Artikkelin, https://appleinsider.com/articles/24/12 ... vacy-risks , mukaan Apple näkee useita yksityisyyttä haittaavia riskejä EU:n yhteistoimintavaatimuksissa.
Kyseessä on käsittääkseni Digital Markets Act/Digimarkkinasäädös, https://digital-markets-act.ec.europa.e ... &etrans=fi .
EU:n sivut ovat sekavat, mutta appleinsiderin mukaan riski on siinä, että yhteistoiminnan takia Apple joutuu avaamaan tietojaan muille toimijoille "The company says that Meta wants its Facebook, WhatsApp, and Instagram apps to read all messages and emails. Apple says it would mean Meta being able to "see every phone call they make or receive, track every app that they use, scan all of their photos, look at their files and calendar events, log all of their passwords, and more." ...."For instance, if a user asks Siri to read out loud the latest message received via WhatsApp, Meta or other third parties could indirectly gain access to the contents of the message," it says. "No one is in a position to understand the full risks of that." "
No käytännön tasollahan olemme menettäneet, joko vapaaehtoisesti tai muuten vain käytännön pakosta, lähes kokonaan yksityisyytemme digijäteille. Apple sentään yrittää jollakin tavalla pitää yksityisyys-asioita tärkeinä.
Olisi mielenkiintoista tietää mitä meidän EU-komissaarimme Henna Virkkunen (kok), joka siis vastaa just digi-asioista, ajattelee Applen vastauksista DMA-asioissa. Mutta lienee turha odottaa, että joku virkeä toimittaja ottaisi tarkemmin selvää ja haastattelisi 'ei silkkihansikkain' komissaariamme.
Poliitikot näyttävät olevan haltioissaan somesta ja digialustoista, kun saavat tavattoman helposti ilmoille klikkiotsikon tapaisia 'uutisia, mielipiteitä' - siinä unohdetaan tietoisesti yksityisyys-asiat.
Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
-
homenamsi
- Viestit: 12971
- Liittynyt: 24.4.2005 klo 23.47
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
Pikasilmäyksellä artikkeliin näyttää siltä, että Meta on tehnyt hyvää työtä ja näyttänyt ristiintoiminta- ja rajapintapyynnöillään miten tuota DMA:ta voidaan käyttää myös vilpillisesti hyväksi.
Koko DMA näyttää myös olevan sen verran löysin sanankääntein ilmaistu, että tarvitaan jokin 'DMA-tuomioistuin' kun kaikki todelliset tapaukset ovat 'harmaalla' alueella.
Mielenkiintoista nähdä miten asiat kehittyvät.
Twitter/X näytti saaneen 'vapauttavan' päätöksen, ts. sen käyttämät tekniikat saavat pysyä suljettuina niin haluttaessa. Olisiko muillakin ohjelmistoalustoilla sama tilanne ja DMAkoskee vain laitteistosrajapintoja omaavia tuotteita? Joiden kaikki näkyvät ja tuntuvat ominaisuudet kuitenkin tehdään ohjelmistoilla.
Koko DMA näyttää myös olevan sen verran löysin sanankääntein ilmaistu, että tarvitaan jokin 'DMA-tuomioistuin' kun kaikki todelliset tapaukset ovat 'harmaalla' alueella.
Mielenkiintoista nähdä miten asiat kehittyvät.
Twitter/X näytti saaneen 'vapauttavan' päätöksen, ts. sen käyttämät tekniikat saavat pysyä suljettuina niin haluttaessa. Olisiko muillakin ohjelmistoalustoilla sama tilanne ja DMAkoskee vain laitteistosrajapintoja omaavia tuotteita? Joiden kaikki näkyvät ja tuntuvat ominaisuudet kuitenkin tehdään ohjelmistoilla.
