Telkkari ja ulkoinen näyttö = sama laite?
-
- Viestit: 79
- Liittynyt: 20.10.2004 klo 17.52
- Paikkakunta: Helsinki
Telkkari ja ulkoinen näyttö = sama laite?
Viesti Kirjoittaja akki »
Voisiko ajatella, että näinä (tai tulevina) litteiden telkkareiden ja litteiden tietokonenäyttöjen aikoina telkkari ja tietokoneen ulkoinen näyttö olisivat yksi ja sama laite?
Tilanne on se, että tulevia digilähetyksiä (boksia ei vielä ole) tai dvd-leffoja ei huvittaisi enää katsella vanhasta huonosta putkitelkkarista. Samoin iBookin ruutu aiheuttaa välillä klaustrofobiaa.
Kodin layout ja telkkarin katselun satunnaisuus mahdollistaisivat periaatteessa sen, että yksi laajakuvanäyttö hoitaisi sekä telkkarin että iBookin (tai jonkun tulevan Mac-läppärin) ulkoisen näytön virkaa. Näyttö käännettäisiin sohvalle/työpöydälle päin tarpeen mukaan.
Mitä olen LCD-telkkareita katsellut, resoluutiot eivät ole yleensä tietokonenäyttöihin verrattuna kovin kummoisia, esim. 26" tai 32" laitteessa 1366 x 768, ja liitäntätapa scart ja/tai HDMI (+ s-video?). Sitten taas tietokonenäytöissä saa jo 20" näyttöön 1680 x 1050 resoluution, ja liitännät ovat VGA ja/tai DVI.
Mutta onko olemassa laitetta, joka yhdistäisi nämä kaksi tarkoitusta? Onko se edes järkevä ajatus?
-
- Viestit: 19516
- Liittynyt: 21.3.2005 klo 9.33
- Paikkakunta: Helsinki
-
- Viestit: 2631
- Liittynyt: 12.4.2004 klo 3.34
Viesti Kirjoittaja NOx »
Ei enää vaan vielä. Trendi on se että digiviritin tai kaksi yleistyy taulutelkkareissa. Televisio ei muutamassa vuodessa minnekään katoa. TV ja tietokone samassa paketissa on ollut olemassa jo vuosia. Minulla oli joskus 90-luvulla Applen Performa virittimellä ja kauko-ohjaimella eikä tuo silloinkaan mikää vallankumous ollut. Sen jälkeen ei olekaan mitään uutta esitelty paitsi viritin on nykyään digitaalinen. Media Center -tyyppiset ratkaisut yleistyvät, mutta eivät suosiossa voita erillistä telkkua vielä pitkiin aikoihin perheiden olohuoneen ykkösviihdekeskuksena. Opiskelijaboksissa tai sinkun kodissa tuollainen ratkaisu on toimiva ja houkuttelevampi. Yhdistelmälaitteen siunaus ja kirous on mahdollisuus tehdä monia asioita yhdellä laitteella. Jos ja kun internet-TV:stä päästään sopuun standardoimismielessä niin viihde-elektroniikan valmistajat tunkevat markkinat täyteen televisioita joissa on tarvittavat koodekkipurkajat ja verkkoliitännät digivirittimen lisäksi. Näitä laitteita nimitetään edelleen televisioiksi. Samoin ilmestyy laadukkaita vahvistimia jotka toimivat hubina eri laitteiden välillä. Tällä tiellä jo ollaankin kun katselee uusien vahvistimien ominaisuuksia ja liitäntöjä.TheKraken kirjoitti:Tv ja tietokone tulee yhdistymään ihan muutamien vuosien kuluessa. Piakkoin tv:n käsite alkaa muuttumaan, koska kaikki valmistajat eivät tarjoa enää niiden mukana edes virittimiä, vaan oma digiboksi vaaditaan.
-
- Viestit: 19516
- Liittynyt: 21.3.2005 klo 9.33
- Paikkakunta: Helsinki
Viesti Kirjoittaja TheKraken »
-
- Viestit: 1050
- Liittynyt: 7.4.2005 klo 23.21
Viesti Kirjoittaja Simppa »
Mä taas veikkaan, että toi digiviritin on niin halpaa rautaa, että se törkätään ihan kaikkialle:telkkareihin, tietokoneisiin, tallentimiin ja puhelimiin. Sen lisäks, ei noita standardeja oo kait ku kolme ja niidenkin erot koskee lähinnä kaapelia, tekstitys ongelmat ratkeaa softalla.TheKraken kirjoitti:Kyllähän niitä digiviritinvehkeitä tulee, mutta ongelma on se, että maillä käytössä oleva DVB-järjestelmä ei ole maailmalla kovin suosittu. Valmistajien tulisi tehdä laitteista ensinnäkin sopivat 5 eri digijärjestelmälle ja tämän lisäksi vielä laitteita tulisi olla DVB-T ja DVB-C sekä mahdollisesti DVB-S versiot ( en tiedä mitä versioita esim. jenkeissä on). Halvempaa telkkarinvalmistajalle on tehdä virittimetön laite. Väitän että ne tulevat yleistymään ihan samassa määrin kuin nuo virittimilliset mallit. Jenkeissähän tämä on jo melkein arkea. TiVot hoitaa hommat ja telkkari on vain näyttönä.
Tulevaisuuden digiviritin on pirun pieni, halpa, se osaa heittämällä tsekata ollaanko kaapelissa, anteenissa vai sateliitissa, ja handlaa kaikki standardit(vähän niinku videot tänään). Loppuenlopuksi se on vaan viritin, ei sen tekeminen mikään ongelma ole.
Muistaakseni sellanen viritin on jo olemassa (julkaistaan joksus, en muista valmistajaa, mutta saksalainen), mikä hoitelee kahta erilaista kaapelistandardia, ei tietenkään Suomea, ja sehän on tietty meijän ihan oma vika. Tää sooloilu näissä standardointiasioissa johtaa siihen, että täällä tullaan jälkijunassa, parhaat faktat saa juuri Saksan markkinoilta.
