Tekoäly pohdituttaa

[Ötsi Vik]

Minä tarkoitin aivan kaikkea TÄ:ä.

Tuliko mitään tuollaisia 18:ssa suomiversiolle?

En tiedä ollenkaan. Olen muutenkin sitä mieltä, että tekoäly on niille, joilla ei ole oikeaa elämää.

EDIT: Viestit siirretty itselliseksi aiheeksi iOS 18 -ketjusta
Otsikko ylläpidon

[Bumba]

No nyt on Ötsillä melkoisen rajuja ja karkeita mielipiteitä Onko tekoäly tehnyt sinulle jotain pahaa kun noin ottaa ihon alle?
Ei siinä, jokaisella saa ja pitääkin olla mielipiteitä. Monet tykkää Putinista ja Muskista ja Trumpista, meitä on moniin juniin ja kulkuneuvoihin.

[Andreas66]

Siis koneoppiminen (ML) erikseen ja sitten "AI" (tämä suuri huijaus) erikseen.

Nykyinen "AI" ei ole mitään AI:ta, vaan tuppugeneraattori joka tuottaa uskottavan näköistä sisältöä perustuen muilta luvatta varastettuun aineistoon, on puolet ajasta väärässä, ja kuluttaa järjettömiä määriä energiaa ja vettä. Oppilaitoksissa tämä on ongelma, sillä yhä useampia ei kiinnosta enää oppia mitään kun "AI" tekee kaiken. Ja koulutuksesta ei sitten jää käteen (tai päähän) yhtään mitään. Tästä tulee vielä yhteiskunnallinen ongelma.

Ei jatkoon siis. Mutta kuten todettua, kukin taplaa tyylillään.

[KenSu]

Menee ihan off-topiciksi mutta menkööt. Ehkä modet voisi lohkaista omaksi ketjukseen.

Tekoälystä on kyllä joissain töissä ihan selvää hyötyä. Esimerkiksi meikäläisen softa-alan hommissa säästän aikaa tylsissä rutiinihommissa jotka osaisin itsekin tehdä mutta menisi tuhottomasti vaivaa pikku näpertelyyn. Tuollaisissa se on hyvä renki ja mielestäni pääasia on se ”osaisin itsekin tehdä”, jolloin voin itse tehdä laadun varmistuksen.

Toisaalta siitä on myös tuhottomasti haittaa omissa hommissa kun hölmöt johtajat hyppää hype-junaan ja kuvittelee että tekoäly osaa tehdä ihan mitä vaan ja säästää aivan mahdottomasti aikaa. Ihan päteviä tuotekehityshankkeita ajetaan sivuraiteille kun kuvitellaan että kahdeksan kuukauden projekti saadaan AI:n ”tehostamana” tehtyä kuudessa viikossa. No, ei saatu ja syypää löytynee varmaan jostain muualta kuin siitä konsultista joka sanoi että onnistuu kuudessa viikossa.

Tämä siis työelämässä. Vapaa-ajan hommissa AI ei kiinnosta yhtään vaan siinä vaaka kallistuu helposti puhtaasti haitallisen puolelle. Helpolla ja ”halvalla” (kun kasvuhuumassa ei maksettane todellisia energian tuottamisen ja muita sivukuluja) tuotetaan tuhottomat määrät parhaimmillaan keskinkertaista ja useimmiten yksinkertaisesti luontaantyöntävää materiaalia. Pian saavutettaneen eräänlainen singulariteetti kun internetissä on enemmän AI:n kuin ihmisen tuottamaa materiaalia jota käytetään uusien AI-mallien kouluttamiseen.

Google-haut esimerkiksi pelien pulmista tuottaa hittejä lähinnä joko reddit-ketjuihin (tämä ok) tai sitten AI:n tuottamiin julkaisuihin esim Gamerant joilla ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin pakottaa lukija sallimaan evästeiden käyttö jotta saavat myytyä tietoja mainostajille,

[salmiakki]

Itekin olen sillä linjalla että tekoäly ja sosiaalinen media yhdessä tulevat olemaan iso yhteiskunnallinen ongelma. Pessimisti tietysti näkee ensimmäisenä uhat, mutta vahvasti tuntuu siltä että yhteiskuntatasolla negatiiviset puolet uhkaavat ylittää positiiviset. Erityisesti puppugeneraattorit aiheuttavat harmia, onhan se selvää että tekoälystä on hyötyä joissakin tapauksissa.

