Omasta maasta mansikka?

[jakovski]

Näin maataloudessa asuneena, en näe mahdollisuutta että maajussin 3e palkasta vieläkin tingitään.. Kyllä jossain muussa asiassa kusee, kuin maataloustuessa. Joten avaisitko nyt hieman ajatusmaailmaasi tämän tiimoilta, kiitos.



AMA-EDIT: Aihe viljelty itselliseksi ketjukseen Brexit-ketjusta

[Pippin]

Näin maataloudessa asuneena, en näe mahdollisuutta että maajussin 3e palkasta vieläkin tingitään.. Kyllä jossain muussa asiassa kusee, kuin maataloustuessa. Joten avaisitko nyt hieman ajatusmaailmaasi tämän tiimoilta, kiitos.

Minusta on periaatteessa niin, että jos työ ei kannata, tulee pyrkiä etsimään kannattavaa työtä, eikä tehdä "työtä" muiden kustannuksella. Ei telakan hitsarikaan tai Nokia/Valco-tehtaan duunarikaan voi määrättömiin jatkaa työtä tuella. Jos on yrittäjä, ja haluaa pysyä alalla, on kehitettävä tuotetta.

Suomessa on mielestäni mokattu tässä pahasti jo 1970-luvulta lähtien. Sellainen rakennemuutos, mikä Ruotsissa on tapahtunut, maajusseja vain n. 1 % (=suuremmat ja tehokkaammat tilakoot) on estynyt. Tämä hallitus leikkasi koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä tuotekehityksestä, muttei maataloudesta. Se nyt vain on 2010-luvulla dorkaa.

FYI: Sumen maataloustuki on suurempi kuin kaikki työttömyyden hoitokustannukset yhteensä. Se on suhteutettuna maailman, siis koko pallon, suurin tukimäärä maataloudelle. Se on myös yli kolme kertaa enemmän kuin Suomen EU-maksut ýhteensä, joista kyllä valitetaan. Silti Suomessa on n. 30 % kalliimpi ruokakori kuin EU:ssa keskimäärin. Minusta tässä ei ole järjen hiventä. Aukesko?

[JHA]

Näin maataloudessa asuneena, en näe mahdollisuutta että maajussin 3e palkasta vieläkin tingitään.. Kyllä jossain muussa asiassa kusee, kuin maataloustuessa. Joten avaisitko nyt hieman ajatusmaailmaasi tämän tiimoilta, kiitos.

Minusta on periaatteessa niin, että jos työ ei kannata, tulee pyrkiä etsimään kannattavaa työtä, eikä tehdä "työtä" muiden kustannuksella. Ei telakan hitsarikaan tai Nokia/Valco-tehtaan duunarikaan voi määrättömiin jatkaa työtä tuella. Jos on yrittäjä, ja haluaa pysyä alalla, on kehitettävä tuotetta.

Kuten olen muutamaan otteeseen todennut ja totean edelleen. Kotimaista elintarviketuotantoa ei pidä nähdä yksistään liiketoimintana vaan huoltovarmuuden kannalta strategisena resurssina ja tällöin pelkät kannattavuusluvut eivät ole ainoa asia mitä tulee tarkastella.

Ja mitä taas "tuotteen kehittämiseen" tulee niin kannattaa vilkaista karttapalloa vaikka sitten pelkästään Suomen ja Ruotsin väliltä. Rakkaan naapurimme viljavimmat läänitykset ovat käytännössä kaikki Suomen eteläpuolella alueella missä kasvukausi riittää jopa viiniköynnökselle. Yritä siinä sitten realistisesti kilpailla pelkällä osaamisella.

Provokatiivisesti tässä voisi todeta että esimerkiksi puolustusvoimien kantahenkilökunnan palkat ovat vielä heikommin tuottavaa julkisen rahankäyttöä. Pelkkää menoerää viimeisten 70v ajan ilman että alla tarvittavaa osaamista olisi tarvittu. Tuota strategista investointia tuskin kukaan kuitenkaan haluaa nähdä pelkkänä tukiaisena tai ehdottaa että samat palvelut voisi ostaa globaaleilta markkinoilta hinnat alkaen palkkasotilailta kvartaali kerrallaan

[jakovski]

Minusta on periaatteessa niin, että jos työ ei kannata, tulee pyrkiä etsimään kannattavaa työtä, eikä tehdä "työtä" muiden kustannuksella. Ei telakan hitsarikaan tai Nokia/Valco-tehtaan duunarikaan voi määrättömiin jatkaa työtä tuella. Jos on yrittäjä, ja haluaa pysyä alalla, on kehitettävä tuotetta.

Suomessa on mielestäni mokattu tässä pahasti jo 1970-luvulta lähtien. Sellainen rakennemuutos, mikä Ruotsissa on tapahtunut, maajusseja vain n. 1 % (=suuremmat ja tehokkaammat tilakoot) on estynyt. Tämä hallitus leikkasi koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä tuotekehityksestä, muttei maataloudesta. Se nyt vain on 2010-luvulla dorkaa.

FYI: Sumen maataloustuki on suurempi kuin kaikki työttömyyden hoitokustannukset yhteensä. Se on suhteutettuna maailman, siis koko pallon, suurin tukimäärä maataloudelle. Se on myös yli kolme kertaa enemmän kuin Suomen EU-maksut ýhteensä, joista kyllä valitetaan. Silti Suomessa on n. 30 % kalliimpi ruokakori kuin EU:ssa keskimäärin. Minusta tässä ei ole järjen hiventä. Aukesko?

Näkee ettei ole hölkäsen pöläyksen käsitystä tässä.
Telakan hitsarit ovatkin verrattavissa tässä maatalouteen. He ovat ammattinsa valinneet, mutta täällä maatalous periytyy isältä pojalle. Tässä maassa kun on maatalous erittäin tärkeässä osassa ja ulkomaalainen halvempi tuote alkaa kilpailla meidän markkinoilla, on erittäin suuri uhka meidän maataloudelle. Suomi ei ole etelä-euroopan tai keski-euroopan maa, jossa kasvukausi on pitkä, ja saadaan jopa useita satoja kauden aikana. Pelkästään poistamalla maataloustuet, ei pelasta tätä eurokriisiä, ei sitten millään lailla.

Suomi saa enemmän maataloustukia, totta, mutta otahan huomioon, että EU:n takia meillä on sellainen taakka nimeltään kilpailu. Suomen maatalous on pyörinyt hyvin ennen EU:ta, ja ruokakori oli halvempaa. Nyt kun ajatellaan että annetaan tukia, niin tottakai se on tärkeää saada tänne Suomeen, koska muuten viljat, yms maataloustuotteet tulisi muista maista, jolloin ei olisi laadukasta ja välttämättä niin terveellistä, mitä meillä. Jos poistettaisiin maataloustuet, niin ei se tarkoita sitä, että hinta alenisi. Ainoastaan siirtymään täysin sisämarkkinaksi, se voisi mennä niin. Olisiko se tervettä kaupankäyntiä, ei varmaan metalliteollisuudessa, mutta maataloudessa ehkä. Parasta olisi tuottaa sen, mitä käytetään, mutta tässä maailmantilanteessa se ei ole niin helppoa.

