensä edestä, kun se on hiuskarvan varassa. Se on aivan normaalia. Toiset hallitsevat pelot paremmin kuin toiset ja voivat jopa toimia kauhun keskellä. Epäilen, että harva meistä tietäisi miten toimia jos sodan kauhut olisivat silmien edessä ja oma henki voisi olla seuraavana lähdössä. Siksi en voi kuin hymähtää niille sisäisille sankareille, jotka luulevat mutta eivät tiedä mitä sota on. En tiedä minäkään mitä se on. Siksi hymy onkin vinoa.

[arttula]

^Näinpä... Ne, jotka eivät ole olleet tilanteessa, jossa ammutaan kovilla kohti, ovat usein mielestään niitä rohkeimpia. Kannattaa joskus mennä kokeilemaan, miten rohkea siinä tilanteessa oikeasti on...

[KunkkuJ]

Kannattaa joskus mennä kokeilemaan, miten rohkea siinä tilanteessa oikeasti on...

Paraskin sanoja. Jos oikein muistan, niin olisiko ollut pari vuotta sitten, kun itse olit jossain aurinkomatkalla hermot täysin riekaleina. Jossain oli kai auton rengas räjähtänyt, tai jotain, minkä jälkeen et uskaltanut enää ulos mennä. Vapisit ja valitit, että joku aikoo ampua tai räjäyttää sinut kappaleiksi. Joko ne pelkotilat ovat alkaneet helpottaa?

[K_Kolja]

Kyllä ne traumat on tainneet jättää pysyvän jäljen arttulaan, kun nyt se on alkanut käyttäytyä ihan kummallisesti. Tavoittelee jotain yli-inhimillistä urheilusuoritusta, kuten yli kymmenen minuutin yhtämittaista juoksua. Ja baarissakin se notkuu pelkän mehulasin kanssa.

[arisel]

Haiskahtaa urheilusuorituksen parantamiselta epäeettisin keinoin tuommoinen...

[adele]

Kun nyt oli puhe veteraaneista ja sotasankareista, niin ei taida olla yhtäkään joka ei olisi oikeasti pelännyt siellä rintamalla. Pelko on luonnollinen asia joka auttaa ihmistä selviytymään tiukoissa paikoissa.

Jaa?
Jos ajatellaan näitä "hullumpia" sankareita kuten Törni tai tuo tuntemani Ekholm, niin pelon normaalille ihmiselle tuomat oireet, eli sisäinen jännitys, levottomuus, kauhu tai paniikki eivät ainakaan kuuluneet heidän repertuaariin.

Ekholm, monista muista poiketen, joskus kertoili tempauksistaan. Hän teki useita uhkarohkeita tiedustelu ja vanginhakureissuja eturintaman taakse. Kerran rintamalinjat ylitettyään hän törmäsi ryssän naiskompanjaan (Puna-Armeijassa oli naisosastoja, joita oli paikoin heti eturintaman takana, ilmeisesti estämässä rintamakarkuruutta).

Syystä tai toisesta Ekholm yllätettiin. Hänen seisoessaan, toinen käsi konepistoolin piipun ympärillä, aseen perän nojatessa maahan, naiskompanjan komentaja ampui häntä käsiasella hyvin läheltä, saaden aseeseensa samalla lataushäiriön. Grigo kertoi "polkaisseensa liipasinta" (ei ole selvää mitä se tarkoittaa) ja kohdistaneensa toisella kädellä piipun kohti naisen päätä, luotisuihkun irroittaessa takaraivon kallosta.

No, tuo meni hieman asian ytimen sivuun. Ydin on, että Ekholm kertoi moisissa elämän ja kuoleman tilanteissa ajan hidastuvan hänen tajunnassaan niin, että hän näki ja koki tilanteet kuin "hidastetussa filmissä", joka mitä ilmeisimmin auttoi häntä tekemään oikeita ratkaisuja.

Eli jos kaikki pelkäävät, oireet vaihtelevat.

[amanita]

Mahdollisimman vähän off-topicia, kiitos!

[Macchiavelle]

Lukemastani päätellen olen tullut tulokseen, että ihmisten arvostaminen on vaikeaa. Arvostamatta jättäminen tuntuu olevan hyvin helppoa, tulee kuin luonnostaan. En ihmettele.

Ihminen on helppo arvottaa ulkonäön ja sosiaalisen statuksen kautta. Like-nappulat, facebook ystävien määrä, koulutuksen taso, osakesalkun arvo ja sun muut mainosmiesten kippurat ja käppyrät antavat työkalut ihmisten arvottamiseen.
Näillä työkaluilla saadaan medioiden kautta arvostuksesta ihmisten keskellä käypää valuuttaa, arvostusta voi ostaa ja haalia.

Yksilön arvostaminen vaatii nöyryyttä, työtä, ymmärrystä, empatiaa ja viisautta. Arvostusta ei saa sormia napsauttamalla.

[adele]

Ihmisyys wikipedia; synonyymeja inhimillisyys....

Inhimillistä on tehdä "inhimillinen erehdys"? Inhimillinen erehdys tapahtuu, kun et keskitys siihen mitä olet tekemässä. Et ole läsnä, vaan ajatuksesi harhailevat joko menneessä tai tulevassa. Olet valveilla oleva unissakävelijä. Tämä inhimillisyys on ihmisyyden ydin. Inhimillinen ihminen elää unessa elämänsä. Tämä on kunnioitettavaa.

Epäinhimillistä on tietoisena olo. Olla läsnä ja keskittynyt tässä hetkessä. Hereillä. Onnistut siinä mitä teetkin. Olet kadottanut ihmisyyden itsestäsi. Tämä on halveksittavaa.