-
apsev
- Viestit: 849
- Liittynyt: 28.9.2007 klo 19.39
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
Appleinsider: EU will force Apple to totally expose its iPhone features to all who ask / EU pakottaa Applen paljastamaan iPhone-ominaisuutensa kokonaan kaikille kysyjille - https://appleinsider.com/articles/25/03 ... ll-who-ask
Macrumors: Apple Says New EU Interoperability Rules 'Bad for Our Products and Our Users' / Applen mukaan EU:n uudet yhteentoimivuussäännöt ovat huonoja tuotteillemme ja käyttäjillemme. - https://www.macrumors.com/2025/03/19/ap ... cts-users/
Otsikoiden käännökset: https://www.deepl.com/en/translator .
Mitähän tästä pitäisi ajatella, onko EU suurelta osin Apple-vastainen?
Macrumors: Apple Says New EU Interoperability Rules 'Bad for Our Products and Our Users' / Applen mukaan EU:n uudet yhteentoimivuussäännöt ovat huonoja tuotteillemme ja käyttäjillemme. - https://www.macrumors.com/2025/03/19/ap ... cts-users/
Otsikoiden käännökset: https://www.deepl.com/en/translator .
Mitähän tästä pitäisi ajatella, onko EU suurelta osin Apple-vastainen?
-
homenamsi
- Viestit: 12971
- Liittynyt: 24.4.2005 klo 23.47
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
Ellei kohtelu ole tasapuolista niin ei se EU:n mainetta paranna. Apple joutunee tekemään julkaistuja rajapintoja tiettyihin toimintoihin - ovatko ne sitten samoja, joita Apple itse käyttää, jää nähtäväksi. Juristeille töitä, tuskin tuloksia pikiin aikoihin.
Toisaalta onhan Applen käyttöjärjestelmänkin rajapinta avoin ja julkinen, jopa avoimena lähdekoodina saatavissa. Sovelluskehittäjille rajapintatyökalut tarjolla myös käyttöliittymään ja Applen sovelluksiin.
Toisaalta onhan Applen käyttöjärjestelmänkin rajapinta avoin ja julkinen, jopa avoimena lähdekoodina saatavissa. Sovelluskehittäjille rajapintatyökalut tarjolla myös käyttöliittymään ja Applen sovelluksiin.
-
Matkamies
- Viestit: 604
- Liittynyt: 3.4.2012 klo 19.59
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
Apple kyllä omalla käytöksellään antaa syyn kaikille noille vaatimuksille. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että Apple on ahne yhtiö, joka tekee kaikkensa kerätäkseen kaikesta mahdollisesta rahat pois. Tätä sitten perustellaan erilaisilla kauniilla syillä, mutta niihin on vaikea uskoa, kun kokonaisuus on tällainen. Historia alkaa jo 80-luvulta, kun Apple yritti estää vaihtamasta kovalevyjä Macceihin. Koko historian ajan sama on toistunut. On yritetty estää ei-virallisten johtojen käyttöä ja suljettu NFC muiden ohjelmilta. Sovelluskaupassa halutaan isot provikat myös kaupan ulkopuolella myytävistä palveluista. Kun tausta on tällainen, oletus on, että Apple ei tee mitään vapaaehtoisesti vaa aina on lyötävä keikalla ja pakotettava.
Historiaa: Plus, Se, Ci, PB160, Duo230, LC475, Mac mini 2007, MacBook mid-2009 ja pari ei-Apple-macciä, iPhonet 4, 4s, 5, 5s 6s, 7, 8,11pro, SE, iPad 3 ja 4, AW0
-
apsev
- Viestit: 849
- Liittynyt: 28.9.2007 klo 19.39
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
Kilpailullisesti kyseessä lienee, tai näin ymmärrän, määräävän markkinaosuuden omaavan firman käytöksestä. Jos alusta lähtien kaikki tekniikka täytyy olla yhteensopivaa yms., niin silloin luultavasti kehitys pysähtyy.