Tervetuloa käymään maatilalla ja tutustumaan maatilan arkeen ja talouden pyörittämiseen jatkuvan hinnanalennuksien alla. Ei ole helppoa, vaikka se kehäkolmosen sisäpuolelta saattaakin näyttää siltä. Voisi hieman avata sinunkin silmiä.

ps. Ruotsissa on ollut omaa sianlihantuotantoa moniin vuosiin vain marginaalimäärä, koska päästivät ulkomaalaisen lihan sinne. Tätähän sinä haluaisit maataloustuen poistolla. Eikö näin olisi?

[Pippin]

Tää ketju koskee kyl Englannin irtaantumista EU:sta, mut...

Kuten olen muutamaan otteeseen todennut ja totean edelleen. Kotimaista elintarviketuotantoa ei pidä nähdä yksistään liiketoimintana vaan huoltovarmuuden kannalta strategisena resurssina ja tällöin pelkät kannattavuusluvut eivät ole ainoa asia mitä tulee tarkastella.

Itsekin toistan itseäni toteamalla taas, ettei kukaan sellaista tarkastelukulmaa ole ohittanutkaan. Kyse on ollut huoltovarmuuden tasosta ja sen aitoudesta. Yhäkään ei puimuri liiku ilman diesellä. Yhäkään ei tarvita suurempaa huoltovarmuutta kuin Ruotsissa.

Ja mitä taas "tuotteen kehittämiseen" tulee niin kannattaa vilkaista karttapalloa vaikka sitten pelkästään Suomen ja Ruotsin väliltä. Rakkaan naapurimme viljavimmat läänitykset ovat käytännössä kaikki Suomen eteläpuolella alueella missä kasvukausi riittää jopa viiniköynnökselle. Yritä siinä sitten realistisesti kilpailla pelkällä osaamisella.

Jos nyt kuitenkin edes hieman yritettäisiin, pliide? Suomalaisten tuotteiden jalostustason kehitysmaasteesta vissiin on jo ollut puhetta. Tanskaan viedään puuta viiden euron kilohinnalla josta se tekee tuotteita, joita myydään viidensadan euron kilohinnalla -logiikka.

Provokatiivisesti tässä voisi todeta että niin surkeita maataloustuotteita, mitä maassamme on kuluttajalle perinteisesti myyty, ei voi edes viedä laatutietoiseen Keski-Eurooppaan. Suomalaisille on kelvannut semmoinen heikompikin perunalajike. Mitäs sitä säätämään, kun tuet tulee kilojen perusteella. Valitaan siis satoisin, vetisin ja mauttomin. Missä maassa myydään lauantaimakkaraa? Onko kukaan syönyt muualla pizzaa, jossa on "pizzaraastetta" ja "pizzasuikaleita"? Villiyrttienkin keräily ja viljely olisi luultavimminkin kannattavampaa kansantaloudelle kuin sokerin tekeminen tuetusta sokerijuurikkaasta.

Provokatiivisesti tässä voisi todeta että esimerkiksi puolustusvoimien kantahenkilökunnan palkat ovat vielä heikommin tuottavaa julkisen rahankäyttöä. Pelkkää menoerää viimeisten 70v ajan ilman että alla tarvittavaa osaamista olisi tarvittu. Tuota strategista investointia tuskin kukaan kuitenkaan haluaa nähdä pelkkänä tukiaisena tai ehdottaa että samat palvelut voisi ostaa globaaleilta markkinoilta hinnat alkaen palkkasotilailta kvartaali kerrallaan

Kuinka niin, onhan armeija varmaan tuottanut turvallisuutta. Sitäkin nyt karsitaan, muttei maatalaloutta. Monilla on kyllä palkka-armeija, ja jotkut kuten Viro on ulkoistanut ison osan koko härdelistä.

[Pippin]

Näkee ettei ole hölkäsen pöläyksen käsitystä tässä.
Telakan hitsarit ovatkin verrattavissa tässä maatalouteen. He ovat ammattinsa valinneet, mutta täällä maatalous periytyy isältä pojalle. Tässä maassa kun on maatalous erittäin tärkeässä osassa ja ulkomaalainen halvempi tuote alkaa kilpailla meidän markkinoilla, on erittäin suuri uhka meidän maataloudelle. Suomi ei ole etelä-euroopan tai keski-euroopan maa, jossa kasvukausi on pitkä, ja saadaan jopa useita satoja kauden aikana. Pelkästään poistamalla maataloustuet, ei pelasta tätä eurokriisiä, ei sitten millään lailla.

Terveen itsekriittisesti aloitat. Saat pisteen. Oikeasti esität, että koska isoisäni oli maanviljelijä, isäni olisi täytynyt myös olla. Mutta koska toinen isoisäni oli paperitehtaalla, hänen tyttärensä ei tulisi olla. Tytär tekee valinnan, poika perii ammatin. Onpa kyllä aika feodaalinen maailmankuva. Se on totta, ettei Suomessa oikein ole edullisia olosuhteita, siksi sillä laadulla olisi pelattava enempi. Patanegraa oletko syönyt?

Suomi saa enemmän maataloustukia, totta, mutta otahan huomioon, että EU:n takia meillä on sellainen taakka nimeltään kilpailu. Suomen maatalous on pyörinyt hyvin ennen EU:ta, ja ruokakori oli halvempaa. Nyt kun ajatellaan että annetaan tukia, niin tottakai se on tärkeää saada tänne Suomeen, koska muuten viljat, yms maataloustuotteet tulisi muista maista, jolloin ei olisi laadukasta ja välttämättä niin terveellistä, mitä meillä. Jos poistettaisiin maataloustuet, niin ei se tarkoita sitä, että hinta alenisi. Ainoastaan siirtymään täysin sisämarkkinaksi, se voisi mennä niin. Olisiko se tervettä kaupankäyntiä, ei varmaan metalliteollisuudessa, mutta maataloudessa ehkä. Parasta olisi tuottaa sen, mitä käytetään, mutta tässä maailmantilanteessa se ei ole niin helppoa.

Kyse ei ole EU-tuista, vaan kansallisista tuista, niistä joita mm. OECD pitää tällä tasolla laittomina.

