Laihdutus- ja kuntoiluketju

[Erño]

Reilu viikko sitten sanoi polvi että "klonks". Noh, työtapaturma ja työterveyden kautta saikkua ja aamulla taas lisää hakemaan. Harmittaa kun hyvin kulkeneet kyykkytreenit jäivät nyt odottamaan vuoroaan, eikä painimaankaan pysty. Onneksi sentään yläkroppaa voi treenata ja valmennus onnistuu liikkumatta itse. Ensi viikolla lukkopainin SM-kisoihin valmentamaan ja sillä saadaankin vuoden viimeiset kisat alta pois sekä päästään joulutauolle.

Jospa saisi pian ajan polven kuvaukseen ja tiedon kuinka isosti on rikki, jotta saisi kuntoutusaikataulun tietoon.

[peku]

Otan osaa, minulla on omakohtaista kokemusta polvivammasta. Tämän talven ensimmäisellä ns. kaljamikkokelillä kaaduin ja polvi vääntyi sivusuunnassa, eli tuli sellainen jalkapalloilijan vamma. Kesti 2 viikkoa ettei jalalla pystynyt kunnolla kävelemään saati sitten kyykkäämään.
Selvisin kuitenkin vähällä, luita ei murtunut enkä edes päätäni kolhinut. Polvikin parani itsestään tukisiteellä ja kylmägeelillä.

[Erño]

Lukkopainin SM-kisoissa seuraamme edusti 11 ottelijaa. Kotiin tuotiin 1 kulta, 1 hopea ja 2 pronssia. Mitalimatseille pääsi lisäksi 3 ottelijaa. Valmentaminen oli helppoa, kun ottelijat tekivät enimmäkseen oikeita ratkaisuja matsien aikana. Seisoskelu keppien varassa ei tehnyt erityisen hyvää polvelle ja se oli koko viikonlopun melko turvoksissa.

Polvessa olikin kuvien mukaan sen verran vahinkoa, että pääsin puukon alle tuon SM-kisaviikonlopun jälkeen. Päätin ottaa spinaalipuudutuksen ja pääsin näkemään mitä tekevät. Heitettiin siinä kirurgin kanssa läppää, että sama ottaa osaa pois, ettei ole heti uudestaan rikki vuoden sisään.

Näin pari päivää leikkauksen jälkeen alkaa jalka tuntua jo ihan hyvältä eikä kipujakana liiemmin ole. Kunhan turvotus laskee ja jalkaa pääsee kunnolla liikuttamaan, pitäisi kuntoutuksen edetä aika mukavaa vauhtia.

[Erño]

Kolme viikkoa leikkauksesta ja turvotusta on vieläkin polvessa. Hiukan rajoittaa harjoittelua. Enemmän rajoittaa se, että jalka oli kätännössä pari kuukautta käyttämättä.

Tänään kulki jo seinäkyykyt, tuetut yhden jalan kyykyt, penkille kyykyt ja step upit todella hyvin. Ehkä tuosta vielä kalu tulee kunhan turvotuksen saa pois ja liikkuvuus palautuu.

[Tengu]

Kolme viikkoa leikkauksesta ja turvotusta on vieläkin polvessa. Hiukan rajoittaa harjoittelua. Enemmän rajoittaa se, että jalka oli kätännössä pari kuukautta käyttämättä.

Tänään kulki jo seinäkyykyt, tuetut yhden jalan kyykyt, penkille kyykyt ja step upit todella hyvin. Ehkä tuosta vielä kalu tulee kunhan turvotuksen saa pois ja liikkuvuus palautuu.

Saako kysyä: mikä tuossa polvessa tarkkaan ottaen oli? Aika rajua ilmeisesti kuitenkin, jos se piti oikein kirurgisesti avata.

Itselläni aktiivikaudelta muistissa kaksi nilkan nivelsiteiden rikkoontumista (samassa nilkassa vielä), enkä niitä muistele lämmöllä, vaikka lääkärin veitseltä vältyinkin.

