Koti ja vesiputket lämpiminä talvellakin

[SkyCircuit]

Naapurissa näkyy olevan lämpöpumppufirman auto pihassa.. En toivois VILPin räjähdystä näille ilmoille. Vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa tulee todella kova kiire näillä pakkasilla.


EDIT: Aihe muokattu omaksi ketjukseen sääketjusta ylläpidon toimesta.. Otsikko ylläpidon.

[homenamsi]

Luulisi naapurilla kuitenkin olevan VILPin vieressä reilun kokoinen vesivaraaja, jossa on omat lämmistysvastukset varajärjestelmänä. Näin olen kuullut suositeltavan niin maa- kuin vesikiertoisen ilmalämmityksen hankkijalle. Ajantasaista tietoa (ja mainontaakin) vaikka tästä:

https://youtube.com/live/ajFHWc6aMgM?feature=share

[SkyCircuit]

Luulisi naapurilla kuitenkin olevan VILPin vieressä reilun kokoinen vesivaraaja, jossa on omat lämmistysvastukset varajärjestelmänä. Näin olen kuullut suositeltavan niin maa- kuin vesikiertoisen ilmalämmityksen hankkijalle. Ajantasaista tietoa (ja mainontaakin) vaikka tästä:

https://youtube.com/live/ajFHWc6aMgM?feature=share

En halua väitellä asiasta, mutta tiedän että nykyään nimenomaan ei rakenneta boilereita. Meilläkin on uusi talo vesikiertoisella lattialämmityksellä, eikä ole erillistä boileria VILPin kanssa.

Meillä oli tarjoukset useammalta toimittajalta, eikä yhteenkään kuulunut mitään "VILPin vieressä reilun kokoinen vesivaraaja"-systeemejä. Ei tollasia tarvita mihinkään nykyaikaisissa ratkaisuissa.

[homenamsi]

Tuon linkittämäni webinaarin kaverit ovat varajärjestelmän kannalla. Lähellä olevat huoltofirmat ovat tietenkin eräänlainen varajärjestelmä.

Mitä kauempana on huolto sitä tärkempää on olla jokin varajärjestelmä, massiivinen tulisija tms.

[Andreas66]

Lähellä oleva huoltofirmakaan ei välttämättä auta. Viime talvena kun alkoi jäätymään vesiputket, yksikään firma ei tullut paikalle viiteen päivään koska oli niin kiire muiden (enemmän maksavien ja isojen) asiakkaiden talojen putkien sulattamisessa. Ja asutaan sentään taajama-alueella. Itse piti homma hoitaa.

[SkyCircuit]

Tuon linkittämäni webinaarin kaverit ovat varajärjestelmän kannalla. Lähellä olevat huoltofirmat ovat tietenkin eräänlainen varajärjestelmä.

Mitä kauempana on huolto sitä tärkempää on olla jokin varajärjestelmä, massiivinen tulisija tms.

Aivan, nyt ymmärrän. Myönnän että en katsonut videota. Kuulostaa hyvältä idealta olla varajärjestelmä. Meillä onneksi huoltoliikkeet lähellä ja jäähdytykseen käytettävä ILP voi toimia hätätilanteessa lämmittimenä.

Jos talo on Posiolla niin kannattaa varmasti miettiä mitä tapahtuu jos VILP vikaantuu. Meidän Nibekin on saanut itsensä vikatilaan, jossa se sammutti kompressorin ja kierron. Osasin "vian" korjata, mutta joku muu olisi saattanut olla liemessä.

[KB7s]

Enemmän nuo boilerit sun muut ilpin "varajärjestelmät" liittyvät 1990-luvulla taloihinsa asennuttaiden ilppikäyttäjien ilppeihin. Varmaan silloin 1990-luvulla olivat kanssa viimeksi työelämässä.

[homenamsi]

Enemmän nuo boilerit sun muut ilpin "varajärjestelmät" liittyvät 1990-luvulla taloihinsa asennuttaiden ilppikäyttäjien ilppeihin. Varmaan silloin 1990-luvulla olivat kanssa viimeksi työelämässä.

Kannattaa tutustua uudempaan kirjallisuuteen hakusanalla 'puskurivaraaja'.

[SkyCircuit]

Enemmän nuo boilerit sun muut ilpin "varajärjestelmät" liittyvät 1990-luvulla taloihinsa asennuttaiden ilppikäyttäjien ilppeihin. Varmaan silloin 1990-luvulla olivat kanssa viimeksi työelämässä.