-
- Viestit: 2631
- Liittynyt: 12.4.2004 klo 3.34
Viesti Kirjoittaja NOx »
Että on helpompi tehdä erillinen ulkoinen laite, siitä 5 eri versiota ja päälle televisio kuin vaihtaa viritinmoduli television sisään? En ihan helposti usko että yhteenlaskettu hinta voi olla muuta kuin integroidun ratkaisun eduksi. Syy ettei viritin ole mukana on ihan jossain muualla kuin valmistuskustannuksissa sillä toki virittimellä varustetusta laitteesta voi vastaavasti pyytää ja saada korkeamman hinnan kuin ilman viritintä olevasta.TheKraken kirjoitti:Kyllähän niitä digiviritinvehkeitä tulee, mutta ongelma on se, että maillä käytössä oleva DVB-järjestelmä ei ole maailmalla kovin suosittu. Valmistajien tulisi tehdä laitteista ensinnäkin sopivat 5 eri digijärjestelmälle ja tämän lisäksi vielä laitteita tulisi olla DVB-T ja DVB-C sekä mahdollisesti DVB-S versiot ( en tiedä mitä versioita esim. jenkeissä on). Halvempaa telkkarinvalmistajalle on tehdä virittimetön laite.
Tilanne on se että pääosa asennetuista virittimistä on ulkoisia. Aluksi ei kerrassaan ollut integroidulla virittimellä varustettuja malleja. Nyt niitä on ja koko ajan tulee lisää. Tarkoitin siis että integroitujen mallien suhteellinen osuus kasvaa.Väitän että ne tulevat yleistymään ihan samassa määrin kuin nuo virittimilliset mallit.
Tämä on se syy muualla. Eli ulkoisen ratkaisun joustavuus. Virittimen voi valita tarpeen mukaan, tallentava vai ei jne. Tällainen ratkaisu on paikallaan kun uusi tekniikka on tulossa ja hakee muotoaan ja oikeita käyttötapojaan. Samoin kuin integroidut digivirittimet yleistyvät nyt täällä niin jenkeissä on lähtenyt käyntiin integroidun TiVo:n sisältävien telkkareiden myynti. Laite on selvästi arkipäiväistynyt ja vakiintunut. Taulutelkkariin mahtuu kovalevytallentimen sisältävä moduli kevyesti. Sama tapahtuu myös tietokoneissa, paitsi näemmä Applella, digiviritin on yhä useammassa koneessa sisäänrakennettuna eikä ulkoisena palikkana.Jenkeissähän tämä on jo melkein arkea. TiVot hoitaa hommat ja telkkari on vain näyttönä.
Mutta osa kuluttajista tulee eittämättä kannattamaan ulkoista tai erillistä laitetta aina. Kuulun muuten itsekin tähän joukkoon, yhtäkään integroitua ratkaisua ei löydy eikä tule löytymään. Mutta tuttavien kodeissa näitä näkee paljon alkaen "hifi"-laitteista ja kotiteatterijärjestelmistä.
-
- Viestit: 19516
- Liittynyt: 21.3.2005 klo 9.33
- Paikkakunta: Helsinki
Viesti Kirjoittaja TheKraken »
Kyllähän sinne mahtuu. Mutta miksi niitä sitten on niin vähän? Jos se kerran on niin halpaa, niin miksei niitä valmisteta huomattavasti enemmän? Kyllähän ne yleistyvät, mutta kohtuullisen hidasta vauhtia suhteessa siihen, että ensi vuonna(?) pitäisi joka taloudesta jo sellainen löytyä.NOx kirjoitti:Taulutelkkariin mahtuu kovalevytallentimen sisältävä moduli kevyesti. Sama tapahtuu myös tietokoneissa, paitsi näemmä Applella, digiviritin on yhä useammassa koneessa sisäänrakennettuna eikä ulkoisena palikkana.
Minä olen tässä kyllä 100% Applen kannalla. Kaikenmaaliman MHP:t ja tiesmitkä. EyeTv on hyvin suosittu lisälaite applen koneissa, miksi applen pitäisi valmistaa sille kilpailija, varsinkin kun niitä malleja pitäisi siitä olla silloin vähän turhan monta. Silloin kuin uutta miniä povattiin, niin jopa kaikki "luotettavat" huhusivut pitivät varmana tuota digiviritintä. Olin suurinpiirtein ainut, joka oli tästä eri mieltä ja tiesi miten tulee käymään.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_di ... by_country
Vaikka varmasti onkin tuttua tavaraa, niin tuossa on kuitenkin ihan hyvää tarinaa siitä, kuinka eri tavalla eri maissa hommat on hoidettu.
Pitäisikö applen sisällyttää laitteeseensa kaikki DVB-T, DVB-C, DVB-S ja MHP-ominaisuudet sekä joka maan eri tekstitysjärjestelmät? Sekä kaikki USA:n systeemit? Vai pitäisikö applen tehdä laitteesta sen seitsemän eri versiota? Liian monimutkaista se olisi kuitenkin, kummallakin tavalla. Veikkaan, että jenkeissä Applen on ihan turha lähteä enää tässä vaiheessa TiVon kanssa taistelemaan.
Hassua muuten, että TiVo itse ei tarjoa pakettina tuollaista TiVo-televisiota. En silti väitä etteivätkö ne suosita olisi saaneet, mutta ainakaan google ei montaa mallia tunne.
-
- Viestit: 4384
- Liittynyt: 21.2.2004 klo 10.52
Viesti Kirjoittaja eskofot »
Selityshän on selvä, isojen töllöjen valmistus on nykyään keskittynyt Euroopan ulkopuolelle suurille merkeille. Miksi ne tekisivät järkäleen kokoisesta laajakulmatöllöstä eri version jollekin kaukaiselle niche-markkinalle? Pieni digiboksivalmistaja voi toimia tässä varmasti joustavammin.NOx kirjoitti:Että on helpompi tehdä erillinen ulkoinen laite, siitä 5 eri versiota ja päälle televisio kuin vaihtaa viritinmoduli television sisään? En ihan helposti usko että yhteenlaskettu hinta voi olla muuta kuin integroidun ratkaisun eduksi. Syy ettei viritin ole mukana on ihan jossain muualla kuin valmistuskustannuksissa sillä toki virittimellä varustetusta laitteesta voi vastaavasti pyytää ja saada korkeamman hinnan kuin ilman viritintä olevasta.