Nyt sitten viime aikoina toinen polvi uhittelee.

[Erño]

Kierukka oli sen verran (kokonaan) irti ja vaelteli niin että lukitsi polven. Painoi ikävästi tuolla jossain ACL:n alla. Sen näki ruudustakin välittömästi, vaikken mikään kirurgi tai muu lääketieteen ammattilainen olekaan. Oli hauska katsoa kun pienillä saksilla leikkasivat tuon vaeltavan palan pois. Kun puudutuksen jälkeen jalkoihin palasi tunto, oli kipu poissa. Hyvin pieni operaatio siis ja välitön helpotus.

Tänään pääsi taas hiukan syvemmälle kyykkyyn ja tein hiukan pidempää settiä. Käytännössä kyykky näyttää nyt perus jääkiekkoilijan kyykyltä syvyyden suhteen, ehkä jopa paremmalta. Ei millään pahalla, jääkiekkoilijat.

[peku]

Kuntoilevana ikämiehenä säikähdin taannoista pihalla liukastumista ja polven loukkaantumista sen verran että olen muuttanut punttitreenien sarjapainoja kevyemmiksi, n. 50-70% maksimista ja kompensoinut sitä pidemmillä sarjoilla, 12-20 toistoa. Tutkimusten mukaan kevyemmästä treenistä saa saman hyödyn lihaskunnon kannalta kuin aina maksimipainoilla repimisestä.

Loukkaantumisvaara ainakin on tällä tyylillä pienempi ja muutenkin nivelystävällisempi. Tosin sen verran minuakin vielä poikasuttaa, että joskus kun treeni kulkee hyvin teen viimeisen sarjan lähes maksimipainoilla .

[KenSu]

Mikä nyt onkaan maksimipaino? Yhden toisto maksimi on ihan eri asia kuin vaikka 5 toiston maksimi. Mutta eipä yhden toiston maksimeilla kannata treenata kuin jos haluaa kehittää maksimivoimaa.

Itse olen ihan surkea penkkipunnertaja - mutta olen ihan huvikseni ruvennut tekemään siinä treenejä 1-3 toiston maksimeilla (oikeestaan ihan sama paino mutta mystisesti jonain päivänä menee 3, jonain toisena vaan yksi toisto). Kuvittelen että ehkä se ykkösmaksimi tuolla tavalla nousisi edes omaan kehonpainoon.

[peku]

Yhden toiston maksimia käytetään yleisesti kun puhutaan maksimipainoista.

[Erño]

Kannattaa pitää työsarjojen treenipainot siellä 70-85 % tienoilla. Sitä maksimia voi sitten mitata vaikka ottamalla tuplat 90-90%:lla maksimista. Loukkaantumisriski pysyy hyvin pienenä ja treenivaste suurena.

Fyssarilta tänään hyvää palautetta. Polven koukistuskulma parantunut yli 10 astetta viikossa, turvotuksesta huolimatta. Reisilihakset heränneet hyvin eloon ja polvi suoristuu jo aika normaalisti. Sain haastavampaa jumppaa tehtäväksi. Hommasin vihdoin myös kompressiotuen polvelle. Jospa pääsisi turvotuksestakin nopeammin eroon.

[Erño]

Jalan kuntoutusta ja olkapää/selkätreeniä. Sekä BJJ-treenin vetoa. Yllättävän hyvin pystyy jo vetämään tiettyjä juttuja. Ei tietenkään läheskään kaikkea, ja sparrit jätän suosiolla pois vielä pari-kolme kuukautta. Mutta sparrin sijaan olikin ihan mukavaa tehdä kaverin kanssa treeniä.