Tervetuloa käymään maatilalla ja tutustumaan maatilan arkeen ja talouden pyörittämiseen jatkuvan hinnanalennuksien alla. Ei ole helppoa, vaikka se kehäkolmosen sisäpuolelta saattaakin näyttää siltä. Voisi hieman avata sinunkin silmiä.

Uskon, että on vaikeaa, siksi suosittelen siirtymistä nykyaikaan. Vastavierailuna kutsun tutustumaan tukemattomaan uusmedia-alan yrittämiseen tänne kehä III eteläpuolelle, josta toimintasi rahoitettaan ja josta osataan olla yhtä nöyrän kiitollisia kuin Walesilainen hiilikaivosmies EU-tuista. Näytetään voitonmerkkiä ilman etusormea.

ps. Ruotsissa on ollut omaa sianlihantuotantoa moniin vuosiin vain marginaalimäärä, koska päästivät ulkomaalaisen lihan sinne. Tätähän sinä haluaisit maataloustuen poistolla. Eikö näin olisi?

Kyllä. Kastanjoita nauttinutta patanegraa mulle. Voin tosin enempi syödä myös sisäelimiä, miksi varten Suomessa ei myydä edes kateenkorvaa kuin hallissa? Luultavasti tehdään siitä makkaraa. Vähän sama kuin neuvostoliittolaiseen tapaan keittäisi marmoroidun sisäfileen suolavedessä ja myisi ruplalla pectopahissa.

[jakovski]

Kyllä se nyt on joillain vain vaikeaa norsunluutorneista laskeutua, jotta näkisi että mistä se leipä ja leivänpäälliset tuleekaan. Voisi olla jopa yllätys, että ei hittolainen, ei se citymarketin myyjä niitä olekaan käärinyt takahuoneessa niitä muovirasioihin.

Aikamoisia olkinukkeja tuossa nyt vähän laittelet, mutta ei siihen sen enempää. Sinun näkemys asiasta on nähty.
Sisäelimiä löytyy kaupoista, ainakin täältäpäin. Taitaa vain olla niin hienostoa siellä etelän päässä, ettei niille oikein ole markkinoita. Sääli, mumman tekemää maksalooraa tuli pentuna syötyä. Nykyään sekin on eineksenä ja rusinoitakaan ei taida pahemmin olla joukossa. Kateenkorvaa ei välttämättä ole niin hyvin tarjolla, koska vasikan kateenkorva ei ole ihan tuikitavallista ruokaa. Vasikka kun pitää saavuttaa tietty paino, jotta sen kannattaa viedä teuraaksi. Ja toiseksi, ne markkinat.
Pata Negraa en ole syönyt, mutta olen ostanut yhden parmankinkun. Oli hieman liian kallista sianlihaksi.

Ai että olen kutsuttu uusmedia-alalle tutustumaan. Paljonkos siellä on palkka? Voin tässä tulla piipahtamaan ja näkemään kuinka niitä papereita pyöritellään ja ihmetellään maailman menoa. Töitä ei uusmedia-alalla taida pahemmin olla, kun ehtii hompussa hypätä, oli vuorokauden aika mikä tahansa.

Pointsit muuten siitä, että laitoit Nygårdin lyriikkaa nätisti nippuun viestiisi.


ps, kannattaa miettiä että miten se maatilan isännän homma oikein periytyy, ihan oikeasti. Siihen liittyy maat, maatilan jatkaminen, koneet, eläimet ja viljan/ruoantuotanto..

[Pippin]

Kyllä se nyt on joillain vain vaikeaa norsunluutorneista laskeutua, jotta näkisi että mistä se leipä ja leivänpäälliset tuleekaan. Voisi olla jopa yllätys, että ei hittolainen, ei se citymarketin myyjä niitä olekaan käärinyt takahuoneessa niitä muovirasioihin.

Miksi maalainen luulee usein näin, on jäänyt minulle arvoitukseksi. Suosin Lidliä, jossa oikein hyvää leipää paistellaan. On hienoa, että kauppa jalostaa tuotteita, eurooppalaisissa kaupoissa on usein lihatiskillä saltinboccat valmiina. Nammm.

Aikamoisia olkinukkeja tuossa nyt vähän laittelet, mutta ei siihen sen enempää. Sinun näkemys asiasta on nähty.

Vaikeat faktat voi tietysti noinkin asenteellisesti ohittaa. Helppo asia ei ole.

Sisäelimiä löytyy kaupoista, ainakin täältäpäin. Taitaa vain olla niin hienostoa siellä etelän päässä, ettei niille oikein ole markkinoita. Sääli, mumman tekemää maksalooraa tuli pentuna syötyä. Nykyään sekin on eineksenä ja rusinoitakaan ei taida pahemmin olla joukossa. Kateenkorvaa ei välttämättä ole niin hyvin tarjolla, koska vasikan kateenkorva ei ole ihan tuikitavallista ruokaa. Vasikka kun pitää saavuttaa tietty paino, jotta sen kannattaa viedä teuraaksi. Ja toiseksi, ne markkinat.
Pata Negraa en ole syönyt, mutta olen ostanut yhden parmankinkun. Oli hieman liian kallista sianlihaksi.

Ajatus oli esittää, että tuotteen hinta on suhteellinen, laadusta suostutaan maksamaan. En pidä kateenkorvaa hienona, ihmettelen vain miksi tuotteesta ei oteta rahaa, jos kerran on niin vaikeaa.

Ai että olen kutsuttu uusmedia-alalle tutustumaan. Paljonkos siellä on palkka? Voin tässä tulla piipahtamaan ja näkemään kuinka niitä papereita pyöritellään ja ihmetellään maailman menoa. Töitä ei uusmedia-alalla taida pahemmin olla, kun ehtii hompussa hypätä, oli vuorokauden aika mikä tahansa..

Samassa asemassa ollaan, jäisiä halkoja poltellaan ja Hompussa liikaa ollaan. Toiset tekee sitä enemmän toisten rahoilla kuin toiset. Ehkä ryhdyn sivutoimiseksi maanviljelijäksi.

ps, kannattaa miettiä että miten se maatilan isännän homma oikein periytyy, ihan oikeasti. Siihen liittyy maat, maatilan jatkaminen, koneet, eläimet ja viljan/ruoantuotanto..

Yrittämisen näkökulmasta en näe suuren suurta eroa. Jos ei kannata, firma kiinne. Ajatusleikki: Jos kaikki maanviljelijät siirrettäisiin työttömyyskortistoon, säästettäisiin rahaa, koska kustannukset per maajussi ovat nyt kaksinkertaiset työttömään verrattuna. Kannattaisi siis maksaa siitä, että vuoltaisiin kaarnaveneitä. Onhan se varmasti alentavaa & noloa, mutta se on myös totta. Pohdinta pitää perustua faktoihin.

