Kielikeskustelua

[Anghorn]

Tuosta, kun joku vielä väsäisi kätevän sovelluksen iPhonelle.

[Mikael K.]

Täältä saisi kannatusta ja voisi siitä hieman maksaakin.

[antoine]

Olkaapa hyvä: https://appsto.re/fi/mrNl4.i

[richidi]

Dat app icon Muuten ihan jees.

[antoine]

Ikoni kun on pakollinen, niin täytyi siihen se minuutti käyttää aikaa. Ajaa asiansa

[Mikael K.]

Kiitoksia! Tälle on käyttöä.

[Jimba]

Hieno juttu tuo Kielitoimiston sanakirja, se meni itselläkin heti kirjanmerkkeihin.

Tulipa tässä mieleeni eräs vanha asia, jota en ole oikeastaan koskaan sen enempää miettinyt.
Nimittäin pitkä-sanan taivutusmuodot. Onko se pidempi vai pitempi, pidemmälle vai pitemmälle? Molemmathan ovat sallittuja,
mutta lapsesta asti, asiaa sen kummemmin ikinä miettimättä, olen pitänyt noita d:llisiä muotoja ikään kuin oikeampina.
Nyt kun hieman mietin asiaa, niin tulinkin siihen lopputulokseen, että olen kenties ollut koko ikäni väärässä.

Pitkä-sanassahan astevaihtelunalainen kirjain on "k", ei "t".
K-kirjain siis häviää normaalin astevaihtelun myötä, ä-vokaali muuttuu e:ksi ja siihen vaikkapa juuri tuo komparatiivin pääte -mpi,
jolloin taivutusmuodoksi tulee pitempi, ei pidempi. Tuo taas johtaa siihen, että olisi loogisempaa sanoa, tai kirjoittaa, pitemmälle eikä pidemmälle.

Jos tuo t-kirjain muutettaisiin d:ksi, silloinhan astevaihtelu tehtäisiin kahdesti yhden sanan kohdalla, eikä sellainen käsittääkseni ole "hyväksyttyä".
En ole varma, luokitellaanko tuo sana poikkeukseksi vai ei, mutta tuollaisen logiikan tuohon taivutukseen löysin, ja toisaalta,
jos kyseessä on tavalla tai toisella poikkeva sana, kenties sitä voi hyvillä mielin jatkaa d:llisten muotojen käyttämistä.

Pätkä-sanassahan k-kirjain ei häviä minnekään: pätkä - pätkempi - pätkin.
On tämä kielemme kyllä hieno.

Edit: hyvää uutta vuotta!

[Kahvikatti]

On tämä kielemme kyllä hieno.
Edit: hyvää uutta vuotta!

Kielemme on kyllä hieno, mutta myös vaikea, paljon vaikeampi kuin me tajuamme!

[Kahvikatti]

Olen pistänyt merkille että täälläkin käytetään kovalevystä nimitystä kovo, kun pitäisi käyttää sanaa kova. Kovo kun on ihan eri asia.

Kovo = hardware, pehmo = software.

[omenamyyrä]

^ Tai sitten voisi vain käyttää niitä suomen kielen sanoja, laitteisto ja ohjelmisto. Joko englanti tai suomi, ei välimaastoa...

[Kahvikatti]

^ Tai sitten voisi vain käyttää niitä suomen kielen sanoja, laitteisto ja ohjelmisto. Joko englanti tai suomi, ei välimaastoa...

Eikös nuo kovo ja pehmo ole ihan virallisia käännössuosituksia Hardwarelle ja Softwarelle? Luulen että tuossa on jokin erhe käynyt jollain, kun on alkanut käyttää kovo-ilmaisua kovalevystä? Tai on sekoittanut kovon ja kovan...

[Kahvikatti]

Suhuässä voidaan kirjoittaa laittamalla s:n päälle se pieni hassu (š) eli hattu. En oikein kannata sitä kun suomen kielessä ei muutenkaan käytetä korostusmerkkejä. Sen sijaan kannatan sh-yhdistelmän käyttöä: shakki, shokki, shekki jne. Sitten on sanan veto käyttö, kun suomi yleensä kirjoitetaan niin kuin äännetään niin miksi ko. sanaa ei voi kirjoittaa lausuttuun muotoon: veetto, varsinkin kun veto sana on jo käytössä ja merkitee ihan eri sanaa.