• Fyssarin ohjeen mukaan liikkuvuutta kintulle + kuntopyörää

• LU-vipareita + kiertäjä-military press -yhdistelmää 4 settiä

• Tempauspunnerrus, eli pystypunnerrusta tangolla niskan takaa 4 settiä

• Pendlay -soutua 6 settiä

• Yksi pidennetty setti tempausta kahdella kahvakuulalla

[Erño]

Persjantaina lukkopainin veto + yläkropan puntit sekä jalalle kuntouttavat.

Lauantai meni kevyemmin, kävelyä ja pientä jalan liikuttelua ilman kuormaa.

Sunnuntaina pelkkää jalan kuntouttavaa sekä vatsatreeniä. Ja vähän hauvvista tietty. Tuli tehtyä yli tuplamäärä toistoja, koska tuntui hyvältä. Koirat olivat mukana salilla, joten tulipa treeniä heillekin tottiksen muodossa.

[Erño]

Alkaa lihasmassa palautua tuohon leikattuun kinttuun hiljalleen. Kävely jo normaalia, myös epätasaisessa maastossa, pyöräily onnistuu hyvin, kyykkyssä normaali syvyys ei ole enää kovin kaukana, toki voima siellä ääriasennossa puuttuu vielä melkein kokonaan. Kuntoutus hyvällä mallilla siis. Luulen että voimaharjoittelun saa aloittaa aika pian.

Yläkroppa on alkanut ottaa massaa. Eikä ihmekään, sillä onhan sitä nyt treenattu alakropankin edestä kolmatta kuukautta. Ja voimaa on tullut etenkin selän puolelle. Hiukan tuota massan kerrytystä on jarrutellut tuo kyykkäämisen ja painin puute. Nälkä ei oikein tule, ellei saa ns. kunnolla treenattua. Pelkkä yläkropan treeni ei tunnu herättävän aineenvaihduntaa tarpeeksi. Ja näinhan se on. Jos treenaat vain yläkroppaa ja alkaraajat kuitenkin toimii, niin ei sitä voi treenaamiseksi sanoa.

Painitreenit on sujuneet hyvin. Ainakin näin valmentajan roolissa. Jengi kehittyy tasaista tahtia, jotkut ottaneet jopa kunnon harppauksia. Jengi on motivoitunutta. Kohta lähdetään ajelemaan itään lukkopainikisoihin. Odotukset on melko korkealla aikaisempien näyttöjen ja kehityksen perusteella.

[Tengu]

Kiinnostavaa noin ihan teknis-filosofisessa mielessä on termi "palautua" tai "palautuminen" - jos sitä aivan arkimerkityksessä ajattelee, se on aina sellaista "takaisin tulemista", siis pääsemistä takaisin johonkin sellaiseen, "missä jo olin".

Fyysisesti on tietenkin aina hyvä juttu, jos jokin omakohtaisesti koettu fyysinen, kipuakin tuottava vamma, sairaus tms. poistuu, menee pois, ja siitä, sen vallasta "palautuu", mutta sitten...

Kun joskus näitä kamppailulajeja (tämä termi on suomeksi itse asiassa aika hölmö) harrastin (karate), siellä tuli vastaan "jatkuvan liikkeen" käsite - siis että jos vetäiset esimerkiksi oi tsukin vastustajan naamaa kohti, täytyy ajatella, että käden liike jatkuu ja jatkuu...

Eli olikos se nyt Platon täälläpäin, joka sanoi saman: Et voi astua kahta kertaa samaan virtaan.

Itselläni siis toinen polvi aika sökönä.

[homenamsi]

Taisi olla Herkleitos tuon ajatelman takana - pohti myös tuota jatkuvuutta eri näkövinkkeleistä. Wikipedian mukaan Pentti Saarikoski riimitteli Herakleitoksen lausahduksen hieman koukeroisemmin:

»Samaan virtaan astumme emmekä astu, me emmekä me.[9]»

[Tengu]

Niinpä tietysti - Herakleitoshan se olikin...

Mietinkin, että hakuammunnaksi menee, mutta kenties joku tietävämpi sitten oikaisee.