Vahvasti vain vaikuttaa siltä, että sillä aiotaan lähinnä säästää rahaa ja vähentää työpaikkoja ja korvata ihmisten työpanos, ensimmäisenä luovalla alalla. Isot mediakonsernit ovat tosissaan miettineet mm. sitä miten isoissa elokuvatuotannoissa saataisiin korvattua ihmiset tekoälyllä. Käsikirjoittajat, ja ehkä jopa animaattorit ja ääninäyttelijät. Amazon pohti jopa varastotyöntekijöiden korvaamista roboteilla, eli niitä raskaita tai tylsiä töitäkään ei ehkä enää riitä ihmisille. Briteissä halutaan antaa tekoälyfirmoille mahdollisuus kouluttaa tekoälyä tekijänoikeuden alaisella materiaalilla. Mitähän isot firmat siihen sanovat?

Tekstinkin tarkoitus on välittää informaatiota tai ajatuksia muille ihmisille. Silti jotkut intoilevat tosissaan siitä, ettei tekstejäkään enää tarvitse kirjoittaa tai edes tarkistaa mitä on generoitu koska mallit alkavat olla jo niin hyviä. Mitä pointtia on artikkelilla tai kirjalla, jota kukaan ei ole kirjoittanut? (Vai onkohan tarkoitus että tekoäly ne lukeekin, samalla kun muu kansa makaa työttömänä katujassa?)

Tulevaisuudessa voi olla mahdotonta erottaa tekoälyllä tehty kuva- video- ja äänimateriaali aidosta. Tämä taas tulee johtamaan siihen, ettei esimerkiksi valokuviin voi enää luottaa jos ei ole itse ottanut sitä paikan päällä tai nähnyt sitä kehitettävän filmiltä vanhanaikaisessa pimiössä. Miten tämä vaikuttaa esimerkiksi uutisiin? Tuleeko netistä käyttökelvoton? Kuinka paljon diktatuurit alkavat hyödyntää asiaa, esimerkiksi venäjän trollit ja botit ovat somessa ongelma jo nyt? Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan?

Puppugeneraattoreilla generoituja kuvia alkaa näkyä joka paikassa: lehtikuvituksissa, lehtiartikkeleiden valokuvissa, mainoksissa, Masked Singerin taustakuvissa, joulukalentereissa, kännykän kuorissa, kaupan kestokassissa, kirjojen kansissa, erilaisissa tuotteissa... Bauer medialla robotti lukee nykyään uutiset, ja ainakin itse koen sen hyvin rasittavana jos niitä joutuu kuuntelemaan.

Harmittavinta tässä on se etteivät kuvat useinkaan ole laadukkaita, mutta sillä ei tunnu olevan juuri mitään merkitystä. Kaikki läpi menneet hallusinoinnit eivät ole edes sellaisia, että tarvittaisiin joku kuva-alan ammattilainen tunnistamaan ne. Lisäksi netin kuvahaku on alkanut täyttyä roskasta niin että esimerkiksi referenssikuvat eläimistä pitää hakea joko ikivanhoista hakutuloksista tai siirtyä käyttämään (vanhoja) paperikirjoja. Kuvapankeissa myydään tekoälyn hallusinoimia kuvia, ja niitä päätynee myös lehtiin. Olen nähnyt lehtiartikkelissa tekoälyllä genroidun kuvan, josta ei voinut olla varma oliko kuvan valinnut ihmisen edes tajunnut ettei se ole oikea valokuva.

Kaiken jälkeen ihmiset oletettavasti edelleen ovat somen vietävissä ja luulevat tehneensä tekoälyllä generoidut kuvat itse. Tai sitten koko kupla puhkeaa kun tekoäly korruptoi itse itsensä.

