PDF

[hardy]

Tämä kysymys on tarkoitettu painotaloissa työskenteleville. No miksei muillekkin, mutta mikähän on tilanne muilla jotka joutuvat tulostamaan asiakkaiden valmiita PDF tiedostoja.

Onko paljon ongelmia tiedostojen tulostuksissa ja millaisia?

No vähän oma tekoista tilastoo ( kevällä 2005 ):
Ajankohtana tuli n. 300 PDF, minostoimistoista, reproista ja painoista.
33 % ( eli noin 100 ) oli joku vika, mikä aiheutti kyselyn.
Noin 50 niistä oli.. heikko resonen kuva / kuvassa ei ollut tarpeeksi leikkuuvaraa, joka kuitenkin tehtiin sellaisenaan kun muuta ei ollut saatavalla.
Lopuista 50 viallisesta oli noin sellaisia PDF:ä että vika olisi "pysäyttänyt painokoneen" kuten... vääräkoko, Fontit puuttuvat, RGB-värejä jne.

Tädellistä "tilastotarkkuutta", ei homma täytä koska se tehtiin jälkikäteen työmääräyksiä tutkimalla ja muistia penkomalla.

Tämän kevään suurimmat probleemat ovat: Leikkuvarojen puuttuminen, huono kuvien laatu ja "teknisten tietojen mokat"...kuten: Pellinkiinnitys varat, liimavarat... jne.

Joo, kuulostaa harvinaisen tutulta ja tuollaista tietoa mm. kaipasinkin. Mutta taistelu tuulimyllyjä vastaan jatkukoon. Välillä kyllä meinaa mennä usko ja hermo vaikka hyvillä hermoilla olenkin varustettu, nimittäin töillähän on kaiken lisäksi hirvee kiire kun kaikki on vielä jätetty viime tinkaan asiakkaan toimesta

[PowerMac]

ans kattoo yleistyikö noi hexa yms hifi-painohärdelit. joku väitti että tietynlaisella kuusväripainatuksella sais 90% pantone-väreistä toteutettua niin liki, ettei ainakaan maallikko eroa huomaa...

Nekin vaativat omat väriyksiköt. Eikö Pantoneväri silloin mene lähemmäs?

[barcoder]

ans kattoo yleistyikö noi hexa yms hifi-painohärdelit. joku väitti että tietynlaisella kuusväripainatuksella sais 90% pantone-väreistä toteutettua niin liki, ettei ainakaan maallikko eroa huomaa...

Nekin vaativat omat väriyksiköt. Eikö Pantoneväri silloin mene lähemmäs?

???

Siis kuuleman mukaan Cyaani-Magenta-Keltainen-Musta-Oranssi-Vaaleanvihreä -painatuksella eli Hexachrome-painatuksella saadaan rasteroimalla luotua hyvin Pantone-spottivärien kaltaisia väripintoja. Tuohon liittyi väite, että jopa 90% Pantone-väreistä olisi sellaisia, että niitä hyvin läheisesti muistuttava väri onnistuisi. Mikään ei tietenkään ole lähempänä Pantone-väriä kuin Pantone-väri, eikä rasteroimalla tehty väri ole koskaan yhtä hyvä kuin kompakti väripinta. Kyse olikin siitä, että tuolla tekniikalla ilmeisesti päästään niin lähelle, että maallikon silmin eroa on vaikea huomata. Eli ei tarvittaisi enää lisävärejä.

Omaa kokemusta ei ole, siksi kysyin.

[PowerMac]

Jos väriyksiköitä lisätään kaksi lisää eli kuusiväripainatus, hinta nousee myös. Eikö silloin ole järkevämpää ottaa se oikea Pantoneväri sinne yksikköön tai kaksi. Silloin se logoissa yms. on ainakin oikean värinen. Mikä itseisarvo sillä rasteroinnilla on???? Hexacrome ei ole niin suurta suosiota saavuttanut lähinnä vaikean värin hallinnan takia.

Siksi toisekseen, osaatko tehdä Hexacromea varten kuvan erottelun. Ellet osaa, se myös nostaa työn hintaa kun sen suorittaa repro.

[barcoder]

Jos väriyksiköitä lisätään kaksi lisää eli kuusiväripainatus, hinta nousee myös. Eikö silloin ole järkevämpää ottaa se oikea Pantoneväri sinne yksikköön tai kaksi. Silloin se logoissa yms. on ainakin oikean värinen. Mikä itseisarvo sillä rasteroinnilla on???? Hexacrome ei ole niin suurta suosiota saavuttanut lähinnä vaikean värin hallinnan takia.

