Pippin kirjoitti:
Vähän riippuu miten lännen määrittelee, Adrianmeri oli joskus lännen keskus ja Jugoslavian sisällissota oli hyvin turha sota. Ja silloin oli jo 1990-luku ja kyse oli nationalismista per ce. Muutenkin... minusta tuntuu usein että Länsi-Euroopan historia on monelle jokin lineaarinen matka kohti kivuutta alkaen natsien kaatumisesta. Ei tästä nyt niin kauan ole, kun Espanja, Portugali ja Kreikka olivat diktatuureja ja Italia oli valumassa hyvää vauhtia samaan kastiin.
Adrianmeressä ruopataan jo parin tuhannen vuoden takaista maailmaa mutta helppo määritelmä puhekielen lännelle on se Eurooppa joka jäi rautaesiripun länsipuolelle ja sai osakseen vapaudet, laajempana kulttuurillisena määritelmänä voisi pitää sitä eurooppaa jonka juuret Roomassa, Vatikaanissa ja latinassa siinä missä itä on bysanttia ja kreikkaa.
Läntisen euroopan matka ei toki ole ollut mitenkään nopea ja kivuton mutta taipaleen voi laskea alkaneen brittein saarilla jo 1600-luvun lopulta jolloin monarkilta vietiin yksinvallan oikeudet ja Ranskassa vallankumouksesta jolloin monarkki menetti päänsä. Vastoinkäymisiä toki on ollut aina silloin ja tällöin mutta kehityksen suunta on ollut kuitenkin yksi ja sama.
Tuossa mainitut länsieuroopan maat olivat toki 1900-luvun diktatuureja mutta yhteistä kaikille läntisille maille on se että diktatuurien purkautumiselle oli sisäänrakennetut mekanismit. Salazarin ja Francon diktatuurit kaatuivat rauhanomaisesti diktaattorien luonnolliseen poistumiseen ja Mussolini yksinkertaisesti äänestettiin pois vallasta siinä vaiheessa kun porukka tajusi että sotaleikit kaatuvat omaan niskaan.
Jugoslavian hajoamissodat olivat todellakin hyvin turhia mutta pelkkä nationalismi on huono selitys. Balkan jäi osana I-maailmasodan päätöksen karkeita virheitä padotuksi balkanin ruutitynnyriksi maustettuna panslavistisella idealismillla ja toisen tappeluksen jälkeiseen Titon henkilökultiin nojanneessa yhteiskunnassa ei päässyt syntymään mitään sellaisia demokraattisia mekanismeja jotka olisivat tasanneet paineen turvallisesti.
JHA kirjoitti:Jopa niinkin nuoressa ja synnytystuskien kautta maailmaan tulleessa maassa kuin Suomessa ei vallalla ollut nationalismi kuitenkaan voittanut demokraattisia periaatteita vaan suuret puheet vesittyivät Mäntsälän metsiin.
Näin on, mutt... aika läheltä piti, muutamankin kerran.
[/quote]
No.. ei ehkä edes kovin läheltä. Lapuan liikkeen tulvahuippu oli Mäntsälän kapina joka sai puolelleen vain parin tuhannen hengen verran porukkaa ja joka raukesi niinkin dramaattiseen interventioon kuin presidentin radiopuheeseen ja IKL:n ylin saavutus oli vajaan 9% ääniosuus vuoden 1936 vaaleissa. Samoissa vaaleissa esimerkiksi SDP keräsi koko itsenäisyyshisoriamme toiseksi suurimman ääniosuuden ja siten yli neljä kertaa enemmän ääniä kuin äärinationalistit.