Vuosikymmeniä sitten jenkeissä purettiin puhelinmonopoli, mutta esim. Microsoft on saanut häärätä mielinmäärin siellä ja täällä (mm. kerran ms väitti selaimen olevan oleellinen osa käyttistä). Samaten google saa häärätä monopolina, Suomessa g:n edessä sekä valtionjohto että kuntien/kaupunkien johto on polvillaan, eikä ole ollut puhettakaan monopolista tai muistakaan digimarkkinasäädöksistä - nythän g:n asemaa on liian myöhäistä säädellä -> laitetaankin panokset sitten Applea kohtaan - juu pientä (mutta vain pientä) provosointi.
Vuosikymmeniä sitten jenkeissä purettiin puhelinmonopoli, mutta esim. Microsoft on saanut häärätä mielinmäärin siellä ja täällä (mm. kerran ms väitti selaimen olevan oleellinen osa käyttistä). Samaten google saa häärätä monopolina, Suomessa g:n edessä sekä valtionjohto että kuntien/kaupunkien johto on polvillaan, eikä ole ollut puhettakaan monopolista tai muistakaan digimarkkinasäädöksistä - nythän g:n asemaa on liian myöhäistä säädellä -> laitetaankin panokset sitten Applea kohtaan - juu pientä (mutta vain pientä) provosointi.
-
apsev
- Viestit: 849
- Liittynyt: 28.9.2007 klo 19.39
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
https://www.macrumors.com/2025/09/25/ap ... rkets-act/
https://appleinsider.com/articles/25/09 ... complaints
Mitähän EU oikein ajaa, toivottavasti joku tutkiva ja asiaa edes jollakin tavalla ymmärtävä toimittaja haastatteleisi kunnolla meidän digikomissaariamme Henna Virkkusta - lienee turha toivo.
https://appleinsider.com/articles/25/09 ... complaints
Mitähän EU oikein ajaa, toivottavasti joku tutkiva ja asiaa edes jollakin tavalla ymmärtävä toimittaja haastatteleisi kunnolla meidän digikomissaariamme Henna Virkkusta - lienee turha toivo.
-
Ötsi Vik
- Viestit: 7003
- Liittynyt: 28.2.2011 klo 13.29
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
EU:ssa ei olla niin höveleitä yksityisyyden ja tietoturvan kanssa kuin esim. USA:ssa.
Sanotaan ettei tyhmyydellä ole rajoja. On sillä: Kanada ja Meksiko.
-
Matkamies
- Viestit: 604
- Liittynyt: 3.4.2012 klo 19.59
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
On mielenkiintoista, että Applelle ei ole ollut mitenkään vaikeaa sopeutua Kiinan vaatimuksiin, mutta EUn vaatimukset ovat vaikeita. Kiinassa riittää kun hyväksyy paikallisen totuuden. Euroopassa pitäisi välittää kuluttajistakin.
Historiaa: Plus, Se, Ci, PB160, Duo230, LC475, Mac mini 2007, MacBook mid-2009 ja pari ei-Apple-macciä, iPhonet 4, 4s, 5, 5s 6s, 7, 8,11pro, SE, iPad 3 ja 4, AW0
-
apsev
- Viestit: 849
- Liittynyt: 28.9.2007 klo 19.39
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
En tiedä mitä Apple on Kiinan kanssa sopinut.
Mutta käsittääkseni EUn dma-asetus huonontaa tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa., koska tulee sallia lataukset ihan mistä vain ja yksityisyystietojen rajapintoja tulee avata.
Tokihan käytännön tasolla yksityisyyden suoja on olematonta, kun kuukle on Suomen valtion erityisasemassa ja huomattava osa suomalaisista on hyväksynyt kuuklen kyttäämisen.
https://etn.fi/index.php/13-news/17954- ... raeaentyae .
Mutta käsittääkseni EUn dma-asetus huonontaa tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa., koska tulee sallia lataukset ihan mistä vain ja yksityisyystietojen rajapintoja tulee avata.
Tokihan käytännön tasolla yksityisyyden suoja on olematonta, kun kuukle on Suomen valtion erityisasemassa ja huomattava osa suomalaisista on hyväksynyt kuuklen kyttäämisen.
https://etn.fi/index.php/13-news/17954- ... raeaentyae .
