Tämä artikkeli palautti mieleeni aikanaan tehdyn kyselyn, jossa kauppakorkeaopiskelijoilta kysyttiin huijaamisen luvallisuudesta - puolet oli sitä mieltä, että jos on niin tyhmä, että tulee huijatuksi, niin se on luvallista; samalla tulee mieleeni kysyä minkälaisia taloustieteen opettajia korkeakouluissamme oikein on!?
Erään esimerkin muistan kyllä heti:
Björn Wahlroos
toimi vuosina 1979–1985 Svenska handelshögskolanin kansantaloustieteen professorina.
Hanken
Talousvaikuttaja Björn Wahlroos toimii puheenjohtajana Hankenin hallinnossa.
Köyhien kyykyttämisprojektia viedään läpi niin monella tavalla. Onneksi osa projektiin osallistuvista uskovaisista saa maksaa kovan hinnan hölmöydestään ja putoaa kyykyttäjistä kyykytettävien puolelle - ja silloin Nalle-guru vain naureskelee näille hölmöille...
Miten opetus kehittyy ja pysyy ajantasalla?
Harhaoppeja ja vääriä käsityksiä – maailma muuttui, muuttuiko opetus?
Taloussanomien haastattelemien taloustieteen ja politiikan tutkimuksen professoreiden mukaan opettajilla ja luennoitsijoilla on vuosittain kova työ oppimateriaalien päivittämisessä.
Opetuskirjallisuuden vaihtaminen tai uudistaminen tapahtuu hitaammin, osaksi kustannussyistä.
"Kustannussyissä" taas on osansa "säästämisellä", jolla on tätä maata tuhottu ja vainajia aiheutettu enemmän kuin venäläiset talvisodassa.
Uusimman tiedon välittämisessä suurin vastuu on kunkin kurssin opettajalla.
Ja jos uusin tieto ei ihan vastaakaan hallinnon puheenjohtajaa myötäilevän herra professorin maailmankatsomusta, niin tietoa tuskin päivitetään...
Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun rahoitusmarkkinoita ja instituutioita käsittelevällä taloustieteen (entinen kansantaloustiede) kurssilla luennoitsijan tehtävänä on tuoda tuoreimmat institutionaaliset erityispiirteet opiskelijoiden tietoon ja talouden kehikkoon, professori Kari Heimonen kertoo.
– Se on tietysti opettajalle aika työlästä, hän sanoo.
Instituutioissa tapahtuvat muutokset ovat vauhdikkaampia ja selkeämpiä kuin teorioissa tapahtuvat muutokset, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjola.
– Teoriat muuttuvat hitaasti. Taloustieteen perusteoriat ovat noin 200 vuotta vanhoja, Pohjola toteaa.
Pohjolan mukaan teorioiden uudistuminen kestää noin kymmenen vuotta. Esimerkiksi maailmanlaajuisen finanssikriisin ja euroaluetta riepotelleen valuuttakriisin kaikkia seurauksia ei vielä nähdä.
Etenkään kun niitä ei haluta nähdä - tuskin murusten putoilu rikkaiden pöydiltä köyhien hyväksi on professoreiden mielikuvituksesta mihinkään kadonnut.
Samoja virheitä
yhä uudelleen
Historiallisesta näkökulmasta on hyötyä myös taloustieteessä. Professori Kari Heimonen uskoo, että vuonna 2007 Yhdysvalloista alkunsa saaneen finanssikriisin seurauksena esimerkiksi taloushistorian opetus on noussut uuteen arvoon.
– Historiasta on paljon opittavaa. Samat virheet toistuvat, kun eri ihmiset tekevät päätöksiä, hän toteaa.
Ja virheiden toistumiseen vaikuttaa virheitä sisältävän opetuksen pysyvyys entisenlaisena professoreiden oman agendan mieleisinä.
Jaa että kyllä kauppakorkean opettajat tietävät missä mennään?
Jos opettajakaan ei
tiedä olevansa väärässä?
Yleisissä totuuksissa ongelmaksi voi muodostua, että luennoitsijat eivät välttämättä itsekään tiedä opettavansa vanhentunutta tai väärää tietoa.
– Opettajalle voi olla hankala opettaa muuta kuin mitä oppikirja sanoo, jos ei tiedä, että sisällössä on suuria puutteita, sanoo poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta.
Kansa on vain litran mitta pässin narussa...
![Surullinen [:(]](./images/smilies/icon_sad.gif)