[JHA]

Tää ketju koskee kyl Englannin irtaantumista EU:sta, mut...

Itsekin toistan itseäni toteamalla taas, ettei kukaan sellaista tarkastelukulmaa ole ohittanutkaan. Kyse on ollut huoltovarmuuden tasosta ja sen aitoudesta. Yhäkään ei puimuri liiku ilman diesellä. Yhäkään ei tarvita suurempaa huoltovarmuutta kuin Ruotsissa.

Tuossa lähdet ilmeisesti olettamuksesta että huoltovarmuutta tarvitaan vain sellaisen kansainvälisen kriisin vuoksi joka katkaisee sekä polttoaine- että elintarvikehuollon. Tämä on vain yksi kriisin mahdollisuus. Jos elintarviketuotanto sakkaa esimerkiksi sää- ja ympäristöolosuhteiden vuoksi kahdenkin satokauden ajaksi on täysin realistista olettaa että polttoaineiden saatavuus pysyy tästä riippumatta täysin tai riittävissä määrin ennallaan.

Ja jos ei ihan ilmastodenialismiin hyppää kyytiin niin valitettavasti sato- ja ympäristöriskien osalta tulevat vuosikymmenet näyttävät aika heikoilta. Henkivakuutuksesta tinkiminen juuri silloin kun kaikki mittarit tulevaisuuden osalta näyttävät punaista olisi hyvin lyhytnäköistä politiikkaa.

Ja muutoinkinkin polttoaineissa olemme suhteellisen vahvoilla. Meillä on eurooppalaisittain vahva jalostamokanta ja osaaminen polttoaineiden tuotannossa (jopa senverran vahva että suomesta laivataan polttoainetta pohjoisamerikan niihin osavaltioihin joissa saastenormit ovat tiukat) ja varsin hyvät maantieyhteydet jopa kahteen merkittävään öljyntuottajamaahan jolloin äärimmilleen vedettynä riittää että tiet Norjan Brent-laadun äärelle ovat auki. Tuskin onnistumme hankkiutumaan niin huonoihin väleihin Norjan ja Ruotsin kanssa että tuo yhteys katkeaa..

Ja mitä taas "tuotteen kehittämiseen" tulee niin kannattaa vilkaista karttapalloa vaikka sitten pelkästään Suomen ja Ruotsin väliltä. Rakkaan naapurimme viljavimmat läänitykset ovat käytännössä kaikki Suomen eteläpuolella alueella missä kasvukausi riittää jopa viiniköynnökselle. Yritä siinä sitten realistisesti kilpailla pelkällä osaamisella.

Jos nyt kuitenkin edes hieman yritettäisiin, pliide? Suomalaisten tuotteiden jalostustason kehitysmaasteesta vissiin on jo ollut puhetta. Tanskaan viedään puuta viiden euron kilohinnalla josta se tekee tuotteita, joita myydään viidensadan euron kilohinnalla -logiikka.

Kansantaloudellinen ongelma mutta esimerkkisi ei lähtökohtaisesti ole metsää myyvän metsänomistajan ongelma. Puun myynnistä saatava tuotto on kuutiometriltä todennäköisesti sama on sen ostaja tanskalainen tai hypoteettisesti suomalainen jatkojalostaja.

Ja vaikka jatkojalostusasteen heikkous on ongelma ei tuolla ongelmalla ole kausaalista suhdetta alkutuotantoon. Vaikka lopettaisimme raaka-ainekaupan mainitsemiesi tanskalaisten kanssa ei tuo päätös itsessään synnytä vielä yhtään kotimaista jalostusastetta eikä nykyinen raaka-ainekauppa ole mikään este kotimaisen jalostuksen syntymiselle jos jollakulla nyt olisi vain se kaupallinen voittaja-idea mielessään.

Provokatiivisesti tässä voisi todeta että niin surkeita maataloustuotteita, mitä maassamme on kuluttajalle perinteisesti myyty, ei voi edes viedä laatutietoiseen Keski-Eurooppaan. Suomalaisille on kelvannut semmoinen heikompikin perunalajike.

Olisiko useassa tapauksessa mitään tekoa sillä että jos kasvukausi on pari kuukautta lyhyempi kuin laatutietoisessa keski-euroopassa niin pikkupakko valita lajikkeita jotka ehtivät tuottamaan satoa ennenkuin halla kaataa perunanvarret tai jos tarjolla on jääkauden graniitista hiomaaa savimaata niin niitä ravinteita ei ole ihan samassa määrin kuin mustanmullan alueella.

Missä maassa myydään lauantaimakkaraa? Onko kukaan syönyt muualla pizzaa, jossa on "pizzaraastetta" ja "pizzasuikaleita"? .

No. Elämme kuitenkin vapaassa markkinataloudessa jossa kaupassa on tarjolla muutakin kuin pizzasuikaleita joten tähän todettakoon että tarjonta vastaa kysyntään. Turha räksyttää tuottajille siitä että valmistavat sellaisia eineksiä joille on kysyntää.

[PKivireki]

Maatalouden tukiais-keskustelun voisi siirtää omaksi tipicikseen - siinä tosin on uhkaavasti änkyröitymisen merkkejä.

100% varma fakta: jokainen maatalostuotteita tuottava maa maailmassa suojelee oman maannsa maataloustuotteita, subvetoi niitä joko mitä erilaisimmilla kevennetyillä verotuksella tai suoralla tuella, tai tukee tuottajia niiden viemisessä maasta vientitulojen toivossa. Maatalouden tukiaisia ei ole mitään mahdollisuutta poistaa EUsta, koska esimerkiksi Yhdysvallat, Etelä-Amerikka, Australia ja Aasian tulevat tukemaan omaa maatalouttaan edelleen.

Ongelmana tässäkin on globalisaatio, sen tuomat haasteet valtioiden elinkeinoelämälle ja valtioiden/yhteisöjen vastatoimet siihen. Esimerkiksi Thaimaa lapioi miljardeja riisinviljelyyn, koska se katsoo, että riisinviljely työllistää ja pitää maan asuttuna. Toinen esimerkki: Vuonna 2004 koko Euroopan unionissa tuettiin maataloutta 133 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla, pelkästään Japanissa 49 miljardilla.

Minun mielestäni on "älyllisesti epärehellistä" vaatia maataloustukien poistoa, koska tukiaisjärjestelmien mittakaava on niin järjettömän iso, että sen poistaminen ei ole nykyisessä maailmantaloudessa mitenkään mahdollista, ei millään sopimuksilla.

Olisihan se "järkevää", mutta niin olisi maailmanrauhakin.

[Pippin]

Maatalouden tukiais-keskustelun voisi siirtää omaksi tipicikseen - siinä tosin on uhkaavasti änkyröitymisen merkkejä.