-
Matkamies
- Viestit: 604
- Liittynyt: 3.4.2012 klo 19.59
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
Applella on pitkä historia ahneena yhtiönä, joka yrittää rahastaa kaikesta. Joskus kotelon avaamiseen tarvittiin erikoinen työkalu. Joskus koneeseen sai laitettua vain Applen myymän kovalevyn. Nyt on puhuttu siitä, että Applen omalla USBC-johdolla voisi ladata puhelinta nopeammin. Näitä on aina perusteltu turvallisuudella tai käyttäjäkokemuksella, mutta kyse on vain voiton maksimoinnista. Myös Applen sovelluskaupassa on ollut erikoisia sääntöjä, joiden tarkoituksena on varmistaa rahan tulo Applelle.
Applen päätä on yritetty kääntää erilaisilla tavoill, mutta jäljelle on jäänyt vain leka. Ahneus on sitkeä tauti.
Applen päätä on yritetty kääntää erilaisilla tavoill, mutta jäljelle on jäänyt vain leka. Ahneus on sitkeä tauti.
Historiaa: Plus, Se, Ci, PB160, Duo230, LC475, Mac mini 2007, MacBook mid-2009 ja pari ei-Apple-macciä, iPhonet 4, 4s, 5, 5s 6s, 7, 8,11pro, SE, iPad 3 ja 4, AW0
-
Sendaa
- Viestit: 3104
- Liittynyt: 27.11.2014 klo 13.42
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
Ei tuossa mistään johdosta ole kysymys, vaan siitä uudesta applen laturista. Tosin tuokin taitaa olla ihan USB-PD speksien mukainen eli mikään ei estä että joku muu toisi samanlaisen laturin myyntiin (ellei satu olemaan jo). En nyt suoraan löytänyt sitä speksin osaa mitä tuo Applen uusi laturi (jota ei edes myydä euroopassa) käyttää niin ei onnistunut katsoa jos löytyisi jo kolmansilta osapuolilta.
Mutta jokatapauksessa mistään johdosta ei ole kysymys.
Mutta jokatapauksessa mistään johdosta ei ole kysymys.
-
apsev
- Viestit: 849
- Liittynyt: 28.9.2007 klo 19.39
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
Firma-tasoisen ahneuden voinee nähdä kapitalistisen yhteiskunnan perustana.
Jos joku tekee suljettuja järjestelmiä, niin eihän niitä ole pakko hankkia - kun on olemassa muitakin. Eri asia jos olisi ns.määräävä markkina-asema. Mutta kun kuuklella on määräävä markkina-asema esim.mainoksissa se lienee lähes 90% ja sitä myöten kohta (tai ehkä jo nyt) määräävä markkina-asema myös uutisissa, niin EUlle ja Suomen poliitikoille se on ok tai jopa niin että ministerit käyvät syvään kumartamassa kuuklen edessä.
Kun Apple tekee edes jollakin tavalla yksityisyyden suojaavia järjestelmiä ja tietoturvallisia ratkaisuja ilman määräävää markkina-asemaa niin sepä ei sovikaan EUlle eikä meidän digi-komissaarillemme Henna Virkkuselle.
Jos kaikkien järjestelmien tulee olla standardin mukaisia, niin standardointi on silloin ainut teknistä kehitystä tekevä - tätäkö halutaan?
Jos joku tekee suljettuja järjestelmiä, niin eihän niitä ole pakko hankkia - kun on olemassa muitakin. Eri asia jos olisi ns.määräävä markkina-asema. Mutta kun kuuklella on määräävä markkina-asema esim.mainoksissa se lienee lähes 90% ja sitä myöten kohta (tai ehkä jo nyt) määräävä markkina-asema myös uutisissa, niin EUlle ja Suomen poliitikoille se on ok tai jopa niin että ministerit käyvät syvään kumartamassa kuuklen edessä.