Mutta yksi asia tässä kaikessa kiinnostaa: monet spekuloivat sillä, että tulevaisuudessa syntyy uusia työpaikkoja joita emme osaa vielä edes kuvitella. Somevaikuttajat mainitaan esimerkkinä tällaisista. Mutta onko kellään mitään ideaa millaisia työpaikkoja tekoäly voisi luoda, jos pois lasketaan tekoälyn kouluttajat ja eettiset neuvojat?

[KPy]

Tällä hetkellä tekoälynä markkinoidut ohjelmat ovat lähinnä kehittyneitä ja indeksoituja hakuja. Tekoäly, kuten ChatGP auttaa ja nopeuttaa asioiden hakemista. Kuva ja videopuolella ollaan ehkä aavistuksen edellä. Tekoälyä kannattaa käyttää aktiivisesti, jotta ymmärtää sen mahdollisuudet ja rajoitukset.

[Andreas66]

Mutta kun se tekoälyhaku antaa puolet ajasta puppua niin miksi käyttäisin sitä mihinkään?

Olen kokeillut noita AI-koodausassistentteja ja en ole vaikuttunut. Jatkuvasti pitää katsoa onko tämä nyt oikein vai päin pyllyä. Se on isompi kognitiivinen kuorma kuin se että itse mietin ja selvitän miten tämä kannattaisi tehdä. Saman johtopäätöksen on tehnyt moni muukin.

Luin jutun jossa isojen yritysten asiakastukea laitettiin tekoälybottien hoitoon. Sillä ei ole mitään väliä että oikeaa apua ei niiltä saa koska ihmisten tekemänä sitä ei haluta tehdä kunnolla koska se maksaa liikaa. Bottien avulla lopuistakin ihmisistä pääsee eroon, homma tulee paljon halvemmaksi ja palvelun laatu huononee mutta huonoahan se oli ennenkin — koska siihen ei panostettu.

Lopputuloksella ei mitään väliä vaan sillä mitä jää viivan alle.

[Ötsi Vik]

Jatkuvasti pitää katsoa onko tämä nyt oikein vai päin pyllyä

Sama esim. miksatessa musiikkia. TÄ kyllä tekee vaikka ja mitä, mutta kuitenkin pitää itse säätää kaikki sen jäljiltä kuntoon, koska se tekee paskaa jälkeä. Joissakin tapauksissa TÄ voi hieman nopeuttaa prosessia, jos käyttäjänä on amatööri, joka ei vielä ymmärrä mitä on tekemässä.

[KPy]

Jatkuvasti pitää katsoa onko tämä nyt oikein vai päin pyllyä

Sama esim. miksatessa musiikkia. TÄ kyllä tekee vaikka ja mitä, mutta kuitenkin pitää itse säätää kaikki sen jäljiltä kuntoon, koska se tekee paskaa jälkeä. Joissakin tapauksissa TÄ voi hieman nopeuttaa prosessia, jos käyttäjänä on amatööri, joka ei vielä ymmärrä mitä on tekemässä.

Perjantaina juuri puhuin kahden mikrofonin äänityksistä yhden somepätkiä oman toimensa ohella tekevän kanssa. On automatiikkaa, joka poistaa haittaavia puhalluksia ja huokauksia äänityksistä. Eivät toimi vielä täydellisesti, mutta ovat apuna editoitaessa videoiden ääntä.

[Andreas66]

Termi tekoäly on tuohon minusta huono ja väärä.

Toki nykyään kaikkien pitää tunkea se kirjainpari AI omiin softiin ettei vaikuttaisi jälkeen jääneeltä mutta jos ääniä siistitään algoritmisesti koneoppimisen avulla niin ei se ole mitään AI:ta.

Ei siis mitään tollaista hommaa vastaan mutta…

[homenamsi]

Nykyisen AI-buumin keskiössä ovat vähemmän älykkäät kielimallit - kyvykkyys tulee massivisesta opetusmateriaalista, ei kielen kieliopillisesti tai morfologisesta hallinnasta.

