Hopeisen Omenan loukkaantumispäiväkirja

[Jamac]

Kiva aamu: näkö hämärtyi, menin mykäksi, en pystynyt muodostamaan sanoja, jalat meni alta, näön menetys ja kuoristelua. Mutten sentään menettänyt tajuntaa.

Jos aamusokerit on ongelma, niin insuliinipumppu on paras keksintö maan päällä.

[iMies]

Taas olisi kannattanut jäädä aamulla makaamaan sänkyyn ja jättää seikkailut ihan muille.

Oikean nilkan nivelside poks. Päivällä ensiapuna 15 min kylmähoitoa ja jäykkä nilkkatuki, nyt kompressioside ja panacodia. Näin jälkeenpäin ajatellen olisi varmaan ollut kovin fiksu idea lopettaa riehuminen heti kun nilkka petti, eikä jatkaa vielä pari tuntia.

No, ympäristö kiittää (ei varmaan tarvitse ihan vähään aikaan omalla autolla ajaa).

[Tauvo]

^ Harmillinen vaiva kerrassaan. Minulta on nilkka kiristetty juuri tuollaisten toistuvien tapaturmien vuoksi. Hankaloittaa niin montaa eri asiaa tuo, ihan oikeasta nukkumisasennosta lähtien.
Tähän sopisi se fb-hali, mutta kun en siellä ole, en sellaisia sanoja käytä.

[iMies]

^ Itselläni tämä on vasta toinen kerta. Neitsyys meni Alpeilla jokunen vuosi sitten.

Silloin taisi mennä toipumiseen aika montakin viikkoa, mutta toisaalta asiaa ei varmaan edistänyt yhtään että nilkka pääsi tuolloin edes jonkinlaiseen lepoon vasta useamman vuorokauden päästä. Taisin jopa juosta sillä vielä jonkin aikaa korkkaamisen jälkeen, mutta sitten järki (tai kipu) voitti.

[maccivaari]

^ Wanhuus ei tule oireetta...

Eiku vanhuus ei tule ilman monia oireita, kipua ja kolotusta. Vanhuus ei o mikään ilo.

[rok]

Vanha polven rasitusvamma alkoi ilmoitella itsestään.

Kyllä voi sitten kiristää. Polvea ja mieltä, prkl

[KunkkuJ]

Näitä teidän juttuja lukiessa tulee mieleen, että miten aiotte kestää ne ennemmin tai myöhemmin väistämättä vastaan tulevat oikeat vastoinkäymiset, jos noin mitättömistä asioista pitää valittaa kuin ilman tikkaria jätetyt pikkulapset?

[rok]

Aina löytyy joku jolla menee huonommin.

On ihan tervettä lähestyä elämän vastoinkäymisiä siinä mielessä realistisesti, ettei jokaisen paperiviillon takia kannata itseään jojoon vetää. Meillä kaikilla on kuitenkin omat ongelmamme ja jokaiselle se oma ongelma on suurempi kuin vaikkapa naapurin Pertin erektio-ongelma. Oman elämämme sankareita me tässä vain olemme.

Loukkaantumiset ja vastoinkäymiset kuuluvat elämään. Elämään kuuluvat myös ilot, surut ja murheet ja on ihan ok olla välillä harmissaan pienemmistäkin asioista. Ei sekään ole tervettä ajattelua, että "enpä nyt viitsii tästä murehtia, koska joskus minua vielä kohtaa suurempikin vastoinkäyminen".

[hatey]

Kynsinauha oikean käden etusormesta on rikki. Kirvelee.

[KunkkuJ]

Ei sekään ole tervettä ajattelua, että "enpä nyt viitsii tästä murehtia, koska joskus minua vielä kohtaa suurempikin vastoinkäyminen".

Ihan tervettä ei minusta ole sekään, että valitetaan aivan naurettavista asioista. Suhteellisuuden tajua voisi odottaa jokaiselta.

[rok]

Kuka sen määrittää mikä on naurettava asia?

Varsinkin kun:
1. Kyseessä ei ole sinun polvesi/olkapääsi/peräpukamasi?
2. Kyseessä on Hopeisen Omenan loukkaantumispäiväkirja?

Ymmärräthän sen miten eri asiat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin? Osa tykkää lukea ja osa juosta. Monille nämä harrastukset ovat tärkeä osa vapaa-aikaa ja harmittaahan se, jos paikkoja kolottaa tai silmiä kuivaa ja rakas harrastus siitä kärsii? Aion valittaa nyt ja myös silloin kun jokin vakavampi vastoinkäyminen minua kohtaa.

PS. Odotan tästä loputonta, katkeraan tappiooni päättyvää vääntöä, koska olethan kovin oikeassa arvioidessasi muiden elämää

[Anniel]

Mikä nyt sitten on kenellekin naurettavaa... Sehän on täysin subjektiivista. Tiedän itse monia, jotka eivät isoista asioista puhu mutta jokin pieni juttu saattaa katkaista kamelin selän.

Ei elämää voi elää siten että miettii koko ajan muiden kärsivän vielä enemmän, joten itse ei saa sanoa sen takia mitään.