[maccivaari]

^ Tai sitten voisi vain käyttää niitä suomen kielen sanoja, laitteisto ja ohjelmisto. Joko englanti tai suomi, ei välimaastoa...

Näinnikkää suomi suomalaisille.

[jjpeltola]

Miksi ihmeessä monet laittavat välilyönnin ennen kysymysmerkkiä?

[arisel]

Muoti? Huonoitsetuntoisilla "tietävän" eli kovaäänisen ja lyhytpinnaisen kaverin ohje? Liekö samaa oppimatonta porukkaa, jonka mielestä "loogisesti ajatellen" pilkun ja pisteen jälkeen välilyöntiä ei tarvita...

Kun ei osata, niin eiosataan huolella?

[moomo12]

Vastaus löytyy varmasti historiasta. Šuhuäššän teko ei aina ole ollut niin yksinkertaista.
Edes Macillä saati sitten puuceellä. Wordissä se oli viiden näppäinpainalluksen takana.
Pisteen jälkeen tehtiin aina kaksi välilyöntiä, koska konekirjoituskoulussa oli niin opetettu.
Tabulointi tehtiin välilyönneillä, koska se oli helpompaa.
Tavuviivan l. yhdysmerkin käyttö (-) milloin pitäisi käyttää ajatusviivaa (–)

Niin vaan ei saa tehdä printtimediassa.

[omenamyyrä]

Miksi ihmeessä monet laittavat välilyönnin ennen kysymysmerkkiä?

Ranskan kielessä niin kuuluu tehdä, näin erotetaan selkeämmin kysymyslauseet toteamuksista – intonaatiokysymykset kun ovat sangen yleisiä patonginmutustajien keskuudessa.

Mais pourquoi est-ce que les Finnois le font ? Je ne sais pas.

[jjpeltola]

Ranskassahan välimerkkien ympärille sirotellaan välilyöntejä muutenkin holtittomasti.

[omenamyyrä]

Holtittomasti? Ehei, kyllä niihin säännöt on!

[Jimba]

On tämä kielemme kyllä hieno.
Edit: hyvää uutta vuotta!

Kielemme on kyllä hieno, mutta myös vaikea, paljon vaikeampi kuin me tajuamme!

Tuot on totta. Todella pienet virheet eivät kenties hirveästi häiritse, mutta suuremmat virheet pistävät ns. helpommin silmään.

Suhuässä voidaan kirjoittaa laittamalla s:n päälle se pieni hassu (š) eli hattu. En oikein kannata sitä kun suomen kielessä ei muutenkaan käytetä korostusmerkkejä. Sen sijaan kannatan sh-yhdistelmän käyttöä: shakki, shokki, shekki jne. Sitten on sanan veto käyttö, kun suomi yleensä kirjoitetaan niin kuin äännetään niin miksi ko. sanaa ei voi kirjoittaa lausuttuun muotoon: veetto, varsinkin kun veto sana on jo käytössä ja merkitee ihan eri sanaa.

Suosin itsekin tuota sh-konsonanttiyhdistelmää, mutta voisin käyttää myös tuota suhuässää.
Syy, miksi en käytä, on se, että kyseistä kirjainta ei löydy aakkosistamme, joten sen käyttöhän olisi kai jollain lailla väärin.
Ajatuksenahan noissa sakki, sekki ja sokki jne. muodoissa on, että yksi äänne vastaisi yhtä kirjainta, sen sijaan, että sanasta riippuen sh-konsonanttiyhdistelmän kirjaimet lausuttaisiin joko omina itsenään (mieshän) tai suhuässänä (shakki jne.).

Tuosta tulikin mieleeni jääkiekkoilija Ilya Kovalchuk. Minulla ei ole hajuakaan, miten hänen nimensä kirjoitetaan venäläisillä aakkosilla, mutta suomalainen media kirjoittaa monesti "Ilja Kovaltsuk", perustuen tuohon em. ajatukseen, mutta hänen omassa pelipaidassaankin lukee "Kovalchuk", ja kaikki nuo kirjaimet löytyvät aakkosistamme, joten itse käytän tuota hänen haluamaansa muotoa etunimineen (Ilya Kovalchuk), sillä nyt on kyse ihmisen nimestä. Tuolla Kovalchuk-nimellä hän siis haluaa tulla muulle maailmalle tunnetuksi, niin mielestäni sitä ei pitäisi yrittää "suomettaa". Sama pätee Ovechkiniin (ei Ovetskiniin).