Tuotettu kieli on luonnollisen kielen kaltaista ja useimmiten virheetöntä. Mallit siis toimivat.

Tuotetun tekstin sisältö perustuu kuitenkin ’ulkoa opetteluun’, ei sanojen tai termien ymmärtämiseen. Massiivinen ulkoa opettelu ja monitasoinen luokittelu ja klusterointi auttaa ’pysymään asiassa’ - mutta ei aina.

Mutta eikös tuo ulkoa opeteltuun tyytyvä tilanne tarkoita kehityksen pysähtymistä tietojen karttumisen osalta? Entä taidot, pysähtyykö niiden kehitys? Generatiivinrn tekoäly EI OLE luovaa.

Paikallaan pysyminen on taantumista, vanhojen tekstien toisto sitäkin varmemmin.

Luovan ja inhimillisen panoksen tunnistaminen kuvista ja musiikista on vieläkin vaikeampaa ja nämä sektorit kokevat mullistuksia uusien generatiivisten sovellusten kautta.

Rahaa kun nyt tuntuu virtaavan tälle sektorille.

[Ötsi Vik]

Perjantaina juuri puhuin kahden mikrofonin äänityksistä yhden somepätkiä oman toimensa ohella tekevän kanssa. On automatiikkaa, joka poistaa haittaavia puhalluksia ja huokauksia äänityksistä. Eivät toimi vielä täydellisesti, mutta ovat apuna editoitaessa videoiden ääntä.

Näitä on ollut jo parikymmentä vuotta. Eivät varsinaisesti ole TÄ:ä, kuten homemamsikin huomautti. Ovat kyllä muuttuneet paremmiksi koko ajan. Itse käytän eniten iZotope RX:ää ja Acon Digitalin plugareita tähän. Ne auttavat alkuun, mutta saadakseen just sitä jälkeä kuin haluaa, joutuu kuitenkin säätämään itse. Jos ja kun on pitkää kokemusta tuosta säätämisestä, niin se on melkeinpä nopeampaa tehdä alusta saakka itse, ilman että antaa TÄ:n arpoa. Kuten sanoin, amatööreille sen asettamat arvot voivat olla iso apu. Itse en tarvitse.

[salmiakki]

Mutta eikös tuo ulkoa opeteltuun tyytyvä tilanne tarkoita kehityksen pysähtymistä tietojen karttumisen osalta? Entä taidot, pysähtyykö niiden kehitys? Generatiivinrn tekoäly EI OLE luovaa.

Paikallaan pysyminen on taantumista, vanhojen tekstien toisto sitäkin varmemmin.

Ironisesti tekoälyn (jos siis niputetaan termin alle kaikki mitä tekoälyksi yleisesti kutsutaan) käyttämistä perustellaan juuri sillä että kehitys kehittyy joten ei saa taantua.

Ihmiset eivät lakkaa tekemästä asioita itse, vaikka kukaan ei maksaisi siitä enää kellekään mitään. Veikkaan että tekoäly-yrityksille annetaan laajemmassa määrin lupa käyttää mitä tahansa materiaalia. Ehkä palkataan tekoälykouluttajia, joiden tehtävä on metsästää materiaalia jolla se saadaan pysymään ajan tasalla? Vaikka generoitu materiaali olisikin huonompaa kuin ihmisten tekemä, sillä ei ole mitään väliä jos ketään ei kiinnosta.

[salmiakki]

Tuli tässä mieleen vielä yksi potentiaalinen uhkakuva, joka ei liity suoraan tuohon töiden katoamiseen. On väläytelty mahdollisuutta, että älypuhelimet nykyisellään katoavat, ja ne korvaa kokonaan tekoälypohjainen puhelin jossa ei ole enää erillisiä appeja. Käyttäjä ei siis enää voisi valita mitä palveluita haluaa käyttää. Tekoäly voisi suunnitella reitit, kirjoittaa viestit ynnä muuta. Varmaan ehdottaa viikon ostoslistan, jos ei jääkaappi jo sitä tee. ”Jostain syystä” en koe tätä tulevaisuudenkuvaa yhtä houkuttelevana kuin älypuhelimia aikanaan.

