Painoaineistoon liittyviä kysymyksiä

[Nikitani]

Moikka!

Olen loppusuoralla ammattikorkeakoulu-opinnoissani, mutta pelkään, etten ole lainkaan valmis mainosalalle. Ottaa suoraan sanottuna päähän kuinka vähän olen saanut irti opinnoistani ja tuntuu että työelämään pääseminen vaatisi paljon enemmän tietämystä kuin mitä olen matkaani saanut. Onneksi olen oma-aloitteinen ja yritän oppia mahdollisimman paljon itse, mutta kaikkea en edes minä voi oma-aloitteisuuden myötä oppia ja minulla olisikin alan ammattilaisille muutamia kysymyksiä.

Onko täällä ketään painoaineistoihin erikoistunutta suunnittelijaa, jolla olisi aikaa ja halua vastata painotuotantoon liittyviin kysymyksiin? Suunnittelupuoli tulee luonnostaan, mutta teknisistä asioista en oikeen saa tolkkua. Väriprofiilit ja sen sellainen on minulle todella utopiaa..

[Anghorn]

Onhan täällä paljonkin graafisen alan ammattilaisia. Kysymyksiä pöytään vaan, eiköhän niihin vastauksiakin löydy.

[Nikitani]

Onhan täällä paljonkin graafisen alan ammattilaisia. Kysymyksiä pöytään vaan, eiköhän niihin vastauksiakin löydy.

Aivan mahtavaa! Kysymykseni voivat vaikuttaa todella "tyhmältä", mutta näitä asioita ei oikeasti opi koulussa ja kun olin tutustumassa mainostoimistossa niin koin, että nämä asiat oikeesti pitää tuntea. Kysymyksiä on jonkin verran, saa vastata niihin mihin pystyy ja jaksaa

1. Mikä on väriprofiili? Ihan käytännössä? Miksi niitä tarvitaan painoaineistojen teossa (millä tavalla siis ne vaikuttaa) ja miksi niitä on erilaisia? Tai ymmärtäkseni esim. lehdet voivat käyttää jotain muuta väriprofiilia. Mutta miksi?

2. Olen ymmärtänyt, että ns. "perus painoaineistoja" tehdessä (vaikka julistemainos) käytetään FOGRA39 väriprofiilia (tai onko se väriprofiili?). Tarkoittaako FOGRA39 mitään joka selittäisi mikä se on ja mitä ominaisuuksia siinä profiilissa on joka tekee siitä niin yleisen?

3. Eurooppa, Aasia ja USA käyttää ilmeisesti jotain eri väriprofiileja (Europe jotain, SWOP ja Toyo tai jotain). Mitkä niiden erot on? Olen ymmärtänyt, että USA:ssä CMYK:i voi olla hieman erilainen?

4. Mitä eroa on (jos on) sRGB:llä ja RGB:llä?

5. Mitä eroa on CMYK:llä ja Pantonella? Miksi näistä on niin paljon versioita kuten Coated ja Uncoated? Milloin tiedän, jos esim. Pantonesta pitää käyttää Coated versiota? Miten se vaikuttaa lopputulokseen?

5. Mitä tarkoittaa rasterointi? Entä repro?

6. Joskus voi olla että jossain aineistossa saa olla vaan tietyn verran värejä, miten sellaisen voi tarkistaa jos värimäärä ylittyy ja miten sitä voi muuttaa?

7. Kuuluuko suunnittelijan tuntea hyvin eri paperivaihtoehdot ja erikoispinnoitteet? Miten sellaiset oppii?

8. Miksi indesignin oma musta on automaattisesti overprintillä?

Minulla on siis todella vaikeaa päästä sisään näihin asioihin. Tuntuu jopa todella tyhmältä etten tajua näitä. Osaan tehdä indesigniin jonkun mainoksen, exportata sen high quality print ja convert to destination fogra39, mutta loppupeleissä en edes ymmärrä miksi pitää tehdä näin vaan teen sen koska muut tekevät niin. Haluan ymmärtää paremmin näitä asioita!

Kysymyksiä saattaa herätä vielä lisääkin..

[Nikitani]

Ja tuli mieleen vielä lisäkysymys – olen kuullut että on suositeltavaa käyttää fonttiohjelmaa mielummin, kun että asentaa fontit tavallisesti koneelle. Minkä vuoksi?

[homenamsi]

En ole alan henkilö mutta ymmärtääkseni fonttien hallinnointiohjelman tarve tulee silloin kun fontteja alkaa olla siljoonia ja esimerkiksi tietyn asiakkaan projekteihin käytetään tiettyä fonttivalikoimaa, jota ei käytetä muulloin tms.

Voi olla myös fontteja, joihin on oikeus vain tietyn asiakkaan projekteissa.

Ammattilaiset jatkakoot.

[Juhani L]

Tuosta fonttien hallinnasta on ihmisillä paljon eri mielipiteitä. Itse teen niin tylysti, että ensin merkkaan tilapäisesti asennettavat fontit jollain Finderin tunnistevärillä, sitten kopsaan ne Font-kansioon (/Library/Fonts ). Kun tilapäisyys on ohi, ne on helppo ottaa sieltä pois, kun ne tunnistaa tuosta väristä. Vaikka eri duuneja olisi useampi, niin jokaisella duunilla on omanväriset tilapäisesti käytössä olevat fontit. Noita tunnistevärejähän voi laittaa useampia, joten värikombinaatioita kyllä riittää joka tarpeeseen.

[jrp]

1. Väriprofiilin tarkoitus on saada aineisto näyttämään mahdollisimman samanlaiselta riippumatta missä sitä käytetään. Väriprofiili ei tee kuitenkaan ihmeitä jos aineiston värit menevät käytettävien laitteiden värintoiston ulkopuolelle.
2. Fogra39 on nykyisin käytetyin käännösprofiili päällystetylle paperille ja yleensä sillä käännetään RGB aineisto (käytännössä kuvat) CMYK-muotoon.
3. Maanosakohtaiset erot olivat ainakin muinoin ihonväristä johtuvia. Aasiassa lopputulos haluttiin hieman keltaisemmaksi kuin Euroopassa.
4. https://fi.wikipedia.org/wiki/SRGB
5. Pantone värit ovat sekoitevärejä ja niiden käyttö on vähentynyt tulostimien ja digitaalisten painokoneiden myötä.
Useita värejä ei kuitenkaan pystytä toistamaan nelivärisenä (CMYK) jolloin ne pitää painaa Pantone väreillä. Esim. neonvärit ovat näitä. Jos teet työn jossa on sinistä ja punaista, niin periaatteessa selviäisit kahdella Pantone-värillä, mutta tänä päivänä sellaisen tekeminen maksaa enemmän kuin 4-väripainotyö.
Rasteroinnin havaitsemiseen tarvitset luupin tai tarpeeksi suurentavan suurennuslasin. (Muistaakseni Fazerin Sinisen suklaalevyn tumma sininen on tehty Pantone-värillä ja siinä ei pitäisi näkyä rasteripisteitä). Käytännössä lähes kaikki CMYK painotuotteet ovat tänä päivänä rasteroituja. Kun katsot kuvia luupilla niin näet niissä pieniä pisteitä (tai viivoja) joita kutsutaan rasteriksi. Pantone värejä käytettäessä rasterointia ei tarvita kuin sävyerojen toteuttamiseen (tai värin säästämiseen).
Rasteri mahdollistaa suurimman osan painotöistä tehtäväksi 4-värillä.
Repro on se paikka jossa vanhaanhyväänaikaan aineisto valmistettiin painokuntoon.
6. Jos työssä saa käyttää yhtä Pantoneväriä nelivärisarjan lisäksi niin värivalikossa saa olla vain yksi Pantoneväri.
7. Jossain määrin pitää tuntea. Painon pitää osata myös huomauttaa jos paperivalinta tuntuu kummalliselta.
Paperivaihtoehdot oppii käytännössä ja malleihin voi tutustua painossa.
8. Juontaa juurensa ajoilta jolloin painojen Ripeissä ei ollut tätä ominaisuutta. Overprintin puuttuminen näkyi mm. tekstin alla mahdollisesti olevassa värikentässä mikäli kohdistus ei ollut paikoillaan.

Kirjasinkirja hoitaa fonttienhallinnan riittävän hyvin useimpaan tarkoitukseen.

[senuti]

Nää painoasiat on sellaisia, että kaikkea ei opi edes vuosikymmenien kokemuksella.
Esim. kohdassa 5, coated ja uncoated, päällystetty ja päällystämätön, niissä jotkut värit käyttäytyvät aivan erilailla. Jokin Pantone sävy on päällystetylle paperille painettaessa aivan eri sävyinen kuin päällystämättömälle painettaessa. Digitaalisesti painettaessa taas erot riippuvat taas enemmän koneista (merkistä) eikä paperista.
Pikkuasioista voisi kirjoittaa vaikka romaanin ja siitäkin jäisi puuttumaan jotain.

[hartti]

Hyviä kysymyksiä kaikki. Yritän antaa vastauksia, toivottavasti nekin ovat hyviä ja auttavat eteenpäin:

1. Mikä on väriprofiili? Ihan käytännössä? Miksi niitä tarvitaan painoaineistojen teossa (millä tavalla siis ne vaikuttaa) ja miksi niitä on erilaisia? Tai ymmärtäkseni esim. lehdet voivat käyttää jotain muuta väriprofiilia. Mutta miksi?

Vastaus 1. Väriprofiilit ovat eräänlaisia ominaisuuskarttoja. Painoprofiilit (CMYK) kertovat paperin/tulostuslaitteen värintoisto-ominaisuudet. RGB-profiilit näyttävät kuvien väriavaruuden näytöllä. Painoprosessissa aineisto muunnetaan RGB-väritilasta CMYK-väritilaan. Välissä on ”moottori”, joka pyrkii säilyttämään värien suhteet samanlaisina. Ihannetilanteessa painettu kuva näyttää samanlaiselta kuin ruudulla.

2. Olen ymmärtänyt, että ns. "perus painoaineistoja" tehdessä (vaikka julistemainos) käytetään FOGRA39 väriprofiilia (tai onko se väriprofiili?). Tarkoittaako FOGRA39 mitään joka selittäisi mikä se on ja mitä ominaisuuksia siinä profiilissa on joka tekee siitä niin yleisen?

Vastaus 2. FOGRA39 on Euroopassa yleisesti käytettävä perusprofiili. Se on tarkoitettu päällystetylle paperille(coated) painettavaan aineistoon. Painolaitokset ovat standardisoineet prosessinsa niin, että tällaista yleistä profiilia voidaan käyttää. Jotkin painotalot tarkkailevat prosesseitaan jatkuvasti ja profiloivat niitä säännöllisesti. Näitä profiileja voi ladata näiden painojen nettisivuilta.

3. Eurooppa, Aasia ja USA käyttää ilmeisesti jotain eri väriprofiileja (Europe jotain, SWOP ja Toyo tai jotain). Mitkä niiden erot on? Olen ymmärtänyt, että USA:ssä CMYK:i voi olla hieman erilainen?

Vastaus 3. Eri maanosissa on aikojen kuluessa syntynyt erilaisia teknisiä käytäntöjä sekä myös erilaisia mieltymyksiä esim siitä, miltä ihon värin tulisi näyttää painettuna. Meillä voidaan käyttää painoon tarkoitettuja töitä tehtäessä ”Euroopan painoalan oletukset 3”-väriasetusta. Asetus voidaan ottaa keskitetysti käyttöön Adobe Bridgessä. Se sisältää AdobeRGB-ja FOGRA39-profiilit ja pisteenkasvu on asetettu 15%:iin spotti- ja harmaasävyille.

4. Mitä eroa on (jos on) sRGB:llä ja RGB:llä?

Vastaus 4. RBG-profiileita on useita. sRGB on kaikkein suppein toistoalaltaan ja se on tarkoitettu lähinnä webbikäyttöön, koska monitorit on maailmalla mitä sattuu ja selaimet eivät ole värihallittuja. Painotöihin parhaiten soveltuva RGB-profiili on AdobeRGB tai sanomalehtikäyttöön tai muun päällystämättömän paperin (uncoated) töihin voi käyttää esim ColorMatch RGB-profiilia. Profiilista toiseen-muunnoksia kannattaa käyttää mahd. vähän, mutta painoon menevät kuvat voi muuttaa ennen varsinaisen työskentelyn aloittamista sRGB:stä AdobeRGB:ksi.

5. Mitä eroa on CMYK:llä ja Pantonella? Miksi näistä on niin paljon versioita kuten Coated ja Uncoated? Milloin tiedän, jos esim. Pantonesta pitää käyttää Coated versiota? Miten se vaikuttaa lopputulokseen?

Vastaus 5. CMYK on neljän vakiovärin sarja, joiden avulla muodostetaan värillisten painokuvien kaikki värit. CMYK tulee värien engl. nimistä (C=cyan, M=Magenta, Y=yellow ja K=key, tarkoittaa mustaa ja kuvaa samalla mustan osavärin luonnetta). CMYK-värejä kutsutaan myös prosessiväreiksi.
PANTONE-värijärjestelmä on kokoelma sekoitettuja värejä, jotka on numeroitu. Numeroinnin avulla puhutaan aina samasta väristä tai sävystä.
Päällystetty (Coated) ja päällystämätön (Uncoated) paperi tarvitsevat hieman erilaiset sekoitukset tietyn sävyn saamiseksi. Siksi niille on omat väri(sekoitus)kartat.

6. Mitä tarkoittaa rasterointi? Entä repro?

Vastaus 6. Rasterointi on osa painoprosessia. Kaikki painokuvat on jaettu pieniksi pisteiksi, jotta kuva voidaan yleensä painaa. Rasteritiheys määräytyy paperin mukaan. Päällystämätön (uncoated) paperi, esim sanomalehti, sallii harvan rasterin, sen voi nähdä jopa paljaalla silmällä. Korkealaatuinen päällystetty paperi sallii tiheän rasterin ja kuvasta ei erota erillisiä pisteitä. Eri osavärit ovat n. 30 asteen kulmassa toisiinsa nähden, jolla estetään läikekuvion (moire) syntyminen. Prosessivärit ovat läpikuultavia ja päällekkäin menevät pisteet muodostavat muut värit. Silmää ikään kuin huijataan.
Repro tarkoitti aikoinaan osastoa tai firmaa, jossa valmistettiin aineisto painokelpoiseksi. Nimitys on peräisin ajalta ennen tietokoneita ja DTP:tä.

7. Joskus voi olla että jossain aineistossa saa olla vaan tietyn verran värejä, miten sellaisen voi tarkistaa jos värimäärä ylittyy ja miten sitä voi muuttaa?

Vastaus 7. Mikäli painetaan nelivärisenä (CMYK), värejä ja sävyjä voi olla miten paljon tahansa. Jos työssä on käytetty jotain tiettyä väriä, jolla on tarkka määritys (Pantone-kartan numero), tarkistetaan, että se on prosessi-muodossa. Kun tekee pdf:n, koko työn voi siinä vaiheessa muuttaa prosessiväreiksi profiilimuunnoksella. Acrobatissa voi myös tarkistaa mm painovärit (Työkalut>Tulosta tuotanto>tulostuksen esikatselu) monen muun asian lisäksi.

8. Kuuluuko suunnittelijan tuntea hyvin eri paperivaihtoehdot ja erikoispinnoitteet? Miten sellaiset oppii?

Vastaus 8. Mitä enemmän tunnet eri vaihtoehtoja, sen parempi suunnittelija olet. Paperitukkurit, painot yms antavat mielellään paperinäytekansioita. Kannattaa kysyä.

9. Miksi indesignin oma musta on automaattisesti overprintillä?

Vastaus 9. Automaattisella Overprintillä estetään se, että alla olevaan väripohjaan ei tule aukkoa tekstin kohdalle. Koska painettaessa voi tulla pieniä kohdistuseroja, syntyisi ikäviä reunuksia tekstin ja väripohjan yhtymäkohtiin.

[PKivireki]

RGB -väriprofiileista vielä sen verran, että mikään näyttö ei ole absoluuttisesti oikea eikä samanlainen - vähän niin kuin meidän ihmisten silmät näkevät kaikki hiukkasen eri lailla maailman. Oheinen neutraali AdobeRGB-profiilissa oleva kuva toistuu jokaisen käyttäjän näytöllä (riippuen näytön merkistä, mallista ja iästä&näytönohjaimesta&käytettävästä järjestelmästä&ohjelmista) hieman eri tavalla:


Niinpä näytöillä on joko natiivit profiilit tai kalibrointilaitteella kalibroidut profiilit, jotka korjaavat laitteiston värivirheitä ja puutteita -> kertovat tämän profiilin eli väri-informaation ohjelmille, joilla on oma profiilinsa jota noudattavat -> tulostimilla, painokoneiden reprolla tai verkkojulkaisulla omat profiilinsa.


Profiili on ikäänkuin murrekieltä, jota toiset tulkitsevat. Kunnolla toimivassa järjestelmässä järjestelmän ja ohjelmien väriprofiilit ovat oikeat ja ymmärtävät toisiaan, eikä prosessi mene pipariksi väärien väriparametrien kanssa. Tällöin puhutaan värinhallinnasta.

Varsin usein näkee esimerkiksi verkossa .pdf -julkaisuja, joissa värit on persiillään; ne on tehty väärin: painoprofiili eli CMYK on valittuna siellä export-valikossa tms. missä pitäisi olla valittuna esim. sRGB - värinhallinta ei ole ollut kunnossa.