DVB–C on eksoottinen niche. Ei sitä ole käytössä siellä missä oikeat TV-markkinat ovat. Ettei vaan ole niin että Suomi on sen standardin päämarkkina? No.. taitaa Saksassa olla määrällisesti enemmän...
-
- Viestit: 8105
- Liittynyt: 24.8.2005 klo 20.36
Viesti Kirjoittaja Lare »
Jos tuo HDTV tulee niin kyllä perusTV:n on vaikea pysyä kehityksen kelkassa. Paras ratkaisu olisi että TV:ssä olisi vaihdettava & päivitettävä viritinmoduli. Se taas vaatisi että nyky TV:n resoluutio olisi oikea, ja useimmissahan se ei ole HDTV ready logosta huolimatta.
No, nyt on sitten tulossa mediatietokoneita. Niiden ongelma on että kaikki on samassa kuosissa. Kun yksi osio vanhenee, niin koko roska vanhenee. Esim TV-speksi muuttuu, tai blue ray / HD-DVD tulee. Tämmöinen olisi kiva käyttää, kunhan ei olisi Windows. Windowsin katselu kaiket illat ei olisi rentouttavaa.
Lopputulos: Kaikki nykyvehkeet ovat huonoja väliaikaisratkaisuja. Itse pysyn erillislaitteissa, saa napsia parhaat päältä. Laitteisto uusiutuu lähinnä sitä mukaa kun joku sanoo sopimuksen irti. Seuraavana vuorossa on oireista päätellen vm -92 Finlux TV.
Seuraavassa TV:ssäni tulee olemaan digiviritin, nykyisin mennään kovalevyllisellä boxilla. Itse pärjäisin boxilla mutta erilliset laitteet ovat hellasärön aihe. Mökkikäyttöön kannettavan ja digivirittimen yhdistelmä olisi huokutteleva. Itse tarvitsen sellaista mökkiratkaisua jossa tulo on ulkoantennin signaali. Sama pätee kotona. Vaikea kuvitella että tietokoneessa olisi TV-virin joka tukisi kaikkia maailman systeemejä.
Harmi että Finlux kaatui. He nimenomaan tekivät TVeitä tälle markkinalle.
-
- Viestit: 2631
- Liittynyt: 12.4.2004 klo 3.34
Viesti Kirjoittaja NOx »
Samasta syystä ja samalla tavalla kuin pieni tietokonevalmistaja Apple vaihtaa pohjolan perukoille tuleviin koneisiin näppäimistömodulin. Digisovittimen vaihto toiseen ei tarkoita koko tuotantolinjan uusimista vaan kyseessä on yhden komponentin vaihto. Kun kaikki näyttää menevän yhä enemmän moduleista kootuksi niin mikään erikoisuus ei ole jos digisovitin on reiästä sisään tungettava palikka. Yksi iso syy tähän on huollettavuus, on helpompi ja halvempi vaihtaa moduleita kuin kuluttaa aikaa kolvi kourassa. Vialliset modulit korjataan keskitetysti jossain. Näin tekevät kaikki tietokonevalmistajat ja "tauti" on levinnyt muillekin teollisuudenaloille.Selityshän on selvä, isojen töllöjen valmistus on nykyään keskittynyt Euroopan ulkopuolelle suurille merkeille. Miksi ne tekisivät järkäleen kokoisesta laajakulmatöllöstä eri version jollekin kaukaiselle niche-markkinalle? Pieni digiboksivalmistaja voi toimia tässä varmasti joustavammin.
-
- Viestit: 18040
- Liittynyt: 20.2.2004 klo 23.12
- Paikkakunta: Tampere
Viesti Kirjoittaja Jamac »
Sorry pojat (ja tytöt), kerron salaisuuden – em. ei tule (koskaan*) tapahtumaan.Tv ja tietokone tulee yhdistymään ihan muutamien vuosien kuluessa. Piakkoin tv:n käsite alkaa muuttumaan, koska kaikki valmistajat eivät tarjoa enää niiden mukana edes virittimiä, vaan oma digiboksi vaaditaan.
Minkä ongelman kyseinen viritelmä ratkaisisi? Ei mitään mitä ei olisi jo ratkaistu. Tilanne on analoginen ajatukselle, että wessanpönttö ja nojatuoli tulisi yhdistää koska se on mahdollista ja olisi kätevää paskia paikaltaan tv:n ääressä lähtemättä wessaan.
Olen tämän saman asian todennut eräälle jo unohtamalleni atk-kouluttajalle vuonna 1996 (kymmenen vuotta sitten), joka totesi että tv-ja tietokone tulee yhdistymään "muutamien vuosien kuluessa". Muut kurssilaiset kuunteli silmät pyöreänä ja mä nauroin vedet silmille ja kerroin hemmolle että ajatus on varsin pälli.
MUTTA, edelleen sanon saman kuin vuonna 1996, ja mikä on tavallaan aivan itsestään selvää, että tv:n ja tietokoneen ominaisuudet tulee menemään osittain ristiin. Tämä oli selvää jo -96, ja on nyt nykypäivää kun tietokoneisiin kerran saadaan (digi)tv-virittimiä ja tv:t on digitaalisia. Ominaisuuksien yhdistymistä on ja tulee olemaan ja lisääntymään, mutta tv ja tietokone ei yhdisty – samasta syystä kun nojatuoli ja wessanpönttö ei tule yhdistymään. Tv ja tietokone tulee ehkä paremminkin kykeneväiseksi "ymmärtämään" tosiansa kaikenlasien (viihde) median toiston suhteen. Näern iTunesin-Airport Expressin-Kotistereot-Front Row -yhdistelmän olevan sellainen ensimmäinen vaihe, minkä derivaattoja tullan näkemään.
* pidättäydyn kumminkin katsomaan kauemmas kuin 20 (tms.) vuoden päähän – ihan piruuttani, vbaikak tiedän ettei se mitään muuta.