Liekö tämä sitten parannus turvallisuuteen, vai keskittyykö kaikki entistä enemmän suurille toimijoille, eli Apple/Google/Meta/mikä lie käytännössä päättää mitä informaatiota saamme käyttöön? Ja miten se mahtaa vaikuttaa ihmisten ajatteluun, onhan porukka jo nyt huolestuttavan kiinni puhelimissa (ja netissä yleisesti) ja se on alkanut vaikuttaa negatiivisesti keskittymiseen, tietoon, ja jopa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Appien puuttuminen tuskin estää järjestelmän ulkopuolisen informaation käytön koska joku ”nettihaku” noissa täytyy olla. Tuskinpa ihmiset haluavat luopua mobiilipelaamisestakaan, joten joku juttu siihen on kai suunniteltu?

[apsev]

Olkoon tämän hetken tekoäly mitä tahansa tekniikkaa, niin se kuitenkin pystyy melkoisiin suorituksiin, jotka ovat tulleet esille parin viime vuoden aikana. Syksyn aikana radiossa haastateltiin suomalaista tulevaisuussuuntautunutta tutkijaa ja hän oli tehnyt yleisesti saatavalla tekoäly-sovelluksella esitelmän, jossa tekoäly-itse toimi esiintyjänä. Lopputulos oli ollut niin hyvä, ettei vaimo ollut erottanut sitä oikeasta. Jos muistan oikein, niin hän oli saanut tämän lyhyellä sovelluksen käytöllä.
On sitten ihan toinen asia millä asiaa kutsutaan tai millä sitä pitäisi kutsua tai millä sitä ei saisi kutsua.

Onko se luovuutta jos tekoäly löytää universiumin kuvista uusia kiinnostavia kohteita nopeammin kuin jos samaa tekisi ihmisjoukko?
Tai onko se luovuutta jos tekoäly löytää röntgen-, monikerroskuvista tai muista tuloksista pahanlaatuisen sairauden, joka olisi saattanut jäädä ihmislääkäreiltä huomaamatta?
Mikä on sellaista luovuutta, johon nykyinen tekoäly ei pysty (kysymys ilman provosointia)?

Mutta tekoäly & some ovat paholaisen keksintö, kun some jo ilman tekoälyäkin taitaa olla erinomainen alusta pikkupaholaiselle.

Toki voidaan mennä miettimään ja spekuloimaan mm.Kohosen (huom: suomalainen akateemikko, tutkija) verkkomalleja tai LISP-ohjelmointia, jotka ovat vuosikymmeniä vanhoja. Mutta kuitenkin todellinen buumi on ollut vallalla vain parisen vuotta ja sen aikana on saatu jo melkoisia tuloksia, sekä hyvässä että pahassa - uskaltaako sanoa, että tämä on vasta alkua?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Teuvo_Kohonen , https://fi.wikipedia.org/wiki/Lisp .

[salmiakki]

Onko se luovuutta jos tekoäly löytää universiumin kuvista uusia kiinnostavia kohteita nopeammin kuin jos samaa tekisi ihmisjoukko?
Tai onko se luovuutta jos tekoäly löytää röntgen-, monikerroskuvista tai muista tuloksista pahanlaatuisen sairauden, joka olisi saattanut jäädä ihmislääkäreiltä huomaamatta?
Mikä on sellaista luovuutta, johon nykyinen tekoäly ei pysty (kysymys ilman provosointia)?

En ole tarkistanut onko luovuudelle mitään tieteellistä määritelmää, mutta näkisin että siihen tarvitaan tietoista ajattelua ja sitä että haluaa ilmaista itseään ja luoda tai kokeilla oppimansa ja kokemansa pohjalta jotain uutta. Tekoälyltä puuttuu näkemys ja halu sanoa jotain, se vain yhdistelee ja tunnistaa asioita tiedottomasti. (Siis siihen asti jos ja kun se saa tietoisuuden. Onhan ihminenkin pohjimmiltaan jonkinlainen biologinen tekoäly, joka toimii suureksi osaksi automaatilla.)