Kannattaa tutustua uudempaan kirjallisuuteen hakusanalla 'puskurivaraaja'.

Eli ylimääräinen pata johon vettä lämmitetään varastoon? VILPin idea vähän vesittyy jos aletaan tuomaan ylimääräinen sähkövastus vettä lämmittämään.

[homenamsi]

Selvittäkää nyt itsellenne sen VILPin idean lisäksi puskurivaraajan idea.

Jos puskurivaraajassa on lämmitysvastuksia, niitä käytetään vain jos VILPin idea ei toimi tai se on riittämätön.

Sama maalämpöidean osalta.

[SkyCircuit]

Luitko viestini jossa kerroin että otettiin useasta järjestelmästä tarjous pari vuotta sitten. Huonoja myyjiä kun eivät näitä "puskurivaraajia" älynneet edes kaupitella?

Minkälaisessa VILPissä ei ole sisäänrakennettua lämmitysvastusta? Ei meille sellaistakaan tarjottu.. Aika kylmiä taloja olisi Suomi täynnä jos jokainen VILP toimisi pelkän lämpöpumpun voimin

[homenamsi]

VILPin oman enimmäissähkölämmitystehon mitoituksesta on enemmän kysymys, jos on paljon lattialämmitysputkea täynnä vettä niin siinä on jo puskurivaraajaakin.

Tilanteet ovat erilaisia mutta enemmän korostan sitä varajärjestelmän luonnetta tilanteessa, jossa VILP vikaantuu eikä tuota edes sähköllä mitään kilokaloreita - tai mitoituksesta johtuen tarvitaan kylmillä keleillä lisäkilokaloreita.

[waiski]

Useampien (vähän vanhempien) vesi-ilmapumpumppujen (mm. minun Tehowatti Air vm.21) kompressorit lopettavat toimintansa noin -20 asteen lukemissa. Tällöin laite siirtyy käyttämään sisäärakennettuja vastuksia lämmitykseen ( Vastuksia käytetään myös, mm. käyttöveden tekemiseen, kun halutaan noeammin kuumaa vettä, tai ns. legionellalämmityksen aikana.
Vastukset voi myös kytkeä pois, mutta tällöin kompressorilla tehtävä kuuman veden valmistus luonnollisesti kestää kauan/ei onnistu ollenkaan jos on kovin kylmä ilma.
Puskurivaraaja on ko. järjestelmissä käytettävä radiaattoriverkoston lämmön "tasauspönttö" jonka tehtävänä on vähentää patteriverkostoon menevän veden lämpötilavaihteluita, ehkäisten niiden napsumista, jonka lämpötilan vaihtelut aiheuttaa. Se ei ole sellainen varaaja (joita järjestelmissä myös voi olla) johon vettä lämmitetään (esim. yöllä kun sähkö edullisempaa) sen myöhempää käyttöä varten.
Lattialämmityskohteissa vilpin kanssa lämmitettäessä puskurivaraaja ei ole tarpeellinen.

[jt.syrja]

Nykyään tykätään rakentaa järjestelmiä, joissa lämpöä työnnetään melko suoraan joko lattiakiertoon tai käyttövesivaraajaan vaihtoventtiilin välityksellä. Näissä on muutama ongelma:
-Useimmissa järjestelmissä lämpöä ei voida tuottaa yhtä aikaa sekä talon lämmitykseen, että käyttövesivaraajaan.
-Ei ole varaavaa massaa, josta voisi purkaa energiaa esim kalliin sähkön tai ongelman aikana.
-Näitä järjestelmiä on vaikea avittaa muilla lämmitysmuodoilla.
-Laitteen vikaantuessa (esim ukkosen takia) ei voida manuaalisesti käyttää varavastuksia, koska ne on integroitu itse laitteen elektroniikan perään.