-
- Viestit: 777
- Liittynyt: 31.3.2004 klo 2.17
Viesti Kirjoittaja wec »
Olet oikeassa, etteivät TV ja tietokone tule yhdistymään. Mutta jo nyt on saatavilla tv-ruutuja, joiden mukana ei tule enää virittimiä, vaan näyttöön liitetään sopiva digiviritin. Tulevaisuudessa HDTV:n yleistyminen tulee todennäköisesti vain lisäämään tällaisten TV:n katseluun suunniteltujen näyttöjen määrää, kun tarvitaan erillinen boksi vielä HDTV-signaalillekin.Jamac kirjoitti:Sorry pojat (ja tytöt), kerron salaisuuden – em. ei tule (koskaan*) tapahtumaan..Tv ja tietokone tulee yhdistymään ihan muutamien vuosien kuluessa. Piakkoin tv:n käsite alkaa muuttumaan, koska kaikki valmistajat eivät tarjoa enää niiden mukana edes virittimiä, vaan oma digiboksi vaaditaan.
-
- Viestit: 18040
- Liittynyt: 20.2.2004 klo 23.12
- Paikkakunta: Tampere
-
- Viestit: 2631
- Liittynyt: 12.4.2004 klo 3.34
Viesti Kirjoittaja NOx »
Kuva voidaan skaalata televisiossa ja näin tehdäänkin. Tätä näytönohjainvalmistajat nykyään puuhaavat innokkasti, tekevät telkkarin sisään sovitettavia eri purkualgoritmit osaavia näytönohjaimia valmistajien omien ratkaisujen lisäksi. Perustelkut ovat muutenkin katoava luonnonvara. Nyt tosin on suuri mahdollisuus tehdä myös virheostoksia. Alan lehtiä kannattaa lukea ennen ostopäätöksiä.Lare kirjoitti:Jos tuo HDTV tulee niin kyllä perusTV:n on vaikea pysyä kehityksen kelkassa. Paras ratkaisu olisi että TV:ssä olisi vaihdettava & päivitettävä viritinmoduli. Se taas vaatisi että nyky TV:n resoluutio olisi oikea, ja useimmissahan se ei ole HDTV ready logosta huolimatta.
Tämä on totta, mutta kun tilanne vakiintuu aletaan arvostaa johdottomuutta yms. Erillislaitteiden hankinnassa on toistaiseksi järkeä ja muutenkin hankintoja joutuu tosissaan miettimään. Jouduin ostamaan uuden vahvistimen, olisin halunnut HDMI-liitännät mutta hetken tutkiskelun jälkeen päädyin ostamaan perusvahvistimen ja ostaa paremman sitten kun HDMI on vakiintunut ja halventunut ja vahvistimissa alkaa olla valikoimaa. Skaalaimella varustetut hyvät vahvistimet maksavat vielä mansikoita. 400 eurolla sai hyvän väliaikaisratkaisun. Mökille ostin samalla reissulla telkkarin sisäisellä digivirittimellä, yksinkertainen ja vähän tilaa vievä ratkaisu.Lopputulos: Kaikki nykyvehkeet ovat huonoja väliaikaisratkaisuja. Itse pysyn erillislaitteissa, saa napsia parhaat päältä. Laitteisto uusiutuu lähinnä sitä mukaa kun joku sanoo sopimuksen irti. Seuraavana vuorossa on oireista päätellen vm -92 Finlux TV.
-
- Viestit: 8105
- Liittynyt: 24.8.2005 klo 20.36
Viesti Kirjoittaja Lare »
Itselle jäi se mielikuva, että 768 on hyvä kompromissi lyhyellä tähtäimellä kun tulosignaali on PAL-tasoa. Sonyltä on muistaakseni tulossa 1080i rsoluution näyttö. Maksaa tietysti maltaita.
Itse olen pohtinut samoja HDMI-asioita. Onneksi ei ole ajankohtaista vielä lyödä euroja tiskiin.
-
- Viestit: 2631
- Liittynyt: 12.4.2004 klo 3.34
Viesti Kirjoittaja NOx »
Kun HDTV tulee tai jos tulee, niin sen jälkeen vielä vuosikaudet suuri osa katseltavasta materiaalista on jotain muuta kuin HDTV-resoluutiota. Jos televisio on viritetty HDTV-resolle niin taas tarvitaan kommervenkkejä vanhemman materiaalin katselemiseen. Konsteja on monia, mm. surureunat tai skaalaus. Veikkaan monen haluavan katsella vanhaakin materiaalia täydellä ruudussa joten skaalain on ratkaisu. Lisäksi jos telkkareihin ilmestyvät verkkoliitännät ja siirtotie on internet niin taas voi olla läjä uusia formaattikokoja. Nähdäkseni skaalaimista ei päästä mihinkään vielä pitkiin pitkiin aikoihin ja kompromisseja joudutaan tekemään.Lare kirjoitti:Itselle jäi se mielikuva, että 768 on hyvä kompromissi lyhyellä tähtäimellä kun tulosignaali on PAL-tasoa. Sonyltä on muistaakseni tulossa 1080i rsoluution näyttö. Maksaa tietysti maltaita.
Hyvä skaalain on hyvä skaalain, vaikka laskutoimitukset ovat monimutkaisia niin niistä selvitään kunnialla. Huonolla skaalaimella ei selvitä. 720p viritetty telkkari selviää kohtuuvaivalla myös PAL-kuvasta, siinä missä 1366x768-resolle viritetty paneelikin. 1080i on kaikkein ongelmallisin PAL-kuvan skaalauksessa. 720p on hyvä kompromissi jos nyt aikoo telkkarin hankkia. Se vain että tarjonta on paljon vähäisempää kuin 1366x768 paneelien.