Kannatetaan, joskin tuskin siitä hyvää debattia saa. En ymmärrä miksi aihe on niin vaikea. Jos kepulaiselle sanoo, että olisiko syytä miettiä sen tukiaistason säätämistä skandinaaviselle tasolle ja kohdentamista uudelleen, niin että se ei tue luonnon rasittamista ja osuisi paremmin markkinan muutoksiin. Ja että siitä rakennemuutoksesta saattaisi olla alalle jopa hyötyä pitkässä juoksussa, niin vastaus on se että jaa, siellä joku uusmaalainen haluaa tappaa meidät lopettamalla kaikki tukitoimet. Ei kukaan ole sellaista ehdottanut missään vaihessa.

[PKivireki]

Maataloustukien poistamisen tai niiden leikkaamisen vaatimus on mielestäni samanlaista populismia, kuin marmattaminen EU:n jäsenmaksuista. Minulle tulee Maaseudun Tulevaisuus. Sitä lukemalla saa tietysti puolueellisemman kuvan kuin Etelän medioista, vaikka MT:n toimitus Helsingin ydinkeskustassa onkin.

MT:n mukaan Suomen maataloustulo romahti vuosien 2010-2015 välillä n. 55 prosenttia. Romahdus johtuu tietty tuottajahintojen ja tukien putoamisesta - EU-Suomen maatalous on tukien varassa ja EUssa on pyrkimys kaikin konstein suurempiin yksikköihin ja pienempiin yksikkökustannuksiin. Suomeen tuodaan vuosittain ruokaa yli 2000 miljoonalla eurolla enemmän kuin täältä viedään. Asiaan vähänkin perehtyneelle - tai no ihan täysin perehtymättömällekin - pitäisi olla selvää, että kilpailuolot ruuan tuotannossa ovat Suomelle epäedulliset verrattuna useimpiin Euroopan maihin.
Yhtä selvää pitäisi olla, että on äärimmäisen lyhytnäköistä antaa oman ruuan tuotannon romahtaa, kun näkyvissä on maailmalla tulevaisuudessa ruuan niukkuus.

Huoltovarmuus, elintarviketurvallisuus, aluepolitiikka ja myös työllisyys puoltavat oman maataloutuotannon säilyttämistä - miten se säilytetään tinkimällä maataloustuottajan keskimäärin jostain 0,65 €:n tuntiliksasta?

Edit. En löydä enää tuon 0,65 €:n laskelmaa, mutta suurinpiirtein tuon mukaan meni:
http://www.talouselama.fi/uutiset/tekis ... la-3343223

[homenamsi]

Edellistä komppaan. Lisäksi mielestäni on epärealistista ajatella suomalaista tai muutakaan tukisysteemiä nollasummapelinä muun elinkeinotoiminnan tukien suhteen. Tuet eivät taatusti pienetessään uudelleen kohdistu esimerkiksi tutkimukseen tai muuhun kilpailukyvyn kehittämiseen.

Maatalouden ulkoistaminen muihin maihin ei juuri vapauttaisi mitään sellaisia resursseja muun elinkeinotoiminnan käyttöön, joita sillä ei jo olisi käytettävissä. Työvoima ja osin investoinnit on jo ulkoistettu suurelta osin ulkomaille maatalouskoneiden ja karjatalouden automaation muodossa. Maahan ja rakennuksiin sitoutunutta pääomaa ei lähes mahdotonta vapauttaa suunnattaavaksi uudenlaisiin investointeihin.

Suomessa ei muutoinkaan taida olla kovin hyviä edellytyksiä pääomavaltaisen liiketoiminnan kehittämiseen omin pääomin - suuri osa pääomavaltaisesta liiketoiminnasta on muodossa tai toisessa valunut ulkomaiseen omistukseen.

Toiveet uusista liiketoiminnoista on jo ajat sitten asetettu työvoima- ja osaamisvaltaisiin liiketoimintoihin, joille on ollut vähintään riittävästi julkista tukea tarjolla. OECD:n tai EU:n siunaamilla tuilla päästään kuitenkin vain markkinavalmiuteen tai koemarkkinointiin asti. Markkinointi ja myynti alkaakin olla sitten pääomavaltaista toimintaa niin osaamis-- kuin työvoimavaltaisenkin tuotteen tai palvelun osalta. Tähän moni innovaatioaihio sitten tyssääkin kun suomalaisille avoimia markkinointiverkostoja ei ole juurikaan olemassa. Ja nekin joita suomalaisyritykset ovat luoneet, niitä ne ovat mustasukkaisesti pitäneet vain omassa käytössään.

AppStoret ja muut avoimet verkkokaupat ovat tässä suhteessa ratkaisseet ongelman eli madaltaneet investointikynnystä markkinoille pääsyn osalta. Digitaalisten tuotteiden osalta maailma on siis avautunut, muiden tuotteiden ja palvelujen osalta pullonkaula säilyy massamarkkinoille tähdättäessä.

Paljon ponnisteltu kilpailukykysopimus ei juuri kohdistu kilpailuedellytysten parantamiseen. Tulevaisuutta ei rakenneta sillä, että pyritään tekemään 'neljän markan maa'sta 'kolmen markan maa'.

[neljännesvuosisata sitten ilmestyi kirja 'neljän markan maa - kansantalouden peruskysymyksiä'. Neljä markkaa oli tuolloin vientituotteiden kilohinta.]

[PKivireki]

Onpas muuten mahtavan vaikeaa saada kuvaa siitä, mikä maataloustukiaisissa menee suomalaisen veronmaksajan piikkiin, ja mikä saksalaisen, ranskalalaisen ja britin, kun:

Kansallisilla maataloustuilla tarkoitetaan kokonaan valtion varoista maksettavia maatalouden tukimuotoja. Vuonna 2016 maa- ja puutarhatalouden kansallisiin tukiin on käytettävissä valtion talousarviossa yhteensä 321,7 miljoonaa euroa (linkki) Kansallisilla tuilla täydennetään EU:n tukijärjestelmiä (EU:n suorat tuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaukset ja eläinten hyvinvointikorvaukset) ja turvataan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.

EU:ssa toimeenpannaan yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka perustuu ensisijaisesti yhteisten EU-tukivälineiden käyttöön maataloustuotannon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tämä asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Kokonaan kansallisesti rahoitetuille, EU-järjestelmiä täydentäville maatalouden tukimuodoille tarvitaan pääsääntöisesti aina EU-komission hyväksyntä.

http://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet

..mut:

Aalto yliopiston professori Esko Niemi puolestaan on päätynyt eri tilastoja vertaamalla tulokseen, jonka mukaan maataloustukien kokonaispotti on yli 3 mrd euroa.