Kun Apple tekee edes jollakin tavalla yksityisyyden suojaavia järjestelmiä ja tietoturvallisia ratkaisuja ilman määräävää markkina-asemaa niin sepä ei sovikaan EUlle eikä meidän digi-komissaarillemme Henna Virkkuselle.
Jos kaikkien järjestelmien tulee olla standardin mukaisia, niin standardointi on silloin ainut teknistä kehitystä tekevä - tätäkö halutaan?
-
homenamsi
- Viestit: 12971
- Liittynyt: 24.4.2005 klo 23.47
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
Määräävä tai johtava markkina-asemahan on pikemminkin markkinataloudessa yritysten tavoitetila. Kilpailulainsäädännössä ei asiaan mitenkään muutoin puututa kuin vain asetetaan kyseenalaiseksi määrääväänmarkkina-aseman väärinkäyttö. Mitä se sitten onkaan, onkin jo vaikeammin määriteltävä asia, kilpailijoiden puuttuminen tai heidän huono pärjäämisensä ei sitä pelkästään ole.
Kilpailuviranomaiset ja teollisuden tutkimus- ja innovaatiotoiminta ovat monasti napit vastakkain. Kilpailua halutaan jälkikäteen nähdä alueilla, joissa sitä ei ylivoimaisten, patenteilla ja muilla suojausratkaisuilla turvattujen ideoiden etumatkan kautta ole syntynyt.
Lainsäädännön ja standardoinnin tulisi olla etukenossa ja suunnannäyttäjä, ei jälkikäteistä väkisin kilpailua hamuavaa. Hyvänä esimerkkinä on langaton tietoliikenne, jossa kansainvälisten järjestöjen yhteistyö on ollut riittävästi edellä teollisuuden ratkaisuja niin, että yritykset ovat kilpailleet omien ideoiden saamista standardien osiksi ennen kuin mitään tuotteita tai markkinaa on ollut olemassa.
Oma alueensa ovat sitten takaportteja ja suojausten murtamista vaativat viranomaiset, jotka saattavat ratsastaa kilpailuvaatimusten ratsuilla.
Kilpailuviranomaiset ja teollisuden tutkimus- ja innovaatiotoiminta ovat monasti napit vastakkain. Kilpailua halutaan jälkikäteen nähdä alueilla, joissa sitä ei ylivoimaisten, patenteilla ja muilla suojausratkaisuilla turvattujen ideoiden etumatkan kautta ole syntynyt.
Lainsäädännön ja standardoinnin tulisi olla etukenossa ja suunnannäyttäjä, ei jälkikäteistä väkisin kilpailua hamuavaa. Hyvänä esimerkkinä on langaton tietoliikenne, jossa kansainvälisten järjestöjen yhteistyö on ollut riittävästi edellä teollisuuden ratkaisuja niin, että yritykset ovat kilpailleet omien ideoiden saamista standardien osiksi ennen kuin mitään tuotteita tai markkinaa on ollut olemassa.
Oma alueensa ovat sitten takaportteja ja suojausten murtamista vaativat viranomaiset, jotka saattavat ratsastaa kilpailuvaatimusten ratsuilla.
-
apsev
- Viestit: 849
- Liittynyt: 28.9.2007 klo 19.39
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
Menee hieman ohi aiheen, mutta standardoinnista.
Motorola opetti runsaat 30 vuotta sitten nokialaisille puhelin/telealan standardoinnin toimintaa. M.esitteli idean kokouksessa ja N. hyväksyi sen standardiin ja kun ko stand. hyväksyttiin niin pikapuoliin M. esitteli ns. essentiaalipatentin, jota täytyy käyttää jos meinaa olla stand:n mukainen. Muistelen, että tästä N. maksoi vuosikausia jokaisesta kännykästään M:lle rojalteja ja että rojaltin suuruus olisi ollut tiedossakin. Mutta tästä N. otti opikseen ja tällä hetkellä N:lla on hyvä bisnes patenteissa.
