Kielikeskustelua

[homenamsi]

Menivätköhän pilkut ja possessiivisuffiksit oikein edeltävässä tekstissä?

Tarkkaan lukiessa huomioni kiinnittyi kongruenssiin viittaavaan erikoisuuteen - ei kieliopilliseen virheeseen vaan syntyvään ajatukselliseen hassuuteen.

Ilmauksen olisi pitänyt olla "...toinen heistä ..."

Tuota en tarkoittanut vaan tätä päässälaskun ja päissäänlaskun hämäryyttä. Ajatuksellisesti on mielestäni selvää, että kun kakaroilta kysyttiin niin jokaiselta kysyttiin erikseen eikä kollektiivisesti. Siksi mielestäni pitäisi olla ’vastauksistamme’ - eli kustakin vastauksesta erikseen. Eikä ’vastauksestamme’, joka tarkoittaisi kollektiivista vastausta, mistä ei liene ollut kysymys.

[Nuuska1]

Olet oikeassa

Jäljelle jää mielenkiintoinen kohta - jota meidän lasten lukumäärää tuntematon ei voi tietää - eili onko toinen lapsi vai aikuinen.

Kivaa

[homenamsi]

Tällaisten ja vastaavien haasteiden kanssa ovat painineet lukuisat suomalaiset tietokonelingvistiikan ja konekääntämisen tutkijat ja tuotekehittäjät. Lähestymistapana nimenomaan kieliopillinen analyysi - ”ymmärtäminen” - ja siihen perustuva tulkkaus/kääntäminen.

Mutta sitten ulkomaiset rakennusinsinöörit tulivat tällekin alalle - rauta korvasi järjen.

[Peitsamo]

Minkä ihmeen takia ketä-sanaa on alettu viljelemään ihan joka välissä. Ei pelkästään zetat, mutta ihan kunnon keski-ikäiset aikamiehet. Raivostuttavaa kuunnella kuinka kuka on unohdettu kokonaan

[homenamsi]

Samaa mieltä. Muita unohdettuja sanoja ovat mm. kohtalainen tai melko. ’Kohtuullinen’ on se ärsyttävä tilke niiden sijasta, oikeasti kohtuullisuutta pitää arvioida suhteessa johonkin - vaikka jos sanoilla ’kohtuuton’ tai ’ hillitön’ on tulkintaa samassa asiayhteydessä.

Sitten näitä ’höpönassun pesällä’ käyneitä, näitä jotka näkee Juurikkeja yhtenään.

Välillä tulee esitettyä jatkokysymyksiä - missä? milloin? Mitä kertoi? kun joku tokaisee ’Juurikin näin’.

Samaan ärsyttävyyksie sarjaan kuuluu kovin yleinen infinitiivin unohtaminen ja sen korvaaminen yksikön 3. persoonan muodolla. Vaatii jonkun verran infinitiivivirheiden kuuntelua että ymmärtää mitä tarkoittaa ’saanko kurkkaa’.

Tässä nämä päällimmäiset, joitakin on jo pitänyt vain oppia ohittamaan reagoimatta.

[Ötsi Vik]

Vaatii jonkun verran infinitiivivirheiden kuuntelua että ymmärtää mitä tarkoittaa ’saanko kurkkaa’.

Tämä on kyllä kamala, koska tuohan on oikeasti "saaks tsiigaa?".

[Ötsi Vik]

Tällainen tuli vastaan somessa :

hirvi.jpg

[egoste]

Aika tunkua kuulostaa olevan... varmaan ruokaisa ja mukava paikka. Kunhan eivät kerro metsästysporukoille.

[amanita]

Mikä hemmetti se kohtaanto on, miten se eroaa kohtaamisesta, onko tietoa?

[homenamsi]

Nimentö, omanto, olento,...vajanto, seuranto, keinonto...tuohon rimssuun se sopisi mutta taitaa puuttua

Sen verran guuglasin, että vieraskieliset ilmeisesti pärjäävät sanalla 'matching'. Ei ole noudatettu sitä kultaista sääntöä, että ensin käännös, sitten väännös ja sitten vasta ...pitkän harkinnan jälkeen...uudissana.

[amanita]

Selkoa ei edellisen perusteella kuitenkaan syntynyt ihmettelemästäni erosta sanaan kohtaaminen. Onko tuo kohtaanto jokin suunniteltujen tapahtumien kohtaaminen, ei kuitenkaan fyysinen, kohtaaminen taas ihan silleen naamakkain tapahtuva?
Ihan sama asia se kuitenkin on, prkl! Hienostelua sanon minä, usein nuo uudissanat vaikuttavat jopa todellisuuden piilottamiselta jonkin sievistelyn taakse.

Niin tai näin, mie en tykkää siittä, en perkule yhtään.

[Ötsi Vik]

"Kohtaanto"-sanaa käytetään yleisesti taloustieteellisenä terminä, jolla kuvaillaan työpaikan ja työntekijän osumista yhteen; työvoiman kysyntää ja tarjontaa.

[amanita]

Miten se oikeasti poikkeaa käsitteestä kohtaaminen ... ei mitenkään!

[Ötsi Vik]

Ei eroa. On vain toinen sana käytettäväksi. Itse pidän enemmän sanasta "kohtaaminen".

[Ötsi Vik]

Olen samaa mieltä tutkijan kanssa siitä, ettei suomen kieli ole rappeutumassa.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000011156336.html

[KenSu]

Olen samaaa mieltä että kieli kehittyy ja muuttuu. Siitä huolimatta joskus ärsyttää tietyt sanat ja sanonnat. Usemmiten business -hölypölyn tuottamat sanat joita ei välttämättä edes viitsitä suomentaa. Mutta myös esimerkiksi "tavan"-sana saa mun karvat pystyyn. Kerta kaikkiaan karmea.

[Nuuska1]

Vaatii jonkun verran infinitiivivirheiden kuuntelua että ymmärtää mitä tarkoittaa ’saanko kurkkaa’.

Tämä on kyllä kamala, koska tuohan on oikeasti "saaks tsiigaa?".

Koska tällä keskustelualustalla ei ole mahdollista suoraan laittaa "tykkäystä" - niin laitanpa tästä Ötsille vielä parempaa



Ja tietenkin löytyy se lyhyt la ytimekäs versio : NÄYTÄ