-
- Viestit: 4384
- Liittynyt: 21.2.2004 klo 10.52
Viesti Kirjoittaja eskofot »
Mutta eihän meillä mikään erikoisnäppäimistö ole käytössä Suomessa, ihan sama tämä on kuin esim. hurreilla. Näppis on niin pieni, halpa ja yksinkertainen osa ja aluekohtainen muutos mitätön ettei siitä nyt mitään logististisia/kustanneongelmia synny. Vaikka näppis ei olekaan sopiva vertailukohde niin skaala olisi verrannollinen jos Apple tekisi esim. helsinkiläisille omaa näppäimistöä..NOx kirjoitti:Samasta syystä ja samalla tavalla kuin pieni tietokonevalmistaja Apple vaihtaa pohjolan perukoille tuleviin koneisiin näppäimistömodulin. Digisovittimen vaihto toiseen ei tarkoita koko tuotantolinjan uusimista vaan kyseessä on yhden komponentin vaihto. Kun kaikki näyttää menevän yhä enemmän moduleista kootuksi niin mikään erikoisuus ei ole jos digisovitin on reiästä sisään tungettava palikka.
Digiboksi on sen sijaan kallis lokalisointivärme, sehän on tietokone. Jos sellainen erikoismalli kannattaisi suunnitella liitettäväksi töllöön yhden miljoonan (?) käyttäjän kohderyhmälle niin toki niin olisi tehty. Ei kuulosta vain kovin hyvältä pisnetti-idealta, myyntiodotushan olisi kenties muutama tuhat vuodessa, kun ottaa huomioon markkinoilla olevan muun tarjonnan.
Minusta on toisaalta muutenkin ihan hyvä että töllö olisi virittimetön pääte. On tuntuvasti helpompaa raijata huoltoon kilon painoinen digiboksi kuin sata kiloa painava televisio. Ja huoltoa tarvitaan, oma digiboksini (XSat) on eri vikojen takia vaihdettu kolme kertaa.
Erillinen digiloota mahdollistaa myös helpon laitepäivityksen esim. isompaan kovalevyyn tai tallentavaan malliin tai ohjelmoitavaan malliin tai vaikkapa malliin jonka ohjelmisto ei kaadu viikoittain.
EDIT: Saksalaisella Loewella on näköjään DVB-C -töllö. Sikakalliissa laiteessa on itseasiassa kaksi viritintä: terrestical ja cable. Tämmöinenhän on hyvä ratkaisu logistiikan kannalta.
-
- Viestit: 2631
- Liittynyt: 12.4.2004 klo 3.34
Viesti Kirjoittaja NOx »
Näppäimistö on sama kuin Ruotsissa . Paketin muu sisältö ei ole ja asennettuna on maakohtainen käyttöjärjestelmä. Unohtui mainita, mutta sen olet varmaan huomannut itsekin koneita hankkiessa. Miten ihmeessä näppäimistön laittaminen kannettavaan tai pöytätietokoneeseen ja muu kansallistaminen ei ole ongelma, mutta kansallistetun tulitikkuaskin kokoisen digivirittimen modulin laittaminen telkkariin on?eskofot kirjoitti:Mutta eihän meillä mikään erikoisnäppäimistö ole käytössä Suomessa, ihan sama tämä on kuin esim. hurreilla. Näppis on niin pieni, halpa ja yksinkertainen osa ja aluekohtainen muutos mitätön ettei siitä nyt mitään logististisia/kustanneongelmia synny. Vaikka näppis ei olekaan sopiva vertailukohde niin skaala olisi verrannollinen jos Apple tekisi esim. helsinkiläisille omaa näppäimistöä..
Jos olisit jonkin telkkarivalmistajan palveluksessa vastaamassa laitesuunnittelusta ja saisit toimeksiannon suunnitella uusi TV-mallisto niin suunnittelisitko jokaiseen malliin omat komponentit ja vieläpä kaikille mahdollisille markkinoille ja eri myyntikanaville? Vai suunnittelisitko läjän komponentteja ja moduleita joita yhdistelemällä voidaan telkkareita räätälöidä tarpeen mukaan?
Apple käytännössä kansallistaa koneita "helsinkiläisille". Islanti on pienempi markkinapaikka kuin Helsinki vaikkakin Applen prosentuaalinen markkinaosuus siellä onkin ilmeisesti suurempi kuin Helsingissä. Islannissa se on 10%. Eikä Norjakaan mikään hurjan iso markkina-alue ole?
Niinpä on tehty. Digivirittimellä varustettuja telkkareita on jo ehditty vertailemaan kotimaisissakin lehdissä ja lisää malleja ilmestyy koko ajan sitä mukaa kuin muutenkin uusitaan televisiomallistoa. Siitä vain kauppaan. Digiboxin moduli laitteen sisällä ei maksa valmistajalle kuin kympin eikä ehkä sitäkään. Ulkoinen malli, jossa kuitenkin on se aivan sama ja saman alihankkijan valmistama moduli, tarvitsee lisäksi virtalähteen, kotelon, kansallistetut ohjeet, erilliset kuljetukset ym. Telkkarissa tämä kaikki on valmiina ja käsikirjakin tehdään joka tapauksessa. Ulkoisen virittimen edut ovat toiset, mutta näin siis valmistajan kannalta.Digiboksi on sen sijaan kallis lokalisointivärme, sehän on tietokone. Jos sellainen erikoismalli kannattaisi suunnitella liitettäväksi töllöön yhden miljoonan (?) käyttäjän kohderyhmälle niin toki niin olisi tehty.
-
- Viestit: 1050
- Liittynyt: 7.4.2005 klo 23.21
Viesti Kirjoittaja Simppa »
Suunnittelisin yhden komponentin, vaikka vähän suuremmankin, joka hoitelisi kaikki tarpeet. Kalliimpi ehkä rakentaa, mutta eiköhän toi logistisesti kuitenkin säästäisi.NOx kirjoitti:Jos olisit jonkin telkkarivalmistajan palveluksessa vastaamassa laitesuunnittelusta ja saisit toimeksiannon suunnitella uusi TV-mallisto niin suunnittelisitko jokaiseen malliin omat komponentit ja vieläpä kaikille mahdollisille markkinoille ja eri myyntikanaville? Vai suunnittelisitko läjän komponentteja ja moduleita joita yhdistelemällä voidaan telkkareita räätälöidä tarpeen mukaan?