Eikä tilannetta lainkaan paranna se, että Saarikosken Pena siellä hänen harteillaan keikkuu, tapansa mukaan kaikkea rehtiä ja selkeää ilmaisua irvistellen.

Niin, lisättäköön vielä kansanviisaus: "Pojasta polvi paranee" - soisin sen olevan toden.

Ja vielä korjaus: karatessa oi tsuki suuntautuu vastustajan keskivartaloon, ei kasvoihin, kuten aiemmin virheellisesti ilmoitin.

[Erño]

Kauden ekat kisat takana ja seura nappasi pari pronssista ja yhden kultaisen mitalin. Huikeaa työtä kisaajilta. Kyllä valmentajana kelpaa hymyillä.

Polvi hiukan tykkäsi kyttyrää, kun koko päivän joko istui (automatkat) tai seisoi valmentaessa. Hiukan liikeratajumppasin sitä mitä ehdin mutta lepäämään ei päässyt tietenkään missään vaiheessa.

Sunnuntai menikin sitten henkisesti palautuessa kaikesta sosialisoinnista, sekä haipakasta. Tänään aikainen aamujumppa tehtynä. Nestettä polvessa edelleen, enimmäkseen ihon alla. Liikkuvuus paranee koko ajan ja nyt tuntuu jo hiukan syvempi kyykkykin melko hyvältä. Illalla vielä yläkropan voimatreeni ja ehkä kuntopyörää.

[Erño]

Keskiviikkona fyssari pisti jalan testiin. Kesti kyykätä ilman tukea, kesti porrasaskellusta eteen sekä taakse, eikä väsynyt edes non-stopeissa sekä pysyi stabiilina. Sitten pääsi testaamaan bosu-pallolla seisomista sekä kyykkäämistä. Alkuun oli melkoista huojumista, mutta sitten tasoittui ja kyykytkin onnistui malliikkaasti. Fyssari oli vähän jopa ihmeissään. Seuraavaksi testattiin vähän sivulle kyykkyä ponnistuksella. Siinä huomasi että vielä on matkaa terveen jalan tasolle, mutta kesti silti hyvin tuotakin. Polvien päällä istumista ei vielä ihan pysty tekemään, mutta ei se kaukana ole. Pohjenousukin onnistui suoralla jalalla, hienosti, polvi koukussa taas väsyi melko nopeasti. Mutta torstaina tuokin onnistui jo helposti. Takareidet olivat kuulemma myös hyvässä kuosissa. Jalkaprässiä jaksoi helposti kaikilla testatuilla painoilla. On muuten ihan paska laite, noin niin kuin treenaamisen kannalta. Kuntoutukseen ihan fine, mutta muuta sillä ei sitten teekään.

Torstaina treenin vedon lisäksi jumppasin olkapäitä, selkää ja kevyesti jalkoja. Ja hauista. Hauiskäännöt nimittääin nopeuttaa jalkojen palautumista leikkauksen jälkeen. (Tutkittu juttu!) Jaloissa vähän väsyä tuolta fyssarireissulta, mutta hyvin kesti jumpat, eikä polvi edes turvonnut jälkeen päin.

[Erño]

Kuntoutus etenee mallikkaasti. Salilla fyssari laittoi yhä haastavampia liikkeitä, mutta kaikki onnistui helposti. Liikeradoissa rajoitteita vain äärimmäisen pienellä polvikulmalla. Vielä ei kestä istua nilkkojen päällä. Mutta heti kun kestää, niin voi käytännössä aloittaa oikean sparrailun. Hiukan on jo päässyt hyvin rajoitettua tehtäväsparria kokeilemaan, sellaisissa tilanteissa missä ei jalkaa tarvi altistaa paineelle.

Painoa on tarttunut ja se alkaa näkyä. Olkapäät, selkä ja epäkkäät ottaneet kivasti muotoa. Ja nyt kun jalkoja saa kuormittaa, alkaa massaa tarttua ihan toden teolla.