Siksi toisekseen, osaatko tehdä Hexacromea varten kuvan erottelun. Ellet osaa, se myös nostaa työn hintaa kun sen suorittaa repro.

Niinpä, mutta yhdellä lisävärillä saa yhden lisävärin. Kyllä mua ainakin kiinnostaa tekniikka jolla saan samantien sataa lisäväriä vastaavan painojäljen. Välillä on vituttanut ottaa lisäväri yhtä pientä logonpirpanaa varten.

Eikä rasteroinnilla olekaan mitään itseisarvoa, päinvastoin. Kun vertaat rasteroimalla tehtyä väripintaa pantone-väripintaan niin siinä jälkimmäisessä ei ole rasteria, koska se on tehty halutun värisellä yhdellä musteella. Ensimmäinen on taas luotu useamman värin yhdistelmällä rasteroimalla. Eli on siis todennäköisesti jossain määrin huonompi teknisesti.

Ei kukaan tietenkään osaa tehdä kylmiltään hexa-erottelua. Mutta kaikkea oppii tekemään. Pantonelta saa photariin plugarin jolla voi tehdä hexa-erotteluja. Olis ihan mielenkintoista kokeilla joskus. Varsinkin kun hexa-painatuksessa on paholainen hieno painojälki valokuvissa. Aivan toiselta planeetalta tuhru CMYK-kuviin verrattuna. Väriloisto on samaa luokkaa kuin huippumustesuihkareissa.

Kyllä mulla on sellanen fiilis että toi saattaa jossain vaiheessa jonkun verran yleistyä. Painot on jo ruvennu mainostamaan ko. palveluja.

[PowerMac]

..Öh, edelleen, Hexacrome vaatii kuusi painoväriyksikköä painokoneessa. CMYK+ kaksi lisäväriä erotteluun. Jos tarkoitus on painaa yrityksen logo joka on esim. 485 punainen, se vaatii joko Pantone 485 painovärin tai Hexacromena ainakin kaksi väriyksikköä. Eikä siltikään välttämättä rasteroimalla ole sama. Kaikkia Pantonevärejä on mahdoton matkia rasteroimalla.

[barcoder]

Niin...ja edelleen sillä yhden lisävärin tilaamisella saa just tasan sen yhden lisävärin, eikä mitään muuta. Kaikki muu siinä painotyössä on just tasan yhtä "huonoa" kuin aina ennekin.

Jos hexa-painatuksen tilaamalla saan pienellä lisähinnalla sen logon käytännöllisesti katsoen yhtä hyvänä kuin Pantone lisävärillä teettynä + mahdollisuuden käyttää lähes mitä tahansa muutakin pantone-lisäväriä vastaavaa väriä + hemmetin paljon värikylläisemmät kuvat, niin en kyllä kauaa miettisi...

No tää on niin turha aihe ja vähän vielä off topic että en jaksa nyt jankuttaa enempää. Eiköhän se tullut selväksi että olisi mielenkiintoista kokeilla.

[PowerMac]

Tulihan tuo selväksi mitä ajat takaa. Sen sijaan se minkälaisessa tuotannossa homma toimii, ei käynyt selväksi. Ei ainakaan pakkausteollisuudessa, ei liion sanomalehtituotannossa, eikä aikakauslehtien painatuksessa. Ja edelleen siihen tarvitaan ammattitaitoa asian onnistumiseen. OT tää onkin, joten antaa olla.

[IsoTT]

Suurin ongelma esimerkiksi kuusiväripainatuksissa on ohjelmien tajuttoman huono tuki. Esimerkiksi fotoshopin. Noh, saahan sillä värierottelun tehtyä kömpelön pluginin avulla mutta camoon. Eikö olisi Adobenkin aika jo hieman parantaa tuota värienhallintaa spottiväreille. ICC-standardissa on optio useammille väreille ollut jo vuosia.

Vieläkun saataisiin edelliseen yhdistettyä stokastinen rasterointi niin olisi pop. Eli siis käytössä olisi 6 väriä minkä rasterointi olisi stokastisen ja perinteisen yhdistelmä niin jeesaisi kummasti.