-
- Viestit: 4384
- Liittynyt: 21.2.2004 klo 10.52
Viesti Kirjoittaja eskofot »
Lopputuotteen koko ja hinta on se suurin ongelma, olen yrittänyt selittää – ilmeisen huonosti. Toinen on se että pitävät varmaankin idässä koko digikaapelia auringonlaskuosaston niche-tekniikkana tai jotain. Mutta Loewen mallihan on ratkaisu tähän, kummankin tekniikan ymppääminen samaan laitteeseen. Sama logistiikkakustanteita laskeva ratkaisu on käytössä monessa muussakin tuotteessa, ei lisälaitteissakaan vahingossa ole usein kolme virtajohtoa mukana. tai kalliimpaa virtalähdettä joka toimii kaikissa maanosissa. Se on halvempaa tukea suoraan kaikkia standardeja kun varastoida ja toimittaa eri tuotesarjoja.NOx kirjoitti:Miten ihmeessä näppäimistön laittaminen kannettavaan tai pöytätietokoneeseen ja muu kansallistaminen ei ole ongelma, mutta kansallistetun
NOx, miikäs repliikki tuo nyt oli – eihän tässä kiinteästä digitelkkarista ollut kyse, muistanet – vaan sen kaapelivariaatiosta. DVB-T -töllöjä on tottamooses: niiden markkinathan lasketaan miljardeissa, DVB-C only -töllöjä ei ole ainuttakaan, enkä usko että heti tuleekaan, kun toi Salon radiokin pani ovet kiinni.NOx kirjoitti: Niinpä on tehty. Digivirittimellä varustettuja telkkareita on jo ehditty vertailemaan kotimaisissakin lehdissä ja lisää malleja ilmestyy koko ajan sitä mukaa kuin muutenkin uusitaan televisiomallistoa. Siitä vain kauppaan. .
Niin, tottahan se on että lokalisaatiossa näppis on pikku juttu. Mutta se muu efforttihan on joka paketissa valmiina. Käsittääkseni Brasialiassa ostettu Mac toimii suomen kielellä kun vain sen asennuksessa valitsee, ei siitä mitään logistiikkapropleemia synny.NOx kirjoitti:Paketin muu sisältö ei ole ja asennettuna on maakohtainen käyttöjärjestelmä. Unohtui mainita, mutta sen olet varmaan huomannut itsekin koneita hankkiessa.
Eli että pieniäkin markkinoita voi tukea jos sen tekee viksusti, samassa paketissa isojen markkinoiden kanssa.
-
- Viestit: 2631
- Liittynyt: 12.4.2004 klo 3.34
Viesti Kirjoittaja NOx »
Minä en. Yksi kaiken sisältävä komponentti on hankalampi korjata, se estää räätälöinnin ja kuten sanoit se voi olla myös kalliimpi rakentaa. Siihen menee suunnilleen yhtä paljon osia kuin erillisiin moduleihin. Modulien valmistus voidaan kilpailuttaa (vrt. Nokia, Apple, Microsoft, Dell jne.) ja säästää tässäkin. Lisäksi varastossa ei tarvitse itsellä pitää kuin tuotantopuskurin verran tavaraa.Simppa kirjoitti:Suunnittelisin yhden komponentin, vaikka vähän suuremmankin, joka hoitelisi kaikki tarpeet. Kalliimpi ehkä rakentaa, mutta eiköhän toi logistisesti kuitenkin säästäisi.
-
- Viestit: 1050
- Liittynyt: 7.4.2005 klo 23.21
Viesti Kirjoittaja Simppa »
Totta, mutta sitä ei korjata, se vaihdetaan. Siihen menee osia, mutta tuotantolinjat ovat samanlaisia -> tehtaat samanlaisia -> optimoinnit samanlaisia. Osia tietty kuluu vähemmän, tai ei elektroniikkaa, mutta muovia, sekin maksaa. Koko paskan valmistuskin voidaan kilpailuttaa, jos ei ite haluta tehdä. Varastopuskureissa ei nyt oikeestaan oo eroja, paitsi että monoratkaisun puskuri on tietty helpompi optimoida. Makuasia, mut tällänen on nykysuuntaus.NOx kirjoitti:Minä en. Yksi kaiken sisältävä komponentti on hankalampi korjata, se estää räätälöinnin ja kuten sanoit se voi olla myös kalliimpi rakentaa. Siihen menee suunnilleen yhtä paljon osia kuin erillisiin moduleihin. Modulien valmistus voidaan kilpailuttaa (vrt. Nokia, Apple, Microsoft, Dell jne.) ja säästää tässäkin. Lisäksi varastossa ei tarvitse itsellä pitää kuin tuotantopuskurin verran tavaraa.Simppa kirjoitti:Suunnittelisin yhden komponentin, vaikka vähän suuremmankin, joka hoitelisi kaikki tarpeet. Kalliimpi ehkä rakentaa, mutta eiköhän toi logistisesti kuitenkin säästäisi.
Räätälöinti on monimutkaisempi juttu, mutta tavallaanhan tuo jo on räätölöity ratkaisu. Lisäeroja voidaan aina tehdä softalla. Softa on kuitenkin nykylaitteiden tärkein komponentti. No eri mieltä tosta tietty voi olla.
-
- Viestit: 2631
- Liittynyt: 12.4.2004 klo 3.34
Viesti Kirjoittaja NOx »
En kyllä ymmärrä miten koko ja hinta vaikuttavat asiaan. Voit ostaa räätälöitynä melkein mitä vain, sen kuin tilaat ja tavaraa tulee. Telkkareiden osalta tämän päätöksen tekee puolestamme maahantuoja, joten vika ei ole idässä vaan täällä.eskofot kirjoitti:Lopputuotteen koko ja hinta on se suurin ongelma, olen yrittänyt selittää – ilmeisen huonosti. Toinen on se että pitävät varmaankin idässä koko digikaapelia auringonlaskuosaston niche-tekniikkana tai jotain.