Tällä hetkellä lienee verkko- ja kännykkäfirmoissa menossa ankara mietintä miten 6G-standardiin saataisiin omia essentiaalipatentteja. Tavoite on että firmalla olisi vähintään yhtä paljon essentiaalipatentteja kuin kilpailijoilla, ja siksi ristiinlisensiointi menisi päittäin tai ei ainakaan maksun puolelle.
Perinteellisen telealan standardointi ei ole samalla tavalla avointa kuin nettipuolen ietf:n toiminta, johon voi kuka tahansa osallistua. On jopa kuvailtu ietf:n toimintaa anarkiseksi (verrattuna ITU:uun).
Sekä ITU:a että ietf:ää on johtanut suomalainen, Pekka Tarjanne ITU 1989-1999, Jari Arkko ietf 2013–2017.
Motorola opetti runsaat 30 vuotta sitten nokialaisille puhelin/telealan standardoinnin toimintaa. M.esitteli idean kokouksessa ja N. hyväksyi sen standardiin ja kun ko stand. hyväksyttiin niin pikapuoliin M. esitteli ns. essentiaalipatentin, jota täytyy käyttää jos meinaa olla stand:n mukainen. Muistelen, että tästä N. maksoi vuosikausia jokaisesta kännykästään M:lle rojalteja ja että rojaltin suuruus olisi ollut tiedossakin. Mutta tästä N. otti opikseen ja tällä hetkellä N:lla on hyvä bisnes patenteissa.
Tällä hetkellä lienee verkko- ja kännykkäfirmoissa menossa ankara mietintä miten 6G-standardiin saataisiin omia essentiaalipatentteja. Tavoite on että firmalla olisi vähintään yhtä paljon essentiaalipatentteja kuin kilpailijoilla, ja siksi ristiinlisensiointi menisi päittäin tai ei ainakaan maksun puolelle.
Perinteellisen telealan standardointi ei ole samalla tavalla avointa kuin nettipuolen ietf:n toiminta, johon voi kuka tahansa osallistua. On jopa kuvailtu ietf:n toimintaa anarkiseksi (verrattuna ITU:uun).
Sekä ITU:a että ietf:ää on johtanut suomalainen, Pekka Tarjanne ITU 1989-1999, Jari Arkko ietf 2013–2017.
-
homenamsi
- Viestit: 12971
- Liittynyt: 24.4.2005 klo 23.47
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Apple ja EU:n digimarkkinasäädös
´|` Aika äkkiähän tuossa tietoliikennealueella syntyi ’kauhun tasapaino’ - ja nk. FRAND-lisensointiperiaate patenttien osalta. Mikä lie ITU:n rooli ollut tuon FRANDin läpimnossa, en tiedä.
Nokian osalta apuun tulivat tutkijoiden kehittelemät, aikanaan ylivoimaiset mallinnus- ja simulointityökalut, joilla voitiin ennakkoon kokeilla eri vaihtoehtoja - ja torpata muiden esityksiä osoittamalla haittoja tai ongelmia.
[Työkalut perustuivat varmaankin sellaiseen tutkimukseen, josta helposti sanottaisiin nyt ’ei varmasti ole mitään hyötyä, eihän Suomessa ole alan yrityksiäkään’.]
Tietotekniikassa erityisesti julkiset toimijat pyrkivät olemaan tiennäyttäjinä 1980-luvun lopulla ISO:n tasolla standardoidun OSI-tietojärjestelmä- ja -liikennemäärritttelyjen kanssa (Open Systems Interconnection). Homma kuitenkin jäi lähtökuoppiin ja vastaavaan rooliin tulivat 1990-luvun alussa ITU/CCITT:n tietoliikennestandardit sekä IETF:n ja W3C:n Internet- ja WEB-protokollamääritykset. Joista jälkimmäisiä ovat lukuisat firmat pyrkineet ’parantelemaan’ omilla lisäkilkkeillään ilman että olisivat vieneet epäyhteensopivuutta aiheuttavia uutuuksia IETF- tai W3C-prosessien kautta.
