Edelliseen hatarasti liittyen:
Lyhyt analyysi Hesarin pääkirjoituksesta tänään 16.1.2015 (Karmea kohtalo kun ei voi mitään kommenttia ja uutista lukea puolivillaisesti)
http://goo.gl/J5gcji
Samankaltaisuudet Kööpenhaminan terrori-iskujen ja tammikuussa Pariisissa tehtyjen terrorihyökkäysten välillä ovat ilmeisiä. Ensimmäisenä kohteena molemmissa oli sananvapaus ja toisena juutalaisyhteisö. Kyseessä on viharakennelma, joka voi vielä toistua. Terrorismin uhkaa Euroopassa ei voi nopeasti pyyhkiä pois.
Euroopassa harrastettu Islamilaista terrorismia jo vuosituhannen alusta. Eivät nämä iskut ole mitään yksittäistapauksia. Ajatus, että iskuja voitaisiin edes hitaasti poistaa nykyisellä asenteella tai politiikalla vaatisi mielestäni ymmärrettävän selityksen miten se tapahtuu. En ole nähnyt moista.
Kööpenhaminassa lauantaina ja sunnuntain vastaisena yönä yksinäinen asemies tappoi kaksi ihmistä iskuissa sananvapaustilaisuuteen ja synagogaan. Pariisissa 7. tammikuuta kaksi terroristia surmasi satiirilehti Charlie Hebdon toimituksessa 12 ihmistä. Seuraavana päivänä yksin toiminut terroristi tappoi yhden poliisin ja neljä juutalaisen kaupan asiakasta.
Muiden rikollisten tavoin terroristeilta puuttuvat usein eläytymiskyky ja mielikuvitus. Mallina ovat aiemmat iskut, samalla tavalla kuin kouluampumisissa.
Vaikka pari iskua voivat muistuttaa toisiaan, on Euroopassa tehty iskuja, joissa on käytetty paljon mielikuvitusta ja eläytymiskykyä. Niistä myöhemmin.
Euroopassa joudutaan varautuman yksinäisiin terroristeihin, joiden havaitseminen etukäteen esimerkiksi verkkovalvonnalla on hyvin vaikeaa. Samaan aikaan terroristijärjestö Isisin riveihinsä värväämät eurooppalaiset, järjestön innoittamat iskijät lisäävät järjestäytyneen terrorin uhkaa.
Yksittäinen terroristi? Tuntia myöhemmin tulee julki uutinen, että viimeisen iskun ”yksittäistä terroristia” on tuettu muiden toimesta? Toimii yksin, mutta joukossa?
Olisi virhe nähdä Pariisin ja Kööpenhaminan iskujen malli terroriuhkan koko kuvana. Tukholmassa pidätettiin perjantaina kolme uusnatsien järjestön jäsentä epäiltyinä iskujen valmistelusta Expressen-lehteä kohtaan. Pohjois-Euroopan edelleen verisimmän terrori-iskun tekijä on norjalainen Anders Behring Breivik.
Breivik ja uusnatsit mainittu. Kannattaa lisätä bingolappuunne. Kätevää on myös rajailla Eurooppaa mielivaltaisin maantieteellisin rajoin aina tilanteeseen sopivalla tavalla kuten pääkirjoituksessa tehdään.
2004 maaliskuussa Madridissa Islamistit tappoivat junapommeilla 191 ihmistä haavoittaen yli kahta tuhatta ihmistä. Heinäkuussa 2005 Lontoossa Islamistit räjäyttivät hengiltä 56 ihmistä haavoittaen yli 700. Tietysti on myös Lockerbien tapaus, jossa kuoli lähes 250.
Kun islamisti tekee iskun Allahu Ahkbaria huutaen, niin innoittajana on aina joku muu kuin Islam ja sen vaatima jihad, pyhä sota, se ei voi olla koskaan syynä. Ei vaikka iskijä oli tehnyt ennen iskua videon jossa kertoo uskostaan ja lausuu ”rakastavansa tulevaa marttyyrikuolemaa enemmän kuin uskoton elämäänsä”.
Syy iskuun on asiantuntijoiden mukaan on tekijän kireä pipo ja liian vähäinen lelujen määrä lapsuudessa, henkinen tasapainottomuus, yhteiskunnan epätasa-arvo, valkoisen lihaa syövän heteromiehen sorto tai ties mikä muu vääryys, ei koskaan uskonto, koska Islam on ”rauhan uskonto”.