Päätoimisia maanviljelijöitä on n. 50 000, työttömiä on lähes 300 000. Niemi suomii kovin sanoin maatalouden tolkutonta Moolokin kitaa, joka nielaisee 3 000 loton päävoiton verran veroeuroja joka vuosi.

- Huvittavaa on, tai pikemminkin itkettävää, että budjettiesityksessä maanviljelijöiden lomakorvaukset ovat 200 miljoonaa euroa, mutta niiden aiheuttama byrokratia maksaa 16 miljoonaa euroa, Niemi toteaa. Niemi katsoo, että heitä pitäisi kohdella eläkeasioissa yhdenvertaisesti perinteisten yrittäjien kanssa. Näin ei kuitenkaan tapahdu.
- Maanviljelijöiden maksama eläkemaksu on vain puolet siitä, mitä yrittäjä maksaa tuloistaan tulevia eläkepäiviään varten. Tällainen etu on ilman muuta maataloustukea., Niemi tulkitsee. Hän muistuttaa myös siitä, että veronmaksajat kustantavat maanviljelijöiden eläkkeistä 77 %.
- Pitäisin järkevänä, että maataloustukea leikataan rajusti. Kannattavat tilat kyllä säilyvät ilman veronmaksajien tukiakin, Esko NIemi paukauttaa. (Uusi Suomi)

Aiemmin Aalto Yliopiston professori Niemi on laskenut, että suomalaiset veronmaksajat menettävät kansallisena maataloustukena 2,1 mrd euroa vuosittain. Professori Aalto on kokoomuksen jäsen.

Eli 321 miljoonaa euroa vai 2100 miljoonaa euroa? Pikkuinen gäppi.

[Pippin]

Maataloustukien poistamisen tai niiden leikkaamisen vaatimus on mielestäni samanlaista populismia, kuin marmattaminen EU:n jäsenmaksuista. Minulle tulee Maaseudun Tulevaisuus. Sitä lukemalla saa tietysti puolueellisemman kuvan kuin Etelän medioista, vaikka MT:n toimitus Helsingin ydinkeskustassa onkin.

MT:n mukaan Suomen maataloustulo romahti vuosien 2010-2015 välillä n. 55 prosenttia. Romahdus johtuu tietty tuottajahintojen ja tukien putoamisesta - EU-Suomen maatalous on tukien varassa ja EUssa on pyrkimys kaikin konstein suurempiin yksikköihin ja pienempiin yksikkökustannuksiin. Suomeen tuodaan vuosittain ruokaa yli 2000 miljoonalla eurolla enemmän kuin täältä viedään. Asiaan vähänkin perehtyneelle - tai no ihan täysin perehtymättömällekin - pitäisi olla selvää, että kilpailuolot ruuan tuotannossa ovat Suomelle epäedulliset verrattuna useimpiin Euroopan maihin.
Yhtä selvää pitäisi olla, että on äärimmäisen lyhytnäköistä antaa oman ruuan tuotannon romahtaa, kun näkyvissä on maailmalla tulevaisuudessa ruuan niukkuus.

Huoltovarmuus, elintarviketurvallisuus, aluepolitiikka ja myös työllisyys puoltavat oman maataloutuotannon säilyttämistä - miten se säilytetään tinkimällä maataloustuottajan keskimäärin jostain 0,65 €:n tuntiliksasta?

Edit. En löydä enää tuon 0,65 €:n laskelmaa, mutta suurinpiirtein tuon mukaan meni:
http://www.talouselama.fi/uutiset/tekis ... la-3343223

Joo, ei tästä oikein synny debattia. Järkevätkin kirjoittajat sortuvat samaan änkyrädogmiin, ihmeellistä. Eihän nyt maataloustukien *leikkaaminen* voi populismia olla. Nehän on täysin perusteltuja päätöksiä, jota samassa asemassa olevissa maissa keskustellaan koko ajan (vrt Viro ja Ruotsi). Ei liene järkeä lähteä kertaamaan kolmatta kertaa, että huoltovarmuus ei ole asia jossa on kaksi mahdollista prosenttiluokkaa nolla ja sata (* (Nythän joissain tuotteissa se on on yli sata) Huoltovarmuudella on huono selittää ylituotantoa ja maatalousyrittäjän jopa 56 vuoden eläköitymisikää. Sillä voitaisiin selittää varmuusvarastojen tuntuva kasvattaminen, niin ei kuitenkaan tehdä. Se olisi halpaa ja helppoa. Argumentti ei oikein toimi hyvin.

Turhauttavaa alkaa myös toistaa, että kilpailuoloargumentilla ei voida selittää mitään muuta kuin EU:n epäedullisten alueiden tuki, tässä keskustellaan kansallisista tuista. MTT laskelma 2,2 %:n pääomatuotosta voi pitää paikkansa, tai sitten ei, tilastojen mukaan maanviljelijöiden tulot ovat puolta suuremmat kuin muiden kotitalouksien (* Suuren viljatilan tulos on hyvän satovuoden jälkeen tyyppiä 35 000 e mistä suoria tukia yli 100 000 e, epäsuoria tukia ehkä saman verran lisää. Ei tässä ole oikeasti mitään järkeä. Tähän ei mitenkään ole enää Suomella varaa. Koulutukseen ne rahat, heti. Investoidaan, ei tuhlata, plz.

Useiden yrittäjien kohdalla vastaavat mittarit ovat negatiivisia. Heidät markkina pakoittaa vaihtamaan ammattia, niin tulisi mahdollisen heikon tuloksen ohjata tekemään myös maataloustulottajaa. Yhä useampi tarjoaa *esimerkiksi* maatilamatkailua, mutta perin, perin kehittymätöntä se on ollut verrattuna muihin maihin, jossa voi lähteä kävelemään/pyöräilemään/autoilemaan maaseutureittejä, aina löytyy majatalo ja sen tuotteita lähtee mukaan. Jos ei tämän kehityksen tarvetta (ja sitä, miten historiallisesti tukiaiset ovat estäneet tätä kehitystä) ymmärrä, ei oikein ymmärrä niin paljon että keskustelu olisi mahdollista. Minun maanviljelijäsukulaiseni perusti sivutoimeksi hevostallin EU:n siirtymäaikana. Sillä menee hyvin, ratastajia riittää lähialueluta ja kauampaakin, kaupungista. Tuskin Kaarlo olisi sitä perustanut, jos sosiaalitukiautomaatti (siitähän oli kyse maataloustuissa) olisi toiminut entiseen tapaan. Hän itse sanoo näin: Tuet ovat pskaa.