Ymmärrän, että yksittäisiä sanoja suomennettaessa yritetään keksiä joku suomalaiseen suuhun sopiva sana siitä alkuperäisestä, mutta ihmisien nimistä puhuttaessa, käyttäkäämme aakkosistamme löytyviä kirjaimia, jos ne suinkin sieltä löytyvät!

Selännehän kirjoitettiin NHL:ssä "Selanne", mutta tuon ymmärtää, sillä amerikkalaisilla ei ole ääkkösiä.
Jos heillä olisi ääkköset, luuletteko, että pelipaidassa olisi lukenut "Selanne" vai "Selänne"...?

Miksi ihmeessä monet laittavat välilyönnin ennen kysymysmerkkiä?

Olen itsekin ihmetellyt tätä. Toinen asia on, että yritetään tehdä virkkeestä kysyvä pelkällä kysymysmerkillä.
Sitten, kun nuo kaksi asiaa yhdistetään, käy näin: "Tämä on järkevä virke ?".
Kyllähän nuo kenties ymmärretään, mutta ne ymmärrettäisiin vielä helpommin,
jos kysymys olisi lähtökohtaisesti oikein: "Onko tämä järkevä virke?".

[vortaristo]

Syy, miksi en käytä, on se, että kyseistä kirjainta ei löydy aakkosistamme, joten sen käyttöhän olisi kai jollain lailla väärin.
Ajatuksenahan noissa sakki, sekki ja sokki jne. muodoissa on, että yksi äänne vastaisi yhtä kirjainta, sen sijaan, että sanasta riippuen sh-konsonanttiyhdistelmän kirjaimet lausuttaisiin joko omina itsenään (mieshän) tai suhuässänä (shakki jne.)..

Ymmärtääkseni tuo Š (ja myös Ž) kuuluu aakkosiimme; sen käytöstä on jopa suositus. Itse käytän Š-kirjainta aina kun se on tarpeen eli kirjoitan šakki (vrt. sakki), šekki ja šokki.

P.S.
Suomen aakkoset: a, b, c, d, e, f, g, h, i, j, k, l, m, n, o, p, q, r, s, š, t, u, v, w, x, y, z, ž, å, ä ja ö.

[Jimba]

Minulla onkin sitten vanhaa tietoa. Eikö tuota sitten opeteta lapsille?
Nimittäin kummipoikani vajaa pari viikkoa sitten luetteli aakkoset, eikä hänkään maininnut noita hatullisia kirjaimia.

[Anghorn]

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielen_aakkoset

[Jimba]

Taisi aikaisemmin tässä ketjussa olla puhetta siitä, tuleeko väliviivaa ennen välilyönti vai ei, silloin,
jos sitä edeltävä asia on lainausmerkeissä. Juuri nyt en tuota keskustelua löytänyt, vaikka useampia sivuja vilkaisinkin.

Pikainen googlettelu (onko tuolle muuten hyvää suomenkielistä termiä?) ei auttanut,
tai etsin väärillä hakusanoilla.

Muistelisin jonkun sanoneen, että lainausmerkit yhdistävät kyseisen asian yhdeksi, jolloin väliviivaa ennen ei lyödä välilyöntiä,
mutta silti olen monesti sen välilyönnin siellä nähnyt, sekä nettiuutisissa että televisiossa näkyvissä suomennoksissa.

http://demokraatti.fi/missa-viipyy-utelu-rinteelle/
Onko tuo tapa siis oikea, vai kuuluisiko tuo lainausmerkkien jälkeinen välilyönti jättää laittamatta?

[iDock]

^ Käsittääkseni juurikin tuon välin jättäminen on oikea tapa. Kyseessähän on periaatteessa sanaliitto, vaikkakin lainaus ja näin lainausmerkkien sisällä, eli juurikin välilyönnin jättäminen on oikea tapa (Lähde: Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus).