PKivireki kirjoitti:Ihmetyttää muuten Sitran viime vuonna julkistaman laskurin väite keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä:
Olisi suotavaa, että jos asiasta keskustellaan, keskusteltaisiin oikeilla luvuilla ja termeillä. Muuten kuka tahansa voi väittää mitä tahansa.
Sitran luku on hiilidioksidiekvivalenttia eli se sisältää muutkin kasvihuonekaasupäästöt kuin hiilidioksidin. Knoeman sivun 8,8 tonnia on vain hiilidioksidia. Kun valitset knoeman kuvaajaan ”GHG per capita emissions” saat CO2e lukeman, joka on vertailukelpoinen Sitran lukeman kanssa. Valitettavasti se löytyy vain vuodella 2015 kun Sitran luku kun on luultavasti vuodelta 2017.
Eikös muuten olekin mielenkiintoista kuinka kritiikittömästi matkailuun medioissa suhtaudutaan? Sehän on niin kivaa - itsekin nuorna matkannut ees taas - ja paljon...
Samoin kaikki massatapahtumat - isoon ääneen ihmetellään F1-sirkuksen rekkarallia - samalla totaalisesti unohtaen ne sadat tuhannet katsojat, jotka sinne raahautuvat kuka mitenkin.
Urheilukisat - rokkikonsertit - etc etc etc.
Tietysti mainosrahoitteinen media kärsisi, jos alkaisi kovaan ääneen vinkua, että älkää vaan matkustako kukaan ikinä mihinkään.
Niiiiiin, tai herrojen ökykokoukset pitkin maailmaa lentokoneilla, joihin uppoaa rahaa veronmaksajien piikkiin kymmeniä tuhansia euroja per lento........
En yhtään toki epäilis, vaikka nilkkapanta tulisi Suomi Oy:ltä jokaisen kansalaisen maksettavaksi ja kannettavaksi, jotta nähdään seuranta. Sen verran pohjoiskoreaa alkaa olla jo meno..
..onko yhtäkään viestiä, mitä en ole joutunut muokkaamaan..
Juu, mutta kyllä nää talvet on nykyään omituisia, märkiä ja luisia.
Leutoja on, vaikka lunta on kyllä riittänyt.
Onhan niitä lyhyitä kipakoita pakkaskausia ollut, mutta edellinen kunnollinen sadistinen pakkastalvi koettiin meillä Keski-Suomessa 2012. Tein silloin ostamaani taloon lattiaremonttia ihan helevetillisessä pakkasessa ja eturauhanen tulehtui ja jouduin tuseeraukseen aijai!
Viimeksi muokannut PKivireki, 30.12.2019 klo 13.05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
En ole varma sotkeeko muisti, mutta mielestäni uutenavuotena ei ole enää samanlaisia pakkasia kuin menneinä vuosikymmeninä. Minulla on sellainen mielikuva opiskeluajoilta 1990-luvulta, että uudetvuodet oli aina prkeleellisen kylmiä -20-30 astetta ja aina oli jossain riehassa pilkkihaalari päällä ja calvadospullo povarissa.
2010-luvun alkutalvet onkin sitten tällaisia mukavan maahanmuuttajaystävällisiä, Jyväskylän joulukuiden keskilämpötilat viimeisen kymmenen vuoden ajalta, olkaa hyvä: 2019 -1,5
2018 -3,9
2017 -1,4
2016 -3,2
2015 0,4
2014 -3,1
2013 -0,8
2012 -12,3
Paitsi tuleekin vaan 8, koska Alvan sopimus on ollut mulla käytössä vaan vuodesta 2012..
Viimeksi muokannut PKivireki, 30.12.2019 klo 13.05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ehkä helposti muistettavasta uudenvuoden säästä ei parana vetää mitään, sillä kuten Wikipedia tietää kertoa; vuodenvaihtee sää on ja voi vaihdella todella paljon:
Suomessa uudenvuodenajan sää on Suomen ilmastolle tyypillisesti hyvin vaihtelevaa. Tavanomaisesti uusivuosi vastaanotetaan talvisessa pakkassäässä lounaissaaristoa lukuun ottamatta, mutta toisinaan pakkanen voi paukkua lähes ennätystahtiin, kuten kävi vuodenvaihteessa 2002–2003. Muita melko kylmiä vuodenvaihteita ovat olleet muun muassa 1965–1966, 1981–1982, 1988–1989, 2001–2002 sekä 2009–2010. Toisinaan sää voi myös olla vielä maan etelä- ja keskiosissa syksyisen lauhaakin; tällaisia vuodenvaihteita ovat olleet esimerkiksi 1963–1964, 1971–1972, 1972–1973, 1983–1984, 1991–1992, 1994–1995, 2006–2007, 2007–2008, 2013–2014, 2014–2015 ja 2016–2017. Uudenvuoden ajan lämpöennätys on Oulussa mitattu +6,3 astetta vuodelta 1973, pakkasennätys puolestaan Sallan Naruskajärvellä vuonna 1982 mitattu −43,5 astetta.
Hmm. Vähän omituinen kysymyksenasettelu - itse en aio tehdä yhtään mitään, koska olen jo kaikkea noista tehnyt.
Paitsi juu, sittenkin jotain muuta: aion kompensoida huomisen ja ensi vuoden lentomatkani jollain systeemillä. Mikähän olisi sellainen kompensaatio, joka kaikista pienimmällä todennäköisyydellä päätyy afrikkalaisen setämiehen palatsirahastoon?
^Tuosta puuttuu sellaiset vaihtoehdot kuin, että vähennän vaatteiden ja muun muodin ostoa verkkokaupasta (tunnettu tosiasia on, että iso osa ostoksista tehdään illalla ja vaateostoksista suuri osa palautetaan). Tällä hetkellä edes takaisin lentävät hepenet ja kännikengät täyttää esim. Euroopan taivaan.
Samoin sieltä puuttuu, että siirryn ydinsähkön käyttöön.
Onko ilmastonmuutos sukupuolittunut vain toimenpiteisiin joihin naiset voivat sitoutua?
Tosi lienee, että yksilötasolla ilmastonmuutoksesta on helppo puhua vaahto suussa, mutta kun on toimeen ryhtymisen aika, kuuluu hiljaisuutta. Jokainen voi toki ja kannattaakin tehdä jotain, mutta isot ja todella tilanteeseen vaikuttavat muutokset tapahtuvat vasta, kun faktisesti suurimmat saastuttajamaat (Kiina etunenässä) alkavat tehdä jotain.
Tästä voi toki kinata vaikka kuinka kauan, tosiasiat eivät koko maapalloa ajatellen niistä muuksi muutu.
Viimeksi muokannut amanita, 31.12.2019 klo 0.30. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
On mahdotonta olla masentunut, jos sinulla on ilmapallo! -Nalle Puh-
No vaikkapa kohta "Vaihdan S-autoon" tjs - olen tilannut s-auton, joka tullee keväällä - mutta pidän myös nykyisen bensa-autoni, jolla voin hoitaa ne hommat, joihin se pieni s-auto ei pysty.
Kokonaismerkitys on huomattava - mutta valinta ei osu ehdotettuihin.
Vähän samaa perustelua, että kun Keijo heitti hiekkaa hiekkalaatikolla niin mäkin saan heittää.
Onneksi teollisuusyritykset Suomessa ovat ymmärtäneet ja on olleet pakotettuja ympäristönsuojeluun. Kaikki siihen tyytymättömät voi ostaa matkan Kiinaan tai Intiaan.
Viimeksi muokannut oppenheimer, 31.12.2019 klo 11.34. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
It's easy to die up here. Everything else is just work.
Niin kauan kun Suomen valtion (ja EUn) tahtotila on vain saada talouteen vauhtia sähköautopainostuksen ja tästä seuraavan kotitalouksien lisävelkaantumisen myötä niin en itse enempää osallistu talkoisiin.
Kun tahtotila muuttuu niin olen mukana mm. biokaasulaitteiston asennuttamisessa nykyiseen autooni, mikä olisikaan
parempaa kuin saada jäte pois maasta ja tuottaa energiaksi ennenkuin se muuttuu metaaniksi.
Mä en ole vakuuttunut sähköautojen positiivisesta ympäristövaikutuksesta mm. akkuteollisuuden tekemisistä. CMorella oli jännä dokumentti eri teollisuusalojen tuotantozydemeeistä ja esim. akkuteollisuuden plantaasit näytti aika epäilyttäviltä. Muistais vaan dokkarin nimen.
It's easy to die up here. Everything else is just work.
Tuo on terve asenne, kannattaa aivan aluksi epäillä kaikkea mutta samalla myös hakea totuutta, koska sitä harvemmin meille oikeasti kerrotaan, oli kyse mistä tahansa (kukaa "kerää" rahat?). Se on vaikeata aidosti sisäistää mutta mitä muutakaan me voimme tehdä? Raha vie yleensä meidät vikasuuntaan, sen olen ainakin historista onnistunut oppimaan. Itse kuulun niihin jotka suojelisi meidän viljelysmaiden maaperää paljon enemmän kuin mitä tänä päivän tehdään (käytännössä myrkytetään huomattava määrä pieneliöitä) ja kestävää kehitystä (tuotetaan tuotteita jotka kestävät "ikuisesti", tai ainakin asenne niitä tehdessä olisi sellainen). En vihaa ketään mutta hieman surullinen valehtelijoille, ja niitä piisaa tässä maailmassa jossa kuuluu mukamas kilpailla kaikesta (ei tarvitse!). Itse pyrin autttamaan muita ja usein saan näin apua myös silloin kuin itse sitä tarvitsen. En siis suostu kilpailemaan työelämässä, enkä muuallakaan. Olen ehkä yllättäen silti markkinatalouden kannattaja, kunhan se on riittävästi säännösteltyä ja tuotannon tarkastajia olisi riittävästi.
Viimeksi muokannut Sherukka, 31.12.2019 klo 11.51. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Markkinatalouteen liittyy myös päästökauppa, joka on itselle ainakin täysin käsittämätön konsepti. Ja sen lisäksi sillä tehdään kaiketi vielä futuurikauppaa tjsp. Ellen ymmärrä väärin.
It's easy to die up here. Everything else is just work.
Koska kompensaatiobisnestä ei juuri valvota tai säännellä tällä hetkellä, kuluttajien täytyy luottaa yritysten läpinäkyvyyteen.
Noo, esimerkiksi suomalaisten yhteistyökumppanina toimivan sveitsiläisen South Pole -konsulttiyrityksen tuloslaskelmaa ja tasetta en löydä millään. Se siitä läpinäkyvyydestä - onpa hiukkasen vaikea kuluttajana arvella kuinka iso osa nakkisämpyn kompensaatiosta menee sveitsiläisten konsulttien palkkioihin ja kuinka paljon Afrikan metsittämiseen.
Laitoin pannulle ilmastoystävällistä suomalaista naudanlihaa, jossa 70% vähemmän hiilijalanjälkeä, mitä maailman muissa naudanlihoissa on. Ilmasto pelastuu jälleen kerran
..onko yhtäkään viestiä, mitä en ole joutunut muokkaamaan..