[Tengu]

Onko täällä tietoa tai kokemusta borrelioosista?
Voiko se yksinomaan lyödä kaikki nivelet ja muut taivepaikat aivan lukkoon?

Fysioterapeuttia konsultoitaneen asian tiimoilta piakkoin (joka tiennee asiasta paljonkin), mutta miten kokemusasiantuntijuusosaston, jota täällä lienee, lausunto tältä osin kuuluu?

Olisi kiinnostavaa kuulla.

Tietysti sitten myös: olisiko sittenkin kyseessä neisseria gonorrhoeae tai tertiäärisyphilis, ja mitä näitä nyt on...

[homenamsi]

Eikös tuohon kuulu välttämättöminä oireina merkittäviä iho-oireita - silloin joskus tartunnan jälkeen?

Myöhäisvaiheeseen jäädessä oireet voivat olla melkein mitä hyvänsä - ainakin näin oli vaimon läheisellä työtoverilla, joka joutui hakemaan avun lopulta Saksanmaalta. Sen läheisempää kokemus- tai muuta asiantuntijuutta ei ole - kuulopuheita siitä, ettei joinain aamuina päässyt lainkaan sängystä ylös kun nivelet eivät taipuneet tai totelleet.

[Erño]

Keskiviikkona fyssari laittoi tasapainoilemaan ja pomppimaan suunnanvaihdoksilla. Koipi hiukan ärtyi tuosta, mutta ei estänyt torstaina hyppelyä impaktitreeneissä. Toki hiukan tuntuu nyt jomotuksena. Keskiviikkona pääsi myös vähän voimailemaan. Testattiin reidenojennuslaitteessa voimatasot, jotka alkaa olla samalla viivalla hiljalleen. Prässissä sitten ladottiin painoa. Aika kevyttä oli. Toki jalkaprässiin saakin laittaa yli 200 kiloa ennen kuin alkaa tuntua missään. Huono laite kaikkeen muuhun paitsi bodailuun tai selkävammaisille. Sekä tietty kuntoutukseen. Heikoin lenkki jalassa tällä hetkellä pohje, lähinnä soleus. Eli se kaikista tärkein atleettisuuden kannalta.

Huomenna sitten ns. bodailupäivä. Tylsää hypertrofiaa blehh. Onneksi on myös lukkopainitreenin veto.

[Erño]

Lauantaina lukkopainin vetoa leirillä. Leirin BJJ-osuudella skippasin lämmittelysparrin, mutta graduointien jälkeen oli shark tankit uuden vyön saaneille ja olihan pakko sparrata mustan vyön saaneita, joskin todella kevyesti. Tuntuipa perhanan hyvältä.

Saatiin meidän salille kolme uutta brassijujitsun mustaa vyötä. Oli hieno päivä.

Huomenna ansaittu lepopäivä. Taidan käydä kevyesti pyöräilemässä meren jäällä.

[peku]

5 tuntia lumitöitä käsipelillä pienellä ruokatauolla. Harvoin olen ollut niin puhki kuin tuon urakan jälkeen, tosin edellinen yö jäi hieman lyhyeksi mikä vaikuttaa palautumiseen heti.

Viime yön aikana on tullut hieman lisää lunta, pääsee verryttelemään eilisen rasittamia lihaksia . Päälle pieni kävelylenkki.

Lumesta alkoikin olla jo huutava pula, hyvä kun saatiin valkoista tavaraa lisää .

[Sherukka]

Olen vähän näsäviisas mutta totean silti että ketjun saisi jakaa kahteen osaan koska ei laihdutus vaadi kuin korkeintaan kävelyä, ruokavaliolla laihdutaan, ei hiki hatussa kuntoilemalla. Kuntoilu tuo toki muita erinomaisia hyötyjä mutta liiallisuuksiin menevä vie kyllä aikaisemmin hautaan.