Hei ! Elikkäs vinyylisoitin aloittelijalle hakusessa. Aihe on minulle aivan uusi, joten neuvoja otetaan vastaan. Budjetti on reippaasti alle 1000e. Mitä asioita pitää huomioida ja onko äänenlaadulliset erot eri hintaisilla soittimilla suuret ?
Sen verran haluan panostaa että levari kestäis ja ois suht. laadukas.
Estetiikka on kans tärkeää, onko mahdollista saada hyvää retroa levaria (se ois unelma) ? En haluaisi alkaa viemään oston jälkeeen huoltoon tai vaihdella itse mitään osia ,koska siitä ei hyvää seuraa
Auttakaa ! Kaikki info auttaa.
Kiitos jo etukäteen )
Pro-Ject on omalla tavallaan retro: hyvin simppeli mukaanlukien virtakytkin, joka on soittimen rungossa oleva keinukytkin. Kun virrat on päällä, levylautanen pyörii. Lisää erikoisuutta lisää sivuttaisvedon poistin, joka on langan varassa oleva lyijypaino.
Suurimpaan osaan malleista joudut ostamaan erillisen RIAA-suotimen, joka lisää hifistelyn tunnetta. Itsellä on sellainen hieman perusmallista ylöspäin oleva valkoinen soitin. Hinta oli muutama vuosi sitten 300–400 välillä. Toki jos joudut 1000 € ostamaan muutkin tarpeet, niin kyllähän se helposti hujahtaa (RIAA, vahvistin, aktiivikaiuttimet).
Levysoittimen kytkentä on yksi asia mihin kiinnittää huomiota. Kaikki retrosoittimet vaativat oman liitäntänsä vahvisimesta eikä sitä välttämättä enää ole kaikissa nykyvahvistimissa. Väliin voi tietysti hankkia erillisen palikan, mutta asia on hyvä tiedostaa. Oletan, että tässä ei puhuta nyt USB:stä.
Kannattaa katsoa, että äänirasia on vakioliitännällä. Ainakin Beo teki soittimia, joihin kävivät vain sen omat äänirasiat. Varaosien saaminen on paljon helpompaa.
Itse sanoisin Dualin olleen parempaa kuin ihan markettikama. Ei missään nimessä huipputavaraa, mutta kuitenkin siedettävää. Omaa kokemusta niistä ei ole. Varastossa on Yamahan levysoitin odottamassa parempia päiviä.
Historiaa: Plus, Se, Ci, PB160, Duo230, LC475, Mac mini 2007, MacBook mid-2009 ja pari ei-Apple-macciä, iPhonet 4, 4s, 5, 5s 6s, 7, 8,11pro, SE, iPad 3 ja 4, AW0
Katselen käytettyjä soittimia ja sellasia ku Dual tulee koko ajan vastaan. osaatteko sanoa onko ne millaisia ?
Harva tarvitsee Dualia, esim. 505-sarja, parempaa levaria ikinä. Ikiliikkuja, josta ei kannata kuitenkaan maksaa liikaa. Hyvä merkki, käyttöpeli, suosittelen.
homenamsi kirjoitti:Dual oli tyypillinen stereopakettien komponentti - ehkä käypänen mutta ei ainakaan laadun neloskvartaalia.
Dual on itseasiassa arvostettu saksalainen levysoitinvalmistaja. Dualin klassikkoa, 505:sta, saa edelleenkin uutena ja vanhat ovat kysyttyjä käytettynä. Omani meni tunneissa kun pistin myyntiin.
Elämän betatestaaja, graafinen suunnittelija ja markkinointimies.
Dualin koneistoja levylautasineen oli monissa pakettistereoissa 1970-luvulla, mutta Dualilla oli omalla merkillä hyviä soittimia. Dualia saa edelleen. Suosittelen. Itselläni oli ennen vanhaan Dual CS5000. Hyvä merkki. Äänirasiasta riippuu loput.
dual_cs5000_turntable.jpg
Ledru-Rollin: "There go the people. I must follow them, for I am their leader."
Itsekin muistan Dualin koneistoja ASA-stereoista ja Saloroista. Dual oli paketin laadukkain osa. Ihan niin kuin nyt voi olla Samsungin valmistama hyvä SSD halvassa markettiläppärissä.
Ledru-Rollin: "There go the people. I must follow them, for I am their leader."
homenamsi kirjoitti:
Ilmeisesti valmistajalla oli laaja repertuaari mutta näkyvyys Suomessa oli muilla parempi.
Vaikea uskoa tuotakaan, vaikka en ole 70-luvulla elänytkään. Sukulaisilla oli/on melkein kaikilla Dualit ja merkki tuntuu olevan tuttu kaikille levysoittimista vähänkään ymmärtäville ainakin jos on elänyt vinyylin ensimmäisellä kultakaudella. Vanhat laitteet tekevät hyvin kauppansa ja 70-luvun välipyörävetoisille tuntuu olevan oma fanikuntansa.
Nykyään merkin nimellä tehdään kyllä aika vaatimattomia sorveja ja ties mitä digibokseja.
)