[Osku S]

Suurin ongelma esimerkiksi kuusiväripainatuksissa on ohjelmien tajuttoman huono tuki. Esimerkiksi fotoshopin. Noh, saahan sillä värierottelun tehtyä kömpelön pluginin avulla mutta camoon. Eikö olisi Adobenkin aika jo hieman parantaa tuota värienhallintaa spottiväreille. ICC-standardissa on optio useammille väreille ollut jo vuosia.

Vieläkun saataisiin edelliseen yhdistettyä stokastinen rasterointi niin olisi pop. Eli siis käytössä olisi 6 väriä minkä rasterointi olisi stokastisen ja perinteisen yhdistelmä niin jeesaisi kummasti.

Ymmärtääkseni painot jotka käyttävät hexacrome painatusta käyttävät myös stokastista rasterointia.
Hybridirasterointi on taas pakkaavassa teollisuudessa käytetty stokastisen ja perinteisen rasteroinnin yhdistelmä. Tällä vaikutetaan sekä tummaan päähän että vaaleaan päähän. Tummassa päässä ei ole täysin kompatia aluetta ja vaaleassa päässä minimipiste on esim. 5 % jonka jälkeen pisteitä poistetaan stokastisesti jotta saadaan alle 5 % väri. Olen nähnyt muutamia tuotteita joissa on käytetty tuota rasterointia flexopainatuksessa ja niissä painojälki oli mykistyttävän hyvä.
Nuo erikoisrasteroinnin on yleensä RIP:n ominaisuuksia/lisäpalikoita, ja normaali värinhallinta sopiin niille siinä kuin perinteiselle rasteroinnille.

Ketju on mennyt off-topic, mutta alkuperäiseen kysymykseen:
Meillä noin 85 % PDF-aineistoista on sellaista jota ei voi "suoraan" käyttää painopinnan tulostamiseen. Loputkin 25% joudumme käsittelemään johtuen käytettävästä konekannasta ja painatusmateriaalista. Noista 85 %:sta on puolet sellaisia joista joutuu ottamaan yhteyttä aineiston tekijään tai käyttämään luovaa mielikuvitusta jotta lopullinen tuote vastaa asiakkaan mielikuvaa tilaamastaan tuotteesta.

[Jamac]

Pitäisiköhän tässä oikein olla ylpeä, kun tuossa tein soittokierroksen painoihin ja kysyin että onkos nuo mun aineistot ollut ok. Sanoivat että ajavat pdf:n ihan suoraan rippiin Joskus kuulemma on ollut hiukan pliisuja värejä kuvissa, mutta sen olen suurinpiirtein tiennytkin ("tietynlaisesta" kuvaoriginaaliteknisistä syistä johtuen).

[IsoTT]

Rasterointi toki RIP:n ominaisuus, värienhallinta välttämättä ei.

[IsoTT]

Pitäisiköhän tässä oikein olla ylpeä, kun tuossa tein soittokierroksen painoihin ja kysyin että onkos nuo mun aineistot ollut ok. Sanoivat että ajavat pdf:n ihan suoraan rippiin Joskus kuulemma on ollut hiukan pliisuja värejä kuvissa, mutta sen olen suurinpiirtein tiennytkin ("tietynlaisesta" kuvaoriginaaliteknisistä syistä johtuen).

Hyvä hyvä! Kyllä jotkut paikat on kivoja kun tietää saavansa aina kunnon aineistoja

[Osku S]

Rasterointi toki RIP:n ominaisuus, värienhallinta välttämättä ei.

Kirjoitin tuosta värinhallinnasta hieman epäselvästi. Lopputuloksen kannalta on yhdentekevää käytetäänkö erikoisrasterointia vai normaalia rasterointia, kunhan alkupäässä näytöt ja vedostimet ja niissä käytettävät profiilit antavat lopputulosta vastaavat näytön/vedoksen.

Kun tässä PDF:stä keskustellaan niin oletteko törmänneet vastaavaan kun meillä törmättiin jokunen vuosi sitten.
Aloittelimme PDF-vedosten lähettämisen asiakkaille emmekä nähneet silloin tarpeelliseksi suojata noita PDF-vedoksia.
Lähetimme asiakkaalle PDF-vedoksen joka oli tehty asiakkaan toimittamasta aineistosta. Aineistoon oli pujahtanut virhe (ladontavirhe) jo tekovaiheessa ja tuo sama virhe oli vedoksessa jonka lähetimme asiakkaalle. He hyväksyivät tuotteen painettavaksi ja se painettiin virheineen päivineen. Myöhemmin asiakas reklamoi tuosta tuotteesta ja väitti ettei hänelle toimittamassamme vedoksessa tuota virhettä ollut. Todisteena hän lähetti PDF:n jossa oli meidän "vedossaate" sekä vedos tuotteesta jossa tuota virhettä ei ollut. Onneksi meiltä löytyi heidän lähettämänsä originaalitiedosto koskemattomana, PDF jonka olimme lähettäneet vedoksen sekä kaikeksi onneksi asiakkaan lähettämä vastaussähköposti joka sisälsi tuon vedoksen liitetiedostona.
Reklamaatio kuivui kokoon mutta sen jälkeen olemme suojanneet kaikki vedokset salasanalla niin että vedoksen pystyy printtaamaan muttei avaamaan saatika sitten muuttamaan sen sisältöä.