Jopa pulut voi kouluttaa tunnistamaan röntgenkuvista asioita mitä ihminen ei aina huomaa, mutta silloinkin tunnistamisen tekee joku jolla mitä todennäköisimmin on jonkinlainen tietoisuus sekä mahdollisuus tehdä ei-konemaisia virheitä.

[arttula]

Minä odotan ilolla ja innolla tekoälyn kehittymistä vielä tästä. Visioissani on, että jo lähivuosina voit heittää tekoälylle pureksittavaksi kirjan, se hetkessä tuottaa siitä elokuvan. Voit vapaasti valita pääosien esittäjät ihan ilman parkua siitä, miten elokuvateollisuus suosii valkoisia. Tai vaihtaa sankarin sukupuolen lennosta ties miksi ikinä haluatkaan.

Hetki tuohon vielä menee, mutta uskon sen olevan jo näköpiirissä.

[homenamsi]

Nähtäväksi jää saavatko luovan työn tekijät sitten osansa kakusta - sen alkuperäistarinan laatija sekä tuotantokoodin luoneet suunnittelu- ja ohjelmointikielillä kirjoittajat. Balanssi pitää löytyä sitten lippu- ja mainostulojen, tarvittavan tietojenkäsittelyvoiman, energian, mainonnan ja levityksen sekä em. luovan osuuden rojaltien kesken.

DNA-ketjuista tai jostain taideteoksen skannauksesta algoritmisesti generoitu taustamusiikki ei nyt vaadi kuluttjalta kovinkaan paljon ylimääräistä aikaa tai muita resursseja. Videopäästöt kilpailevat toisella tavalla ajankäytöstä muiden vaihtoehtojen kanssa.

Tässä kisassa en usko videopäästöjen olevan muita kuin päästöjä, eivät kovin kilpailukyisiä tai kannattavia olemassa olevilla markkinoilla. Toki uusia markkinoita tai markkinarakoja voi löytyä, vertailukohtana esimerkiksi Spotify:n rojaltivapaa musiikki aukon täyttäjänä.

[Ötsi Vik]

Minä odotan ilolla ja innolla tekoälyn kehittymistä vielä tästä. Visioissani on, että jo lähivuosina voit heittää tekoälylle pureksittavaksi kirjan, se hetkessä tuottaa siitä elokuvan. Voit vapaasti valita pääosien esittäjät ihan ilman parkua siitä, miten elokuvateollisuus suosii valkoisia. Tai vaihtaa sankarin sukupuolen lennosta ties miksi ikinä haluatkaan.

Hetki tuohon vielä menee, mutta uskon sen olevan jo näköpiirissä.

Itse en koskaan käyttäisi moista palvelua. Näin me ihmiset eroamme toisistamme mieltymyksinemme. Itse haluan nauttia elokuvani oikeina elokuvina, oikeiden ihmisten tekeminä.

[salmiakki]

Sama, en voisi kuvitella että kuluttaisin pelkkää generoitua mediaa. Vaikka se tehtäisiin ihmisen kirjoittaman kirjan pohjalta. Se voisi olla alkuun kiva lelu, mutta veisi lopulta työpaikat.

Pahoin pelkään etteivät luovan työn tekijät saa osaansa kakusta. Bisnespomojen toiveissa tuntuu muutenkin olevan ihmisten poistaminen tuotantoketjusta. Monia tämä ei tosin taida haitata, sillä osa ihmisistä ei edes erota luovaa tekemistä generoinnista eikä vähänkään massasta poikkeaville elokuvillekaan tahdo löytyä yleisöä. Moni rinnastaa generoidun kuvan ihmisen tekemään taiteeseen eikä tunnu näkevän niillä mitään eroa. Usein näkee jopa väitteitä että taiteilijat ovat ennen tekoälyn keksimistä jotenkin estäneet tavallisia ihmisistä olemasta luovia. En ole varma ovatko kyseessä trollit vai onko osa ihmisistä todella noin pöljiä. Luulisi että sitä olisi itse tehnyt jo jotain jos palo taiteen tekemiseen on kerta niin suuri.