Kyllä täällä saa valittaa vaikka se muista tuntuisikin mitättömältä asialta. Aivan samoin kuin iloitaan jostain mikä ei toisia hetkauta.

[KunkkuJ]

Ei, kyllä minusta pienistä asioista valittaminen pitäisi kieltää täällä. Näkeehän sen, mihin johtaa tällainen rajoittamaton valittaminen. Ihmisiltä katoaa suhteellisuuden taju. Tai ehkä selvintä olisi perustaa eri tasoryhmät näille valituksille?

[MacFinn]

Mun lonkkaproteesi on rikki! Ja korjausleikkaus kuulemma vasta joskus kesäkuussa. Saa nähdä miten sinne asti pärjään.

[KunkkuJ]

Mitenkäs toinen lonkka? Onko se kuitenkin kunnossa?

[MacFinn]

No, kunnossa ja kunnossa. Mutta kyllä sillä pärjää.

[KunkkuJ]

Mun lonkkaproteesi on rikki! Ja korjausleikkaus kuulemma vasta joskus kesäkuussa. Saa nähdä miten sinne asti pärjään.

Älä sitten vaan erehdy menemään leikkaukseen, ennen kuin olet selvittänyt leikkaavan lääkärin taustat. Onnistuneita operaatioita tekeviä alkaa olla yhä harvemmassa.
Minä tein tuon em. virheen. Ulkomaalaistohtorin jäljiltä on nyt tehty yksi iso leikkaus ja kun tehdään vielä pari lisää, niin jalka saattaa tulla siihen kuntoon, missä sen piti olla heti ensimmäisen leikkauksen jälkeen.

[hatey]

Merdé!
Retuutin töissä näyttelytilasta takahuoneeseen semmoista metallista myymälätelinettä, jossa on esillä kaikkea tarviketta: hiusharjoja, pinnejä, hiusklipsejä, ponnarikumppareita, ripsikiharrinta...yms jotenkin onnistuin kaatamaan koko höskän ja se kaatusi jalan päälle. Teki kipeää ja nyt on jalkapöydässä mehevä mustelma juuri siinä kohdassa, johon kengän päälisen reuna painaa. Kävellessä varsin tuntuu.

[KunkkuJ]

...
Retuutin töissä...

"Töissä"? Sinä? Tuo lienee joku sisäpiirin vitsi, mitä en ymmärtänyt?

[hatey]

^ Oli pakko, että saan ylläpidettyä elintason, johon olen tottunut.

[Erño]

Vasen keskisormi vääntyi tänään mielenkiintoiseen kulmaan. Eilinen kyynärpäävamma ei tunnu enää miltään, kun kipu on siirtynyt uuteen paikkaan. Polvivammatkin helpottavat kummasti.

[Erño]

Kävi kipuisasti kun vastustaja tippui tänään koko painollaan ranteeni päälle. Kuului rusahdus ja meikäläinen paineli samon tein kylmäkaapille hakemaan jääpakkauksia.

[iMies]

Näitä teidän juttuja lukiessa tulee mieleen, että miten aiotte kestää ne ennemmin tai myöhemmin väistämättä vastaan tulevat oikeat vastoinkäymiset, jos noin mitättömistä asioista pitää valittaa kuin ilman tikkaria jätetyt pikkulapset?

Älä nyt turhasta loukkaannu, kun ei me muutkaan – eihän täällä ole tullut kahdessa vuodessa kuin reilun tusinan verran pipi-viestejä.

Itse sain juostua pipin vasempaan polveen kaksi viikkoa sitten; ilmeisesti pitkä askel + noppakivialusta oli sopimaton yhdistelmä. Vaan lepo* auttoi, ja eilen kulki jo maastojuoksu ilman mitään tuskaa.

*lepojaksoon saattoi sisältyä muutama päivä sotilaallista harjoitustoimintaa parinkymmenen virstan päässä Kunkun torpasta, mutta syöksyminen ei ole juoksua.

[MacFinn]

No, tämä kesäkuu tuli ja leikkaus on tehty. Vähän yli viikko mennyt ja ainakin vielä tuntuu ihan hyvältä. Vielä about viisi viikkoa pääasiassa selinmakuuta ja vähän sauvakävelyä, siis kyynärsauvojen kanssa.

Kun lonkkaproteesissa on neljä osa, kolme vaihdettiin, joten tällä pitäis pärjätä taas 12-15 vuotta.

[khaosaming]

Selkä alkaa olla kunnossa. Entiselleen ei ehkä tule, mutta pääasia, että käveleen pystyy, eikä ole särkyjä.

Niin, vedin maaliskuussa Thaimaassa kolarin moottoripyörällä. Ajoin pahki toista motskaria, jonka kuski puhui kännykkään samalla kun ylitti neljä kaistaa poikittain eteen.

Minulta murtui kolme kylkiluuta, kaksi nikamaa (olikohan 11--12) ja solisluu. Selkäytimelle ei käynyt kuinkaan. Vietin kymmenen päivää hospitaalissa. Vakuutus maksoi viulut.