Jos uudessa ketjussa jatkuu, niin jatkakaa vain, osallistun ens viikolla jos esittämäni faktat oteaan huomioon. Mutta tällaiset kertaukset että huoltovarmuus pitää olle puolet suurempi kuin muualla ja että maatalousyrittäjä on nälkäkuoleman partaalla ja että Suomessa ei kasva mitään, saisi kyllä jäädä pois. Nytten l lomalle vakkasuomeen internetin ulottumattomiin, palataan ensi viikolla, mutta paremmin perustein uudessa ketjussa.

(* http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/201 ... 1010628/12
Tilastokeskuksen mukaan maanviljelijöiden käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2008 jopa 49 prosenttia korkeammat kuin keskivertokotitalouden. Henkeä kohti laskettuna tulot olivat 17 prosenttia korkeammat. Erot ovat kasvaneet 1990-luvulta.

[JHA]

Nehän on täysin perusteltuja päätöksiä, jota samassa asemassa olevissa maissa keskustellaan koko ajan (vrt Viro ja Ruotsi). Ei liene järkeä lähteä kertaamaan kolmatta kertaa, että huoltovarmuus ei ole asia jossa on kaksi mahdollista prosenttiluokkaa nolla ja sata (* (Nythän joissain tuotteissa se on on yli sata)

Ainakaan yhdessäkään tuoteryhmässä ei ole yli sadan prosentin omavaraisuusasteita. Voi olla että jossain kuminansiemenissä tämä toteutuu.. mutta oleellista on kokonaisuus, eivät yksittäiset ääritapaukset. Ja naapurimaiden valinnat ovat jokatapauksessa huonoja argumentteja. Jos Ruotsi päättää esimerkiksi laiminlyödä omaa varmuuttaan niin se ei ole kovin hyvä syy juosta samaan suohon.

ScreenClip.png

Huoltovarmuudella on huono selittää ylituotantoa ja maatalousyrittäjän jopa 56 vuoden eläköitymisikää. Sillä voitaisiin selittää varmuusvarastojen tuntuva kasvattaminen, niin ei kuitenkaan tehdä. Se olisi halpaa ja helppoa. Argumentti ei oikein toimi hyvin.

Varmuusvarastot auttavat vain hetkellisiin katkoksiin mutta kun varasto on syöty loppuun niin se on syöty loppuun. Vrt vanha viisaus siitä kannattaako miehelle antaa kala vai opettaa kalastamaan. Ja tämän vuoden ylituotanto on katovuonna alituotantoa. Edellinen vuosi nyt vain ei ole tae tuotannon tason säilyvyydestä.

Ja mitä eläkeikään tulee niin ikä vain on yksi mittari siihen paljonko eläkkeesee mennessä on tehty työtä. Jos mittariksi ottaa henkilötyötunnin niin nopeasti laskien keskimääräinen karjatilallinen on jo 56v ikään mennessä tehnyt 1,75 kertaisesti sen määrän työtunteja kuin tavan duunari eläköityessään mahdollisesti 65v iässä.

Turhauttavaa alkaa myös toistaa, että kilpailuoloargumentilla ei voida selittää mitään muuta kuin EU:n epäedullisten alueiden tuki, tässä keskustellaan kansallisista tuista. MTT laskelma 2,2 %:n pääomatuotosta voi pitää paikkansa, tai sitten ei, tilastojen mukaan maanviljelijöiden tulot ovat puolta suuremmat kuin muiden kotitalouksien (* Suuren viljatilan tulos on hyvän satovuoden jälkeen tyyppiä 35 000 e mistä suoria tukia yli 100 000 e, epäsuoria tukia ehkä saman verran lisää. Ei tässä ole oikeasti mitään järkeä. Tähän ei mitenkään ole enää Suomella varaa. Koulutukseen ne rahat, heti. Investoidaan, ei tuhlata, plz.

Se vain olisi hyvä laskea myös se että paljonko noista tukieuroista palautuu tosiasiassa heti takaisin valtion budjettiin verotuloina. Nuo luvut eivät ole niin mustavalkoisia mitä soinilaisessa argumentaatiossa tavataan toreilla huudella.

Useiden yrittäjien kohdalla vastaavat mittarit ovat negatiivisia. Heidät markkina pakoittaa vaihtamaan ammattia, niin tulisi mahdollisen heikon tuloksen ohjata tekemään myös maataloustulottajaa. Yhä useampi tarjoaa *esimerkiksi* maatilamatkailua, mutta perin, perin kehittymätöntä se on ollut verrattuna muihin maihin, jossa voi lähteä kävelemään/pyöräilemään/autoilemaan maaseutureittejä, aina löytyy majatalo ja sen tuotteita lähtee mukaan. Jos ei tämän kehityksen tarvetta (ja sitä, miten historiallisesti tukiaiset ovat estäneet tätä kehitystä) ymmärrä, ei oikein ymmärrä niin paljon että keskustelu olisi mahdollista.

Olisiko tässä mitään tekoa väestöntiheyden kanssa. Kannattaa katsoa karttaa vaikka harpin kanssa ja laskea kuinka monta potentiaalista ulkoilijaa asuu esim 20 km säteellä keskiverrosta tanskalaistilasta ja mikä on vastaava tunnusluku Suomessa. Yrittäminen vaatii asiakkaita ja mielellään siten että heitä riittää edes keskinkertaisesti ympäri vuoden.

[/quote]

[Pippin]

Tässä keskusteltiin siitä, onko järkevä omavaraisuustavoiteaste esim 25 vai 75 %, nillä on valtava ero kansantalouden kannalta. JHA haluaa yhä keskustella vaihtoehdoista 0 ja 100, miksi? Eikä varmuusvarasto ei ole mikään kuukauden turva, vaan tyyppiä vuoden, tosin niitä leikattiin juuri hallituksen toimesta. Asiaa ei pidetä tärkeänä ja pitää säästää, mutta maatalouden ylisuuria tukia tämä ei tietenkään koske.

Omituista puolustelua muutenkin, väite siitä että maataloudessa alas laskettu eläkeikä ei mitenkään tue huoltovarmuutta, ohitetaan joillaan kuvitteellisilla työtuntilaskelmilla. Eihän siitä ollut kyse, vaan siitä kuinka tuet eivät tue huoltovarmuusargumenttia. Tuet ovat olemassa tukien itsensä vuoksi, ne ovat suuri tulonsiirto veronmaksajilta hyvin pienelle ryhmälle. Huoltovarmuus on red herring. Sanotaan suoraan miten on: Jos Venäjä hyökkää Suomeen, ei ole kovin paljon iloa siitä, että Suomessa on paljon veronmaksajien elättämiä maanviljelijöitä.

olisi hyvä laskea myös se että paljonko noista tukieuroista palautuu tosiasiassa heti takaisin valtion budjettiin verotuloina. Nuo luvut eivät ole niin mustavalkoisia mitä soinilaisessa argumentaatiossa tavataan toreilla huudella.