Toivon kuitenkin että suurin osa arvostaa ihmisten tekemää myös tulevaisuudessa, kunhan suurin hype on ohitse. Sillä mitä iloa on tarinasta jota kukaan ei ole tehnyt ja jolla kukaan ei ole halunnut sanoa mitään?

[homenamsi]

Saa nähdä mitä Tampereella saadaan vajaalla parilla henkilötyövuodella aikaan - virtuaalitoimittaja klikkiotsikkolehteen vai jotain vähäisempää:

https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/ ... ankkeelle/

Paljon pitää luvata saadakseen rahoituksen pikkuprojektiin.

[salmiakki]

Ehkä kokeilu onnistuu ”riittävän hyvin” ja toimittajia aletaan korvata tekoälyllä.

Hesarissa on osastoa hurjempi ennustus, joita on spekuloitu aina tasaisin väliajoin. ”Tekoälyn kummisetä” Geoffrey Hinton ei ole luopunut ajatuksesta että on olemassa 10–20 % todennäköisyys, että tekoäly hävittää ihmiskunnan seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. https://www.hs.fi/tiede/art-2000010930030.html

Sääntelyä toki tarvittaisiin monestakin syystä vaikka maailmanloppua ei tulisikaan, mutta on ilmeisen vaikeaa puuttua isojen yritysten bisneksiin koska yleinen käsitys on ettei rahan ansaitsemista saa estää muilta kuin pienituloisilta. Diktatuureihin mikään sääntely ei tietenkään toimi, ja jos Trumpin ja Muskin suunnitelmat toteutuvat niin USA:ssakin suunta on pikemminkin päinvastainen.

[homenamsi]

...
Hesarissa on osastoa hurjempi ennustus,...

Tuon artikkelin perässä on muutamia hyviä kommentteja, jotka kannattaa lukea. Itse jutussahan ei ole mitään erityistä uutta.

[apsev]

Hesarin jutun, https://www.hs.fi/tiede/art-2000010930030.html , kommenteissa korostui (jos nyt selasin ne oikein) vähättely tekoälyä kohtaan ja myös (länsimaisen) valtiollisen valvonnan vaikeus kattavana sekä se että ko.nobelistia pidettiin höperönä.

Laitan tähän ko.jutusta muutaman otteen:
" ”TEKOÄLYN kummisedäksi” kutsutun brittiläis-kanadalaisen Geoffrey Hintonin mukaan olemassa on 10–20 prosentin todennäköisyys, että tekoäly hävittää ihmiskunnan seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana.
Tänä vuonna Nobelin fysiikanpalkinnon saanut tietojenkäsittelytieteilijä Hinton kertoo The Guardianin mukaan, että teknologian muutosvauhti on paljon odotettua nopeampi.
BBC Radio 4:n Today-ohjelmassa kysyttiin, oliko Hinton muuttanut analyysiaan mahdollisesta tekoälyn aiheuttamasta ihmiskunnan tuhosta ja sen todennäköisyydestä.
”En oikeastaan, se on 10–20 prosenttia”, Hinton vastasi.
”Katsokaas, meidän ei ole koskaan ennen tarvinnut olla tekemisissä itseämme älykkäämpien asioiden kanssa”, Hinton jatkoi.
...
HINTONIN mukaan kehitysvauhti on hyvin nopeaa ja nopeampaa, mitä hän on odottanut. Hänen mielestään tekoälyn kehittäminen vaatisi sääntelyä valtiotasolla.
”Olen huolissani siitä, että näkymätön käsi ei tule pitämään meitä turvassa”, hän sanoi.
”Ainoa asia, joka voi pakottaa suuryritykset tekemään enemmän turvallisuustutkimusta, on valtion sääntely.” "

[Ötsi Vik]

e: Tai no äh, en jaksakaan vitsailla. Oli huono vitsi.