Säädösten ja standardien rooli näytttää olevan jälkikäteinen enkä usko sen jarruttavan kehitystä sinänsä. Valitettavasti kaikki uusi teknologia on ollut jo pitkään ’kaksoiskäyttöteknologiaa’, ts. hyötyjiä ovat sekä yhteiskunnan arvojen ja pelisääntöjen mukaan tomivat että niitä vastaan taistelevat ja niitä rikkovat tahotkin.
Jälkimmäisiä hillitessä ja torjuttaessa voi tosiaan mennä ’lapsiakin pesuveden mukana’.
Entistä suurempi ja monitahoisempi haaste on käsillä jatkuvasti kasvavan digitaalisen datan, sen prosessointi-, tallennus- ja tietoliikenekapasiteetin sekä vanhojen tunnettujen algoritmien (hahmontunnistus, sumea logiikka, kieliteknologia, opetetut neuroverkkomallit, Orwellin dystopiat) yhdistelyssä. Yleensä yhdistelijän eikä käyttäjän ehdoin. Vaikutttajat jatkuvasti paitsi korvisssamme myös kaikessa havaittavassa tai jopa kokemassammekin.
Mielestäni digimarkkinasäädösten tie on välttämätön mutta paljon muuta tarvitaan.
Nokian osalta apuun tulivat tutkijoiden kehittelemät, aikanaan ylivoimaiset mallinnus- ja simulointityökalut, joilla voitiin ennakkoon kokeilla eri vaihtoehtoja - ja torpata muiden esityksiä osoittamalla haittoja tai ongelmia.
[Työkalut perustuivat varmaankin sellaiseen tutkimukseen, josta helposti sanottaisiin nyt ’ei varmasti ole mitään hyötyä, eihän Suomessa ole alan yrityksiäkään’.]
Tietotekniikassa erityisesti julkiset toimijat pyrkivät olemaan tiennäyttäjinä 1980-luvun lopulla ISO:n tasolla standardoidun OSI-tietojärjestelmä- ja -liikennemäärritttelyjen kanssa (Open Systems Interconnection). Homma kuitenkin jäi lähtökuoppiin ja vastaavaan rooliin tulivat 1990-luvun alussa ITU/CCITT:n tietoliikennestandardit sekä IETF:n ja W3C:n Internet- ja WEB-protokollamääritykset. Joista jälkimmäisiä ovat lukuisat firmat pyrkineet ’parantelemaan’ omilla lisäkilkkeillään ilman että olisivat vieneet epäyhteensopivuutta aiheuttavia uutuuksia IETF- tai W3C-prosessien kautta.
Säädösten ja standardien rooli näytttää olevan jälkikäteinen enkä usko sen jarruttavan kehitystä sinänsä. Valitettavasti kaikki uusi teknologia on ollut jo pitkään ’kaksoiskäyttöteknologiaa’, ts. hyötyjiä ovat sekä yhteiskunnan arvojen ja pelisääntöjen mukaan tomivat että niitä vastaan taistelevat ja niitä rikkovat tahotkin.
Jälkimmäisiä hillitessä ja torjuttaessa voi tosiaan mennä ’lapsiakin pesuveden mukana’.
Entistä suurempi ja monitahoisempi haaste on käsillä jatkuvasti kasvavan digitaalisen datan, sen prosessointi-, tallennus- ja tietoliikenekapasiteetin sekä vanhojen tunnettujen algoritmien (hahmontunnistus, sumea logiikka, kieliteknologia, opetetut neuroverkkomallit, Orwellin dystopiat) yhdistelyssä. Yleensä yhdistelijän eikä käyttäjän ehdoin. Vaikutttajat jatkuvasti paitsi korvisssamme myös kaikessa havaittavassa tai jopa kokemassammekin.
Mielestäni digimarkkinasäädösten tie on välttämätön mutta paljon muuta tarvitaan.