Edit: Kyllähän tuon vedoksen voi avata Acrobatilla muttei muuttaa. Tarkoitin tuon PDF:n avaamista Illustratorilla ja siellä tehtäviä muutoksia.

[Troubleman]

Sovitaanko että heksachrome systeemin etu ei ole spottiväreistä eroonpääsy vaan suurempi gamut kuvissa? Sovitaanhan?

[Osku S]

Sovitaanko että heksachrome systeemin etu ei ole spottiväreistä eroonpääsy vaan suurempi gamut kuvissa? Sovitaanhan?

Juu, sovitaan vaan, koska tottahan tuo on!

[barcoder]

Edit: Kyllähän tuon vedoksen voi avata Acrobatilla muttei muuttaa. Tarkoitin tuon PDF:n avaamista Illustratorilla ja siellä tehtäviä muutoksia.

Kannattaa varmasti suojata pdf:t, vaikka se ei ikävä kyllä kauhean pitkälle hommaa suojaa. MacOsX:stä kun löytyy muokkauksen eston purkutyökalut ihan omasta takaa.

[Osku S]

Edit: Kyllähän tuon vedoksen voi avata Acrobatilla muttei muuttaa. Tarkoitin tuon PDF:n avaamista Illustratorilla ja siellä tehtäviä muutoksia.

Kannattaa varmasti suojata pdf:t, vaikka se ei ikävä kyllä kauhean pitkälle hommaa suojaa. MacOsX:stä kun löytyy muokkauksen eston purkutyökalut ihan omasta takaa.

Tuo perussuojaus riittää meille. Muutosten teko on tehty hieman vaikeaksi, kyllähän suojauksen voi avata, mutta normaalikäyttäjältä se jää tekemättä.

[Taateli]

Hellou!
Kysyn tällä kertaa tässä sellaista, että kun teen A4-kokoisen lehden kantta Freehandilla, niin voinko tehdä sen yhtenä isona dokumenttina kooltaan 420 x 297 x leikkuuvarat? No, näin olen nyt tehnyt mutta ongelma joka tulee vastaan on se, että yleisesti ohjeistetaan tekemään Pdf pystyasennossa (ymmärtääkseni) niin pitääkö mun muuttaa jo se Freehand -dokumentti pystyyn vai kuuluuko se muuttaa vasta myöhemmässä vaiheessa ja jos niin missä? Vai voinko tehdä sen vaakaan?

Entä onko enemmän oikein tehdä ne sivut (taka-ja etukansi erikseen)? Ja jos näin tehdään niin miten käy leikkuuvaroille sivujen välissä kun painolevyä tehdään?
Nimim. miksi ei hjummarra???

[barcoder]

Mä olen tenhyt paljonkin kansiarkkeja freehandissa just tolleen (2 x A4/297x430mm+bleed)) Vähän on painosta riippunut ovatko halunneet arkin vaaka vai pysty suuntaiseksi. Suurimmalle osalle sillä ei ole ollut mitään väliä. Joistakin painosta on tullut ohjeeksi käyttää esim. Apogee tai Scitex ppd:tä jossa arkin kokona on voinut käyttää A3 Extraa tai A3 Extra Widea riippuen siitä onko halunnut vaaka vai pystyarkin.

Kannattaa tiedustella käyttämäsi painon reprosta asiaa.

[M *nen]

A3 + varat esim kansi tai jokin muu kanattaa tehdä FreeH:ssä niin, että sen tekeminen tuntuu luontevalta = normaali vaaka-asento. Sivun kääntäminen pdf:ssä on hyvin yksinkertainen toimenpide ja todennäköisesti pdf menee arkkitaittoon joka tapauksessa.