Aivan! Ja tähän tullaan menemään yleisemminkin. Ajatukseni on ollut ettei tuollainen digiviritin maksa kohta käytännössä yhtikäs mitään television osana. Tekniikka halpenee koko ajan, alihankkijoita tulee lisää ja kilpailu kiristyy muutenkin. Kyse on elektroniikasta, ei mekaniikasta. Ei ole pitkää aikaa siitä kun kolmitaajuuspuhelin, Bluetooth yms. "herkut" olivat ylellisyyttä, nyt sellaisen saa halvemmalla kuin illallisen keskivertoravintolassa kahdelle hengelle. CD-ROM maksoi aluksi julmasti, sitten siitä tuli vakiotavaraa. Seuraavaksi tulivat kirjoittavat asemat, nyt vakiotavaraa ovat kirjoittavat DVD-asemat. Sama tie on kuljettu Applen Airportin kanssa ja kaupan päälle saa nykyään myös BlueToothin. Uudet elektroniset innovaatiot ovat aina aluksi kalliita, mutta pioneerivaiheen jälkeen alkaa roima hinnan pudotus. Samalla hinnalla tai halvemmalla saa lisää ominaisuuksia. Miksi nimenomaan suhteellisen yksinkertainen digiviritin olisi poikkeus?Mutta Loewen mallihan on ratkaisu tähän, kummankin tekniikan ymppääminen samaan laitteeseen. Sama logistiikkakustanteita laskeva ratkaisu on käytössä monessa muussakin tuotteessa, ei lisälaitteissakaan vahingossa ole usein kolme virtajohtoa mukana. tai kalliimpaa virtalähdettä joka toimii kaikissa maanosissa. Se on halvempaa tukea suoraan kaikkia standardeja kun varastoida ja toimittaa eri tuotesarjoja.
Ei ole mikään ihme jos kotimaiset DVB-standardit täyttävä telkkari on aivan perustuote lähitulevaisuudessa. Lähinnä HDTV saattaa hidastaa integraation kehitystä, mutta kyse ei ole teknisestä esteestä tai hinnastakaan sinänsä vaan siitä että tällaisessa odotusvaiheessa ulkoinen ratkaisu on turvallisempi vaihtoehto kuluttajien mielissä. Paljon riippuu myös maahantuojien päätöksistä, valmistajille tämä tuskin olisi ongelma vaikka maahantuojat ja kauppiaat siihen mieluusti vetoavatkin. Uskallan jopa väittää että tulevaisuudessa myös kovalevytallennus tai vastava tulee tarjolle integroituna ratkaisuna. Panasonic on jo ensiaskelia tällä saralla ehtinyt ottaa.
Viestissäni johon alunperin vastasti käsiteltiin DVB:tä yleisesti. Oma viestini oli vastaus Krakenin viestiin jossa käsiteltiin meillä yleistä standardia. Yleisin lienee DVB-T. Jos tarkoituksesi on ollut rajata keskustelu yksinomaan DVB-C:hen, en ole sitä ymmärtänyt.NOx, miikäs repliikki tuo nyt oli – eihän tässä kiinteästä digitelkkarista ollut kyse, muistanet – vaan sen kaapelivariaatiosta. DVB-T -töllöjä on tottamooses: niiden markkinathan lasketaan miljardeissa, DVB-C only -töllöjä ei ole ainuttakaan, enkä usko että heti tuleekaan, kun toi Salon radiokin pani ovet kiinni.
Aluksi oli hankala saada digiboxeja ylipäätään, sitten televisioita ja nyt DVB-C televisioita niin eiköhän tässä kuljeta samaa tietä. Tarjonta lisääntyy sitä mukaa kuin valmistajat ehtivä mallejaan uusia ja tekniikka ylipäätään vakiintuu. Ensin tietysti täytetään sitä suurinta kysyntää ja sitten keskitytään yhä pienempiin "erikoisuuksiin". HDTV:n myötä tilanne voi kääntyä nurinkuriseksi, maanpäällisillä lähetyksillä HDTV:stä tullee riesa. Kaapeliverkoissa päästäneen nopeammin käsiksi asiaan ja sitä myötä syntyy kysyntää vastaanottimille.
Toimii, mutta meillä on lainsäädäntö joka pakottaa valmistajan toimittamaan kuluttajamarkkinoille tarkoitetun laitteen mukana dokumentaation kotimaisella kielellä. Apple ei käytä universaalia ohjetta vaan lokalisoitua. Joissakin maissa joudutaan miettimään radiolakia (Airport) ja muitakin kansallisia kysymyksiä on aivan varmasti jos asiaa alkaisi penkoa tosissaan.Niin, tottahan se on että lokalisaatiossa näppis on pikku juttu. Mutta se muu efforttihan on joka paketissa valmiina. Käsittääkseni Brasialiassa ostettu Mac toimii suomen kielellä kun vain sen asennuksessa valitsee, ei siitä mitään logistiikkapropleemia synny.
Olen tästä yhtä mieltä että pieniäkin markkinoita voi tukea. Olen eri mieltä siitä että tämä on tehtävä isojen ehdoilla.Eli että pieniäkin markkinoita voi tukea jos sen tekee viksusti, samassa paketissa isojen markkinoiden kanssa.
-
- Viestit: 2631
- Liittynyt: 12.4.2004 klo 3.34
Viesti Kirjoittaja NOx »
Ei tämä ole makuasia vaan logistinen päätös. Ihan mielenkiinnosta tulee erinäisiä laitteita pilkottua osiksi ja osin teen tätä työn puolesta. Samoja modulaarisia alihankkijoiden toimittamia komponentteja vilahtelee eri laitteissa, milloin kolvattuna kiinni ja milloin taas liittimellä yhdistettynä. Valinta riippuu tietysti tuotteesta, mutta juurikin tietokoneet, televisiot ja muu vastaava elektroniikka on otollista maaperää komponenttien käytölle. Missä kohdassa jokin komponentti kannattaa polttaa kiinteästi emolevyyn tms. ja milloin ei riippuu tuotteen hinnasta, muotoilutavoitteista, valmistustekniikasta, komponentin hinnasta, komponentin merkittävyydestä osana tuotetta, räätälöintitarpeista ja huollettavuudesta.Simppa kirjoitti:Totta, mutta sitä ei korjata, se vaihdetaan. Siihen menee osia, mutta tuotantolinjat ovat samanlaisia -> tehtaat samanlaisia -> optimoinnit samanlaisia. Osia tietty kuluu vähemmän, tai ei elektroniikkaa, mutta muovia, sekin maksaa. Koko paskan valmistuskin voidaan kilpailuttaa, jos ei ite haluta tehdä. Varastopuskureissa ei nyt oikeestaan oo eroja, paitsi että monoratkaisun puskuri on tietty helpompi optimoida. Makuasia, mut tällänen on nykysuuntaus.