Kun Breivik teki iskunsa ja sitä analysoitiin Supon teettämässä 40 sivuisessa analyysissa, jossa loihettiin lausumaan:
Breivikin toiminta on yleisen moraalikäsityksen mukaan järjetöntä, mutta hän toimi ideologian ajamana. Häntä on turha pitää yksittäisenä ”hulluna”.
Yllättäen Breivik ei ollut analyysin mukaan hullu, ei kärsinyt kireästä piposta, vähäisestä lelujen määrästä eikä ollut syrjäynyt, vaan häntä johdatti ideologia, joka ideologia ei koskaan motivoi islamistin tekemän ”yksittäistapausta”. Miksi näin? Onko kyseessä media harjoittama kaksoisstadardi? (lainaus s.34 / VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012).
Jos ei kaksoistandarsia, niin voiko olla niin, että valkoisella heteromiehellä voi olla ideologia? Mutta arabit eivät siihen pysty, koska 6-vuotiaan impulssikontrolli? Haluaisin selityksen tälle.
Supon teettämä analyysi kokonaisuudessaan:
https://www.poliisi.fi/poliisi/supo60/h ... 202012.pdf
Yhteinen opetus uusista terrori-iskuista on se, ettei terroristeille esitetä anteeksipyyntöjä. Kööpenhaminan iskijää tuskin kiinnosti, oliko iskun ilmeisenä kohteena ollut ruotsalainen pilapiirtäjä Lars Vilks pahoitellut piirroksiaan vai ei.
Tässä havaitsen linjanmuutosta Hesarissa. Ollaan opittu joitain kollektiivisesti? Aiemmin ajatus ollut, että kyyristely ja anteeksipyytäminen ja muslimien kenkien nuoleminen johtaa parempaan lopputulokseen islamistien kanssa. Vihdoin on huomattu kymmenen vuoden jälkeen, että valittu anteeksipyyntöjen ja nöyristelyn linja ei ehkä toimikaan?
Asetelma oli vielä epäselvä syyskuussa 2005, kun tanskalaisen Jyllands Postenin julkaisemat profeetta Muhammedia esittäneet pilapiirrokset nostattivat väkivaltaa ja uhkauksia maailmalla. Tanskan tuolloinen pääministeri Anders Fogh Rasmussen kieltäytyi ensin keskustelemasta asiasta, mutta pahoitteli myöhemmin piirrosten aiheuttamaa mielipahaa. Suomessa pääministeri Matti Vanhanen pyysi anteeksi piirrosten julkaisemista suomalaisella verkkosivustolla.
Se, että asetelma on ollut jollekin syyskuussa 2005 vielä epäselvä (Madridin ja Lontoon iskujen jälkeen) tuntuu ihmeelliseltä. Tässä huutelisin median vastuun perään. Ilmeisesti vain ne, jotka lukevat mediaa kun piru Raamattua olivat kärryillä?
Pääministeri Matti Vanhasen kyyristely islamistien edessä on yksi suomalaisen ulkopolitiikan noloimpia temppuja kautta aikojen.
Asiasta on myös monia väärinkäsityksiä. Jyllanspostenin pilakuvat, joilla oli tarkoitus testata onko sananvapaus kaventunut Tanskassa muslimien määrän lisääntyessä, julkaistiin 30 syyskuuta 2005. Kuvista seurasi rauhallinen vastamielenosoitus Köpiksessä pari viikkoa myöhemmin ja 11 arabimaan suurlähettilään tapaaminen Tanskan silloisen pääministerin kanssa. Sitten hiljeni.
Paska osui tuulettimeen vasta kolme kuukautta myöhemmin, kuin ryhmä tanskalaisia Islamistisia imaameja, (Ahmed Akkari, Abu Laban) matkustivat Lähi-idässä, puhumassa ja esittelemässä kolmea alatyylistä pilakuvaa
, joita ei Jyllands-Postenissa ollut julkaistu. Myöhemmässä haastattelussa pilakuvaprotestin edustajana toiminut Ahmed Akkari perusteli väärennettyjen piirrosten käyttämistä sillä, että ne auttoivat näyttämään, kuinka vihamielisesti tanskalaiset muslimeihin suhtautuvat. Vasta sen jälkeen tehtiin pilakuvahistoriaa.
Pariisissa ja Kööpenhaminassa on opittu puolustamaan sekä juutalaisyhteisöä että sananvapautta.
Tämä jää nähtäväksi. Jokin sisimmässä toivosi joitain sellaista tapahtumaa että vaikku irtoaisi korvista ja silmät avautuisivat, edes joillakin. Jään odottamaan varautuneen toiveikkaasti.