Itse tykkään järjestelmästä, jossa on iso massavaraaja (esim 1000-2000litraa), joka on ns hapetonta lämmitysjärjestelmän vettä. Tätä varaajaa voi lämmittää energiatehokkaasti esim lämpöpumpulla, mutta sen tankkaamiseen soveltuu myös moni muu tapa, kuten takka, aurinkokeräin tai sähkövastus. Käyttövesi otetaan kuparikierukasta, joka lämpiää massavaraajan sisällä. Tällöin talossa on yksi monikäyttöinen energiavarasto, joka ei hyydy ihan hetkessä eikä vaadi lisävastuksia avuksi vähän pidemmälläkään suihkuttelulla.
Hyviä puolia:
-Käyttövettä ei koskaan seiso varaajassa, joten bakteerivaaraa ei ole.
-Kun varaajaa pitää lämpöpumpulla esim 55 asteisena, niin halvan sähkön aikaan sen voi nostaa sähkövastuksella "ilmaiseksi" vaikka 85 asteiseksi.
-Vastaavasti varaajan voi tankata vaikka takassa puita polttamalla.
-Esim lämpöpumpun lamaantuessa varaajaa voi lämmittää manuaalisesti varavastuksella.
-Riippumatta millä varaajaa tankataan, tuotetaan aina yhtä aikaa myös käyttövettä.
-Vaikka kaikki lämmitys olisi poikki, niin lämmintä vettä tulee niin kauan kunnes kaikki massat on viilentynyt.
-Ison massan kanssa on helppo ajoittaa lämmitys edullisille tunneille.
-Lämmitysjärjestelmän menovesi pidetään shunttaamalla aina tasalämpöisenä eli varmuudella ei napsu putkistot.
-Helppo ottaa oma lämpöpiiri märkätiloille ja toinen kuiville tiloille.
-Varaajakohteissa on helppo sopeutua huipputehotariffiin.
-Lämmitysmuodon vaihtaminen toiseen on aina helppoa.

Huonot puolet:
-Varaaja sekä ympärille tuleva tekniikka vaatii tilaa ja arkkitehdit piirtää aivan liian pieniä teknisiä tiloja.
-Varaaja sekä asennukset maksaa hieman enemmän kuin pelkkä yksi lämpöpumppu ja vaihtoventtiili.
-Toimittajia on vaikea löytää, koska myyjä haluaa kauppaa ja ihmiset haluavat halvinta. Silloin ei näitä kannata tarjota.

[arttula]

Ei ihan koske jäätymistä tai boilerien räjähtelyä, mutta vuodatanpa nyt kuitenkin. Täällä ollaan neljättä päivää ilman juoksevaa vettä. Porakaivon ejektoripumppu on epätoimintakunnossa. Todennäköisesti takaiskuventtiili jumittaa siellä kaivon pohjalla. No se ei olisi iso ongelma, mutta koko ejektoripaketti jumittaa kaivoputkessa, eikä suostu tulemaan korjattavaksi Eikä siis voida myöskään vaihtaa parempaan ja uudempaan uppopumppuun. Tänään jatketaan yrityksiä. Jos tuo ei tuolta nouse, lienee ainut vaihtoehto porata uusi kaivo

Jos jollain on ideoita, olisin kovasti kiinnostunut…

[homenamsi]

Meneekö sinne putkeen toinen uppopumppu riittävän syvälle?

[arttula]

Meneekö sinne putkeen toinen uppopumppu riittävän syvälle?

Sain vanhan ejektoripumpun nostettua ylös lievää väkivaltaa käyttämällä. Kaivon putkessa on ilmeisesti jokin kaventuma tai mutka, jossa kanitti. Suunniteltu uusi uppopumppukaan ei mennyt siitä läpi. Nyt putkimies lähti noutamaan toista, ohkaisempaa pumppua. Toivottavasti se sujahtaa tiukan kohdan ohi. Alkaa muuten kohta henkilökohtainen hygieniani kärsiä…

[jt.syrja]

Ei käy kateeksi
Toivottavasti tulee kuntoon!

[arttula]

Ei käy kateeksi
Toivottavasti tulee kuntoon!

Kiitos! Tämmöistä normaalia omakotitaloasujan arkea… Sitä vaan ihmettelen, miksi tuo pumppu temppuilee aina tammikuun pakkasilla. Sama oli edellisellä kerralla.

Noh, uusi pumppu on nyt paikoillaan, ja toimii. Sen verran vaan myllättiin tuolla kaivossa, että nyt on raudanpoistosuodatin epätoimintakunnossa. Tänään täytyy perehtyä sen anatomiaan. Mutta pääasia, että vesi tulee taas sisään. Kaipa siitä saa olla kiitollinen, vaikka vesi on kovin ruosteen värjäämää. Ei ole myrkyllistä, mutta ei kovin esteettistäkään.

[jt.syrja]

Remontti osuu tietty helposti siihen vähiten kätevään aikaan. Useampaakin porakaivopumppua olen ollut asentamassa ja muutamaa ylöskin nostamassa, mutta ne osui kesäkeleihin ja sujuivat helposti. Ei varmastikaan niin hauskaa talvikelissä ja ongelmien kanssa. Joku helposti puhdistettava karkea suodatin ennen varsinaista suodatinta olisi kätevä näin jälkiviisaana.