Värien hallinnasta.
Koska jonkin tietyn värisävyn osalta koko prosessissa on kosolti muuttujia: Ensinnäkin kaliproitu näyttökin jo muuttaa nähtyä väriä ympäristön valon mukaan, samaten näyttö vain markkeeraa paperille painettua lisäävää värinmuodostusta. Myös eri ohjelmissa värit näyttävät erilaisilta. Seuraavaksi edessä on painon sopimusvedos joka sekin on painon kalibrointien ja prosessinhallinnan varassa kuinka hyvin se vastaa painettua väriä. Ja uskokaa pois - näissä on ollut kosolti vaikeuksia onhan vedos kuitenkin vain tuloste. Ja sitten on painovärien osuus - niissäkin on vaihtelua ja prosessivärit täytyy hallita ettei ole esimerkiksi käyttänyt jenkkien standardeja ohjelmissa. Ja paperi lienee se kerralla suurin muuttaja mitä väreihin tulee. Vedoksen jo pelkkä muovinen fiilis on kaukana paperista saati että papereita on useanlaisia. On loimua, vaaditaan puristusta, kiiltäää tai ei jne.. Painaja saattaa seurata kuvasta kasvoja kun samassa värilinjassa on magentaa vaativa logo, tai paperin kuidut näkyvät jos puristusta ei lisätä eli veden ja värin määrä muuttuu.

Toisin sanoen väri on suhteellista. Jos käsittelee värejä asiakkaallekin päin suhteellisina ( ei ehdotonta ja olematonta toleranssia ), ymmärtää tavoitteet väreille ja tuntee prosessin aikana selkeimmät väriä muuttavat tekijät ja viimeistelee työnsä käymällä painokoneella ja sopimalla siellä viimeiset kompromissit saa taatusti haluamansa väristä painotyötä. Ei kuitenkaan useinkaan juuri sitä pms-väriä joka viuhkaan on painettu sekottamalla eri pigmenttejä eikä sekoittamalla alati muutoksen alla olevia rasteripilkkuja neljän eri värin kesken ei niin tasalaatuiseen paperiin.

[Fixx]

Entä onko enemmän oikein tehdä ne sivut (taka-ja etukansi erikseen)? Ja jos näin tehdään niin miten käy leikkuuvaroille sivujen välissä kun painolevyä tehdään?

Eikös lehtien kannet tehdä yleensä erillisinä sivuina. Niitä sisäleikkuuvaroja ei kaiketi pitäis olla (vaikka luulen että painot höylää ne rutiinimaisesti veks jos on). Eroa on myös onko liimasidonta vaiko stiftattu juttu. Liimasidontaan laitetaan lisäksi se selkämys (kysy painosta monta milliä). Sitten kirjapuolella noi kansijutut menee varmaan vähän erimalliin, luulisin että siellä yhtenä arkkina tekeminen voi olla viksumpaa.

[barcoder]

Eikös lehtien kannet tehdä yleensä erillisinä sivuina.

Jos otat minkä tahansa lehden käteesi ja purat sen niin kyllä ne kannet jää sulle käteen ihan yhtenäisenä arkkina. Kannet on vielä kaikenlisäksi aika usein erilaiselle paperille painettu kun sisukset, jolloin kansiarkki saattaa mennä painokoneeseen ihan omana painatuksenaan.

Lehden/kirjan paksuus tai nidonta-tapa ei juurikaan vaikuta asiaan. Yhdestä painetusta arkista etu- ja takakansi muodostetaan joka tapauksessa. Jopa kovakantisissa kirjoissa, paksummissa blokeissa selkää varten tosin pitää laskea vähän extraa, paksuudesta riippuen. Kovakantisissa kirjoissa painettu etu-takakansiarkki yleensä liimataan paksun kansikartongin päälle. Siellä pitää olla kaikenlaisia nuuttausvaroja ja ylimääräisiä bleedejä yms.

[Jamac]

Mulal on kannet dokumentissa. Asemointiohjelma painossa laittaa ne paikoilleen. Ei sillä ole käsittääkseni mitään väliä että ne olisi omassa tiedostossaan.

[barcoder]

Mulal on kannet dokumentissa. Asemointiohjelma painossa laittaa ne paikoilleen. Ei sillä ole käsittääkseni mitään väliä että ne olisi omassa tiedostossaan.

Eipä varmaan, joku on joskus painosta mulle toivonut, että jos kannet painetaan erikseen niin paketti tulisi valmiiksi yhdellä arkilla, ilmeisesti yksi työvaihe vähemmän...