Tuohon vaihtamiseen liittyy yksi ongelma. Mitä integroidumpi yksikkö eli kalliimpi yksikkö niin sitä todennäköisempää on että se todella korjataan. Yleensä tämä tehdään keskitetysti jossakin. Jos jotakin laitetta tehdään vaikka miljoona kappaletta ja niistä hajoaa vaikka 3 prosenttia eli 30 000 kpl niin ei ole aivan sama mikä on varaosan koko ja paino kuljetuskustannuksia laskettaessa. Rikkoutunut osa siis lähetetään jonnekin korjattavaksi ja niistä tehdä uusia varaosia. Tekee yhteensä 60 000 kuljetusta. Jos pienen osan kuljetus maksaa vaikka kymmenen yksikkö ja ison taas kaksi, se on sitten 600 000 tai 1 200 000 yksikköä eli 0,6 yksikköä tai 1,2 yksikköä jokaista myytyä tuotetta kohti. Vaihtoehtoisesti pieni komponentti voi olla niin halpa että se yksinkertaisesti hävitetään, jolloin lopputulos on 0,3 yksikköä per myyty tuote. Esimerkki on karkea ja puuttellinen mutta kuvastaa minkälaisten asioiden kanssa tuotantoa suunnitellessa joudutaan painimaan.
On tässä toinenkin ongelma huoltokustannusten kannalta. Tuollainen superkomponentti voi yksinkertaisesti olla todella vaikea vaihtaa verrattuna jonkin modulin vaihtoon. Takuuhuollolle maksettava korvaus voi siis olla melkoinen. Asia voi kyllä olla päinvastoinkin, hyvin suunnitellussa laitteessa tärkein komponetti voi olla iso, mutta silti helposti vaihdettavissa. Siitä vain purkamaan kannettavia ja muuta elektroniikka niin alkaa mielipidettä muodostumaan miten asia on käytännössä toteutettu eri valmistajilla. Jyvät erottuvat akanoista aika nopeasti.
Miten monoratkaisu on helpompi optimoida? Käsittääkseni tuotannonohjausjärjestelmät kyllä osaavat huolehtia tarvittavista hälytysrajoista monimutkaisemmissakin tuoterakenteissa ja laatia kulutusennusteita myyntimäärien yms. perusteella. Sama mikropiiri tarvitaan olipa tuote integroitu tai moduli. Kyse on vain siitä mistä se tilataan ja missä muodossa.
No älä kuitenkaan ymmärrä väärin, kuten alussa sanoin päätös integroinnista tai modulaarisuudesta on vaikea eikä tähän varmasti yhtä totuutta ole olemassa. Molemmille ratkaisuille on sijansa ja minusta on hauska pohdiskella erilaisia skenaarioita että miten jokin asia järjestettäisiin, siksi tuota tekstiä tahtoo syntyä. Työssäkin saa näitä pohtia mikä milloinkin on edullista ja mikä ei.
Olen samaa mieltä softan merkityksestä. Viimeaikoina on tullut puuhasteltua erään erikoisemman tulostimen parissa. Suomessa tarve on hieman erilainen kuin valmistusmaassa, kyse on värinauhasta ja sen soveltuvuudesta täällä yleisesti käytetylle materiaalille. Ongelma ratkaistiin osittain uudella ohjelmalla. Batchi joudutaan kyllä ajamaan jälkikäteen, mutta kuitenkin. Seuraavaksi vaihdetaan myös tulostuspää, ensimmäistä testiversiota tässä odottelen tehtaalta saapuvaksi. Jälki on jo hyvää, mutta tulostuspää lahoaa käsiin turhan nopeasti.Räätälöinti on monimutkaisempi juttu, mutta tavallaanhan tuo jo on räätölöity ratkaisu. Lisäeroja voidaan aina tehdä softalla. Softa on kuitenkin nykylaitteiden tärkein komponentti. No eri mieltä tosta tietty voi olla.
Palaa sivulle “Yleiskeskustelu laitteista”
- Yleiset aiheet
- ↳ Ajankohtaista Apple-maailmasta
- ↳ Käyttöjärjestelmät
- ↳ Ohjelmat
- ↳ Yleiskeskustelu
- Mac ja oheislaitteet
- ↳ Yleiskeskustelu laitteista
- ↳ MacBook, MacBook Pro ja MacBook Air
- ↳ iMac
- ↳ Mac mini
- ↳ Mac Pro ja Mac Studio
- ↳ Ongelmia Macin kanssa?
- iPhone, iPad ja Apple Watch
- ↳ iPhone-, iPad- ja Apple Watch -laitekeskustelu
- ↳ iPhone-, iPad- ja Apple Watch -ohjelmat sekä iOS
- ↳ Ongelmia iPhonen, iPadin tai Apple Watchin kanssa?
- Huviksi ja hyödyksi
- ↳ Off-topic
- ↳ Kuva ja graafinen suunnittelu
- ↳ Audio ja musiikki
- ↳ Video, televisio ja elokuvat
- ↳ Pelit ja pelaaminen
- ↳ Ohjelmointi, skriptit ja palvelimet
- ↳ Tietoturva ja varmuuskopiointi
- ↳ Verkot, mobiilidata ja muut puhelimet
- ↳ Retronurkka
- ↳ Foorumin ylläpito
- Kauppapaikka
- ↳ Myydään Mac
- ↳ Myydään iPhone, iPad ja iPod
- ↳ Myydään muut Applen tuotteet
- ↳ Myydään muuta tietotekniikkaa
- ↳ Ostetaan Mac
- ↳ Ostetaan iPhone, iPad ja iPod
- ↳ Ostetaan muut Applen tuotteet
- ↳ Ostetaan muuta tietotekniikkaa
- ↳ Vaihdetaan, annetaan, työtä haetaan ja tarjotaan
- ↳ Kauppapaikan keskustelu ja hintavinkit