Tätä en ymmärtänyt. Soinin Maaseutupuolue kannattaa vahvaa aluetukea ja maataloustukiaisia. On totta että niistä osa palautuu, mutta niin tietysti palautuu kaikista avustuksista. Joten avustusten kohdevertailussa argumenttisi on merkityksetön.

[homenamsi]

Tässä nyt sius keskusteltiin siitä, onko onavaraisuusaste esim 30 vai 60 %, nillä on valtava ero. JHA haluaa yhä keskustella vaihtoehdoista 0 ja 100. Varmuusvarasto ei ole mikään kuukauden turva, vaan tyyppiä vuoden, tosin niitä leikattiin juuri hallituksen toimesta. Asiaa ei pidetä tärkeänä, pitää säästää, maatalouden ylisuuria tukia tämä ei koske. Omituista puolustelua, väite siitä että maataloudessa alas laskettu eläkeikä ei mitenkään tue huoltovarmuutta, ohitetaan joillaan kuvitteellisilla työtuntilaskelmilla. Eihän siitä ollut kyse, vaan siitä kuinka tuet eivät tue huoltovarmuusargumenttia. Tuet ovat olemassa tukien itsensä vuoksi, ne ovat suuri tulonsiirto veronmaksajilta hyvin pienelle ryhmälle.

Sekin ryhmä kuuluu muuten veronmaksajiin.

Kaikki kansalaiset hyötyvät tuetusta maataloudesta ollessaan arvoketjun lopussa niitä kuluttajia. Samalla koko arvoketjussa voitot pienenvät kaikilta toimijoilta - myös valtion alv jää pienemmäksi - kun alkutuotteen hintaan perustuvaa prosenttiautomaattia ei buutata alkutuotteen todellisiin tuotantokustannuksiin ja alkutuottajan katteeseen pohjautuvalla hinnalla.

Tässä ketjussa tuli muuten aiemmin taas kerran todennettua vanha vale-emävale-tilasto -hokema. Viittaan tuohon erään proffan tahalliseen harhaanjohtoon siitä, että maatalouden harjoittajakotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat 50% korkeammat kuin (muiden?) kotitalouksien keskimäärin. Kun katsoo tilastokeskuksen ko. termin määritelmää, niin siellä todetaan että tuloihin lasketaan yrittäjätulo ja sen määritelmänä on taas bruttotulo. Toisin kuin maataloutta harjoittamattomissa kotitalouksissa, maataloudessa vuosittain kuluu siitä tulosta aivan toisenlainen osuus tulon ansaitsemiseen ja tukikelpoisuuden varmistamiseen kuin esimerkiksi palkansaajakotitaloudella.

Jos lopettaa maatalouden, tämä 50% toki toteutuu kerran.

Jos tämän ketjun PKivireki ei oikein löytänyt 'totuutta' tuista kotimaisista tilastoista niin en yhtään ihmettele, kaikilla tulkitsijoilla on omia minimointi-, maksimoiti-, osaoptimointi- ym. tavoitteita todisteltavana. Tilastojen kannalta olisi ihan mielenkiintoista yirittää jostain OECD:n tai FAOn tilastoista saada selville miten eri puolilla maailmaa nämä elintarvikkeiden perustuotannon tuet menevät.

[Pippin]

Kaikki kansalaiset hyötyvät tuetusta maataloudesta ollessaan arvoketjun lopussa niitä kuluttajia. Samalla koko arvoketjussa voitot pienenvät kaikilta toimijoilta - myös valtion alv jää pienemmäksi - kun alkutuotteen hintaan perustuvaa prosenttiautomaattia ei buutata alkutuotteen todellisiin tuotantokustannuksiin ja alkutuottajan katteeseen pohjautuvalla hinnalla.

Todella heikko hyötysuhde, eikö? Maailman tuetuin maatalous, Euroopan kalleimpia ruokakoreja. Ikäänkuin keskustelijat eivät nyt lainkaan ymmärtäisi minkälaisista rahoista on kyse. Luulenpa, että jos tuki lakkautettaisiin kokonaan elintarvikkeiden alv voitaisiin laskea lähelle Sveitsin tasoa (3 %), tästä tulisi jo hintahyötyä.

Suomessa maatalous on tehotonta. Se johtuu siitä, että tuet eivät ohjaa tehokkuuteen. Pientilat kannattavat. Ruotsissa kansalliset tuet ajaettiin alas jo 90-luvulla ja rakennemuutos tapahtui. Nyt maatalaoustuotteiden tase on pahasti Ruotsin eduksi keskinäisessä kaupassa: Suomalaiset tuotteet eivät käy oikein kaupaksi kuin itäsuuntaan. Tästä tuotekehittelystä taisi jo olla puhetta, ihmeellistä ettei näin merkityksellinen asia Suomessa herätä enempää kritiikkiä. No, kai se jotain kertoo, että hallituksessa on kaksi isoa maalaispuoluetta yhtä aikaa, kun muualla euroopassa ei ole koko puoluetyyppiä ollut 70-.luvun jälkeen hengissä.

Tässä ketjussa tuli muuten aiemmin taas kerran todennettua vanha vale-emävale-tilasto -hokema. Viittaan tuohon erään proffan tahalliseen harhaanjohtoon siitä, että maatalouden harjoittajakotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat 50% korkeammat kuin (muiden?) kotitalouksien keskimäärin. Kun katsoo tilastokeskuksen ko. termin määritelmää, niin siellä todetaan että tuloihin lasketaan yrittäjätulo ja sen määritelmänä on taas bruttotulo. Toisin kuin maataloutta harjoittamattomissa kotitalouksissa, maataloudessa vuosittain kuluu siitä tulosta aivan toisenlainen osuus tulon ansaitsemiseen ja tukikelpoisuuden varmistamiseen kuin esimerkiksi palkansaajakotitaloudella.

Näin varmasti on. Se ei silti tarkoita, etteikö maataloustuottajan asema olisi keskimääräistä parempi.

[jakovski]

Jos ruoan alvi laskisi 3%:iin, niin mitä veikkaat miten kävisi hintojen. Muistellaanpas hetki parturien alvi-alennusta..



... Niin aivan. Ehkä ei kannatakaan laskea alvia.

[Pippin]

Jos ruoan alvi laskisi 3%:iin, niin mitä veikkaat miten kävisi hintojen. Muistellaanpas hetki parturien alvi-alennusta..... Niin aivan. Ehkä ei kannatakaan laskea alvia.

Se on kuitenkin ollut tutkimuksissa se tehokkain keino. Toisaalta, on totta että parturialv kokeilussa ale siirtyi hintoihin vain 50 %:sti, eikä uusia työpaikkoja syntynyt. Tyhmästi tehty parturien taholta kyllä. Nyt niiden alv on 24.